Lahtelaiseen autoliikkeeseen viime joulukuussa astellut asiakas oli kiinnittänyt autokauppias Heikki Anttilan huomion jo ennen sisääntuloa.

– Kaveri oli pyörinyt noin tunnin verran liikkeen edessä. Autoliike sijaitsee lähellä rautatieasemaa, joten moni tekee tähän treffit, jonka jälkeen jatkavat matkaa, Heikki Anttila kertoo Yrittäjät.fi:lle.

Anttila poistui liikkeestä asioille ja palattuaan takaisin näki saman miehen seisovan edelleen autokaupan edessä.

– Ajattelin, että ehkä hän ei ole saanut kyytiä.

"Tallustelee suoraan kohti"

40 vuotta autokauppiaana työskennellyt yrittäjä siirtyi sisätiloihin työpöytänsä ääreen.

– Tein siinä normihommia tietokoneella, pöydällä oli kansio levällään.

– Sitten huomasin, että ulkona ollut kaveri tulee sisälle ja tallustelee suoraan kohti, puukko kourassa, Anttila muistelee.

Teräase työntyi noin puolen metrin päähän Anttilasta.

– Kaveri sanoi, että "toimi silleen kuin hän käskee". Nousin työpöydältä ylös, mutta olin loukussa. Otin kansion käteeni ja huitaisin sekä tönäisin sillä kaveria voimakkaasti. Hän lensi läheiseen keittiösyvennykseen.

"Siinähän sinä olet"

Autokauppias juoksi ulko-ovesta ulos, mutta epäonnekseen kaatui rappusissa polvilleen. Ovesta rynnisti myös epäonnistuneen ryöstöyrityksen tekijä.

– Ajattelin, että varmasti saan hänet kiinni. Otin takin sekä puhelimen ja säntäsin perään.

Yrittäjä tavoitti miehen läheisen Matkakeskuksen liepeiltä.

– Kaveri oli siellä vaihtamassa vaatteita. Sanoin, että "perkele, siinähän sinä olet".

Takaa-ajo käynnistyi uudelleen.

– Minulla ei ollut kuitenkaan kiinnostusta ottaa häntä kiinni. Olin siinä vaiheessa jo soittanut hätäkeskukseen. Välillä otin valokuvia, että jäisi jotain todistusaineistoa.

"En hätkähtänyt"

Anttila kertoo hypänneensä paikalle tulleen poliisipartion kyytiin. Pakenija oli siinä vaiheessa paikallistettu Lahden Kauppahalliin, josta hänet pian napattiin.

Joulukuinen tapaus ei ole jäänyt kalvamaan yrittäjän mieltä. Ryöstöyritys oli ensimmäinen Anttilan nelikymmenvuotisella autokauppiasuralla.

– En hätkähtänyt niin, että olisin mennyt paniikkiin. Mies näytti sen verran lepsulta, ei oikein konnan näköiseltä. Ajattelin, että kyllä tuolle pärjään. Huitaisen ja selvitän itseni pois tilanteesta. Eihän siinä tiennyt toisen ajatuksista sen tarkemmin kun vain pari sanaa vaihdettiin.

Tapauksesta uutisoineen Ilta-Sanomien mukaan Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi noin viisikymppisen insinöörimiehen ryöstön yrityksestä puolen vuoden ehdolliseen vankeustuomioon.

Mies tuomittiin maksamaan kauppiaalle korvauksia tuhat euroa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: iStockphoto

Antti Urjo perusti vuoden alussa rakennusalan yrityksen, Rakennus Urjon. Puhelin alkoi piristä heti Y-tunnuksen saamisen jälkeen.

– Puhelin soi kuukauden aikana lähes taukoamatta. En ole puheluiden tarkkaa määrää laskenut, mutta yhtenäkin päivänä tuli tunnissa varmasti kymmenen puhelua, Urjo kertoo Yrittäjät.fi:lle.

– Jos en vastannut, niin kohta tuli eri numerosta uusi puhelu, ja sen jälkeen taas puhelu edellisestä numerosta.

Soittajat utelivat yrityksen tietoja.

Etelä-Saimaa -lehden mukaan kahden viikon kuluttua Urjon yritykselle saapui 365 euron lasku. Lähettäjänä oli Suomen yritysrekisteri.

– Tajusin heti, että kyseessä on huijaus. Tekemääni reklamaatioon ei ole vastattu mitenkään.

"Touhu meni jo häirinnän puolelle"

Puhelimella tehdystä reklamaatiosta koitui Urjolle 30 euron lasku.

– Puhelimeen vastasi mies, joka hoki vain, että niin, niin, Urjo kertoi Etelä-Saimaan haastattelussa.

Toista huijauspuhelujen aaltoa seurasi Etelä-Saimaan mukaan jälleen lasku, 170 euroa, nyt Suomen Yrityshaku -nimiseltä yritykseltä.

– Touhu meni jo häirinnän puolelle. Söi minun aikaani ja minun aikani on rahaa, Urjo luonnehtii.

Urjon mukaan hän joutui kuukauden aikana estämään yhteensä 24 eri numeroa.

Myös Urjon kahvilassa työskentelevä puoliso sai vastaavia puhelinsoittoja.

"Kohdistuvat juuri rekisteröityihin uusiin yrityksiin"

Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen muistuttaa, että aiheetonta tai sopimukseen perustumatonta laskua ei tarvitse maksaa, mutta reklamaatio kannattaa aina tehdä.

– Jos saa laskun palvelusta, jota ei ole tilannut tai laskutettava palvelu ei vastaa puhelimessa sovittua, on kannattavaa ja tärkeää reklamoida laskun lähettäjälle kirjallisesti. Helpointa on tehdä reklamaatio esimerkiksi sähköpostilla, Rytkönen neuvoo.

– Useasti huijausyritykset kohdistuvat kaupparekisteriin juuri rekisteröityihin uusiin yrityksiin. Yksi keino välttyä harhaanjohtavalta mainonnalta on olla ilmoittamatta puhelinnumeroaan kaupparekisterissä julkaistaviin tietoihin, Rytkönen sanoo.

Mitä on harhaanjohtava markkinointi ja valelaskut? Tutustu Yrittäjien kattavaan tietopakettiin täällä.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: iStockphoto
 

Mikael Pentikäisen torstaiset kommentit SDP:n kymmenen uudistuksen listaan ovat ilmeisesti ärsyttäneet demarijohtoa, sillä puolue vastaa Pentikäiselle tiedotteessa kansanedustaja Timo Harakan suulla.

Pentikäinen ihmetteli torstaina, että onko SDP lähtenyt ristiretkelle yrittäjiä vastaan, kun haluaa lakkauttaa yrittäjävähennyksen ja poistaa listaamattomien yritysten osinkohuojennuksen. Pentikäisen mukaan yrittäjävähennys on tärkeä pienituloisille yrittäjille. Osinkohuojennus puolestaan kannustaa yrityksiä kasvuun ja sitä kautta työllistämään.

"Erikoista selittelyä Harakalta"

”Heti vaalikauden alussa teimme yrittäjäpaketin. Siinä ehdotimme mm. ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkavähennystä sekä panostuksia uusyrityskeskuksiin ja luovien alojen yritysten kasvuun”, demareiden valtiovarainvastaava Timo Harakka luettelee tiedotteessa.

”Näiden yksinyrittäjiä ja mikroyrittäjiä hyödyttävien aloitteiden sijaan Suomen Yrittäjät lobbasi maahan ns. yrittäjävähennyksen”, Harakka jatkaa.

– Erikoista selittelyä Harakalla. Kun esittää yrittäjille lähes puolen miljardin veronkiristyksiä, ei kannata puhua yrittäjäpaketeista, Mikael Pentikäinen toteaa.

– On totta, että Yrittäjät on voimakkaasti ajanut yrittäjävähennystä, joka tasapainottaa erilaisten yhtiömuotojen verotusta ja auttaa erityisesti pienimpiä yrityksiä ja yrittäjiä, monia hyvin merkittävällä tavalla. Se käy selväksi yrittäjiä kuuntelemalla, Mikael Pentikäinen sanoo.

Suomen yrittäjistä suuri osa on yksinyrittäjiä. Heistä 45 prosenttia tienaa alle 2000 euroa kuussa.

Timo Harakan mukaan eduskunnan tietopalvelu on todistanut, että 60 prosenttia eli peräti 75 miljoonaa valuu kahden ylimmän tuloluokan taskuihin.

"Ky-muotoiset apteekkarit, asianajajat ja jopa pääomasijoittajat saavat joka vuosi tuhansien eurojen ylimääräisen verolahjan", Harakka sanoo.

"Vaalikauden mittaan tämä työllisyyden ja kasvun kannalta täysin hyödytön tukiainen kasvaa puoleen miljardiin euroon. Ollakseen uskottava yritystukityöryhmän täytyy karsia se ensimmäisenä”, Harakka lataa.

Alviin liukuva alarajahuojennus

Harakan mukaan yhtä hyödytön, mutta kallis, on nykyhallituksen toteuttama perintö- ja lahjaveron alennus.

”Tilalle SDP on tarjonnut aidosti pienituloisia yrittäjiä auttavan toimen, jota he itse hartaimmin toivovat: että yritys maksaa arvonlisäveroa vasta 30 000 euron liikevaihdosta”, Harakka kertoo.

”Tämänkin aloitteemme Suomen yrittäjät haukkui maan rakoon vain ideologista syistä. Mutta kuinka kävikään? Yksinyrittäjien ja Naisyrittäjien painostuksesta Suomen Yrittäjät käänsi kelkkansa ja tuli SDP:n linjalle” Harakka sanoo.

– Emme ole haukkuneet maan rakoon – kuten Harakka väittää – demareiden alv-esitystä. Siinä on hyviä elementtejä. Olemme vain sanoneet, että siitä puuttuu liukuva alarajahuojennus, joka on tärkeä, jotta yrittäjille ei tule turhia kasvun esteitä, Pentikäinen selventää.

Mallia Ruotsista

Harakka toteaa, että osinkoveron huojennusten korjaus sisältyy kahteen valtiovarainministeriön asiantuntijaryhmän ohjelmaan, joista ensimmäistä johti valtiosihteeri Martti Hetemäki 2010 ja jälkimmäistä vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare viime vuonna.

”SDP kuuntelee asiantuntijoita. Suosittelen samaa myös Mikael Pentikäiselle” Timo Harakka sanoo.

– Yrittäjä on paras asiantuntija siinä, mikä häntä kannustaa ottamaan riskiä ja työllistämään. Suomen Yrittäjät haluaa kuulla heitä, ja toivon, että SDP:kin kuulisi edes vähän, Mikael Pentikäinen kehottaa ja jatkaa:.

– Kannattaa myös ottaa mallia Ruotsista, jossa demarijohtoinen hallitus on alentamassa yritysten verotusta työllisyyden ja kasvun turvaamiseksi. Suomessa SDP haluaa kulkea aivan toiseen suuntaan, ja se on väärää politiikkaa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Topi Purhonen on valittu Etelä-Savon vuoden 2018 Nuoreksi yrittäjäksi. Purhonen on 28-vuotias yrittäjäperheen poika, joka jatkaa perinteikästä hirsirakennusalaa sitä modernisti uudistaen.

Vuonna 2010 kiinnostus perheen yritykseen kasvoi ja hän siirtyi kokonaan töihin isänsä hirsirakennuksia valmistavaan yritykseen, Joro-Huvilat Oy:n palvelukseen.

Vuonna 2014 palo ja usko omaan yritykseen nousi niin polttavaksi, että 20 vuotta toimineessa yrityksessä päädyttiin uudelleenjärjestelyihin. Purhonen osti yrityksen liiketoiminnan, koneet ja laitteet perustaen oman yhtiön, Etelä-Savon Hirsirakenne Oy:n, mutta jatkoi toimintaa tunnetulla markkinointinimellä Joro-Huvilat.

Palkintolautakunnan mukaan Purhosen onnistumisen resepti tiukassa kilpailutilanteessa on laadukas liiketoiminta- ja tulossuunnitelma, joiden etenemistä Purhonen seuraa tarkasti. Purhonen tietää, että laadittujen tavoitteiden toteutuminen antaa valtavasti voimaa ja jaksamista, ja onnistumiset ruokkivat uusia haasteita ja kehittämään toimintaa.

– Yhtenä perusteena Nuoreksi yrittäjäksi oli se, että Purhonen on luonut tavoitteita ja pysynyt sinnikkäästi niissä.  Melkein 30 prosenttia lisää liikevaihtoa ja yksi uusi työntekijä vuodessa on kova tavoite näinä aikoina ja sen saavuttaminen on kunnioitettavaa, lautakunta toteaa perusteluissaan.

– Onnistumisen edellytyksenä on ollut uusia koko markkinointiajattelu ja siirtää se pääosin nettiin ja sosiaaliseen mediaan. Yhtenä markkinoinnin tavoitteista on ollut päästä eroon sesonkituotteen leimasta, jotta töitä riittää myös talvikaudelle.

Viikonloput nuori yrittäjä on pyrkinyt pyhittämään perheelle ja ystäville. Rentoutumalla vaimonsa, 5-vuotiaan tyttärensä ja vuoden ikäisten kaksosten kanssa Purhonen lataa akkuja ja määrittää sille suuren arvon.

Purhonen palkittiin perjantai-iltana Etelä-Savon Nuorten Yrittäjien tapahtumassa Mikkelissä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Etelä-Savon Yrittäjät

Kela kilpailuttaa tällä hetkellä vaativaa kuntoutusta. Nykyisen nelivuotisen, 2014-2018 kilpailutuskauden vaatimukset oli pisteytetty hinnan ja laadun suhteen tasan 50-50.

Uusissa vaatimuksissa hinta on 80 prosenttia ja laatu 20 prosenttia.

Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n kehitysjohtaja Susanna Antikaisen mukaan uudet laatukriteerit tarkoittavat käytännössä sitä, että yrittäjä saa täydet pisteet tiloista ja välineistä, jos hänellä on seitsemän neliön hoitotila, LHT-sali (lääkinnällinen harjoitusterapia) sekä odotus- ja wc-tilat.

– Miten jollain kopilla voidaan mitata todellista palvelun laatua, Antikainen kysyy.

– Aalto-yliopiston raportissa, johon Kela tukeutuu, syytetään yrittäjiä siitä, että he ovat investoineet seiniin kalastellakseen laatupisteitä. Kela itse on asettanut nämä kriteerit edellisillä tarjouskausilla.

Antikainen on huolissaan uusien, aiempaa alhaisempien laatuvaatimusten vaikutuksista asiakkaisiin.

– Teemme työtä sen eteen, että asiakkaan toimintakyky säilyisi mahdollisimman itsenäisenä ja hän pystyisi osallistumaan yhteiskuntaan mahdollisimman vähällä tuentarpeella. Jos laatu vedetään alas, se tulee todella kalliiksi, jos asiakkaat eivät saa parasta mahdollista terapiaa. Se vaikuttaa myöhemmin siihen, kuinka paljon asiakkaat tarvitsevat tukea mm. itsenäiseen asumiseen. Uusilla kriteereillä pelkkä hinta ratkaisee.

– Millä tavalla tämä hintakilpailu kannustaa yrittäjiä kilpailemaan laadulla? Eivät laitteet tai tilat ole muutenkaan itseisarvo vaan se osaaminen, jolla terapeutti toimii. En tiedä mitään muuta alaa, jossa yrittäjät ja työntekijät olisivat niin innokkaita hankkimaan lisäpätevyyksiä ja -koulutusta työhönsä.

Antikaisen mukaan vaarana on, että laadun huonontuessa "syntyy pelkkää bulkkia"

– Se on pelottava skenaario.

– 70 prosenttia alan 4 000 palveluntuottajasta on pieniä, 1-3 ihmistä työllistäviä pk-yrityksiä. Eivät ne pysty kehittämään toimintaansa muuten kuin kassavirralla, Antikainen sanoo.

Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallaman mielestä uudet laatukriteerit osoittavat Kelalta käsittämätöntä hankinta- ja osto-osaamisen puutetta.

– 80-20 -kriteerit tarkoittavat, ettei laadulla ole mitään merkitystä, Kallama toteaa.

– Kelan kannattaisi harkita tämä asia uudelleen ja avata kunnon vuoropuhelu yrittäjien kanssa, Kallama sanoo.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: iStockphoto

Harri Tapio kiinnostui kryptovaluutoista vuonna 2011. Tuolloin niistä ei juuri mediassa kirjoitettu.  

– Kun kuulin ensimmäisen kerran bitcoinista, ymmärsin sen ratkaisevan monta isoa ongelmaa.

Bitcoin ja muut kryptorahat ovat digitaalisia valuuttoja eli käytännössä pitkiä numerosarjoja. Niitä käytetään maksuihin, sijoittamiseen ja uusien palveluiden rakentamiseen, Harri Tapio kertoo.

Tapio on helsinkiläinen insinööri ja piensijoittaja, joka on käyttänyt viime vuosina aikaa kryptovaluuttoihin tutustumiseen.

Krypto- eli virtuaalivaluutat ovat olleet viime aikoina näkyvästi esillä uutisoinnissa, mutta lähinnä nopean arvonnousunsa ansiosta.

– Olen ollut aina kiinnostunut tekniikasta ja sen takia olen seurannut alaa pitkään. Teknologisessa mielessä virtuaalivaluutat tuovat täysin uudenlaisia mahdollisuuksia palveluihin ja yritystoimintaan, Tapio sanoo.

Bitcoin ei enää ykkönen

Bitcoin oli ensimmäinen virtuaalivaluutta ja sen takia eniten seurattu. Tapio käytti ensimmäisiä bitcoinejaan myös ostamiseen, mutta sittemmin ostokset virtuaalivaluutalla ovat vähentyneet selvästi.

– Se mikä teki bitcoinista alun perin hyvän maksutavan, ei ole enää sen vahvuus. Mielestäni bitcoinin käyttö kuluttajien pienmaksuissa ei ole enää järkevää. Rahasiirrot ovat kalliita ja hitaita verrattuna luottokorttien käyttämiseen. Uudemmat kryptovaluutat toimivat pienmaksuissa huomattavasti bitcoinia nopeammin ja edullisemmin.

Kryptoraha on terminä usein harhaanjohtava, sillä vain osa kryptorahoista on tarkoitettu bitcoinin tapaan pääasiassa maksukäyttöön.

– On paljon virtuaalivaluuttoja, jotka ovat itseasiassa sovellusalustoja eikä niitä ole luotu vain maksuvälineiksi. Näistä suurin on Ethereum, joka on viimeisinä vuosina noussut merkittäväksi sovellusalustaksi, Tapio selvittää.

Mikä ihmeen älysopimus?

Tapio on kiinnostunut ennen kaikkea kryptovaluuttojen käyttämiseen niin sanotuissa älysopimuksissa.

– Uudet sovellusalustat ovat mahdollistaneet muun muassa yritysten rahoituksen kryptovaluutoilla. Yritys voi lanseeraa tietyn määrän kryptovaluuttaa, jota sijoittavat voivat hankkia samaan tapaan kuin osakkeita yrityksen pörssilistautumisessa. Nämä kryptovaluutat voivat esimerkiksi antaa äänioikeuden tai oikeuttaa palvelunkäyttöön tai jopa voitonjakoon. Koko prosessi voi olla automatisoitu älysopimuksiin, jolloin yritys voi valtaosin toimia jopa autonomisesti, hän selvittää.

Älysopimus on etukäteen tehty ja varmennettu looginen prosessi. Tapio vertaa sitä tietokonesovellukseksi, jota ajetaan jaetulla alustalla.

– Yksinkertaisimmillaan älysopimus suorittaa tehtäviä toimintaperiaatteella "jos tämä tapahtuu tee tuo". Esimerkiksi asuntokaupassa ostaja ja myyjä voisivat tehdä älysopimuksen, joka siirtää asunnon omistusoikeuden kun maksu on saapunut. Kauppaan ei näin ollen tarvittaisi kolmatta osapuolta vaan maksu kirjautuisi peruuttamattomasti lohkoketjuun.

On arvioitu, että pelkästään finanssisektorilla laajempi siirtyminen älysopimuksiin ja lohkoketjuihin tuo miljardien säästöt.

Mystinen louhiminen

Etenkin bitcoinin kohdalla puhutaan usein louhimisesta. Kyseessä on järjestelmä, jossa järjestelmään liitettyjen tehokkaiden tietokoneiden avulla varmennetaan bitcoin-rahaliikennettä ja yksittäisiä rahasiirtoja ratkaisemalla monimutkaisia algoritmeja. Louhimisesta palkitaan tietyllä osuudella bitcoin-valuuttaa.

– Kun itse tein louhintaa, maksoin isolla osalla palkkioista louhintaan käyttämääni tietokonelaitteistoa, Tapio kertoo.

Louhinta on alunperin onnistunut kotitietokoneilla, mutta nykyisellään tehovaatimukset ovat kasvaneet niin, että tarvitaan erikoislaitteistoa tai suurta määrää laitteita mikäli louhinnasta haluaa merkittävää korvausta. Louhinnasta on tullut entistä enemmän ammattimaista toimintaa.

- Louhiminen on keino varmistaa, että lohkoketju on luotettava ja sen väärinkäyttö ei onnistu. Haittapuolena on globaalilla tasolla massiivinen energiankulutus. Esimerkiksi Ethereum on suunnitelmien mukaan siirtymässä vuoden 2018 aikana pois Bitcoinin kaltaisesta louhinnasta.

Sijoittaisinko bitcoiniin?

Harri Tapio on sijoittanut viime vuosina useaan eri virtuaalivaluuttaan. Hän ei kuitenkaan pidä näitä sijoituksia suuressa roolissa.

– Sijoitusmielessä virtuaalivaluutoilla on takana eksponentiaalista kasvua. Kun unohdetaan vuoden tai kahden horisontti, näkisin että isoissa virtuaalivaluutoissa kuten Ethereumissa on edelleen paljon nousuvaraa. Kyse on kuitenkin hyvin riskisestä teknologiasta, jossa innovatiiviset ratkaisut tai poliittiset päätökset voivat hetkessä muuttaa tilannetta.

Tapio kehottaa sijoitusmielessä virtuaalivaluutoista kiinnostuneita sijoittamaan kohtuudella.

– Sijoitan itse enimmäkseen osakkeisiin ja rahastoihin. Olen varovainen sijoittaja. Jos kryptovaluutoissa on 10 prosenttia kaikista sijoituksista, se on mielestäni vielä kohtuullista.

Harri ei halua paljastaa omaa menestystää kryptosijoittamisessa.

– Silloin kun arvo on noussut kovasti, on ollut mukava olla mukana. Missään nimessä kyse ei ole elämää muuttavista voitoista. Pidän virtuaalivaluuttoja äärimmäisen riskialttiina.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Helsinkiläisen Hanna Sissalan kehittämästä LullaMe-vauvanpatjasta on tuotu ensimmäinen versio markkinoille. Alun perin patja kehitettiin Sissalan omaan tarpeeseen. Naisen esikoinen oli hyvin itkuinen ja patja tarjosi avun ongelmaan.

Kyseessä on patja, johon sisäänrakennettu moottori keinuttaa sitä ylös ja alas, jolloin lapsi nukahtaa helpommin.

Viime vuonna Sissala teki patjasta täysin uudistetun version yhtiön saaman rahoituksen turvin.

– Patja muuttui viime vuoden aikana keksinnöstä oikeaksi tuotteeksi. Uutena ominaisuutena siinä on esimerkiksi ajastin ja kestävämpi rakenne. Helpomman valmistettavuuden ansiosta voimme auttaa yhä useampia perheitä nukkumaan paremmin, Sissala kertoo tiedotteessa.

Kehitystyö on jatkunut pitkään, sillä patjaa on odotettu myyntiin jo lähes kahden vuoden ajan. Nyt innovaatiota on tilattu Suomesta muun muassa Etelä-Koreaan ja Uuteen-Seelantiin.

– Miljoonissa vauvaperheissä ympäri maailmaa nukutaan huonosti, joten kysyntää varmasti riittää. Viemme parasta suomalaista osaamista mielellämme maailmalle. Suomalaisia perheitä palvelemme totta kai ensin, Sissala sanoo.

Ei sopinut presidenttiparin ostamaan pinnasänkyyn

Ensimmäinen uudistettu LullaMe-patja toimitettiin Mäntyniemeen Sauli Niinistölle ja Jenni Haukiolle, jotka saivat äskettäin ensimmäisen yhteisen lapsen.

– Harmillisesti presidenttipari oli jo ehtinyt ostaa eri kokoisen pinnasängyn, johon patja ei sopinut. Ehkä lähetämme seuraavaksi patjan myös Prinsessa Madeleinen vauvalle, Sissala sanoo.

Sissala uskoo, että lapsen unella on merkittävä vaikutus vanhempien onnellisuuteen.

– Vauvan unia parantamalla vaikutamme positiivisesti koko perheen hyvinvointiin.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Tilastokeskuksen laskennan mukaan Suomen Yrittäjissä on 115 000 jäsenyritystä ja niissä on töissä yli 550 000 työntekijää. Kun mukaan lasketaan yrittäjän oma työpaikka, työpaikkoja on yli 660 000.

– Suuri jäsenmäärä antaa meille vahvan selkänojan vaikuttamiseen. Kun yrittäjiä on laajalti mukana, yrittäjien ääni kuuluu. Näillä luvuilla on erinomaiset edellytykset tehdä työtä suomalaisten yrittäjien hyväksi ja rakentaa Suomesta yrittäjäyhteiskuntaa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Jäsenyrityksistä noin 50 000 on työnantajayrityksiä. Työpaikkoja niissä on yli 550 000 työntekijälle. Kun mukaan lasketaan yrittäjän oma työpaikka, luku on noin 660 000.

Suomen Yrittäjiin kuuluu 393 paikallisyhdistystä ja 62 toimialajärjestöä.

SY on luotetuin elinkeinoelämän etujärjestö

Tutkimuslaitos Kantar TNS:n tuoreen Yrittäjägallupin mukaan Suomen Yrittäjät on luotetuin elinkeinoelämän järjestöistä. SY saa keskiarvon 8,11, kun yrittäjiltä kysyttiin minkä kouluarvosanan he antavat etujärjestöille.

Gallupissa Keskuskauppakamari saa keskiarvon 7,61, Perheyritysten liitto 7,24, Elinkeinoelämän keskusliitto 7,13 ja Maa- ja metsätaloustuottajain liitto MTK saa keskiarvon 7,00.

Yrittäjägallupiin vastasi 1015 yrittäjää ja yritysten edustajaa.Vastaajat kerättiin eri lähteistä ja 78 prosenttia heistä on Suomen Yrittäjien jäseniä. Vastaajista 218 ei ollut SY:n jäseniä.

Yrittäjägallupin tiedonkeruu tehtiin helmikuun 2018 viimeisellä viikolla ja maaliskuun ensimmäisellä viikolla.

Täyden kympin kouluarvosanan antaisi Suomen Yrittäjille 7 prosenttia vastaajista, yhdeksikön antaisi 32 prosenttia ja samoin arvosanan kahdeksan antaisi 32 prosenttia vastaajista. Seiskan arvosanan antaisi 13 % vastaajista, kuutosen 4 %, viitosen 2 % ja nelosen 2 % vastaajista.

Suomen Yrittäjien saama keskiarvo vaihtelee hieman vastaajien yrityksen koon mukaan. Yksinyrittäjien antamien kouluarvosanojen keskiarvo on 8,03. Alle 10 hengen yritysten vastauksista saatu keskiarvo on 8,14 ja yli kymmenen hengen yritysten keskiarvo 8,25.

Jari Lammassaari

Juuri kun Facebook ehti viimein pahoitella Cambridge Analytica -kohua ja yli 50 miljoonan amerikkalaisen Facebook-käyttäjän tietojen väärinkäyttöä, uusi skandaali on puhkeamassa.

Muun muassa Ars Technica uutisoi Facebookin tarkkailleen mahdollisesti jopa vuosien ajan etenkin Android-käyttäjiensä puhelu- ja tekstiviestitietoja.

Asia on noussut puheenaiheeksi etenkin Twitterissä, jossa käyttäjät ovat raportoineet ryhtyneensä tarkistamaan Facebookin tallentamia tietoja Cambridge Analytica -kohun tultua julki. Tiedoista löytyi monessa tapauksessa puhelu- ja viesti-informaatiota useiden vuosien ajalta.

Käyttäjät voivat ladata Facebookista kaiken palvelun keräämän datan zip-pakettina. Tästä datasta osa käyttäjistä on löytänyt tietoja esimerkiksi soittamistaan puheluista.

Facebook ei ole tallentanut kyseisissä tapauksissa esimerkiksi puheluiden sisältöä vaan ainoastaan sen, koska puhelu on soitettu ja kenelle.

Taustalla Messenger-uudistus

On oletettavaa, että puhelutiedot ovat päätyneet Facebookille Messenger-pikaviestipalvelun kautta. Jos käyttäjä on yhdistänyt numeronsa Messenger-palveluun, se saa todennäköisesti tietoonsa myös puhelutiedot. Facebook on pitkään pyytänyt käyttäjien lupaa yhdistää palveluunsa esimerkiksi käyttäjän tekstiviestit ja puhelut. Messenger-uudistus toteutettiin vuonna 2015.

Facebook on myöntänyt tietojen keräämisen, mutta kiistää toimineensa ilman käyttäjän lupaa. Yhtiö vetoaa nimenomaan käyttäjältä saatuun lupaan puheluiden ja tekstiviestien yhdistämiseen Messenger-palveluun. Yhtiön mukaan kerätyt tiedot on poistettu, jos käyttäjä on myöhemmin vetänyt antamabnsa luvan takaisin.

Ars Technican tietojen tallentamisessa on voitu käyttää hyväksi vanhojen Android-versioiden käyttöoikeuksissa olleita puutteita. Esimerkiksi Androidin versiossa 4.1 yhteystietojen lukuoikeus antoi sovellukselle myös oikeuden lukea käyttäjän tekstiviesti- ja puhelulokin tietoja. Google korjasi ongelm an vasta vuoden 2017 syksyllä.

Kuva: iStockPhoto

Lähde: Tivi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

– Jos tulee vastaan ongelma it-asioissa yrittäjän ei ehkä kannata itse käyttää siihen kallista aikaansa ja hakata päätä seinään. Rohkeasti vain soittamaan meille, kannustaa Yritysgurun toiminnan pyörittämisestä vastaava team manager Jarkko Nieminen.

Hänen mukaansa neuvontapuhelu kestää yleensä alle 10 minuuttia. Suurin osa ongelmista pystytään hoitamaan puhelimella ja etähallintayhteydellä.

Yrittäjiltä tulee Yritysgurun palvelunumeroon kysymyksiä ja avunpyyntöjä laajalla skaalalla:

– Pääosin kysymykset liittyvät arkipäivisiin ongelmiin, joihin pitää saada nopeasti ratkaisu, Nieminen kertoo.

Näitä arkisia haasteita tulee eteen puhelinten, tablettien ja tietokoneiden käyttöönotossa ja käytössä.

– Sähköpostin kanssa voi olla ongelmia, postia voi kadota, sovelluksien käytössä autamme myös, Nieminen kuvailee.

– Usein meiltä kysytään myös verkkoasioista, että missä on vika kun en pääse koneella nettiin, team manager Jarkko Nieminen kertoo.

Myös tietoturvasta kysytään jonkin verran ja Yritysgurun asiakaspalvelijat muun muassa tarkistavat, että virussuojaus on päällä ja toimii.

– Onneksi vain vähän on sellaisia tapauksia, että haittaongelma on iskenyt, Nieminen sanoo.

Jäsenetuna 20% alennus Yritysgurun normaalihinnasta

Suomen Yrittäjien jäsenet saavat nyt Elisa Yritysgrun it-palvelut 20% normaalihintaa edullisemmin. Palvelunumero tulee näkymiin jäsenetusivulla, kun yrittäjä on kirjautunut sisään jäsennumerollaan.

Puhelun hinta on 1,79 € minuutilta (+ pvm) kun se normaalisti on 2,19 € minuutilta. Yrittäjä voi myös ostaa Yritysguru-palvelun käyttöön kuukausihinnalla alkaen 19,90€/kk. Hinta sisältää rajoittamattoman määrän puheluita Yritysgurulle.

Lisää tietoa Yritysguru-jäsenedusta täällä.

toimitus(at)yrittajat.fi

Haminassa grillikioskia pyörittävä Satu Lampikari-Olli osti Haminan torilla sijainneen grillivaunun vuonna 2013.

– Vaunussa myytiin aikaisemmin kahden nakin lihapiirakoita, joihin yrittäjä antoi kaupan päälle yhden ylimääräisen nakin.

Lampikari-Ollin ostettua grillivaunun hän luopui ylimääräisen nakin tarjoamisesta. Tämä herätti koko Suomen laajuisen mediakohun, ellei jopa someraivon.

– Siitä tuli kauhea haloo, asiaa puitiin radiossa ja televisiossa ja grillille naljailtiin. Ilmeisesti aikaisemmalla yrittäjällä ei ollut niin rahasta tiukkaa.

Todellinen syy oli luultavimmin se, että edellinen yrittäjä tilasi suuria eriä nakkeja suoraan valmistajalta. Lampikari-Olli joutuu maksamaan nakeista enemmän tilatessaan ne tukusta.

Tykkäyksiä jo yli tuhat

Facebook-kampanjan tarkoituksena on nostaa ylimääräinen nakki takaisin asiakkaiden saataville, mutta vain jos 10 000 tykkäystä toteutuu 18. huhtikuuta mennessä.

– Ajattelin, että tämä voisi olla hyvä tapa saada lisää sivutykkäyksiä. Nyt katsotaan, miten tärkeä se yksi nakki on.

Kampanja on selvästi huomattu, sillä tykkäysten määrä on noussut jo yli tuhanteen. Kyseinen nakkipostaus on kerännyt yli 40 000 näyttökertaa.

– Näin hyvää ilmaista mainosta ei saa millään. Nyt porukka ainakin tietää, että täällä ollaan.

Grillin aukioloaikoja pidennettiin ja töitä riittää nyt niin paljon, että Lampikari-Olli aikoo palkata kaksi työntekijää.

Se kuuluisa kahden nakin lihapiirakka on edelleen grillin myydyin.

Kuva: Satu Lampikari-Ollin kotialbumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

59 prosenttia yrityksistä sanoo, että ne tarjoaisivat enemmän työpaikkoja, jos ne saisivat enemmän sopia paikallisesti työehdoista ja työajoista. Peräti 75% yli 10 hengen yrityksistä työllistäisi enemmän paikallisen työehdoista sopimisen avulla ja alle 10 hengen yrityksistä 67%.

– Olin yllättynyt siitä, että näin suuri osa yrityksistä työllistäisi enemmän, jos saisi sopia työehdoista ja -ajoista paikallisesti, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Yksinyrittäjät ovat varovaisimpia työllistäjiä, heistä 46 prosenttia uskoo työllistävänsä enemmän, jos saisivat sopia paikallisesti työehdoista. Kaikista yrityksistä 29% ei työllistäisi enempää kuin nykyisin.

– Paikallista sopimista on lisättävä, jotta yritykset pärjäävät kilpailussa, Pentikäinen sanoo.

Kantar TNS:n tekemään Yrittäjägallupiin osallistui 1015 yrittäjää tai yrityksen edustajaa ja tutkimuksen otannan voidaan katsoa edustavan varsin hyvin suomalaista pk-yrityskenttää. Kysely tehtiin helmi–maaliskuun vaihteessa.

Henkilöperusteista irtisanomista helpotettava

46 prosenttia kaikista Yrittäjägallupiin osallistuneista yrityksistä työllistäisi enemmän, jos henkilöperusteinen irtisanominen olisi helpompaa alle 10 työntekijän yrityksissä. Eniten kannatusta tämä kysymys saa 2–9 hengen yrityksissä.

– Yritykset eivät uskalla palkata, koska pelkäävät rekrytoivansa väärin ja koska henkilöperusteinen irtisanominen on vaikeaa, Pentikäinen selittää tavallisen palkansaajan korvissa karskilta kuulostavaa asiaa.

Vähiten henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen saisi yhden hengen yrityksiä työllistämään enemmän. Niistä 34 prosenttia sanoo työllistävänsä enemmän, jos irtisanominen olisi helpompaa. Yksinyrittäjät ovat kaiken kaikkiaan varovaisia ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisessa.

47 prosenttia kaikista gallupiin vastanneista yrityksistä sanoo myös, että ne työllistäisivät enemmän, jos nuorten, työttömien ja erityisryhmien minimipalkat olisivat alhaisemmat. Yli kymmenen hengen yrityksistä 65 prosenttia työllistäisi enemmän matalampien minimipalkkojen ansiosta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Espoolaispari kertoo Kauppalehti Option haastattelussa saaneensa idean veneiden airbnb-palvelusta perheenlisäyksen yhteydessä. Oma 32-jalkainen purjevene oli jäämässä laituriin koko kesäksi.

– Jakamistalous alkoi tuntua yhä järkevämmältä myös siksi, että tutkimusten mukaan Suomessa ja Ruotsissa veneet kelluvat laitureissa yli 90 prosenttia kaudesta, Anna-Leena ja Kristian Raij kertovat lehden haastattelussa.

Viime vuonna perustettua palvelua on kehitetty tulevalle kesälle.

– Tällä kaudella veneen voi vuokrata myös kipparin tai opettajan kanssa ja vaihtoehtoina ovat lisäksi elämykset, kuten kajakki- ja kalastusretket. Veneiden luovutus- ja vastaanottopalvelu on rakenteilla, ja kartoitamme huolto- ja talvisäilytyspalveluita.

Kaksikko aikoo laajentaa Skipperin myös muihin maihin.

– Olemme luoneet Suomeen ja Ruotsiin alle vuodessa tyhjästä ensimmäisen veneilyalustan, jossa omistajat voivat vuokrata veneitään osaaville veneilijöille ja päättää vuokrasta itse. Rahoitusta keräsimme seed-kierroksella 230 000 euroa markkinointi- ja myyntitarpeisiin. Tämän lisäksi olemme saaneet Tekesin Tempo-rahoituksen sekä ELY-keskuksen sinisen biotalouden kärkihankerahoitusta. Kansainvälistä kasvua varten teemme isomman rahoituskierroksen ja pyrimme hyödyntämään julkisia rahoitusohjelmia, Raijit kertovat Optiolle.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Vuonna 2013 työttömäksi jäänyt tamperelainen Teemu Karhu päätti perustaa oman startup-yrityksen.

– Porukkaa putosi työttömäksi ihan hirveästi, ja aloin miettiä, miten saisin osaavan väen takaisin työelämään, Karhu kertoo Satakunnan Kansan ja Aamulehden haastattelussa.

Karhu perusti BearIT-ohjelmistoyhtiön. Ensimmäisen työntekijän hän palkkasi ensimmäisen toimintavuoden lopulla.

Samalla Karhu kehitteli LearnIT-valmennusohjelmaa työttömille työnhakijoille.

Tästä kiinnostui myös te-toimisto.

– He kysyivät, että mikä yritys te olette, kun palkkaatte niitä viisikymppisiä työttömiä, jotka eivät pääse muualla edes haastatteluihin, Karhu muistelee lehtihaastatteluissa.

Tämä johti pilottihankkeeseen, jossa Karhun yritys kouluttaa työttömiä muiden firmojen palveukseen. Pilotin työllistymisaste on ollut 90 prosenttia.

BearIT-yrityksen omien työntekijöiden keski-ikä on yli 50 vuotta.

– Työntekijöidemme kokemusvuodet ovat keskimäärin kaksikymmentä. Itse olen täällä kolmanneksi nuorin, sanoo 42-vuotias toimitusjohtaja Karhu lehdille.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: IStockphoto

Pääsiäisen lähestyessä akaalaisen Kymppi-Maukkaat Oy:n mämmiuunit ovat jo jäähtymässä.

– Valmistimme mämmiä vielä koko viime viikon, mutta nyt tuotannossa ei enää mämmiä valmisteta. Imellyskattilatkin on jo pesty, kertoo yrityksen myyntipäällikkö Raili Muikku.

Toimitukset jatkuvat vielä pääsiäisen nurkille.

– Tehtaalla on rauhallista, mutta silti jollain tavalla olo on jännittynyt. Mietimme, miten selviämme tästä kaudesta. Hyvältä silti näyttää, mämmiä on mennyt enemmän kuin viime vuonna.

Jännitystä on lisännyt alueellisten uutuusmämmien, itäsuomalaisen marjamämmin ja hämäläisen perunamämmin tuotanto.

– Kuluttajat ovat ottaneet ne vastaan äärimmäisen hyvin. Saimme alussa huolestuneita yhteydenottoja, joissa asiakkaat kyselivät, olemmeko muuttamassa perinteistä mämmiä. Emme ole, nämä uutuudet ovat sen tueksi ja rinnalle, Muikku kertoo.

Suomalaiset nauttivat pääsiäisenä yli 2 miljoonaa kiloa mämmiä. Valtaosa ostaa mämminsä 700 gramman pakkauksissa.

– Tehtaalla on kartonkeja lavakaupalla, Muikku luonnehtii.

Sesonkiin valmistautuminen alkaa jo edellisenä kesänä. Välissä tehdään joululaatikoita.

– Vuodenvaihteen jälkeen valmistamme jälleen mämmiä kolmessa vuorossa lähes pääsiäiseen saakka, Muikku kertoo.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Kymppi-Maukkaat

Suomen Yrittäjien hallitus otti tiistaina kantaa maan hallituksen valmistelemaan työaikalakiin.

Lehtitietojen mukaan ay-liike painostaa hallitusta lakoilla ja torikokouksilla uhaten esitykseen, jossa työaikoja koskevan paikallisen sopimisen sopijaosapuoleksi kelpaa vain liittoon kuuluva luottamusmies, jos työehtosopimus sitä edellyttää. Yrittäjät ei hyväksy tätä.

– Suomen Yrittäjien hallitus muistuttaa, että työmarkkinajärjestön ajama malli on sama sopimisen malli, jonka Yrittäjät torjui keväällä 2016 ja joka herätti tuolloin yrittäjäkunnassa laajaa arvostelua, kannanotossa todetaan.

– Suomen Yrittäjien hallitus edellyttää, että hallituksen työaikalakiesitys mahdollistaa työajoista sopimisen paikallisesti paitsi luottamusmiehen myös koko henkilökunnan tai sen valitseman edustajan (luottamusvaltuutettu) kanssa ja että se ei syrji järjestäytymättömiä työntekijöitä eikä yrityksiä.

Luottamusmies ei voi olla ainut sopijavaihtoehto monesta syystä: Ensiksi luottamusmies on Yrittäjien arvion mukaan vain 3 000 - 5 000 työnantajayrityksessä, joiden kokonaismäärä on lähes 90 000. Toiseksi se käytännössä toisi luottamusmiesjärjestelmän yleissitovuuden piiriin ja vahvistaisi ay-liikkeen valtaa pk-kentässä - myös siinä järjestäytyneiden yritysten enemmistössä, jossa henkilökunta ei ole halunnut valita luottamusmiestä. Kolmanneksi yrittäjät eivät tule hyväksymään mallia, jossa pienissä yrityksissä pitäisi ryhtyä houkuttelemaan väkeä liittoon, jotta saa jonkun luottamusmieheksi voidakseen sopia liiton edustajan kanssa työpaikan perusasioista.

Yrittäjägallupin (Kantar TNS, 3/18) mukaan 59 prosenttia yrittäjistä arvioi työllistävänsä enemmän, jos voisi sopia enemmän paikallisesti työajoista. Vain 10 prosenttia yrittäjistä hyväksyy, että työajoista ja muista työehtojen joustoista voisi sopia vain liittoon kuuluvan luottamusmiehen kanssa.

– On ymmärrettävää, että työmarkkinaosapuolet kannattavat luottamusmiesvetoista sopimista, koska niiden ote yrityskentästä vahvistuisi merkittävästi. Yrittäjät vastustaa mallia, joka käytännössä tarkoittaa työntekijöiden pakkojäsenyyttä, jos haluaa hyötyä kaikista työehtosopimusten joustomahdollisuuksista, Suomen Yrittäjien hallitus toteaa kannanotossaan.

Yrittäjien hallitus otti tiistaina kantaa myös SDP:n viimeviikkoiseen eriarvoisuuden vähentämisohjelmaan.

– SDP rahoittaisi eriarvoisuuden vähentämisohjelmansa kiristämällä veroja yli 600 miljoonalla. Veronkorotuksista valtaosa kohdistuisi pk-yrittäjiin. SDP poistaisi niin yrittäjävähennyksen kuin listaamattomien yritysten osinkohuojennuksen. Lisäksi SDP kiristäisi ansio- ja pääomaveroja, Yrittäjien hallitus toteaa.

– Uudet työpaikat ovat syntyneet 2000-luvulla pk-yrityksiin. Riskiä ottavat yrittäjät ovat keskeisessä roolissa Suomen talouden kääntämisessä, koska investoinnit ja uudet työpaikat edellyttävät kasvuhakuisia yrityksiä ja niiden omistajayrittäjiä.

Yrittäjävähennys on merkittävä erityisesti pienimmille yrittäjille.

– Yrittäjien selvityksen mukaan puolet yksinyrittäjistä ansaitsee alle 2000 euroa kuukaudessa. EU-komission mukaan itsenäisen ammatinharjoittajan köyhyysriski on Suomessa seitsemänkertainen verrattuna työntekijään. Köyhyysriskiero on toiseksi suurin koko Euroopassa. On outoa, että SDP väittää vähentävänsä eriarvoisuutta lisäämällä ahtaimmalla olevien yrittäjien köyhyysriskiä.

– Listaamattomien yritysten osinkohuojennus on keino kannustaa yrittäjiä ottamaan riskiä, investoimaan ja työllistämään. Jos yrittäjyyden kannustimia vähennetään, se heijastuu Yrittäjien mukaan työllisyydessä ja talouskehityksessä. Tämä olisi väärää politiikkaa tilanteessa, jossa kasvuhakuisia yrittäjiä on liian vähän. Uusimman Pk-yritysbarometrin mukaan vain joka kymmenes pk-yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: IStockphoto

Business Finlandin selvityksen mukaan Suomen startup-ympäristö on saamassa jalansijaa kansainvälisesti.

– Trendi on positiivinen. Viime vuosina olemme nousseet selvästi ylöspäin kansainvälisissä startup-vertailuissa. Lisäksi ulkomaisten pääomasijoittajien kiinnostus suomalaisia yrityksiä kohtaan on kasvanut ja pääomasijoitukset alkaviin yrityksiin ovat lisääntyneet, palvelujohtaja Marjo Ilmari Business Finlandista listaa.

"Startups, accelerators and role of Tekes" -arvioinnin toteuttivat 4Front, Etlatieto, The Evidence Network, Boro ja  IDEA Group LLP. Selvitys tarkastelee Suomen startup-ympäristön kehitystä ja Tekesin (nykyään Business Finland) startupeille suunnattujen palveluiden vaikuttavuutta.

Selvityksen yhteydessä lähes 1 000 suomalaista startup-yritystä vastasi kyselyyn yritysten kasvun esteistä ja innovaatiorahoituksen merkityksestä.

Tulosten mukaan suomalaisten startup-yritysten kolme suurinta kasvun estettä ovat rahoituksen puute (48 %), haastava kilpailuympäristö (29 %) ja asiantuntevien työntekijöiden löytäminen (29 %).

Yritysten vastauksista nousi esiin myös, että innovaatiorahoitus vaikuttaa vahvimmin strategiseen osaamiseen, tutkimus- ja kehitystoimintaan ja tuote- ja palvelutarjontaan.

Business Finland rahoitti viime vuonna 820 startup-yritystä noin 142 miljoonalla eurolla.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Yrittäjät.fi:n lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa kaikkiaan 248 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Huawei on esitellyt tänään Pariisissa uusimman lippulaivapuhelimensa P20:n ja P20 Pron. Pro-mallia voisi kuvailla takavuosien Nokia 1020 -puhelimesta tutulla hirviökamerapuhelin-termillä, sillä Huawein uutuuslaitteessa on peräti 40 megapikselin takakamera. Vastaavaa ei ole nähty älypuhelimissa vähään aikaan. Applen iPhone ja Samsungin uusin lippulaiva jäävät megapikselitaistossa kauas taakse. Toisaalta suurempi megapikselien määrä ei suoraan merkitse parempia valokuvia, mutta tällä kertaa Huawei näyttää onnistuneen uudistuksessaan.

P20 Prossa on yhteensä kolme takakameraa. Pääkameran lisäksi tarjolla on 20 megapikselin mustavalkosensori ja kahdeksan megapikselin teleobjektiivilla varustettu sensori, jossa on myös optinen kuvanvakaaja. Telelinssin etuna on kolminkertainen optinen zoom, joka monipuolistaa mobiilikameran käyttömahdollisuuksia. Käytännössä kuvaaja pääsee aikaisempaa tarkemmin lähemmäs kuvattavaa kohdetta.

Kamera on valmistettu yhteistyössä Leican kanssa. Edullisemmassa P20:ssa on kaksoiskamera 12 ja 20 megapikselin mustavalko- ja värisensoreilla.

Uudistus tekee P20 Prosta kiinnostavan laitteen, sillä tähän mennessä valtaosa kilpailijoiden huippupuhelimista on käyttänyt kaksoiskamerateknologiaa.

Huawein lehdistötilaisuudessa esiteltiin useaan otteeseen laitteen hämäräkuvausominaisuuksia. Vertailukohteena olivat pahimpien kilpailijoiden iPhone X sekä Samsungin uunituore Galaxy S9. Huawein paikalla oleville toimittajille esittelemien valokuvien perusteella P20 Pro pystyy kuvaamaan selkeitä otoksia vielä  sellaisissakin valo-olosuhteissa, joissa kilpailijoiden kameroilla otetuissa kuvissa ei näy juuri mitään. Nähtäväksi jää, pitävätkö lupaukset käytännössä. P20 Pron kameran herkkyys nousee ISO-asteikolla jopa 102400:aan, tosin vasta myöhemmin tulevan ohjelmistopäivityksen myötä.

Kuvauskokemusta pitäisi parantaa myös aikaisempaa tehokkaampi lasertarkennus, joka nappaa kohteen pidemmältä etäisyydeltä kuin Huawein aikaisemmat malliversiot. Uutta on myös RGB-valoanturi, joka auttaa kuvaajaa oikean valkotasapainon säätämisessä. Huawei lupaa, että sen AIS-kuvanvakaustoiminnon avulla pystyy kuvaamaan hämärässä ilman jalustaa.

Vain toinen malleista vesitiivis

Megapikseli-ilotulitus jatkuu myös etukameran kohdalla, sillä molemmissa uutuusmalleissa on 24 megapiksaelin kamerakenno. Selfie-kuvia voi hienosäätää siten, että esimerkiksi kasvojen valaistusta voi säätää haluamakseen.

P20 Pron näyttö on hieman edullisempaa P20-mallia isompi, 6,1-tuumainen. P20:n näytöllä on kokoa 5,8 tuumaa. Kummankin näytön tarkkuus on 2240x1080 pikseliä. Yllättäen vain P20 Pro on saanut IP67-luokituksen eli laite kestää pölyä ja vettä. 

Tallennusmuistia molemmissa laitteissa on monelle käyttäjälle riittävät 128 gigatavua. Muistikorttipaikkaa ei ole tarjolla. Sen sijaan kumpaankin laitteeseen saa kaksi SIM-korttia. Molemmista laitteista on jäänyt historiaan 3,5 millimetrin kuulokeliitäntä.

Lisätty todellisuus helpottaa kuvaamista

Uudet älypuhelimet menevät kukin vuorollaan kohti lisätyn todellisuuden aikakautta. Huawein molemmissa uutuuspuhelimissa on tekoälysovelluksia varten tehty laskentayksikkö.

Siinä missä Huawein huippupuhelin on tähän mennessä osannut tunnistaa lautasella olevan massan ruuaksi, nyt tekoäly on viisastunut ja pystyy tunnistamaan joitakin ruokalajeja ja esimerkiksi koirarotuja.

Tekoälyllä on oma roolinsa myös kameran ominaisuuksissa. Läheltä kuvattaessa kamera osaa ehdottaa automaattisesti makrokuvaustilaa ja neuvoo oikean kuvausetäisyyden ryhmäpotrettiin.

Kannattaako hankkia?

Yrittäjäsanomat otti P20 Pro -puhelimesta ensituntumat heti lanseeraustilaisuuden jälkeen. Lyhyt kokeilu teki selväksi, että Huawei on onnistunut kasaamaan yksiin kuoriin erittäin kilpailukykyisen paketin, joka onnistuu osin ohittamaan kilpailijat. Kameraan tehdyt uudistukset ovat merkittäviä ja vievät mobiilikuvaamista reilun askeleen eteenpäin. Huawei on P20 Pron myötä asettanut riman korkealle. Muissa ominaisuuksissa merkittävät uudistukset jäävät vähiin. Myönteistä on Pro-mallin iso 4000 milliampeeritunnin akku, jossa riittää potkua todennäköisesti yli vuorokauden käyttöön. Laite tukee pikalatausta. P20 Pron ulkoisesti mielenkiintoinen uutuus on kaksoisvärillä toteutettu Twilight-värivaihtoehto.

P20 -sarja saapuu Suomeen myyntiin ennen pääsiäistä. Ensimmäisenä kauppoihin ennättävät P20 Lite ja P20 (värivaihtoehdot pinkki, tumman sininen ja musta). P20 Liten suositushinta on 349 euroa ja P20-mallin 649 euroa.

P20 Pro on ennakkotilattavissa 28.3. alkaen ja sen toimitukset alkavat 16.4. Puhelimen suositushinta on 849 euroa. Värivaihtoehtoina ovat sininen, mustan ja violetin sävyinen Twilight.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Työterveyslaitoksen Osaaminen ja työn yhteensopivuus monikulttuuristuvilla työpaikoilla -hankkeessa selvisi, että maahanmuuttajien joukossa on selvästi muuta väestöä enemmän omiin työtehtäviinsä nähden ylikouluttautuneita henkilöitä – jopa joka kolmas. Suomessa työskentelee arviolta 140 000 maahanmuuttajataustaista 20–64-vuotiasta henkilöä.

Työpaikkaosaamisen ulottuvuuksissa pulmia työpaikoilla

Monikulttuurisilla työpaikoilla tarvitaan ammatillisen osaamisen lisäksi ns. työpaikkaosaamista, jonka perustan muodostavat yhteinen ymmärrys ja kieli. Työpaikkaosaaminen on jaettua ymmärrystä työn kokonaisuudesta, vuorovaikutuksesta, työpaikan rooleista ja osallistumisen tavoista. Siihen sisältyy myös työpaikan ja suomalaisen työelämän pelisäännöt, työterveys ja turvallisuus.

– Juuri nämä työpaikkaosaamisen ulottuvuudet ovat niitä, joissa työpaikoilla ilmeni pulmia. Yhteisen ymmärryksen saavuttamiseen oli vielä matkaa, toteaa vanhempi asiantuntija Minna Toivanen Työterveyslaitokselta.

Työterveyslaitoksen hankkeen mukaan useille tutkimukseen osallistuneille maahanmuuttajalle esimerkiksi suomalaisten työpaikkojen matala hierarkia ja avoin keskustelu tuntuivat vieraalta, koska omassa lähtömaassa asiat olivat olleet toisin.

Omia mielipiteitä ei välttämättä uskallettu ilmaista, eikä epäselvissä tilanteissa pyytää selvennystä tai apua, koska oma kielitaito saatettiin kokea riittämättömänä tai tilanne muuten vieraana.

Moni maahanmuuttajatyöntekijä oli omaksunut passiivisen kuuntelijan roolin, tutkimuksesta selviää.

– Maahanmuuttajataustaiset työntekijät voivatkin tarvita tavallista enemmän kannustusta osallistua. Tutkimuksessa ilmeni myös, että muualta tulleilla saattoi olla erilainen suhtautuminen työaikaan, poissaolokäytäntöihin, esimiehen ja alaisen väliseen vuorovaikutukseen tai puhetapaan, Toivanen summaa.

– Vieraassa kulttuurissa myös omia oikeuksia saattoi olla haastavaa hahmottaa, esimerkiksi työntekijä ei välttämättä uskaltanut jäädä sairauslomalle.

Kielitaito heijastuu laajasti työpaikan toimintaan

Kielitaito heijastuu monitahoisesti työpaikan toimintaan ja oman osaamisen kehittämiseen. Se vaikuttaa esimerkiksi työohjeiden ymmärtämiseen, odotusten hahmottamiseen ja laajemman kokonaiskuvan muodostumiseen. Kielitaidon haasteet voivat vaikeuttaa uuden oppimista, työn laajentamista ja näin siirtymistä vaativampiin tehtäviin. Myös omien kehitysideoiden esiin tuominen vaikeutuu, jos kielitaito on heikko.

– Maahanmuuttajien osalta monesti toteutuu se, että heidän toimintansa rajautuu organisaation sisällä hyvin kapeaksi eikä kieli- ja kulttuurimuuri madallu. Silloin osaaminen ei monipuolistu tai laajene, kertoo ohjelmapäällikkö Ari Väänänen Työterveyslaitokselta.

Kysy, kannusta, uskalla, osallistu

Tutkimustoiminnan pohjalta kehitettiin käytännönläheinen Moniosaa! Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille. Malli tukee työntekijöiden osaamisen jäsentämistä, tunnistamista ja kehittämistä työpaikalla.

– Hankkeessamme haastatelluista maahanmuuttajista monet kertoivat, että heillä olisi edellytyksiä ja myös halua siirtyä vaativampiin tehtäviin, sanoo Väänänen.

Monikulttuurisilla työpaikoilla on paljon käyttämättömiä resursseja, jotka kannattaa ottaa paremmin käyttöön.

– Yhteinen keskustelu käyttämättömästä osaamisesta ja osaamisen kehittämiskohteista on hyvä alku osaamisen ja työn paremmalle yhteensopivuudelle.

Työterveyslaitoksen hanke toteutettiin vuosina 2015-2018. Keskeisimpiä käytettyjä aineistoja olivat kahdella elintarviketeollisuuden alan monikulttuurisella työpaikalla toteutetut haastattelut, Monimuotoisuusbarometri 2016.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi