Startup-kulttuurissa on usein kyse rohkeista, uusista tuotesuunnitelmista, ja siihen liittyy yrittäjyyden ajatuksella leikittely. Nämä yrittäjät eivät ensisijaisesti tähtää selvään tulovirtaan, eikä heillä välttämättä ole konkreettista tuotetta.
Helsingin yliopistolle tekemässään väitöskirjassa valtiotieden maisteri Antti Hyrkäs onkin nimennyt startup-kulttuuriin läheisesti liittyvän ilmiön spekulatiiviseksi yrittäjyydeksi. Siitä on Hyrkkään mukaan tullut yleisesti hyväksytty yrittäjyyden muoto, johon liittyy tietty ketteryys.
Startup-yritykset kykenevät nopeasti vaihtamaan suuntaansa sekä tuoteideaansa. Tämä erottaakin heidät perinteisestä valtavirran yrittäjyydessä, jossa ensisijaisesti pyritään kohti taloudellista kannattavuutta.
Hyrkäs perehtyi väitöskirjassaan erityisesti yhdysvaltalaisiin bisneslehtiin, San Franciscon startup-tapahtumiin, startup-tarinoihin ja -oppaisiin sekä siihen liittyvään käsitteistöön.
– Tavalliset kasvuyrittäjyyden käsitteet eivät ole riittäneet startup-maailmalle, ja siellä kehittyi oma kieli. Startup-skene huokuu paljon alakulttuurisia, ja jopa vastakulttuurisia piirteitä, Hyrkäs kertoo.
Hyrkkään mukaan startup-kulttuuri vetääkin puoleensa myös sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole millään tavalla startup-yrityksiä. Spekulatiivisesta yrittäjyydestä on myös tullut melko suosittua.
– Suuretkin yritykset ja valtion päättäjät haluavat mukaan tähän spekulaation ja hypoteesien maailmaan, Hyrkäs kertoo.
Tutkimuksessaan hän muistuttaa, että startup-maailmaan liittyvästä hypestä huolimatta se ei suoraan ole yhteydessä vankkaan yrittäjyyden kasvuun.
Silja Eisto