Tamperelainen Pyynikin käsityöläispanimo on kasvanut kolmen vuoden aikana huimasti.
– Kasvua on tullut vuodesta 2013 noin 1 200–1 300 prosenttia, olutmestari Tuomas Pere arvioi.
Panimon tuotantomäärä on noussut 35 000 litrasta 500 000 litraan, ja parhaillaan sillä on muutto kesken.
– Olemme siirtymässä Pyynikin kellareista naapuriin 2 000 neliön tuotantohalleihin, Pere kertoo.
Nyt panimo on saanut tunnustusta myös ulkomailta, ja sen Ruby Jazz Ale on voittanut maailman parhaan oluen tittelin tummien ale-oluiden kategoriassa.
Ruby Jazz Ale on ollut mukana alusta alkaen
Maailman parhaan oluen tittelin lunastanut Ruby Jazz on ollut panimon valikoimista aivan alkuajoista lähtien, ja se on Peren mukaan kerännyt uskollisen fanikunnan. Pienen piirin tietoisuudesta olut ponnisti nyt kansainvälisten huippuoluiden kaartiin.
Tuomaristo kiitteli sen ihastuttavaa väriä, miellyttävän rapeaa viljan makua sekä pitkää suussa tuntuvaa jälkimakua, Pere kertoo.
Pere suunnitteli oluen reseptin joitain vuosia sitten syksyllä. Silloin puissa oli pihlajanmarjoja, ja hän hyödynsi niitä reseptissä. Hän myös kiteytti reseptiin tuon syksyn tuntemukset. Senhetkiset tuoksut ja tunteet.
Hänelle olut palauttaakin tarkasti mieleen tuon syksyn. Raati puolestaan kehui oluen kahvin ja suklaan sävyttämää makua.
Tunnustus tuo vauhtia myös ulkomailla
Kansainvälisesti tunnetun kisan tunnustus on jo tuonut muutamassa päivässä näkyvyyttä, Pere kertoo. Media on ollut yhteydessä ahkeraan, ja myös myynti on vilkasta.
Tunnustuksesta on Peren mukaan hyötyä myös ulkomailla. Pyynikin käsityöläispanimo kartoittaakin parhaillaan myyntimahdollisuuksiaan kansainvälisillä markkinoilla Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa.
– Tunnustus pitää käyttää hyödyksi ja tuoda esille, Pere pohtii.
Tulevan kahden vuoden aikana panimo suunnittelee kaksinkertaistavansa kasvunsa. Pienosakkaat ovat jatkossakin se voima ja yhteisö, jonka avulla panimo kehittää itseään.
”Päättäjät suosivat ulkomaista yrittäjää”
Peren arviolta suomalaisten pienpanimoiden osaaminen on huipputasoa, mutta alkoholilainsäädäntö jarruttaa toimintaa:
– Me suomalaiset pienpanimot emme saa mainostaa, mutta ulkomaalaiset pienpanimot saavat mainostaa kuten haluavat. Välillä tuntuu, että oman maan päättäjät tukevat ulkomaalaista yrittäjää.
Entä mikä on suomalaisen pienpanimon menestyksen kaava? Peren mukaan se rakentuu useasta osasesta. Paikallisuus ja lähituotteet kiinnostavat meitä suomalaisia, ja olemme valmiita maksamaan niistä hieman enemmän.
Myös oluen katu-uskottavuus on tärkeää. Oluthyllyt ovat jo täynnä koffia ja lagereita, joten innovatiivisuus on valtti. Siksi uudet maut ja makukokemukset ovat merkittäviä. Pere kannustaa hyödyntämään aitoja ja rehellisiä raaka-aineita. Samoin käsityöläisyys on oluiden panemisessa valtti.
Silja Eisto