Minulla on yksi pyörä ja varalla toinen lähes samanlainen. Pahimpia talvikelejä varten on vielä vanha maasturi.
Pyöräni on SURLY Steamroller, kiinteävälitteinen katuratapyörä. Yksivaihteinen siis. Runko on hankittu kuusi vuotta sitten. Alkuperäisistä osista ei taida olla jäljellä enää kuin etujarru.
Tässä fillarissa ei ole rikkoutuvia vaihdehärveleitä eikä muutakaan ylihienoa tekniikkaa.
Olen pyörän selässä töissä noin 11 000 kilometriä vuodessa. Eli uran aikana on tullut poljettua yli kaksi kertaa maailman ympäri reppu selässä. Kovin päivärupeama työssä taitaa olla noin 110 kilsaa.
Pistosuojattuja ulkokumeja tietysti kuluu, kuten myös ketjuja, jarrupaloja ja vanteita (jarruttamisesta). Kampiakselinkin sain ajettua ekaa kertaa poikki viime kesänä.
Kuljetan paketteja enemmän kuin kirjeitä. Tekohampaita ja muita terveydenhuoltoalan hommia. Painotuotteita, tuotenäytteitä, peruukkeja, opetusmateriaalia...
Firmani Pave Helsinki lähti käyntiin siitä, että lähdin etsimään ihan vaan itselleni töitä. Pikkuhiljaa toiminta on laajentunut ja nyt mulla on 2–3 kuskia päivittäin ajossa. Tiimiin kuuluu vajaa kymmenen ajajaa. Olen yrittänyt pitää kasvun aisoissa, koska ajaminen maistuisi ja kohta mä joudun pelkästään istumaan toimistolla vastaamassa puhelimeen ja pyörittämässä asioita.
Teksti: Jari Lammassaari, kuva: Meeri Utti