Kunnallisjohdon seminaarin osanottajat saivat rutkasti ajateltavaa, kun Idealist Groupin luovana johtajana työskentelevä Saku Tuominen nousi Tampere-talon isolle lavalle.

Tuominen tunnetaan paitsi takavuosien tv:n hittiohjelmista, myös uusia koulutusideoita kehittelevästä HundrED-hankkeesta.

Siinä missä eilinen pääpuhuja, Euroopan Investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb ennusti teknologian muuttavan kaiken, Tuominen uskoo että paljon jää myös muuttumatta.

– Joitakin asioita se muuttaa paljon vähemmän kuin mitä luulemme nyt.

Tuomisen varsinainen viesti yleisölle oli ajattelutavan muuttaminen silloin, kun halutaan aikaansaada muutoksia.

– Luovuus on monessa työpaikassa riistäytynyt käsistä. Muutosta haetaan täyttämällä yhdessä post it -lappuja. Muutaman kuukauden päästä joku huomaa, ettei yhtäkään lapuille kirjatuista ideoista ole toteutettu.

Tuominen sanoo lopettaneensa omassa organisaatiossaan ideoinnin.

– Se päätös on pelkästään parantanut työn laatua. Kokeilen myös kokeilemaan ideointipalavereja, joissa ideoidaan mitä ainakaan ei tehdä.

"Joskus kannattaa myös lopettaa tekeminen"

Yleisö repesi ymmärtävään nauruun, kun Tuominen kertoi monelle tutun esimerkin.

– Yleensä kun työpaikalla esitetään idea, vastaus on että laitetaan mietintään. On hyvä, että asioita mietitään, mutta pääsääntöisesti tuo vastaus tarkoittaa, ettei idean esittäjää ole kuunneltu. Suosittelen, että kun kuulette tuon vastauksen, laittakaa kalenteriin merkintä kolmen kuukauden päähän. Kysykää silloin kyseiseltä henkilöltä, onko tämä miettinyt asiaa.

Tuomisen mielestä yrityksissä pitäisi pohtia, miten joku ongelma ratkaistaan ja laittaa ehdotukset kokeiluun saman tien. Jos ratkaisu ei toimi, se haudataan.

– Usein ihmisten on haasteellista muuttaa asioita eri suuntaan, tehdä eri tavalla kuin on totuttu. Asiat muuttuvat niin, että joku näkee jotain jota joku muu ei näe. Aluksi pitää nähdä, sitten tehdä. Jos halutaan muuttaa asioita, pitäisi ensi tunnistaa mikä ihmisiä innostaa, eikä tehdä mitään väkisin.

– Jos jonkin asian tekeminen on tuntunut vaikealta useamman kuukauden ajan, se ei voi olla oikein. Joskus kannattaa myös lopettaa tekeminen.

Tuominen kannusti kuulijoita kokeilemaan enemmän.

– Isot muutokset tulevat aina yllätyksenä. Sen takia kannattaa kokeilla asioita. Jos joku ehdottaa sinulle hyvää ideaa, sano että kokeillaan!

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Viestintävirasto varoittaa koti- ja pienyritysreitittimien käyttäjiä kehittyneestä VPNFilter-haittaohjelmasta.

Arvioiden mukaan haittaohjelma on saastuttanut jo noin 500 000 päätelaitetta 54 maassa.

Haittaohjelma voi kuunnella reitittimen läpi menevää liikennettä mukaan lukien salasanat, sitä voidaan myös käyttää ponnahduslautana sisäverkkoon suuntautuvissa hyökkäyksissä.

Haittaohjelmassa on moduuli, jonka avulla voi myös kuunnella laitteen läpi menevää teollisuusautomaatiossa käytettyä Modbus-liikennettä.

VPNFilterin avulla hyökkääjä voi tehdä päätelaitteesta toimimattoman ja sen palauttaminen toimintakuntoiseksi voi olla mahdotonta.

Viestintäviraston mukaan haittaohjelmasta on löydetty yhtäläisyyksiä vuonna 2015 Ukrainan sähköverkkoihin tunkeutumisessa käytetyn BlackEnergy -haittaohjelman kanssa.

Viestintävirasto selvittää mahdollisia haittaohjelman saastuttamia uhreja Suomesta ja kontaktoi nämä teleoperaattoreiden kautta.

Käyttää oletustunnuksia ja salasanoja

Haittaohjelma leviää laitteisiin käyttäen laitteiden tunnettuja haavoittuvuuksia, sekä oletustunnuksia ja salasanoja.

Ensimmäisessä vaiheessa laite saastutetaan ohjelmalla, joka hakee laitteeseen varsinaisen haittaohjelmakomponentin. Vaiheen yksi haittaohjelma pysyy laitteessa myös laitteen uudelleen käynnistyksen jälkeen. Toisen vaiheen haittaohjelman saa kuitenkin poistettua laitteesta uudelleenkäynnistämällä sen.

Tietoturvayhtiö Symantecin mukaan VPNFilter pystyy saastuttamaan seuraavia reititinlaitteita:

Linksys E1200

Linksys E2500

Linksys WRVS4400N

Mikrotik RouterOS Cloud Core Routers: Versiot 1016, 1036, ja 1072

Netgear DGN2200

Netgear R6400

Netgear R7000

Netgear R8000

Netgear WNR1000

Netgear WNR2000

QNAP TS251

QNAP TS439 Pro

Muut QNAP NAS laitteet, joissa käytetään QTS ohjelmistoa

TP-Link R600VPN

Viestintäviraston ohjeet laitteiden käyttäjille:

1) Yllä listattujen laitteiden omistajien on syytä palauttaa laite tehdasasetuksille. Näin mahdollinen haittaohjelma poistuu laitteesta.

2) Asenna laitteeseen samalla valmistajan uusin saatavilla oleva päivitys. Seuraa milloin uusia päivityksiä on saatavilla ja asenna ne.

3) Muuta oletustunnukset ja salasanat laadukkaisiin salasanoihin.

4) Poista etähallinta laitteesta mikäli et sitä tarvitse.

5) Mikäli mahdollista, estä laitteeseen pääsy palomuurilla.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: IStockphoto/CASEZY

– Nyt viimeistään loppuu Excel-palkanlaskennat, jos joku on niitä vielä harrastanut, Karjalan Tili- ja Isännöintikeskus Oy:n Minna Kokki sanoo.

Minna Kokin vanhempien perustama yritys tarjoaa myös isännöintipalveluita. 

Valtiovarainministeriö on arvioinut Taloushallintoliiton laskelmien pohjalta, että tulorekisteri säästäisi toteutuessaan yksityisellä sektorilla vuodessa 1,6 miljoonaa työtuntia. Laskelmissa on otettu huomioon muun muassa ilmoituksista aiheutuva lisätyö. Henkilöstön koulutuksesta ja ohjelmistojen päivityksistä uuteen menettelyyn syntyy kustannuksia.

– Tilitoimistoissa ajansäästö tulee siitä, kun palkkatodistuksia ei tarvitse lähetellä erikseen ammattiyhdistysliikkeille ja esimerkiksi Kelalle. Nettosäästö meillä tulee olemaan plus miinus nolla, mutta viranomaiskäsittelyssä ajansäästö tulee olemaan huomattava, Kokki laskee.

Hän toimii Etelä-Karjalan Yrittäjien puheenjohtajana. Nykyisin esimerkiksi lomautukset ja eläköitymiset aiheuttavat lisätyötä tilitoimistoille.

Kokki laskeskelee, että uudistuksen kakkosvaiheessa palkanlaskennan täydentävien tietojen koodaaminen järjestelmään vie jonkin verran nykyistä enemmän aikaa.

– Tällä hetkellä laitamme palkka-aineiston asiakkaalle ennen maksua tarkistettavaksi, eli joudumme tekemään seurantaa, emmekä voi lähettää tulorekisteri-ilmoitusta suoraan palkanlaskennan jälkeen. Mutta ensi vuoden alusta viisi päivää palkanmaksun jälkeen pitää lähettää ilmoitus.

Menettelytavat sovitaan asiakkaiden kanssa

– Isoin osa asiakkaistamme lähettää meille tuntilistat sähköpostilla. Todennäköisesti, kun siirrytään tulorekisteriuudistuksen kakkosvaiheeseen vuonna 2020, joudumme terävöittämään tietojen keräämistä asiakkaalle päin.

Kokin mukaan vastaisuudessa asiakkaiden on petrattava palkkatietojen ilmoittamista, myös yrittäjien itsensä palkanmaksussa.

– Kaiken kaikkiaan pitää terävöittää tuntikirjauksia, esimerkiksi sairaspoissaolojen ilmoittamista. Monet ilmoittavat kuukauden tuntimäärän, eivätkä ilmoita mitään muuta, silloin laajan ilmoittamisen tavoitteet eivät täyty millään muotoa.

– Aiomme valmistella asiakkaillemme tuntikirjauspohjan, josta näkyy, mitä ilmoitetaan ja milloin. Suosittelisin, että lähdetään heti antamaan niitä täydentäviä tietoja. Iso muutos entiseen on, että palkkaennakot tullaan käsittelemään palkkana jo maksuhetkellä.

Yksi Karjalan Tili- ja Isännöintikeskus Oy:n asiakkaista on 38 henkilöä työllistävä Lappeenrannan Kuljetus Oy, jonka toimitusjohtaja Jukka Tyster on jo kysellyt Kokilta tulorekisteriuudistuksen vaikutuksista.

– Automatisointi ilmoituskäytännöissä on hyvä asia. Meillä on ollut jo useita vuosia käytössä sähköinen työajanseuranta. Tulorekisteriuudistus antaa työntekijöille mahdollisuuden seurata reaaliaikaisesti omaa palkkakertymä esimerkiksi pätkätöissä, Tyster sanoo.

Kokki uskoo, että tulorekisteriuudistus voi olla heidän bisnekselleen hienoinen kasvun paikka. Osa voi harkita palkanlaskennan ulkoistamista, jos ei vielä ole näin tehnyt.

Mikä tulorekisteri?

Tulorekisterin myötä yritysten ja yrittäjien antamat erilaiset viranomaisilmoitukset tulevat poistumaan. Tilalle tulee yksi ilmoitus, jonka nimi on tulorekisterin palkkatietoilmoitus. Useat palkkajärjestelmät rakentavat parhaillaan tulorekisteripäivityksiä, ja jos omasta palkkajärjestelmästä on rakennettu sähköinen yhteys tulorekisteriin, tiedot siirtyvät hyvin vähällä vaivalla tulorekisteriin.

Paperilla voi antaa tiedot vain erityisestä syystä.  Erityisenä syynä voitaisiin pitää tilanteita, joissa ei kohtuudella voitaisi edellyttää tietojen antamista sähköisesti.

Kuva ja video: Riikka Koskenranta

Infografiikka: Lea Hult

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee paraikaa uudistuksen kannalta olennaista valinnanvapauslakia.

Julkisuuteen vuodetun valiokunnan lausuntoluonnoksen perusteella näyttää siltä, että valiokunta aikoo ehdottaa valinnanvapauden lykkäämistä hallituksen esittämästä aikataulusta.

– Alan pk-yritysten – joita on yli 18 000  – kannalta epävarmuuden jatkuminen ja uudistuksen kaatuminen olisi hyvin haitallista, Mikael Pentikäinen sanoo.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan keskustelu on edelleen kesken ja lausunto voi vielä muuttua luonnoksesta. Mediatietojen mukaan valinnanvapauslaissa on parikymmentä kohtaa, joihin valiokunta haluaa korjauksia. Lakipykälien viilaaminen voi myöhästyttää merkittävästi koko uudistuksen toteutumista.

– Uudistusta on valmisteltu pitkään ja mielestämme huolella palautetta kuullen. Siksi poliittisen järjestelmän pitää näyttää kykynsä tehdä päätöksiä, ja viedä asia maaliin. Jos tämä nyt kaatuu, se on luottamuskolaus kansanvallalle, Pentikäinen toteaa.

– Jos uudistus toteutuu esitetyssä muodossa, uskomme sen avaavan paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia pk-yrityksille. Olemme vakuuttuneita, että se tulee parantamaan sote-palveluita ja myös tehostamaan niiden tuotantoa.

”Valinnanvapaus ei sekoita tai riko”

– Valinnanvapaus ei sekoita tai riko mitään ja valinnanvapaus on keskeinen osa uudistusta. Sen kautta pystytään lisäämään peruspalveluiden saatavuutta ja ihmiset pääsevät paremmin ja nopeammin hoitoon, painottaa Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö ja sote-asiantuntija Susanna Kallama.

– Valinnanvapaus vahvistaa ihmisten itsemääräämisoikeutta ja on kansalaisen etu. Saamme valita kuka yleislääkärimme on ja saamme valita kotiin vietävät palvelut ja asumispalvelut. Eikö ole ihan oikein, että ihminen saa itse päättää, kuka hänen kotiinsa tulee, Kallama toteaa.

– Erikoissairaanhoito jää edelleen julkisen sektorin vastuulle eli toiminta arjessa jatkuu kuten ennenkin, Susanna Kallama muistuttaa.

Maakuntavaalitkin lykkääntyvät?

Jos uudistus myöhästyy, myös maakuntavaalit myöhentyvät. Maakuntavaalit on ollut tarkoitus järjestää lokakuun lopussa. Vaalien vuoksi lakikokonaisuus on ollut tarkoitus saada valmiiksi hallituksen aikataulujen mukaan ennen kesälomia.

Oikeuskanlerinvirasto kuitenkin lausui alkuviikosta, että lakien voimaantulon ja vaalien väliin tulee jättää noin kuuden kuukauden tauko.

Jos vaalit lykkääntyvät, maakuntavaltuustot eivät pääse aloittamaan työtään ajoissa ja uudistuksen seuraavatkin vaiheet todennäköisesti myöhästyvät.
– Moni maakunta on hyvin valmistautunut uudistukseen. Luotamme, että ne saavat yhdessä muiden toimijoiden kanssa uudistuksen liikkeelle ja pystyvät esitetyltä pohjalta rakentamaan kuhunkin maakuntaan sopivan mallin. Toki on vielä paljon työtä, Pentikäinen toteaa.

– Tiedän, että myös oppositiossa on uudistuksen ymmärtäjiä. Toivon, että jotkut myös oppositiossa voisivat harkita uudistuksen tukemista, Yrittäjien toimitusjohtaja Pentikäinen sanoo.

Susanna Kallaman blogi sote-aiheestatäällä

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Yrityksillä on rekistereissään asiakkaidensa, työntekijöidensä tai yhteistyökumppaneidensa henkilötietoja. 25. toukokuuta  alkaen henkilötietojen käsittelyn on oltava tietosuoja-asetuksen mukaista.

Suomen Yrittäjät on laatinut asetuksen tuomista velvoitteista helppolukuisen oppaan ja toimintaohjeet. Lisäksi jäsentä tuetaan maksuttoman neuvontapalvelun kautta. Järjestö myös tarjoaa tietosuojalomakkeita yrittajat.fin asiakirjapankissa jäsenyrittäjille.

Päivitä osaamisesi, neuvontaa tarjolla

SY:n asiantuntija Petri Holopaisen mukaan EU:n tietosuojaperiaatteiden tietäminen on yrittäjille tärkeää.

– Eli lähtökohtaisesti yrityksessä käsitellään vain sellaisia tietoja, jotka on lainmukaisesti hankittu. Tietoja säilytetään vain sen tietyn ajan, joka on tarpeen. Lisäksi suojellaan tietoa lainvastaiselta käytöltä.

Tästä oppaaseen

Tietosuojalomakkeet asiakirjapankissa jäsenyrittäjille

Seloste henkilötietojen käsittelytoimista Tietosuojavaltuutetun sivuilla

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

– Suomi kansainvälistyy ja muuttuu entistä monimuotoisemmaksi. Maahanmuuttajien yrittäjyys auttaa osaltaan Suomea kasvamaan, Suomen Yrittäjien maahanmuuttajayrittäjyyden koordinaattori Kaisu Keisala-Kaseja sanoo.

– Maailma kylässä -festivaali Helsingissä on vuosien varrella muodostunut tärkeäksi kohtaamispaikaksi, jossa tästä aiheesta keskustellaan ja monet järjestöt kohtaavat siellä.

SY ja HEI Network esittelemässä toimintaansa

Löydä tapahtumaosastolle Facebookin avulla. SY:llä ja HEI Networkilla on Facebook-tapahtuma Suomen Yrittäjät ja HEI Network Maailma kylässä -festivaaleilla. Festarin pääteema on Agenda 2030 - Kestävä kehitys.

SY:n ja HEI Networkin (Helsinki Entrepreneurs International) toimintaan voi käydä tutustumassa Maailma kylässä - festivaaleille 26.-27. toukokuuta.

– Meidät löytää Rautatientorilta Open Finland -osastolta. Luvassa monenlaista kivaa toimintaa: tietokilpailua, arvontaa ja lisäksi voit osastollamme virkata oman maasi lipun maailmankartalle. Liput kiinnitetään isoon maailmankarttaan.

SY ja Uusyrityskeskukset maahanmuuttajayrittäjien tukena

SY:n ja Suomen Uusyrityskeskukset (SUK) ry:n yhteinen hanke maahanmuuttajayrittäjyyden edistämiseksi alkoi maaliskuussa. Yksityisyrittäjäin säätiö on myöntänyt hankkeelle tuen kuluvalle vuodelle.

– Hankkeessa kartoitetaan maahanmuuttajayrittäjien tarpeet. Tavoitteenamme on saada maahanmuuttajayrittäjiä integroitua järjestön toimintaan, Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja Mari Kokko kertoo.

Hankkeessa järjestetään tapahtumia, koulutustilaisuuksia ja verkostoitumista sekä verkkomateriaaleja on tulossa. Syksyllä Suomen Yrittäjät ja NewCo järjestettävät yhdessä pilotin, jonka kautta tarjotaan mentoreita maahanmuuttajayrittäjille. NewCo YritysHelsinki on palvelukeskus yrittäjäksi aikoville ja jo yrittäjinä toimiville.

Kuva: iStock Photo/Rawpixel

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kortilla vai käteisellä? Vuosikymmenten ajan yrittäjän ja asiakkaan vuoropuheluun kuulunut pakollinen kysymys on siirtymässä kansanperinteen joukkoon – tai ainakin muuttamassa muotoaan.

Kahden maksutavan rinnalle ovat rynnistäneet mobiilit maksutavat. Esimerkiksi MobilePaylla tehtiin viime vuonna yhteensä 3,7 miljoonaa rahansiirtoa, euromäärällisesti yli 100 miljoonan euron edestä.

Mobiilimaksusovelluksella tehtyjen siirtojen kuukausittainen määrä kasvoi vuodessa 200 prosenttia.

– Yhteensä 85 prosenttia maksutapahtumista on henkilöiden välisiä, kertoo MobilePayn myynnistä ja kumppanuuksista vastaava johtaja Anniina Heinonen.

Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen vahvistaa yleisen mobiilimaksamisen kasvusuunnan, vaikkakaan "Suomi ei ole kasvun kärkimaita".

Hän löytää yhdeksi syyksi suomalaisten bonususkollisuuden.
– Bonuskorttien yhdistäminen mobiiliin maksamiseen on ollut aika hankalaa.

S-ryhmä kertoi helmikuussa ottavansa MobilePayn käyttöön ensi syksynä.

"Vaikea lähteä mukaan"

Toinen kasvua hidastava tekijä piilee maksutapojen moninaisuudessa. Pankeilla on omia maksusovelluksia, samoin älypuhelinvalmistajilla. Jotkut sovellukset rajaavat käytön asiakkuuden tai puhelimen oman käyttöjärjestelmän mukaan.

– Yrittäjälle tämä on haaste. Pitäisi olla monta erilaista maksutapaa ja kaikki maksaminen on yrittäjälle kallista. Erilaisten laitteiden ja härpäkkeiden keskellä pitäisi miettiä, mikä on oma kohderyhmä. Uskaltaako jonkun maksutavan jättää pois vai karkottaako se päätös asiakkaita? Voihan olla, että jonkun nykyisen maksutavan elinkaari jääkin tulevaisuudessa vain muutamaan vuoteen, Loikkanen pohtii.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen professori Virpi Tuunainen ymmärtää yrittäjien tilanteen.

– Uusiin maksutapoihin on vaikea lähteä mukaan ennen kuin kuluttajat käyttävät kyseistä palvelua. Ja kuluttajat eivät lähde vauhdilla mukaan ennen kuin on riittävästi palveluita.

Toiveena yhteinen standardi

Maksusovellusten opettelu voi myös nousta ei-diginatiiville yrittäjälle kynnyskysymykseksi. Tuunainen toivookin mobiilimaksamiseen jonkinlaista standardointia.

– Sellainen yhteinen standardi, joka kuluttajan olisi helppo ottaa käyttöön. Esimerkiksi Pohjoismaissa kännykät yleistyivät aikoinaan nopeasti, koska ne olivat operaattorivapaita.

– Nyt Apple iPhone -puhelimeni huomauttaa, että miksi en ota käyttöön Apple Pay -maksutapaa. Siksi kun minulla ei ole Nordean maksukorttia.

"Käteisen käyttö vähenee nopeasti"

Suomen Pankin huhtikuisessa katsauksessa 54 prosenttia suomalaisista kertoi suosivansa korttimaksamista. Pelkästään käteismaksuja ilmoitti suosivansa joka viides.

Suomessa keskimääräinen käteismaksu on 12,70 euroa, korttimaksuissa yli kaksinkertainen, 28,50 euroa. Euromaista suomalaiset nostavat harvimmin käteistä.

Ruotsi on jo linjannut siirtyvänsä cashless societyyn, yhteiskuntaan ilman käteistä rahaa.

– Kyllä Suomessakin käteisen käyttö vähenee nopeasti.

– En usko, että kivijalkakauppiaan kannattaa luopua korttimaksamisesta, Tuunainen toteaa.

Finanssiryhmä OP:n tutkimusyksikön OP Labin yksikönpäällikkö Kristian Luoma pitää mobiilimaksamisen kasvun esteenä juuri korttimaksamisen hyvyyttä.

– Näkemykseni mukaan käteismaksujen määrä putoaa radikaalisti tulevina vuosina. Nyt on jo kauppiaita, jotka eivät ota vastaan käteistä. Viiden vuoden päästä käteinen on harvinaisuus. Ja se on aidosti hyvä asia, Luoma sanoo.

Juttu on julkaistu Yrittäjäsanomien numerossa 3/18

Teksti

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Grafiikka

Maarit Kattilakoski

Kuva: Istockphoto/visualspace

Sipoolaisyrityksen pääkonttorin neuvotteluhuoneen seiniä kiertää mustavalkokuvien rivistö. 1950-luvun lopulla otetussa valokuvassa nelivuotiaat kaksospojat Ben ja Jan seisovat veneen keulassa yhdessä vanhemman veljensä Christerin kanssa, Tor-Björn-isän toimiessa kipparina.

Tor-Björn Fagerströmin hieman aiemmin perustama Marino otti tuolloin ensiaskeleitaan. Veneily oli ollut miehen harrastus, josta kehkeytyi myös leipätyö.

Kaikki oli lähtenyt kuulopuheista. Siitä, että Ruotsissa oli käytössä lasikuiduksi nimetty materiaali, josta voisi rakentaa veneitä.

Fagerströmien kotitalon kellarissa Helsingissä syntyi ensimmäinen Marinon lasikuituveneen muotti – sopivasti joulun alla, jolloin "leikkisästi sanottuna kinkkukin maistui styreenille".

Veljesten rooli Marinossa käynnistyi viikkorahaa ansaitsevista apupojista. Mutterien erittelystä, kulkuvalojen ruuvaamisesta, pressukaarien kokoamisesta. Ja vesisateen täyttämien veneiden tyhjentämisestä ennen kouluun lähtöä.

Tuotanto pyöri Hangon kauppahallissa, jossa ”toisella puolella myytiin lihaa ja vihanneksia, toisella puolella leivottiin Marinon veneitä”. Sen jälkeen valmistus siirtyi vuokratiloihin Jokelaan.

Isän venekisat tarjosivat hyvän testiympäristön Marinon malleille. Sitten iski öljykriisi ja lopetti veneiden avomerikilpailut.

– Veneiden on oltava taloudellisia. Se iskostui selkärankaan, tiivistää Marinon hallituksen puheenjohtaja Jan Fagerström opit 1970-luvun öljykriisistä.

1967 Marino oli muuttanut Uudellemaalle, Sipooseen. 1 000-neliöinen halli ja myöhemmin sen lisäosa nousivat aivan Sipoonjoen rantatörmän läheisyyteen, "30 metrin päähän maailman seitsemästä merestä".

Isältä neuvoja pankkikriisiin

Jan Fagerström tuli yhtiön palkkalistoille 1.9.1972.

– Olen ollut täällä kohta 46 vuotta putkeen ja tittelit vaihtelevat tuotantopäälliköstä hallituksen puheenjohtajaan – siis jos niillä haluttaisiin briljeerata. Yhteistyökumppanit kutsuvat konserni- johtajaksi, hän nauraa.

Lähes kaikki toimintojen toteutukset sekä veneissä että alihankintatuotteissa ovat Janin johtaman tiimin käsialaa.

Velipoika Ben kiersi toisenlaisen polun. Opiskelujakson jälkeinen ura löytyi amerikkalaisyhtiöstä, joka myi muun muassa erilaisia sairaala- tarvikkeita.

– Yhdessä vaiheessa perheen illallisen jälkeen isä raotti ensimmäisen kerran "seuranneensa" minun uraani. Hän kertoi vetäytyvänsä Marinon johdosta ja etsivänsä jatkajaa. Pyysi minua takaisin, Ben Fagerström kertoo.

Mietintäaikaa ei juuri tarvittu. Ben Fagerström palasi Marinolle vuonna 1983, ensin varatoimitusjohtajaksi, ja vuonna 1985 sukupolvenvaihdoksen myötä toimitusjohtajaksi.

– Strategiamme oli tuolloin isot, asuttavat veneet. Näin, että niissä olisi hyvä tulevaisuus.

Pankkikriisi vuonna 1991 romahdutti kuitenkin kaiken.
– Muistan kuinka mietin, mitä hemmettiä nyt pitää tehdä. Tarvitsin aidosti neuvoja.

Niinpä Ben Fagerström meni isänsä juttusille, joka oli nähnyt venemaailman ala- ja ylämäet 1950-luvulta lähtien.

Marino oli ennen pankkikriisiä investoinut uuteen tehtaaseen Pohjanmaalle, joka valmisti sata isoa venettä vuodessa nyt täysin tyhjille markkinoille.

– Isän neuvo oli, että ei tämä tilanne kestäisi kauan, pitäisi vaan jatkaa samassa tahdissa, koska "sitten teillä on valmiit kamat kun muut vasta aloittavat niiden tekemistä", Ben Fagerström muistelee.

Tehtaan piha täyttyi veneistä ja kassan pohja pilkotti.

– Kysyin uudestaan, mitä pitäisi tehdä kassan huvetessa. Isä antoi loistavan neuvon ”myykää”. Kiitin neuvoista ja totesin, etten enää kysy neuvoja, Ben Fagerström myhäilee.

Venepuoli sai lopulta vetoapua Suomen devalvointipäätöksestä ja kauppa virisi, erityisesti Saksan kanssa.

Katoksia bussipysäkeille

Marino sai uutta liiketoimintaa Helsingin Sanomien pääkirjoituksen innoittamana.

– Kuulin radion lehtikatsauksesta, että Suomeen tuodaan bussipysäkkikatoksia Ranskasta. Kirjoituksessa oli jokin lause, tyyliin "onko tämä esimerkki helposta kaupasta".

Veljekset pitivät tuumaustauon ja palaveerasivat bussipysäkkeihin mainoksia myyvän yrityksen kanssa.

– Tutkimme mallikappaletta ja ilmoitimme, että ranskalaisessa tuotteessa on ainakin yksi vika. Me emme pystyisi tekemään lasikuidusta näin huonoa laatua. Se sinetöi lopulta kaupan eduksemme.

– Muutimme katosten rakennetta. Tänä päivänä teemme yhä niitä samasta materiaalista, päivittäen katoksia nykyajan vaatimuksiin, esimerkiksi digitalisaatioon liittyen, Jan Fagerström sanoo.

– Olemme pitäneet tärkeänä, että liiketoiminta veneiden ja muiden tuotteiden välillä olisi järkevässä tasapainossa. Veneiden ulkopuolisen tekniikan osuus liikevaihdosta vaihtelee 20–70 prosenttiin.

Marinon viimeisin, tammikuussa päättynyt tilinpäätöskausi oli plus-merkkinen.

– Monet aiemmat vuodet ovat olleet negatiivisia. Se on johtunut siitä, että emme osaa myydä ulkomaille isoja veneitä, vaikka olemme tehneet kovasti töitä sen eteen. Isot, asuttavat veneet eivät myöskään enää ole se juttu, joka kiinnostaa.

Pohjanmaan tehtaan Marino myi vuonna 2013. Koko tuotanto pyörii nyt Sipoossa.

"Yrittäjyys aiemmin miellyttävämpää"

Vuonna 2015 yhtiö toi takaisin retroklassikkonsa, tuulilasivene-Mustangin.

– Se on yhä meidän hitti. Edustaa tilauskannasta 80 prosenttia, Ben Fagerström laskee.

– Ulkomaille niistä menee lähes 30 prosenttia.

1980-luvun menestysvuosina Marinon leivissä oli 70 työntekijää. Nyt heitä on kuusi.

– Olemme joutuneet sopeutumaan, Jan Fagerström myöntää.

Yrittäjyys on tuonut muitakin muutoksia.

– Se oli aiemmin paljon miellyttävämpää, mukavampaa. Ei ollut niin kiinni valtion tai EU:n byrokratiasta kuten tänä päivänä. Meillä on tuotannossa 4 henkilöä, yksi kirjanpitäjä ja yksi toimitusjohtaja. Silti meidät rinnastetaan samaan kategoriaan kuin 30 000 työllistävä yritys. Se on täysin väärin, Ben Fagerström kritisoi.

Hämmennystä herättää myös uusi EU:n tietosuoja- asetus (GDPR).

– Ymmärrän, että siitä aiheutuu työtä suurille toimijoille, esimerkiksi Googlelle, mutta miksi myös meille, pienelle venevalmistajalle? Me haluamme vain hyvää veneilykesää kaikille.

Sähkömoottorit ovat tulleet osaksi veneilyä, samoin jakotalous. Oman veneen voi vuokrata asuntojen Airbnb-tyyliin.

– Teemme deittiveneen veneiden vuokravälityspalvelu Skipperille. Vuokraat veneen, koukkaat böönan kyytiin, ja otat eväskorin mukaan. Toivottavasti tämä palvelu kiinnostaa, Jan Fagerström tuumii.

Toinen täysin uusi osastrategia liittyy veneiden kaiken kattavaan huoltopalveluun.

– Tarjoamme huolenpitosopimusta asiakkaillemme. Korjaamme, kausihuollamme, ja tuomme veneen takaisin laituriin. Teemme koko paketin.

"Jonkun muun helppo jatkaa"

Muitakin uusia avauksia on suunnitteilla, mutta niistä kaksikko vaikenee.

– Viiden vuoden päästä tarjoamme taas jotain uutta. Aiheet ovat mielessä. Mietimme niitä tiiminä, poikien kanssa.

Marino täyttää ensi helmikuussa 60 vuotta. Fagerströmit toivovat, että yhtiö jatkaisi toimintaansa vielä pitkään.

– Olisi katastrofi, jos Marino poistuisi markkinoilta, Jan Fagerström sanoo.

Omistukseen tulee kuitenkin muutoksia. Saman suvun sisältä ei löydy jatkajaa.

– Ei se tunnu hyvältä, Ben Fagerström sanoo hiljaa.

– Mutta meillä on hyvä tiimi ja tästä on jonkun muun helppo jatkaa, vaikka me emme olisikaan enää remmissä, 8 minuuttia veljeään nuorempi Jan päättää.

Juttu julkaistu Yrittäjäsanomien numerossa 3/18

Teksti

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen(at) yrittajat.fi

Kuvat

Meeri Utti

HMD Globalin valmistamien Nokia-puhelinten malliston odotetaan täydentyvän huomenna tiistaina, kun yhtiö esittelee uuden älypuhelinmallin Moskovassa. HMD kertoi suunnitelmistaan Twitterissä.

Paikkana Moskova on poikkeuksellinen, sillä yleensä älypuhelinjulkistukset ovat sijoittuneet Keski-Eurooppaan, Aasiaan tai Yhdysvaltoihin. HMD käyttää twiitissään hashtagia #ChargedUp.

Markkinoilla ennakoidaan,. että yhtiö aikoo esitellä kansainvälisille markkinoille suunnatun version aikaisemmin Kiinassa esitellystä Nokia X6:sta. Kyseessä on edullisen hintaluokan Android-älypuhelin, jossa on 5,8-tuumainen kosketusnäyttö. Laitteessa on pikalataus, johon edellä mainittu hashtag saattaa viitata. HMD on aikaisemmin kertonut, että X6:n voi ladata tyhjästä 50 prosentin varaustilaan puolessa tunnissa.

Ilta-Sanomien Digitoday arvioi, että hashtagilla voidaan viitata myös langattomaan laturiin, jollaista HMD Global ei ole vielä tarjonnut puhelintensa ostajille.

HMD Global on onnistunut tavoitteessaan päästä varteenotettavaksi peluriksi Android-puhelinten markkinoilla. Tutkimusyhtiö Canalysin mukaan Nokia-puhelimet olivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä Euroopan viidenneksi myydyimpiä älypuhelimia 1,6 miljoonan kappaleen myynnillä. Tämä tarkoittaa 3,5 prosentin markkinaosuutta.

Kuva: HMD Global

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Etenkin Bitcoinin huima arvonnousu näkyi viime vuonna monen suomalaisen innostuksessa sijoittaa rahojaan virtuaalivaluuttoihin.

Tämä näkyi kryptovaluuttoja välittävän Prasosin tuloksessa. Kauppalehden mukaan Prasos ylsi ennätykselliseen liikevaihto- ja tuloskehitykseen.

– Palveluissamme nähtiin kaikkien aikojen vaihtoennätykset. Liikevaihto ja -voitto kasvoivat ihan huimasti. Vuonna 2016 meillä oli liikevaihtoa vajaa miljoona euroa, mutta viime vuonna pääsimme jo yli kolmeen miljoonaan euroon, Prasosin operatiivinen johtaja Sampo Hyvärinen kertoo Kauppalehdelle.

Bitcoinin hinta nousi viime vuonna korkeimmillaan yli 19 000 dollariin. Tämä herätti monen piensijoittajankin kiinnostuksen virtuaalivaluuttoihin. Bitcoinin ohella Prasos välittää Litecoinia ja pian myös Ethereumia.

Sittemmin Bitcoinin hinta laskenut selvästi ja suurin hypetys sen myötä laantunut. Tämä on näkynyt myös Prasosin vaihtomäärissä.

Viime vuoden lopulla yritys keräsi Invesdor-joukkorahoituksella 2,5 miljoonaa euroa, mikä oli yrityksen asettama tavoite.

Kauppalehden mukaan yhtiö aikoo käyttää rahat laajentuakseen ulkomaille. Tällä hetkellä yhtiön asiakkaista noin 95 prosenttia on suomalaisia.

Haastattelussa Hyvärinen arvioi, että pankkien varovaisuus kryptovaluutoissa on osittain seurausta alan huonosta tuntemuksesta.

– Pankkien on helppo pestä kätensä sellaisesta liiketoiminnasta, jonka riskejä ja erityispiirteitä ne eivät osaa arvioida.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Merkittävä osa sosiaalisen median palveluiden käyttäjistä on törmännyt joskus someraivoon. Somecon johtava konsultti Jani Lilja opastaa seikkaperäisesti, miten somessa kannattaa toimia, jos tulee lähes pakottava tarve sanoa asiat suoraan julkisesti.

1. Hengitä syvään ennen kuin julkaiset mitään.

Jos yrität provosoida, muistaa pitää omat hermosi kurissa. Hyvin toimiva konsti on hengittää pari kertaa syvään ennen jonkin asian kritisoimista. Meidän jokaisen oma temparamentti määrittelee pitkälti sen, miten käyttäydymme. Jos kritiikki suunnataan meitä tai perheenjäseniämme lähelle, on luontaista että haluamme kommentoida sitä välittömästi. Jos tunnistaa tietoisesti mokanneensa, on tärkeä muistaa reagoida nopeasti ja pyytää anteeksi.

2. Jos edelleen tuntuu pahalta, hengitä toisen kerran ja nuku yön yli.

Tärkeintä on, että itsekontrolli säilyy.

3. Älä sano mitään sellaista, mitä et sanoisi silmästä silmään.

Tunteiden käyttäminen on hyvä tehokeino somessa mutta jos tunteiden lisäksi ei ole mitään faktaa ja toimitaan vain tunnepohjalta, kannattaa ehkä selvittää asiaa ensin muualla kuin julkisesti. 

4. Jos et ole varma faktoista, älä väitä.

Jos faktat puuttuvat, loppujen lopuksi voi käydä niin, että joudut kommentoimaan asiaa kuulopohjalta. Jos satut vielä olemaan asiantuntija kyseisellä aihealueella, etkä pysty perustelemaan väitteitäsi, oma uskottavuutesi alkaa nopeasti horjua.

5. Älä mene henkilökohtaisuuksiin, vaikka toinen ärsyttäisi kuinka paljon.

Some-keskusteluissa aihe saattaa nopeasti unohtua, jolloin keskitytään vain toisen pommittamiseen. Tällöin itse asia voi unohtua.

6. Kuuntele ymmärtääksesi toista ja hänen motiivejaan

Mieti, mikä motivaattori taustalla on ja miksi toinen lähti hyökkäämään. Jos kyseessä on yksittäinen anonyymitili, silloin ei välttämättä kannata vastata mitään. Muista empatia ja vältä bensan heittäminen liekkeihin.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan kaksi viidestä uudesta yrittäjästä asettaa eläkkeensä perustana olevan YEL-vuosityötulon minimiin tai sen tuntumaan. Kaikista yrittäjistä alarajan tuntumaan vakuuttaa joka viides. 

Seurauksena voi olla myöhemmin ongelmia ansiosidonnaisen sosiaaliturvan saamisessa. Alimmilla YEL-vakuutustasoilla yrittäjä ei saavuta maksamillaan vakuutusmaksuilla ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, vaan etuudet jäävät perusturvaetuuksien tasolle.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan tuoreen puheenjohtajan Susan Äijälän mukaan YEL-työtulon vaikutusta yrittäjän muuhun sosiaaliturvaan ei ole tarpeeksi korostettu.

– Yhtenä ongelmana on, että YEL nähdään liikaa vanhuuseläkelähtöisesti. On muistettava, että YEL-eläkkeisiin sisältyy myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläke. YEL-tulo vaikuttaa yhä useampaan yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvään kohtaan kuten sairauspäivärahan tasoon, työttömyysturvaan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrään sekä vielä moniin perhe-etuuksiin. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on. Mielestäni eläkeyhtiöiden tulisi markkinoida YEL-vakuutus ennemminkin sosiaaliturvavakuutuksena kuin eläkevakuutuksena.

Äijälän mukaan yritystoiminnan alussa määritellylle työtulotasolle ei välttämättä tehdä yrittäjävuosien aikana mitään muutoksia, vaikka yritystoiminta kasvaa. Usein YEL-maksutasoa nostetaan liian myöhään.

– Osa yrittäjistä voi ajatella säästävänsä eläkemaksuista ja pitää näin työtuloaan liian alhaisena yrityksestä saatuun tuloon nähden ja sijoittavat säästyneet rahat muihin kohteisiin. Huolestuttavinta on kuitenkin se, että monet yksinyrittäjät eivät vain yksinkertaisesti pysty maksamaan kalliita eläkemaksuja ja näin ollen heidän sosiaaliturvansa on perustulon varassa. Ehkä olisi viisainta korottaa pakollisen YEL-vakuutuksen alarajaa vastaamaan työttömyysturvan alarajaa. Näin ollen yhä useampi yrittäjä pääsisi Kelan tai työttömyyskassan maksaman työttömyysturvan piiriin, Äijälä jatkaa.

Työttömyysturvan alaraja on tällä hetkellä 12 576 euroa.

Työttömyyskassaan kuulumattomat, niin yrittäjät kuin palkansaajat, voivat saada Kelasta työttömyysajalta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea noin 550 euroa käteen kuukaudessa. Sen lisäksi voi saada toimeentulotukea sekä esimerkiksi asumistukea. Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa vaikuttaa mahdollisen työttömyyskorvauksen suuruuteen.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

SY osallistui tapahtumaan ensimmäistä kertaa maahanmuuttajayrittäjyyshankkeen tiimoilta. Yrittäjäjärjestön tapahtumaosastolla oli mukana myös HEI Network. Se on kansainvälisten yrittäjien verkosto. Osastolla sai virkata oman maansa lipun ja osallistua tietokilpailuun.

– Tietokilpailuun saimme reilut 130 vastausta, mutta siihen vastasi vain murto-osa kävijöistä. Ihmiset jonottivat päästäkseen vastaamaan tabletilla kilpailuun. Osastomme oli koko ajan ihan täynnä, Suomen Yrittäjien maahanmuuttajayrittäjyyden koordinaattori Kaisu Keisala-Kaseja iloitsee tapahtuman onnistumisesta.

Kevytyrittäjyys, maahanmuuttajien yrittäjyys… aihepiiri kiinnosti festivaaleilla

Yrittäjien osastolla festivaalivieraat kyselivät muun muassa kevytyrittäjyydestä, mistä saa tietoa maahanmuuttajayrittäjyyshankkeesta ja moni halusi tilata hankkeen uutiskirjeen.

– Saimme useamman uuden SY:n jäsenen tapahtumassa. Festivaali on matalan kynnyksen paikka ja siksi ihmiset, jotka haluavat tietoa yrittäjyydestä, pääsivät täällä kysymään asioista. He eivät ehkä muuten käy SY:n järjestämissä tapahtumissa.

Keisala-Kasejan mukaan virkkaamisen suosio yllätti järjestäjät.

– Maailmankartta jää Suomen Yrittäjien toimistolle ilostuttamaan ihmisiä.

SY:n ja Suomen Uusyrityskeskukset (SUK) ry:n yhteinen hanke maahanmuuttajayrittäjyyshanke jatkuu vuoden loppuun asti.

Kuvat: Jaana Tihtonen

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

IT-ratkaisuja tarjoavan DevNet Oy:n toimitusjohtaja-yrittäjän mukaan pienten yritysten pitäisi nyt sanktioiden sijaan keskittyä hoitamaan GDPR-velvoitteensa kuntoon.

– Tietosuoja-asetuksesta on puhuttu pitkään, on koulutettu ja on uutisoitu. Tässä mielessä yritysten olisi pitänyt pystyä jo valmistautumaan, mutta tiedän myös omasta kokemuksesta yrittäjänä, että toki ihan kaikkea mahdollista ei muisteta tai osata huomioida, toimitusjohtaja Peter Thim sanoo.

Thim kannustaa yrittäjiä sanktioiden pelon sijaan hoitamaan prosessit kuntoon asetuksen mukaisesti.

Vastaavia vetoomuksia sanktiovapaasta vuodesta ovat tehneet myös muut pk-yritysjärjestöt EU:n alueella.

EU:n tietosuoja-asetus tuli voimaan perjantaina 25. toukokuuta. Suomen Yrittäjien mukaan on hyvä, että kansalaisten henkilötietojen suoja turvataan EU:n tietosuoja-asetuksella ja lain noudattaminen on tärkeää.

– Mutta olisi kohtuutonta odottaa, että pk-yritysten toiminta olisi heti soveltamishetkestä lähtien täysin asetuksen mukainen, sillä viralliset ohjeistukset ovat valmistuneet vasta ihan viime hetkillä, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

Tietosuojaa koskevia tulkintoja on saatu liian myöhään

Useat eurooppalaiset yrittäjäjärjestöt, mukaan lukien Suomen Yrittäjien kattojärjestö UEAPME, ovat pyytäneet Euroopan komissiota suosittelemaan jäsenvaltioille, että asetuksen soveltamisen ensimmäisenä vuonna pääpaino olisi neuvonnassa ja ohjauksessa.  

Yrityksille tietosuoja-asetus on laaja ja monimutkainen kokonaisuus. Pk-yrittäjät ovat SY:n mukaan tehneet paljon työtä ymmärtääkseen, kuinka heidän tulisi ottaa tietosuoja-asetuksen vaatimukset osaksi liiketoimintaansa.

– Silti tietosuoja-asetuksen tulkinnasta ei voi saada vielä riittävää oikeudellista varmuutta, koska tietosuoja-asetusta koskeva tulkinta saattaa vaihdella eri jäsenvaltioissa, asiantuntija Petri Holopainen Suomen Yrittäjistä sanoo. 

Samoin EU:n tietosuojavaltuutetuista koostuvan tietosuojatyöryhmän tulkintoja on saatu myöhään, eikä kaikkea tietoa ole vielä saatavilla suomeksi.

– Siksi esitämme, että valvontaviranomainen ei antaisi sakkoja ensimmäisenä vuonna, vaan opastaisi ja ohjaisi, jos yritys epäonnistuu tietosuoja-asetuksen noudattamisessa, Holopainen sanoo.

IT-yrittäjä: GDPR-asetuksen isoin plussa tietosuojaan herättely

DevNetissä tietosuoja-asetuksen johdosta tehdyt muutokset ovat tulleet maksamaan 25-30 000 euroa.

Tietosuoja-asetus on ollut paljon esillä mediassa. On kerrottu rekisteriselosteesta ja henkilötietojen käsittelyn periaatteista. Millainen on arviosi sitä, miten valmiita suomalaiset yritykset ovat asetuksen vaatimusten suhteen?

– Asiakkaamme kysyvät meiltä yhä, että mitä heidän pitäisi tehdä ja kai te hoidatte nämä. Kaikki yritykset eivät tänä päivänäkään tiedä, mikä GDPR on. Joudumme keskustelemaan asiakkaan kanssa, että mikä on meidän roolimme ja mikä heidän roolinsa. Asetuksesta on tullut sellainen mörkö, DevNet Oy:n Peter Thim toteaa.

GDRP on jatkuva prosessi, se ei ole vain it-asioiden tietoturvaa. Velvoitteiden täytäntöönpano muuttaa yrityksen prosesseja ja hallinnollisia asioita.

– Eiköhän sanktioriski liene alussa kohtuullisen pieni ja lisäksi niiden tulkinta on erittäin vaikeaa alkuvaiheessa.

Uuden lainsäädännön isoin plussa pk-yritykselle on Thimin mukaan ehdottomasti se, että asetus on herättänyt yritykset tarkastelemaan oman yrityksensä tietosuojaa.

– Vähän kärjistäen, aika monessa firmassa on vielä paljon tehtävää. Vielä on epätietoisuutta siitä, ettei sähköpostilla saa lähettää henkilölistoja.

Suomen Yrittäjät on ohjeistanut ja neuvonut yrittäjiä tietosuoja-asetuksen noudattamisessa. Järjestö laati maksuttoman Yrittäjän tietosuojaoppaan. Lisäksi jäsenyrityksille on tehty mallipohjia tietosuojaa koskeviin asiakirjoihin kolmella eri kielellä. Yrittäjäjärjestö on myös järjestänyt koulutusta yrittäjille ja antaa jäsenyrittäjilleen puhelinneuvontaa.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Lue Yrittäjän tietoesuojaopas tästä.

1000 autettua -hyväntekeväisyyskampanjassa tarjotaan maksutonta apua hyvinvoinnin kanssa kamppaileville ihmisille. Ollipekka Kivinin yrityksen Sportie United Oy:n päätuote on Solki.live, joka on webinaarialusta.

Kipinä kampanjan aloittamiselle liittyy oikeastaan verkkovalmennus ja -webinaarialustan syntyyn.

– Yksi syy yrityksen perustamiselle oli se, kun luin paikallislehdestä, että lapset joutuvat odottamaan puheterapeutille pääsyä puoli vuotta. Soittelin terapeuteille ja sain vastaukseksi, että terapiatyö on niin paikkaan sidottua, jonka vuoksi fyysiset kohtaamiset syrjäseuduilla voivat olla hankala toteuttaa, Ollipekka Kivin kertoo.

Nykytekniikalla sessioita voidaan järjestää etänä. Kivinin kampanja syntyi tukemaan ajatusta paikasta riippumattomasta palvelun tarjonnasta.

– Kampanjalla on todistettu, että meillä on nykypäivänä työkalut tarjota apua massoille turvallisesti, helposti ja kustannustehokkaasti – vaikeistakin aiheista.

Hyväntekeväisyyskampanja tukee osaltaan Kivinin liiketoimintaa, joka keskittyy kotimaisen webinaariohjelmisto Solki.live myyntiin.

Massawebinaareista apua masennukseen, työnhakuun ja moneen muuhun

Seuraavan 31. toukokuuta järjestettävän webinaarin aiheena on työuupumus ja sen selättäminen. Verkkovalmennuksissa puhumassa on aina aiheen ammattilainen. Tilaisuuksiin voi osallistua nimettömästi. Webinaareja voi myös katsoa tallenteena jälkikäteen. Suosituin webinaari tähän mennessä on ollut työttömien webinaari, jossa annettiin työnhakuvinkkejä. Siinä oli satoja ilmoittautuneita.

– Toiveita aiheista otetaan mielellään edelleen vastaan. Olen miettinyt jossain vaiheessa omaishoitajille webinaaria.

Järjestäjä on saanut hyvää palautetta.

– Mieleen ovat jääneet palautteet, joissa on kerrottu webinaarin puhujan tarinan koskettaneen katsojaa ja hän on siitä päässyt oireissaan eteenpäin webinaarin avulla, Kivin kertoo.

Yksinyrittäjän tempaus herättelee massawebinaarien käyttöön

Huhtikuussa alkaneen kampanjan taustalla on pieni joukko yrittäjiä ja yksityishenkilöitä. Ollipekka Kivin on itse maksanut kulut tähän asti. Webinaarien asiantuntijat ovat olleet mukana hyväntekeväisyysmielessä tarjoten osaamistaan maksutta kampanjan käyttöön.

Kivin etsii yhteistyökumppaneita ja toiminnan tukijoita lisää, että kampanjasta saataisiin jatkuvaa toimintaa. Hän on yksinyrittäjä. Sportie Unitedin toinen tuote on SportieTown, jossa liikunnan ammattilaiset voivat myydä treenituntejaan verkossa.

– Meillä on menossa etävalmennuksen pilotti erään julkisen toimijan kanssa. Siellä on testaajina lääkäreitä, kuntoutusterapeutteja/-ohjaajia sekä ravitsemusterapeutteja, hän kertoo liiketoiminnastaan.

Kampanjasivu ja ilmoittautumiset www.1000autettua.com.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Helsingin elinkeinopolitiikan kolme painopistealuetta ovat kansainvälisesti houkutteleva Helsinki, osaavan työvoiman kaupunki sekä alusta uusille innovaatioille ja kasvavalle liiketoiminnalle. Kukin painopiste sisältää yhteensä 14 toimenpidekokonaisuutta, joita kaupunki toteuttaa vuosina 2018–2021.

– Helsingin uudet elinkeinopoliittiset tavoitteet on tiivistetty dynaamisiksi ja konkreettisiksi toimenpiteiksi, joilla halutaan edistää yritystoimintaa pääkaupungissa ja palvella asiakkaita entistä paremmin, Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen toteaa tytyväisenä.

Erityisesti nuorissa ja toisen polven maahanmuuttajissa on kaupungin silmissä potentiaalia

Osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi kaupungin tavoitteena on muun muassa poistaa esteitä, jotka muodostavat yrityksissä esteitä kasvulle. Erityisesti nuorten ja toisen polven maahanmuuttajien potentiaali pyritään saamaan nykyistä paremmin käyttöön.

– Yhä useampi helsinkiläinen yrittäjä on maahanmuuttajataustainen, ja Helsingin Yrittäjien kansainvälinen yrittäjäverkosto HEI Network toimii yhteistyöverkostona eri kulttuuritaustaisille yrittäjille. Kaksi vuotta toimineen verkoston kautta on jo avautunut uudenlaisia väyliä kansainvälisille markkinoille ja luotu uusia yhteistyösuhteita, kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala.

Kaupungin visio on olla alusta innovaatioille

Helsingin toimiminen alustana innovaatioille ja kasvavalle liiketoiminnalle on painopisteistä pitkäjänteisin.

Elinkeinopoliittisten toimenpiteiden ohella Helsingin elinvoimaan vaikuttavat ratkaisevasti myös muun muassa koulutukseen, asumiseen, liikenteeseen, ympäristöön, kulttuuriin ja turvallisuuteen liittyvät toimenpiteet. Kaikilla näillä toimilla Helsinki tavoittelee kaupunkistrategiansa mukaisesti maailman toimivimman kaupungin asemaa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain alkuiltapäivään mennessä rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 288 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo siirtäneensä tämän lain valmisteluun resursseja oikeusministeriössä.

– Me etenemme aika nopeasti. Lakiesitys lähtee muutaman päivän päästä lausuntokierrokselle, Häkkänen kertoi Ylen uutisissa keskiviikkoaamuna.

–Tarkoitukseni on viedä lakiesitys eduskunnan käsittelyyn heti syksyllä, Häkkänen sanoo.

Hän uskoo lakimuutoksen menevän läpi eduskunnassa, koska sillä on hänen mukaansa laaja tuki kansalaisten keskuudessa ja samoin myös eduskunnassa.

Suomen Yrittäjät ja Kaupan liitto jättivät joulun alla oikeusministeri Antti Häkkäselle vaatimuksen, että sakon muuntorangaistus pitää palauttaa lakiin.

”Kaljavarkaat nauravat kameralle”

Kaupan ala menettää arviolta 550 miljoonaa euroa vuosittain myymälävarkauksien vuoksi.

– Meillä on valvontakameroiden kuvia, joissa nämä kaljavarkaat vain nauravat kameralle, kun tietävät, että he jäävät käytännössä ilman rangaistusta, useassa K-kaupassa yrittäjänä toimiva Marko Hoikkaniemi sanoi huhtikuussa yrittajat.fi:n haastattelussa.

Sakon muuntorangaistus poistettiin laista vuonna 2008 ja sen jälkeen näpistysten määrä kasvoi, lähinnä juuri kaljavarkauksien.

Nyt uudessa laissa poliisi joutuu viemään asian tuomioistuimeen, jos henkilö syyllistyy näpistykseen seitsemättä kertaa vuoden sisällä.

– Määrä voisi olla kyllä pienempi kuin tuo seitsemän kertaa – tai rajana voisi olla myös varastettujen tavaroiden rahallinen arvo. Mutta ehdottomasti nämä on vietävä käräjille, kauppias Marko Hoikkaniemi toteaa.

Raskas prosessi yrittäjälle

Poliisi voisi jo nykylain puitteissa saattaa näpistykset tuomioistuimen käsiteltäviksi. Näin ei käytännössä tapahdu, vaan prosessi päättyy sakon kirjoittamiseen. 

Kauppiaan on itse pitänyt huolehtia siitä, että yksittäinen varkaus siirtyy tuomioistuinprosessiin. Koska prosessi on kallis ja näpistykseen syyllistynyt ei usein pysty maksamaan sakkoa, on hän jäänyt käytännössä ilman rangaistusta.  

Jos sakkoa ei saada perityksi rahana, se voidaan muuntaa vankeudeksi. Muuntorangaistuksen määrää käräjäoikeus, jonka istuntoon sakotettu on nimenomaan tätä varten haastettu. Muuntorangaistuksen pituus määräytyy niin, että kolmea maksamatta olevaa päiväsakkoa vastaa yhden päivän vankeus.

Sakon muuntorangaistuksen palauttamista on kritikoitu, että se tuo ruuhkat tuomioistuimiin. Vuosittain poliisi kirjoittaa noin 10000 sakkoa sellaisille, jotka syyllistyvät vähintään seitsemän kertaa samankaltaiseen rikokseen vuoden aikana. Ylen mukaan näistä sakoista noin 5500 tulee näpistyksistä, käytännössä lähinnä kaljavarkauksista.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Gary Vaynerchuk tunnetaan kirjailijana, yrittäjänä ja bisnesenkelinä. Viime vuonna hän sijoitti suomalaiseen ArcticStartup -uutissivustoon. Aikaisemmin hän on sijoittanut muun muassa Facebookiin ja Twitteriin.

Arctic15-tapahtuman pääpuhujaksi kutsuttu Vaynerchuk naulitsi päälavan eteen täyden katsomollisen startup-henkistä kuulijakuntaa.

– Huomio on yrittäjän tärkein valuutta, riippumatta siitä myytkö kravatteja vai oletko mukana jättimäisessä projektissa, mies julisti.

Suomen ja Pohjoismaiden markkina on startup-yrittäjän kannalta Vaynerchukin mukaan erityisen kiinnostava juuri nyt, koska Facebook- ja Instagram-mainonta on täällä hyvin edullista.

– En ole nähnyt tällaista hetkeä sitten Googlen alkuvuosien 2000-luvun alussa kun rakensin omaa bisnestäni. Ymmärsin vasta vuosia myöhemmin, miten alihinnoiteltua Googlen Adwords-mainonta silloin oli. Nykyisin käytän 80 prosenttia markkinointibudjetistani Facebook-markkinointiin.

Vaynerchuk piti Arctic15-tapahtumassa ytimekkään puheenvuoron, jonka tärkein sanoma oli somemarkkinointi.

– Ihmiset valittavat Facebookin ja Instagramin algoritmien muutoksista, jotka heikentävät näkyvyyttä. Nämä ihmiset eivät muista, että kyseiset palvelut ovat ilmaisia. Ne siis mahdollistavat markkinoinnin näkyvyyden ilmaisen huomion varaan. Jos saat jotain ilmaiseksi, ota hyödyt vastaan. Käytä olemassa olevaa dataa ja hyödynnä sitä, Vaynerchuk painotti.

Sosiaalisen median ja digitaalisen markkinoinnin kohdalla Vaynerchuk luottaa lähitulevaisuudessa etenkin puhekomentoihin, jotka ovat yleistymässä nopeasti. Lisäksi hän uskoo vankasti Facebookin strategiaan.

– Tekstihaku on hyvin pian vanhanaikaista. Puheella hakeminen on tulevaisuuden teknologia. Uskon vahvasti äänen voimaan. Uskon myös Facebookiin, koska tiedän että se yrittää joko ostaa tai tappaa kilpailijansa.

Katso alta Vaynerchukin lehdistötilaisuus!

”Vanhemmat rajoittavat liikaa lapsiaan”

Vaynerchuk otti lehdistötilaisuudessa kantaa myös yrittäjähenkisyyteen. Hänen mielestään monet vanhemmat rajoittavat liikaa lastensa ajankäyttöä esimerkiksi mobiililaitteiden parissa.

– Itse yritän lisätä sitä. Ei minua haittaa, vaikka lapsi viettäisi kaiken aikansa tabletin ääressä, koska siihen suuntaan maailma on menossa ja niitä taitoja lapsemme tulevat tarvitsemaan.

Vaynerchukin mukaan yrittäjähenkisyys lähtee ennen kaikkea lapsesta itsestään, ei vanhempien pakottamana.

– Yrittäjyys on nyt muotia ja moni vanhempi toivoisi lapsestaan yrittäjää. Tulevaisuudessa se vaihtoehto on yhä luonnollisempi. Kyse on siitä, opetammeko vanhempia rajoittamaan vai kannustamaan.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Juhani Tolvanen perusti yrityksen veljensä kanssa opiskeluaikoina. Tuolloin EU-lainsäädäntö pakotti kaikkiin rakennustuotteisiin CE-merkinnän.

– Suomi oli täynnä pikkufirmoja, joita kukaan ei osannut konsultoida asiassa, tai ainakaan konsultteja ei ollut riittävästi. Päätimme veljeni kanssa tarjota apua.

Veljekset pyörittivät konsultointiyritystä kuuden vuoden ajan.

– Matkustimme törkeän paljon. Teimme kaikista reissuista merkinnän kalenteriin ja kuukauden lopussa katsoimme missä olimme olleet. Matkalaskujen tekeminen alkoi ottaa päähän ja mietimme, miten sen voisi automatisoida.

Tolvanen ohjelmoi itse palvelun, jossa käyttäjän ei tarvitse itse kirjoittaa mitään tehdäkseen matka- tai kululaskun.

Konenäkö lukee kuitin tiedot

Tripperin ideana on integroitua käyttäjän mobiililaitteessa olevaan työkalenteriin.

– Jos työkalenterissa on tapaaminen ja tapaamisen osoite, voimme automatisoida koko prosessin. Valitsen ensin tapahtuman kalenterista. Sen perusteella sovellus tietää, missä olen ollut ja miten pitkään.

Sovellus olettaa automaattisesti, että käyttäjä on lähtenyt toimistolta. Oletuksen voi vaihtaa esimerkiksi kotiosoitteeseen.

– Kun sovellus on tehnyt automaattisesti matkalaskun, käyttäjä tarkistaa että tiedot ovat oikein.

Jos käyttäjällä on auto, sovellus olettaa että sitä on käytetty matkaan. Sovelluksen tekoäly oppii hiljalleen käyttäjänsä tottumuksia ja tunnistaa myös muut kulkuvälineet kuten junan.

Tolvasen mukaan yrityksessä on huomattu, että Tripper nopeuttaa matkalaskun tekemistä erityisesti kuitin skannauksessa. Kuitti kuvataan, minkä jälkeen sovellus lähettää kuvan pilvipalveluun ja konenäkö arvioi, mistä tuotteesta tai palvelusta on kyse ja luo kululaskun automaattisesti.

– Me palveluntarjoajana tarkistamme vielä, että tiedot ovat oikein. Tästä tosin luovutaan jatkossa ja konenäkö hoitaa kaiken.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi