Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tänään perjantaina hyväksynyt arvonlisäveroa koskevan lakimuutoksen.
Vuoden 2017 alusta lähtien maksuperusteista arvonlisäverotusta voivat hyödyntää sellaiset yritykset, joiden liikevaihto on enintään 500 000 euroa.
Lahden Muuttoexperttien toimitusjohtajan Jarmo Viitakankaan mukaan maksuperusteinen arvonlisäverotus on tervetullut muutos.
– Se helpottaa toimintaa, ettei tarvitse maksaa etukäteen arvonlisäveroa. Se on järkevä muutos, Viitakangas arvioi.
Myös Atelje Boutique Bigarren yrittäjä Pirjo Savolainen pitää uudistusta hyvänä, vaikka sillä ei olekaan hänen mukaansa käsityöläisyrittäjälle suoraa vaikutusta, koska suuri osa asiakkaista on yksityishenkilöjä.
– Totta kai yritysten kanssa kauppaa tekeville siitä on hyötyä. Jos sitä ei tarvitse maksaa ennakkoon ja rahat olisivat tulleet tilille, niin olisihan se hieno juttu. Kyllä tämä on hyvin positiivisesti otettu vastaan yrittäjien keskuudessa. Onhan se huojennus, jos joudutaan odottelemaan niitä rahoja parikin kuukautta ja arvonlisäverot on maksettava.
Pienyrittäjille lakimuutos voikin tarkoittaa, että niiden makuvalmius paranee ja hallinnollinen taakka kevenee.
Toistaiseksi myyntiajankohta on määrittänyt arvonlisäveron maksuajankohdan ja arvonlisävero on täytynyt maksaa, vaikka suoritusta asiakkaalta ei olisikaan tullut. Käytäntö on ajanut pieniä yrityksiä jopa maksuvaikeuksiin.
Maa- ja metsätalouden harjoittajat sekä ammatin- ja liikkeenharjoittajat ovat voineet soveltaa maksuperustetta jo ennestään. Muut yritykset ovat voineet soveltaa maksuperustetta tilikauden aikana. Kauden päättyessä alv-laskelma on täytynyt oikaista suoritusperusteiseksi.
Uusi laki astuu voimaan 1.1.2017. Sitä sovelletaan, kun tavara on toimitettu tai palvelu on suoritettu lain tultua voimaan.
Kyseinen menettely on vapaaehtoinen. Jos yritys päättää noudattaa sitä, menettelyä sovelletaan myös ostoihin. Yritys päättää itse, milloin se alkaa soveltaa maksuperustetta tai palaa suoriteperusteeseen.
Ensi vuonna voimaan myös yrittäjävähennys
Vuoden 2017 alussa käyttöön otetaan myös yrittäjävähennys, joka asettaa erilaiset yritysmuodot verotuksessa enemmän samalle viivalle.
– Se on tasavertaisuuskysymys ja hyödyttää erityisesti kaikkein pienimpiä yrityksiä, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Yrittäjävähennys on viisi prosenttia toiminimien, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tulosta. Käytännössä se merkitsee noin kahden prosentin kevennystä yrittäjien verotukseen.
– Kevennys on tärkeä signaali yrittäjyyden kannustamiseen myös muissa yritysmuodoissa kuin osakeyhtiöissä, Pentikäinen arvioi.
Silja Eisto ja Eeva Ketvel