Suomessa ja länsimaissa tutkimusyksikön perustamiseen tai siirtämiseen ulkomaille suhtaudutaan yhä epäilevästi, arvioi Vaasan yliopistossa taloustieteestä väittelevä Jaana Rahko.
Hänen mukaansa pelko on kuitenkin liioiteltu ja tutkimustoiminnan kansainvälistäminen ennemminkin lisää yritysten patentointia ja tuottavuutta.
– Kansainvälistämisen hyödyt näkyivät yrityksissä niin patenttien määrässä, niiden teknisessä monialaisuudessa kuin tutkimus- ja kehitysinvestointien tuotoissakin, Rahko arvioi.
Väitöskirjassaan hän tutki eurooppalaisia teollisuusyrityksiä. Ne hyötyivät erityisesti siitä, kun ne sijoittivat tutkimustoimintaansa maihin, joissa oli yrityksen oman toimialan kannalta edistynein tekninen osaaminen.
Yritykset eivät saaneet vastaavaa hyötyä tutkimus- ja kehitystoiminnasta sellaisissa maissa, joissa osaaminen oli heikompaa kuin yrityksen omassa kotimaassa.
Toisaalta Rahkon väitöskirjassa tuotiin esiin, että heikomman osaamisen maihin investoimisen tavoitteena voi olla myös uusien markkinoiden avaaminen. Kansainvälisen tutkimus- ja kehitystoiminnan hyödyt eivät siis välttämättä rajoitu ainoastaan yrityksen innovatiivisuuteen.
Väitöskirjassa esiin nousi myös se, että innovatiivisten työntekijöiden liikkumisella on myönteisiä vaikutuksia yritysten tuottavuuteen.
Rahkon mukaan esimerkiksi Piilaakson menestystä selittää työvoiman vapaa liikkuminen. Kalifornian lainsäädäntö kieltää sopimukset, jotka rajoittavat työntekijöiden siirtymistä kilpailevaan yritykseen. Siksi osaaminen ja työntekijät siirtyvät ketterästi yrityksestä toiseen.
Kuva: Vaasan yliopisto
Teksti: Silja Eisto