Työntekijöiden lähettämistä Suomeen koskeva lainsäädäntö uudistuu huomenna lauantaina. Tavoitteena on tehostaa valvontaa ja varmistaa, että työntekijöitä lähettävät yritykset noudattavat Suomen työehtoja entistä paremmin.
Uusi laki sisältää säännökset muun muassa Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehdoista, lähettävän yrityksen ja työn tilaajan velvollisuuksista sekä lain rikkomisen seuraamuksista. Laki korvaa aiemman vuonna 1999 voimaan tulleen lain.
Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Albert Mäkelä on tyytyväinen tehtyihin muutoksiin.
− Uusi laki antaa paremmat mahdollisuudet kohdentaa valvontaa sinne, missä ongelmia ilmenee. Tämä parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia reiluun kilpailuun.
Lähetetyillä työntekijöillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka toisessa valtiossa oleva työnantaja lähettää tilapäisesti työhön toiseen EU-maahan tarjotessaan rajat ylittäviä palveluita. Lähetettyjä työntekijöitä on Suomessa paljon esimerkiksi rakennusalalla.
Yhteisvastuu hyllytettiin
Lähetettyjen työntekijöiden työehdot pysyvät ennallaan. Suomeen lähetetyn työntekijän työsopimukseen on edelleen sovellettava laissa säädetyin osin Suomessa sovellettavia työsuhteeseen liittyviä säännöksiä sekä työehtosopimusten määräyksiä, jos ne ovat työntekijän kannalta parempia. Aiemmasta poiketen lakia kuitenkin sovelletaan myös julkisissa hankinnoissa.
Jatkossa tilaajilla on velvollisuus avustaa työsuojeluviranomaisia, jos nämä eivät tavoita lähettävän yrityksen edustajaa. Rakennusalalla rakennuttajalla ja pääurakoitsijalla on myös velvollisuus osallistua työntekijän pyytäessä palkanmaksun selvittämiseen.
Lakiin ei kuitenkaan otettu mukaan suomalaisen tilaajayrityksen ja ulkomaalaisen yrityksen yhteisvastuuta lähetetyn työntekijän palkkasaatavista. Suomalainen tilaaja ei siten jatkossakaan vastaa siitä, jos ulkomainen lähettävä yritys ei maksa Suomeen lähettämälleen työntekijälle suomalaisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Täytäntöönpanodirektiivin mukaan tällainen yhteisvastuu olisi ollut mahdollinen. Suomen Yrittäjät vastusti yhteisvastuuta.
− On hyvä, ettei yhteisvastuusta säädetty. Yhteisvastuu ei olisi yksin ollut ratkaisu väärinkäytösten estämiseen. Se olisi tuonut mukanaan myös monenlaisia ongelmia, Mäkelä arvioi.
Kaikkien työntekijöitä Suomeen lähettäville yrityksille tulee velvollisuus tehdä ilmoitus viranomaiselle työntekijöiden lähettämisestä. Ilmoitusta koskevan sääntelyn voimaantulosta säädetään erikseen ja sen arvioidaan tulevan voimaan vuoden 2017 aikana.
Ilmoitus tehdään työsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen tarkoituksena on parantaa valvonnan kohdentamista.
Lain rikkomisesta sanktioita
Lain rikkomisesta aiheutuvat seuraukset muuttuvat kokonaan. Jatkossa lähettävä työnantaja tai työn tilaaja saa lain rikkomisesta laiminlyöntimaksun. Laiminlyöntimaksu on vähintään 1 000 euroa ja enintään 10 000 euroa.
Työsuojeluviranomainen voi määrätä maksun esimerkiksi, jos lähettävä yritys ei ole tehnyt ilmoitusta työntekijän lähettämisestä tai jos se ei ole asettanut edustajaa Suomeen. Tilaajalle voidaan määrätä maksu, jos tämä ei ole avustanut viranomaista edustajan tavoittamisessa.
Laiminlyöntimaksut laitetaan toimeen myös muissa EU-maissa. Suomessa saatu maksu voidaan siis periä työn lähettäjältä myös toisessa EU-maissa.
Virvamaria Toikka