Työ- ja elinkeinoministeriö on perustamassa Yrityspaneelia, jonka tehtävänä olisi tuottaa tietoa maamme hallituksen toimenpide-ehdotusten yrityksille aiheuttamasta hallinnollisesta taakasta. Paneelia hyödynnetään erityisesti sellaisessa lainvalmistelussa, jossa sääntelyn vaikutuksia hallinnolliseen taakkaan ei muuten pystytä luotettavasti arvioimaan. 

Yrityspaneeliin haetaan nyt osallistujia Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen yrittäjien jäsenyrityksistä. Osallistumalla paneeliin voit vaikuttaa siihen, minkälaista yrityksiin kohdistuvaa sääntelyä Suomessa valmistellaan. Yrityksiltä saatavat käytännön tiedot ovat ensiarvoisen tärkeitä lainvalmistelun onnistumisen kannalta. Pääset liittymään ministeriön paneeliin tästä linkistä. Ensimmäisessä kyselyssä haetaan yritysten näkemyksiä tulevasta kaupparekisterilaista.

Ministeriön kysely ei sulje pois muita vaikutuskanavia. Esimerkiksi Suomen Yrittäjät tekee jatkossakin kyselyitä, kuten Yrittäjägallupin, Pk-yritysbarometrin, Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn, Yksinyrittäjäkyselyn sekä muita paikallisyhdistysten ja aluejärjestöjen kyselyitä. Myös nämä säilyvät tärkeinä lainsäädäntöön vaikuttamisen ja edunvalvonnan työkaluja.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 272  yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus(at)yrittajat.fi

Uutisoimme viime viikolla Yrittäjägallupin tuloksesta, jonka mukaan isot yritykset ovat pidentäneet maksuaikojaan viimeisen vuoden aikana.

Pitkistä maksuajoista kärsivät etenkin pienet yritykset, jotka joutuvat useimmiten hyväksymään asiakkaidensa vaatimukset mukisematta.

Yrittäjägallupin mukaan erityisen iso ongelma maksuaikojen venyminen on yli 10 henkilön yrityksille. Yrittäjägallupin mukaan 49 prosenttia tämän kokoisista yrityksistä kertoo asiakkaidensa pidentäneen maksuaikoja. Alle 10 työntekijän yrityksissä vastaavista kokemuksista kertoo 40 prosenttia vastaajista. Tarkemmin gallupin tuloksiin voi perehtyä täällä.

Sopimisvelvoite yli 30 päivän maksuajasta

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen muistuttaa, että laki määrää maksuajan enimmäiskeston.

– Jotta yritysten välinen maksuaika saa lain mukaan ylittää yli 30 päivää, siitä tulee yritysten välillä nimenomaisesti sopia. Toisen osapuolen yksipuolinen ilmoitus maksuajan pidentämisestä ei ole lain edellyttämää sopimista.

Toivosen mukaan yrityksen ei tarvitse suostua toisen yrityksen yksipuoliseen ilmoitukseen maksuajan pidentämisestä, ellei se näin halua.

– Jos yrittäjä ei halua suostua maksuajan pidentämistä koskevaan ilmoitukseen, on siitä syytä ilmoittaa sopimuskumppanille.

Mutta miksi lakia ei välttämättä noudateta vaan maksuajat venyvät automaattisesti yli 30 päivään?

– Syitä on varmasti useita. Joissain tapauksissa yrityksen tulee yrittää pidentää omia maksuaikojaan, jos tälle tärkeä kumppani on pidentänyt omiaan. Pienet yritykset eivät kuitenkaan heikommassa neuvotteluasemasta johtuen pysty tätä aina tekemään, Toivonen lisää.

"Pahimmillaan maksuaika syöksee ahdinkoon"

Pienet yritykset kärsivät isompien asiakkaidensa pitkistä maksuajoista etenkin siksi, että pienemmän yrityksen kassassa ei riitä yleensä puskuria samalla tavoin kuin suuremmilla.

– Kun puskuria ei ole, pienemmillä yrityksillä voi olla vaikeuksia hoitaa vaivatta omat laskunsa. Pahimmillaan pitkät maksuajat voivat syöstä yrityksen ahdinkoon, Toivonen huomauttaa.

Usein vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole.

– Riskinä voi olla, ettei suurempi yritys aidosti halua neuvotella yrityksen kanssa lyhyemmistä maksuajoista. Usein pienet yritykset pelkäävät, että jos eivät suostu saneluun, asiakassuhde menetetään.

– Yritykset voivat asiakassuhteen jatkuessa sopia maksuajoista toisin kuin sopimusta alunperin tehtäessä. Samalla voidaan tarkastella esimerkiksi hinnoittelua uudelleen. Aito sopiminen johtaa molempien osapuolten kannalta myönteiseen lopputulokseen.

Kuvat: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Hämeenlinnassa kuusi vuotta sitten naistenvaateliikkeen avanneelle Mari Huhtamäelle oli alusta asti selvää, että hän ei tyydy vain yhteen My Milou -myymälään. 

Aikuisille naisille suunnattu kivijalkakauppa sai pian verkkokaupan kylkeensä, ja ensimmäisen toimintavuoden agendalle kuului myös ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. 

– Rekrytoiminen on iso asia. Näin kaupan saralla jokainen myyjä on yrityksen käyntikortti, ja yrittäjänä minun on mietittävä tarkkaan, sopiiko myyjä muuhun konseptiin, Mari Huhtamäki sanoo. 

Vuonna 2013 perustettu My Milou on lunastanut paikkansa hämeenlinnalaisten, laatua hakevien aikuisten naisten ostospaikkana.  

Tällä hetkellä Huhtamäellä on liikkeen suhteen positiivinen ongelma. 

– Kivijalkakaupat henkilöityvät vahvasti yrittäjiin, ja meilläkin monet asiakkaat toivovat, että myymässä olisin juuri kauppias. 

Huhtamäen työsarkaan kuuluu myös äskettäin avattu Tampereen My Milou sekä monikanavaisen kaupan kehitystyö. 

– Me voimme erottua isoista verkkotoimijoista kuten Zalandosta siten, että meillä robotti ei palvele asiakkaita verkossa. 

– Henkilökohtainen palvelu on etumme, ja kehitämme verkkosivuillemme koko ajan sellaisia sisältöjä, jotka houkuttavat kävijöitä myös silloin, kun heillä ei ole ostoaikeita. 

Työntekijävalinta on haastavaa 

My Miloun Tampereen ja Hämeenlinnan liikkeissä työskentelee yksi kokoaikainen ja yksi osa-aikainen myyjä. Parhaillaan Huhtamäki on rekrytoimassa Tampereelle tulevaa osa-aikaista myyjää. 

–  Sopivan henkilön löytäminen on haastavaa. Maksamme työehtosopimuksen mukaista palkkaa, mutta kyse on matalapalkka-alasta, ja meidän pitäisi löytää henkilö, jolla on myös muita syitä olla töissä kuin rahallinen korvaus. 

Huhtamäki on kasvanut kauppiasperheessä, joten hänellä on yrittäjyyteen ja henkilökunnan palkkaamiseen liittyvää näkemystä jo sitä kautta. Kauppatieteen maisterin koulutuksestakin on etua, mutta henkilövalinnat eivät osu silti aina oikeaan. 

– Suosittelen kaikille rekrytoimista harkitseville yrittäjille sopimusta, jossa on neljän kuukauden koeaika. Olen joutunut itse irtisanomaan myös tuona aikana, eikä se ole pätevistä perusteista huolimatta ihan helppoa. 

My Milou tähtää siihen, että yrityksellä olisi showroom-tyyppiset myymälät Tampereen lisäksi myös muissa Suomen kasvukeskuksissa. 

– Silloin sekä verkko että kaupat toimisivat sekä näyteikkunoina että ostopaikkoina. 

Työnantajana Huhtamäki kertoo järjestävänsä henkilökunnalleen paitsi tiettyjä etuja, myös satsaavansa työilmapiiriin. 

– Olen tosi onnekas mitä nykyiseen tiimiini tulee, hän sanoo. 

Suomen Yrittäjät on julkaissut oppaan ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Opas löytyy täältä 

Leila Itkonen 

leila.itkonen(at)yrittajat.fi 

1 SUUNNITTELE 

TYÖNKUVA 

Mieti tarkkaan, millaiseen rooliin työntekijää tarvitaan. Kun kerrot työnkuvasta selkeästi hakuvaiheessa, ei-sopivat hakijat karsiutuvat heti joukosta pois. 

2 LASKE 

KUSTANNUKSET 

Jos yrityksen toiminta ja liikevaihto eivät ole vakiintuneet, kannattaa miettiä, olisiko osa-aikaisuus tai niin sanottu nollatuntisopimus kokopäiväistä työsopimusta turvallisempi vaihtoehto. 

3 PANOSTA 

REKRYTOINTIIN 

Mielestäni juuri meille sopiva myyjä voi löytyä sellaistenkin henkilöiden joukosta, joilla ei ole vaikkapa usean vuoden kokemusta vaatekauppapuolelta. Persoona ja asenne ovat avainasemassa. 

4 MUISTA 

VELVOITTEET 

Ole erityisen tarkka työsopimusta laatiessasi. Suosittelen koeaikaa, sillä tähän mennessä puolet rekrytoinneistani ovat osoittautuneet koeaikana meille sopimattomiksi. 

Video- ja valokuvauspalveluita tarjoava Teemu Myöhänen perusti oman yrityksensä viime vuoden huhtikuussa. Inspiraatiota yritykseen nyt 24-vuotias Myöhänen sai Young Entrepreneur Nordic Meetup -tapaamisesta, jossa 15 suomalaista ja 15 ruotsalaista nuorta yrittäjää kokoontuvat 30 tunnin bootcamp-leirille kehittelemään yritysideoitaan. Viime vuonna YENM-tapahtuma järjestettiin Ruotsissa, tänä vuonna Suomessa. 

Lue lisäätapahtumasta täältä. 

– Tapahtumasta löytyi samanhenkisiä ihmisiä ja se inspiroi omaa tekemistäni. Löysin vertaistukea ja yhteistyökuvioita. En ole myöskään matkustellut kovin paljon ulkomailla, joten siinä tuli monta kärpästä yhdellä iskulla, Myöhänen kertoo.

Myöhäsen Karmamedia-yrityksen pääasiallisiin asiakastoimeksiantoihin kuuluvat mainos-, video- ja still-kuvaukset muun muassa tapahtumissa ja markkinointimateriaaleihin. YENM-tapahtumasta hän löysi muun muassa nykyisen kirjanpitäjänsä, tamperelaisen Susanna Kallion, sekä elokuvaohjaaja Jere Koistisen, joka pyysi Myöhästä mukaan elokuvaansa.

– Elokuvan kautta olen saanut lisää kokemusta ja kontakteja. Elokuva on suomalaisamerikkalainen koko pitkä elokuvatuotanto nimeltä Insite, joka kuvataan Los Angelesissa ja Suomessa. Oman yritykseni ensimmäinen elokuva on kalenterissa ensi vuoden lopulla, Myöhänen kertoo.

Ei mikään lomamatka

Myös Myöhäsen isä on yrittäjä, ja tämä suositteli Yrittäjiin liittymistä. Myöhänen on ollut iloisesti yllättynyt runsaasta tapahtumatarjonnasta.

Tämän vuoden YENM-osallistujille hän suosittelee lähtemistä ilman ennakko-odotuksia. Hänkään ei osannut aavistaa, miten yrittäjähaaveet lähtivät lentoon viikonlopun tapahtuman aikana.

– Tapahtuma ei ole lomaa, mutta sain paljon tietoa ja verkostoja, Myöhänen sanoo.

Nyt Myöhäsellä on suunnitteilla on myös lyhytelokuvia sekä sisältöjä Youtubeen kahdeksan hengen porukalla. Osa niistä tehdään omaksi iloksi ja harjoituksen vuoksi sekä portfolion kerryttämiseksi. Lyhytelokuvat kartuttavat kaikkien tekijöiden näyttöjä.

Myöhänen koki nopeasti, että hän pärjää yrittäjänä itsekseen. Nyt suunnitelmissa on palkata pari tuttua tekijää lisää viimeistään ensi kesään mennessä sekä perustaa uusi oma studio Kuopioon.

– Delegointi helpottaa elämää, eikä pala niin helposti loppuun, Myöhänen sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Varsinais-Suomen Yrittäjät arvostelee Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin (VSSHP) toimintaa ensihoidon kuljetusten kilpailutuksissa. Alan paikalliset pk-yritykset joutuvat ajamaan toimintansa alas ja irtisanomaan yli sata työntekijää, kun myös väliaikaiseksi tuottajaksi valitusprosessin ajaksi valittiin Med Group.

– On erittäin surullista ja pöyristyttävää, että välttyäkseen isoilta tappioilta, alueellisia ambulanssikuljetuksia hoitaneet paikalliset pk-yritykset joutuvat VSSHP:n toiminnan tuloksena vuodenvaihteessa lopettamaan toimintansa, myymään kalustonsa ja irtisanomaan työntekijänsä, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter toteaa.

VSSHP:n Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos kilpailutti kesällä kaikki maakunnan ensihoidon kuljetukset. Kilpailutus oli jaettu kolmeen erilliseen alueeseen ja kaikki kilpailutukset voitti Med Group Ensihoito Oy.

Pelkkiä lupauksia

Suurin ero voittajan ja muiden tarjoajien välillä johtui Med Group Ensihoito Oy:n muita selvästi alemmista hinnoista. Kilpailutukseen jätettyjen tarjousten oleellisina laatukriteerinä olivat muun muassa referenssit, henkilöstön osaaminen, kokemus, jatkokoulutus sekä paikallistuntemus. Kaikki kolme alueellista kilpailutusta voittaneella Med Group Ensihoito Oy:llä ei ollut tarjoushetkellä edes tuottamiseen tarvittavaa kalustoa eikä henkilöstä.

– Med Group valittiin kuljetusten tuottajaksi pelkkien lupausten ja alhaisen hinnan perusteella, Munter katsoo.

Kilpailutuksessa toiselle sijalle jokaisella alueella jääneet Ryhmittymä Länsivespa Oy, Ryhmittymä Härkätie-Paimio Oy ja Ryhmittymä Ylävespa Oy tekivät hankintaoikaisuvaatimuksen VSSHP:lle ja valituksen markkinaoikeuteen. Varsinais-Suomen Yrittäjät ja mainitut kolme ryhmittymää ovat tästä huolimatta pyrkineet vuoropuheluun sairaanhoitopiirin johdon kanssa kuljetusten väliaikaisesta järjestämisestä oikeuskäsittelyn ajaksi.

– Pikaisten neuvottelujen jälkeen pk-yrityksille ja yrittäjäjärjestölle viestittiin VSSHP:sta, että myös tästä ensihoidon väliaikaisesta järjestämisestä valittiin vastaamaan Med Group. Väliaikaiseksi toimittajaksi valittiin juuri se toimija, jonka valinnasta on valitettu markkinaoikeuteen. Valituksen käsittely voi kestää vuosia ja yrittäjät joutuvat lopettamaan liiketoimintansa tämän vuoden päättyessä koska markkinat katoavat alta, Munter sanoo.

Turun Sanomat uutisoi asiasta 23. lokakuuta. Yrittäjäjärjestö pelkää, että sairaanhoitopiirin valitsema keskittämispolitiikka tulee veronmaksajille lopulta kalliiksi.

– Kun ensihoidon kuljetukset nyt keskitetään, on sairaanhoitopiirissä tiedostettava, että monopoliasema voi johtaa esimerkiksi hinnankorotuksiin, laadun heikkenemiseen ja kuljetusaikojen pidentymiseen, kun kilpailua ei ole. Voi vain arvailla VSSHP:n motiiveja tehdä tällainen keskitys, joka merkitsee kuoliniskua alan pienille yrityksille, jotka ovat palvelleet sairaanhoitopiiriä vuosikymmeniä moitteettomasti. Prosessin lopputulos tietää epävarmuutta tulevasta yli sadalle alan ammattilaiselle, joiden työsuhteet on pakko irtisanoa. Lisäksi pelissä on kahdeksan yrittäjän ja heidän perheidensä kohtalo, Munter toteaa.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Etenkin moni yksinyrittäjä käyttää samaa kannettavaa tietokonetta sekä vapaa-ajalla että työssään.

– Tietoturvan kannalta on ongelmallista, että kuluttajalaitteita käytetään yritysmaailmassa, Lenovon Suomen maajohtaja Eero Tainio sanoo.

Yrityskäyttöön tarkoitetut laitteet eroavat niin sanotuista markettimalleista Tainion mukaan esimerkiksi siinä, että niissä on erilliset tietoturvapiirit ja tietokoneeseen esiasennetuissa ohjelmistoissa on pro-tason lisenssit.

– Kuluttajakoneissa ei ole mahdollista salata tietoja piiritasolla, Tainio jatkaa.

Tietoturvapiiristä on etua silloin, jos kannettava tietokone varastetaan. Siinä missä kuluttajalaitteessa käyttäjä voi yrittää suojata tietonsa vain palveluiden salasanan vaihtamalla, ammattikäyttöön suunniteltua kannettavaa ei voi käyttää ellei koko emolevyä ja kovalevyä vaihdeta.

– Käytännössä ei siis tarvitse kantaa huolta siitä, että omat tiedot päätyvät varkaalle. Tietoturvapiirin suojaa ei voi murtaa. Tiedot voivat hävitä, mutta kukaan ei pääse niihin käsiksi edellyttäen, että varas ei pääse käsiksi salasanaan, Tainio selvittää.

Muovia vai alumiinia?

Kuluttaja- ja ammattilaitteen eron huomaa usein myös laitteen ulkoisesta rakenteesta. Yrityskannettavat on tehty kestävistä materiaaleista ja rakenne on usein jämäkämpi. Tämän saattaa huomata, kun laitetta kannatellaan yhdellä kädellä. Usein materiaalivalinnat näkyvät myös laitteen kevyemmässä painossa.

– iskunkestävyys on pääsääntöisesti paremmalla tasolla verrattuna kuluttajalaitteisiin. Yrityskannettavien kuoret on yleensä valmistettu hiilikuidusta, magnesiumista ja alumiinista. Muovia käytetään vähemmän tai sitten se on kestävämpää ABS-muovia.

Tainio huomauttaa, että hiilikuitu on tarkoitettu nimenomaan liikkuvaan käyttöön. Jos tietokonetta käytetään etupäässä telakassa työpöydällä, vahvemmasta rakenteesta ei ole merkittävää hyötyä.

Liitettävyydessä eroja

Yrityskäyttäjän kannattaa kiinnittää kannettavaa hankittaessa huomiota laitteen liitäntämahdollisuuksiin. USB-portteja on syytä olla useampia, koska laitteeseen liitetään usein samaan aikaan esimerkiksi näppäimistö, langaton hiiri, älypuhelin tai vaikkapa muistitikku.

– Usein ammattilaitteissa liitäntöjä on lukumääräisesti enemmän ja tarjolla ei ole pelkästään uusimpia liitäntävaihtoehtoja. Yrittäjä saattaa tarvita työssään myös vanhemman mallisia liitäntöjä. Monessa kuluttajalaitteessa nämä täytyy korvata adaptereilla.

Yrityskäyttöön suunnitelluissa kannettavissa myös telakointimahdollisuus on mietitty hieman eri kantilta kuin kuluttajakoneissa.

Takuun laajennus antaa lisäturvaa

Yrittäjä saattaa hyötyä ammattilaitteen paremmasta teknisestä tuesta. Huolto on mahdollista saada paikan päälle jo seuraavana työpäivänä. Laitteen elinkaarta voi pidentää valitsemalla viiden vuoden takuuajan.

– Lisätakuuta voi yleensä hankkia niin kauan, kun perustakuu on voimassa. Tarjolla on myös lisävakuutus, joka korvaa esimerkiksi laitteen pudotuksen aiheuttamat vahingot. Kuluttajalaitteisiin vastaavia ei ole tarjolla valmistajan puolesta, Tainio sanoo.

Yrityskoneissa takuu kestää keskimäärin kolme vuotta, poislukien laitteen akun jolla on yleensä vuoden takuu. Akulle on useimmiten mahdollista hankkia lisätakuu.

– Laitteen hinta korreloi usein melko suoraan akun kestoon. Jos ostaa 500 euron kuluttajakannettavan, siinä akun kesto on yleensä melko vaatimaton. Yrittäjäkoneissa akku kestää karkeasti sanottuna puolet pidempään ja töitä voi tehdä koko työpäivän laitetta lataamatta.

Ostajan turvaa ammattikoneiden kohdalla lisää se, että ammattikäyttöön valmistettujen koneiden valmistuksen elinkaari on kuluttajalaitteita pidempi, keskimäärin 1,5-2 vuotta. Kuluttajalaitteissa tuotannon elinkaari jää usein puoleen vuoteen.

– Kun ammattikoneen valmistus loppuu, varaosia on saatavissa vielä useita vuosia. Tämäkin eroaa merkittävästi kuluttajalaitteista.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

33 prosenttia yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoista ilmoittaa olevansa halukas toimimaan yrittäjänä tulevaisuudessa. Tulokset selviävät Suomen Yrittäjien tänään julkaisemasta Opiskelijasta yrittäjäksi 2019 -tutkimuksesta, joka on toteutettu yhdessä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen kanssa.

– Korkeakouluopiskelijoiden suhde yrittäjyyteen on ilahduttavan vahva. Tämä on suuri mahdollisuus, jota ei ole varaa hukata, Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä sanoo.

Nuoria yrittäjiä tarvitaankin, jotta työllistäviä yrityksiä syntyy. Ylen haastattelussa Mikkilä toteaa, että meneillään on sukupolvenvaihdos yrityskentässä. Väestön ikääntyminen näkyy myös yrittäjäkunnassa. Kun yrittäjiä siirtyy eläkkeelle, heidän työlleen tarvitaan jatkajia.

Myös teknologisen murroksen ravistelema Suomi tarvitsee uusia osaavia yrittäjiä luomaan työtä ja uudistamaan yrityskenttää.

Itsensä toteuttaminen kiinnostaa

Nuorille tärkeä syy ryhtyä yrittäjäksi on mahdollisuus päättää itsenäisesti työstä ja mahdollisuus toteuttaa itseään.

Eniten yrittäjähalukkaita on maa- metsätalousaloilla, tekniikan aloilla sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alalla opiskelevissa. Yrittäjähalukkuus on vahvempaa miehissä kuin naisissa.

Myös ruotsinkieliset ja muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat kokevat yrittäjyyden houkuttelevampana kuin suomenkieliset.

– Ehkä keskustelu yrittäjyydestä on nykyään tasapainoisempaa ja riskipuheesta on päästy pois. Toki riskit täytyy tiedostaa, Mikkilä sanoi Ylen Aamu -ohjelmassa. (kohta 9.40 lähtien)

Yrittäjyyttä opintojen ohessa

Kolme prosenttia korkeakouluopiskelijoista toimii opintojen ohessa yrittäjänä. Osuus on kasvanut hienoisesti neljän vuoden takaisesta.

Maria Loima ryhtyi yrittäjäksi alkuvuodesta, kun hän palasi palkkatöistä opintojensa pariin. Tavoite on tehdä opinnot ja gradu valmiiksi, mutta ohessa pitää yllä ammattitaitoa ja kehittää omaa osaamistaan. Hän tarjoaa digitaalisia palveluita sekä ongelmanratkaisun ja työpajatyöskentelyn fasilitointia.

Opiskelijayrittäjistä neljä viidestä haluaisi valmistumisen jälkeen jatkaa yrittäjyyttä. Maria Loima ei tiedä vielä, miten oma tulevaisuus muotoutuu.

– Kaikki työ on arvokasta, oli se sitten yrittäjyyttä tai palkkatyötä, hän toteaa.

Korkeakoulujen yrittäjyysopinnoissa kehitettävää

Yrittäjäksi haluavista opiskelijoista noin puolet suuntaisi ensisijaisesti työnantajiksi. 69 prosenttia halukkaista aikoisi kasvattaa tulevaa yritystään vähintäänkin mahdollisuuksien mukaan. Kansainvälisille markkinoille yrityksensä veisi reilu puolet. Kaikista opiskelijoista 57 prosenttia pitää yrittäjyyttä hyvänä keinona edistää yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita.

Vaikka kolmasosa opiskelijoista on kiinnostunut yrittäjyydestä, vain viidennes näkee itsensä yrittäjänä tulevaisuudessa.

Ainoastaan 14 prosenttia opiskelijoista kokee, että korkeakouluopinnot antavat hyvät valmiudet toimia yrittäjänä. Yrittäjähalukkaista opiskelijoistakin näin ajattelee joka neljäs, yrittäjäopiskelijoista joka kolmas. Opiskelijat tuntevat myös suhteellisen huonosti korkeakoulun sisäisiä yrittäjäverkostoja ja yrittäjyysyhteisöjä. Enemmistö opiskelijoista kaipaisi lisää tietoa korkeakoulun ulkopuolisista yrittäjäverkostoista ja -yhteisöistä.

Maria Loiman mukaan tukea on niille, jotka sitä osaavat hakea ja sen saaminen on omasta aktiivisuudesta kiinni. Hän on opiskellut käytännöllistä filosofiaa, eikä opintoihin ole juuri kuulunut yrittäjyysopinnot. Loima on kuitenkin ollut aktiivinen jäsen yrittäjyysyhteisössä ja hakenut aktiivisesti tietoa.

Mikkilänkin mukaan aineksia yrittäjyyskasvatukseen on, sillä hautomoita, yhteisöjä ja yrittäjyysopintoja on tarjolla. Ne pitäisi kuitenkin saada vahvemmin mukaan kaikkien alojen opintoihin ja pois siiloista.

– Yrittäjyysopetus ja yrittäjyyttä tukevat yhteisölliset rakenteet ovat korkeakouluille selvä kehittämisen kohde. Ammattikorkeakoulujen ja erityisesti yliopistojen on tarjottava opiskelijoilleen nykyistä paremmat olosuhteet kehittää yrittäjäosaamista ja koeponnistaa yritysideoita, muistuttaa Joonas Mikkilä.

– Minulla meni kolme minuuttia, jonka jälkeen minulla oli Y-tunnus ja olin valmis harjoittamaan yritystoimintaa. Opiskelijana on helppo kokeilla yrittäjyyttä, kun on opintososiaaliset edut, eikä toimeentulosta tarvitse samalla tavalla huolehtia. Toki tulorajoja täytyy pitää silmällä, Loima sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset.  Listalla on yhteensä 59 yritystä.

Tällä viikolla mukana on muun muassa Hakola Huonekalut Oy, jonka tarinan voit lukea täältä. 

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Varainsiirtoveron ilmoittaminen ja maksaminen muuttuvat marraskuun alussa. Varainsiirtoveron prosentit ja veron laskeminen säilyvät ennallaan, mutta jatkossa henkilöasiakkaat ja yhtiöt voivat ilmoittaa ja maksaa varainsiirtoveron OmaVero-palvelussa.

– Jatkossa maksamisessa käytetään asiakaskohtaista varainsiirtoveron viitettä, eli viitenumero kannattaa selvittää ennen kaupantekotilaisuutta. Todistus varainsiirtoveron suorittamisesta voidaan tulostaa joko OmaVerosta tai toimittaa postitse eli jatkossa ei enää haeta leimoja ilmoitukseen Verohallinnon asiointipisteestä, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Sanna Linna-Aro selvittää.

Maksun voi tehdä joko OmaVero-palvelussa tai omassa verkkopankissa.

Isoin muutos on se, että jatkossa jokaisen ostajan on annettava oma ilmoituksensa ja maksettava oma osuutensa. Aikaisemmin tämä onnistui yhdellä ilmoituksella.

– Ilmoituksen myöhästymisestä ja laiminlyönneistä seuraa sanktioita. Lisäksi varainsiirtoveron maksua ei katsota suoritetuksi, mikäli ilmoitusta ei ole annettu, Linna-Aro huomauttaa.

Verohallinnon palveluissa on katko 1.–8. marraskuuta tietojärjestelmän päivityksen vuoksi. Verottajan mukaan sekä varainsiirtoveroilmoitus että veron maksu kannattaa hoitaa joko ennen katkoa nykyisellä tavalla tai vasta katkon jälkeen uudella tavalla. Palvelukatkon aikana tulleet maksut ja ilmoitukset käsitellään, mutta niissä voi olla viivettä.

Asiakaskohtaisen varainsiirtoveron viitenumeron saa katkoksen jälkeen joko OmaVerosta tai puhelimitse verottajalta.

Varainsiirtoverotodistus tarvitaan yleensä esimerkiksi taloyhtiön isännöitsijälle. Todistuksen saa vasta, kun sekä varainsiirtoveroilmoitus että maksu ovat Verohallinnossa. Verottaja muistuttaa, että myös kiinteistön kaupasta on annettava varainsiirtoveroilmoitus, kun kaupat on tehty 1.11. tai sen jälkeen. Kiinteistökaupasta varainsiirtoveroilmoituksen antaa ostaja, vaikka kaupat olisi tehty kiinteistönvälittäjän välityksellä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Orimattilalaisen Jalkahoitola Päkiän yrittäjä Mervi Varjolalla on ollut järkyttävä syksy. Syyskuun alussa hän sai kuulla sairastavansa rintasyöpää. Lokakuun alusta lähti pyörimään seitsemän kuukauden sairausloma.

Varjola kertoi Facebookin Naisyrittäjät-ryhmässä, että syöpään sairastuminen on pistänyt ajattelemaan montaa asiaa. Hän on karsinut yrityksen kuluja minimiin, ja se on pistänyt miettimään, mistä kaikesta turhalta tuntuvasta yrittäjä onkaan maksanut.

Varjola on saanut paljon kyselyitä Naisyrittäjät-ryhmän avauksensa jälkeen. Hän haluaa kertoa tilanteestaan auttaakseen muita yrittäjiä.

Kaikki kulut minimiin

Neuvoja tilanteeseensa Varjola sai Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päälliköltä Harri Hellsteniltä, joka neuvoi karsimaan yrityksen kulut minimiin. Hän neuvoi myös mahdollisten etuuksien suhteen. Sairausajan etuuksien lisäksi on mahdollista hakea ja saada Kelasta asumistukea ja toimeentulotukea.

– Olen karsinut kaikki lehtimainokset, Timma-ajanvarausjärjestelmän sekä neuvotellut vakuutukset, kun tulot pienenevät. Yrityksen ja henkilökohtaiset lainat sain neuvoteltua niin, että maksan vain korkoja. YEL-maksun saa pois tuolta ajalta. Laskutusjärjestelmän saan vuodeksi puoleen hintaan, koska en voi kokonaan siitä luopua. Näin olen sopinut Kelan kanssa, Varjola kertoo.

Varjola on käynyt läpi kaiken siivouksista, lattian vahauksista ja puhelinliittymistä lähtien.

Yritys pyörii, vaikka Varjola ei itse ole töissä. Siksi esimerkiksi laskutusjärjestelmästä ei voi kokonaan luopua.

– Minulla on tilassa kaksi maksavaa alivuokralaista ja sain toisen yrittäjän sijaistamaan omia töitäni. Näin saan liiketilan vuokrarahat kasaan ja asiakkaat hoidetuksi. Itselleni ei jää tuloja, Varjola sanoo.

Kun raha-asiat oli laskettu niin, että ensi Varjola pärjää kevääseen saakka, perhe sai uuden musertavan uutisen lokakuun lopussa: Perheessä kävi ilmi toinenkin syöpädiagnoosi.

– Tämä pistää kaiken uusiksi. Joudumme pähkäilemään kaiken uudelleen, Varjola sanoo.

Oma edunvalvoja turvaksi

Varjola toivoisi yhteiskunnalta enemmän apua, kun yrittäjä sairastuu yleisiin rinta- ja eturauhassyöpiin.

Hän ohjeistaa muita yrittäjiä hoitamaan asiat niin, että kaikesta on mustaa valkoisella, jotta on selvää, mitä on tehtävä, jos jotain kamalaa tapahtuu. Oma edunvalvoja kannattaa olla, kuten kaveri, tuttava tai perheenjäsen, joka tietää, missä mennään ja alkaa hoitaa asioita, ettei kaikki olisi vain omassa päässä. Varjolalla se henkilö on oma tytär.  

– Olisipa ollut syöpävakuutus, mutta ei sitä ajattele, että minulle mitään tapahtuisi, kun en ole paljon sairastellut. Toisaalta tuntuu, että vakuutukset ovat rahastusta. Tuntuu, että meitä lajitellaan kulta-, hopea- ja pronssisarjaan. Isoilla yrityksillä on varaa maksaa suuria vakuutuksia, mutta pienyrittäjä joutuu miettimään, mistä se raha on pois, Varjola sanoo.

Hän oli suunnitellut oman vakuutustasonsa nostamista ja ylipäätään yritystoiminnan kehittämistä nyt, kun yritys on lähtenyt kunnolla pyörimään. Nyt suunnitelmat ovat tauolla.

– Jos maksat pienintä YELiä, saat 20 euroa päivässä. Mitä sillä saa? Mihin se menee? Saan nyt 35 euroa päivässä. Noin 50 euroa päivässä olisi kohtuullinen jollain konstilla. Rahaa menee kuitenkin koko ajan. Monelle vaihtoehto on hakea sosiaaliturvaa ja jotkut turvautuvat korkeakorkoiseen lainaan, mikä voi olla taas uusi katastrofi, Varjola sanoo.

Sairauspäivärahan suuruus perustuu YEL-työtuloon

Hellsten muistuttaa, että YEL-työtulon pitäisi vastata yrittäjän työpanoksen arvoa.

– Vakuutuksesta voi olla montaa mieltä, mutta yllättävien, pitkien sairauspoissaolojen tilanteessa sen turva on varsin hyvä, Hellsten toteaa.

Kelan maksama sairauspäivärahan suuruus perustuu YEL-työtuloon. Etuutta maksetaan pääsääntöisesti 300 päivää. Sitä voi myös saada uudelleen työhönpaluun jälkeen, jopa 300 maksimipäivän yli. Ilman etuutta työkyvytön henkilö ei jää missään vaiheessa, sillä yleensä 300 päivän jälkeen edelleen työkyvytön henkilö siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työkyvyttömyyseläkkeen odotusajalla yrittäjä voi myös saada työttömyysetuutta ilman, että yritystoimintaa tarvitsee päättää.

Varjola on pettynyt siihen, että sairastuneelle asioiden hoitaminen on tehty vaikeiksi. Vakavan sairauden, kuten syövän, kohdatessa, shokki on kova ja voimat ovat koetuksella. Hän kokee, että raha-asioiden kanssa joutuu taistelemaan, jotta saa kaikki korvaukset pyörimään.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Henkilöstövuokrausta tekevä Hansa Työvoima Oy on joutunut tilauspetosten kohteeksi viime viikkoina useita kertoja. Viimeksi yrityksen nimissä vuokrattiin noin 30 000 euron arvoinen telaketjuilla kulkeva nosturi.

– Huijari oli soittanut toimitusjohtaja Raiko Mikkin nimissä, jolla on yrityksen ainoana nimenkirjoitusoikeus. Varsinainen tilaus oli tehty sähköpostilla, kertoo yrittäjä Panu Sarvilahti.

Hän tekee konsultin töitä oman firmansa kautta virolaistaustaiselle Hansa Työvoima Oy:lle. Vuonna 2016 perustettu yritys on virolaisen suuren henkilöstövuokraajan Hansavestin tytäryhtiö. Hansavest vuokraa Baltiassa, Suomessa ja Ruotsissa henkilökuntaa teollisuuden eri aloille, esimerkiksi hitsareita.

– Tilauspetoksiin liittyy tavallisesti toisen henkilön tai yrityksen identiteetin anastaminen tai osoitetietojen tai valtakirjojen väärentämistä, kertoo lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä.

– Tilauspetoksissa rikollinen taho tilaa yleensä tavaraa, jota tämä ei ole alun perin aikonutkaan maksaa. Rikoksen uhreina ovat yritykset, joilta tavara tilataan sekä ne henkilöt tai yritykset, joiden nimeä tai muuta identiteettitietoa käytetään väärin rikollisiin tarkoituksiin, Toivonen toteaa.

”Jättäkää kone työmaalle”

– Huijari pyysi rakennuskonevuokraamoa toimittamaan nosturin suurelle rakennustyömaalle Lahdessa. Kun vuokraamo toi nosturin paikan päälle, he soittivat työmaan vastaavana mestarina esiintyvän henkilön numeroon, kertoo Panu Sarvilahti.

”Vastaava mestari” kertoi, että ”jättäkää kone siihen työmaan reunalle”. Kone katosi nopeasti tämän jälkeen.

Nosturin vuokraaminen ja varastaminen ei ole ainoa Hansa Työvoima Oy:hyn kohdistunut tilauspetos tai sen yritys. Yrityksen nimissä on avattu asiakastilit muun muassa Onniselle ja työmaan henkilökortteja tekevään yritykseen.

– Yhdessä tilinavauksessa joku esiintyi yrityksen hallituksen varajäsenen Timo Kölvaldin nimissä. Ihan paikan päällä palvelutiskillä. Tällä huijarilla oli mukanaan nainen ja lapsi sekä väärennetty valtakirja toimitusjohtaja Raiko Mikkin nimissä, Panu Sarvilahti kertoo.

Hän ihmettelee, että miten tilin avaajan henkilöllisyyttä ei tässäkään tapauksessa varmistettu. Tiskillä ollut työntekijä on kertonut, että kyseinen huijari oli ehkä virolainen, mutta varmuutta asiasta ei ole.

Huijausyritys 204 000 euron kaivurista

Panu Sarvilahti kertoo, että suurin Hansa Työvoima Oy:hyn kohdistunut huijausyritys koski 204 000 euron kaivinkonetta. Huijaus epäonnistui, koska pankki tuli mukaan kuvioihin.

Myös toinen Hansa Työvoima Oy:hyn kohdistunut huijausyritys epäonnistui, kun 25 000 euron koneesta soitettiin toimitusjohtaja Raiko Mikkille, joka hämmästeli, että ei hän ole mitään kaivinkonetta tilannut.

– Kyllä tällaisissa tapauksissa tilaajan tai tilin avaajan henkilöllisyys pitää aina varmistaa, painottaa Panu Sarvilahti.

– Äärimmäinen suojautumiskeino tilauspetoksia vastaan on omaluottokielto. Tilauspetoksista pitää myös tehdä aina ilmoitus poliisille, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen toteaa.

Lisätietoa huijausten torjuntaan löytyy Suomen Yrittäjien julkaisemastaoppaasta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Katajan ja Hirviniemen Tuotantoyhtiö Hihhihhii Oy on perustettu vuonna 2002 ja sen jälkeen yhtiö on laajentunut useilla eri toimialoille.

Viime lauantaina kaksikko palkittiin Riihimäen vuoden yrittäjinä paikallisessa yrittäjägaalassa.

Hihhihhii on kasvattanut liikevaihtoaan tasaisesti tämän vuoden noin neljään miljoonaan euroon. Yhtiössä työskentelee 15 henkilöä.

Viime aikoina yritys on ollut otsikoissa tv- ja elokuvatuotannoistaan. Yksi tuoreimmista projekteista on Kalevi Keihäsestä kertova Keihäsmatkat-sarja, joka nähdään keväällä Nelosella. Hihhihhiin osaksi tuottama Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen -elokuva tulee ensi-iltaan 14. helmikuuta.

Kataja toivoo Suomeen Viron mallia

Paikallisesti Katajan ja Hirviniemen yritys tunnetaan parhaiten lelukaupastaan, joka on noussut yksityisten sarjassa yhdeksi Suomen suurimmista. Riihimäellä Kataja tunnetaan alueen elinvoimaisuuden puolestapuhujana. Tuotantoyhtiö toimii Riihimäellä niin kutsutussa Majakan rakennuksessa, josta se omistaa suurimman osan. Rakennukseen on viime aikoina houkuteltu uusia yrittäjiä ja sitä on remontoitu yrittäjien toiveiden mukaan.

Tuotantojen ja kaupan lisäksi yritys vuokraa kiinteistöjä eri puolilla Suomea ja tarjoaa palkka- ja laskutuspalvelua. Julkisuudesta tutun kaksikon lisäksi yrityksessä ovat mukana Janne ja Akun isät Pekka Kataja ja Rauli Hirviniemi.

Aamuposti-lehdelle voittoa kommentoinut Kataja toivoo Suomeen Viron mallia liittyen yritysverotukseen.

 – Olisi hyvä, jos Suomeen saataisiin Viron malli, jossa yritystä verotetaan vasta sitten kun firmasta ruvetaan ottamaan rahaa ulos. Se auttaisi kasvua ja toiminnan kehittämistä.

Kuva: Jari Lammassaari

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Helsingin Keskuskadulle avautuu Postin uusi tila, joka antaa verkkokauppa-asiakkaille mahdollisuuden sovittaa tilaamiaan tuotteita. Samaan tilaan tuodaan verkkokauppa-alan yrityksiä, jotka voivat esitellä ja myydä tuotteitaan.

Box-nimellä ristitty tila aukeaa marraskuun ensimmäisenä päivänä. Vastaavaa ei ole Postin mukaan vielä muualla Euroopassa.

Uudessa tilassa asiakas voi vastaanottaa ja purkaa verkkotilauksensa. Puretut pakkausmateriaalit voi samalla jättää kierrätettäväksi ja muiden käytettäväksi.

Asiakkaan kannalta ehkä mielenkiintoisinta on tilattujen vaatteiden sovitusmahdollisuus. Sitä varten Box-tilassa on sovituskopit. Jos vaatteet eivät sovi, voi ne pakata takaisin laatikkoon ja lähettää takaisin.

Verkkokauppiailla on mahdollisuus kaupata tuotteitaan kivijalkamyymälässä. Avausviikolla myymälässä nähdään suomalaisia sisustukseen ja pukeutumiseen keskittyneitä verkkokaupan yrityksiä.

Tutkimus: Verkko-ostaminen kasvaa vauhdilla

Postin liikevaihdosta yhä suurempi osa on paketti- ja verkkokauppaa. Postin oman tutkimuksen mukaan lähes viidennes suomalaisista arvioi ostavansa kaiken tai lähes kaiken verkosta vuonna 2025. Yli puolet suomalaisista verkko-ostajista (tutkimuksessa 60 prosenttia) kertoo ilmaisten toimitusten lisäävän verkko-ostamista. Tiedot selviävät Postin Kantar TNS:llä teettämästä Suuri verkkokauppa 2019 -tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan nykyisin verkosta kaiken tai lähes kaiken ostaneiden osuus on 10 prosenttia. Kuluttajista 19 prosenttia on etsinyt tai tutustunut tarjontaan kivijalkakaupassa, mutta tilannut tuotteen sitten verkkokaupoista.

Verkko-ostamista lisäävät Postin mukaan muun muassa ilmaiset toimitukset (60 %), pakettien seuranta ja ohjaus (33 %) sekä ennakoivat toimitusilmoitukset (30 %).

Eniten verkosta ostetaan musiikkia, viihdettä, pelejä, elektroniikkaa ja tietotekniikkaa.

Kuva: Getty Images

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Amerikkalainen konsulttiyhtiö Boston Consulting Group lataa karuja faktoja suomalaisten yritysten varautumiskyvystä tulevaan mahdolliseen taantumaan.

Boston Consultingin tuoreesta raportista käy ilmi, että suomalaisyritykset eivät ole tällä hetkellä riittävän hyvässä kunnossa selvitäkseen taantumasta kunnialla. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisyritykset ovat valmistautuneet talouden alamäkeen huonommin kuin verrokkimaissa.

Raportissa analysoitiin kaikkien suomalaisten pörssilistattujen yritysten kokonaistuotto osakkeenomistajilleen viimeisten viiden vuoden ajalta.

– Suomalaisten yritysten viimeisen vuoden luvut olivat jopa 16 prosenttia pienemmät kuin viimeisen viiden vuoden keskiarvo. Tämä tarkoittaa, että mahdolliseen taantumaan lähdettäisiin jo valmiiksi vaikeasta tilanteesta, BCG:n johtaja Otso Ojanen sanoo.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen muistuttaa, että raportti ei kerro läheskään koko kuvaa suomalaisesta yrityskentästä.

– Tämä koskee vain listautuneita pörssiyhtiöitä. Sen takia raportista ei voi vetää johtopäätöksiä siitä, miten suomalaiset pk-yritykset ovat valmistuneet taantumaan. Kuten aikaisempina vuosina ollaan nähty, listautumattomat yhtiöt ovat valmistautuneet varsin hyvin tuleviin suhdannekuoppiin, Kuismanen sanoo.

Tästä on hänen mukaansa todisteena esimerkiksi se, että pk-yritykset ovat pystyneet palkkaamaan jatkuvasti lisää työntekijöitä.

"Peruskauraa"

Boston Consultingin mukaan suomalaisissa yrityksissä näkyy merkkejä talouden viilenemisestä.

– On totta, että Suomen taloudessa on merkkejä hiljenevästä talouskehityksestä, mutta mihinkään paniikkiin ei ole syytä. Suurimmassa osassa pk-yrityksistä suhdannetilanteiden vaihtelusta on kokemusta ja suunnitteluhorisontti on  riittävän pitkä. On myös syytä muistaa, että pk-yritysten rooli Suomen kansantalouden kehityksessä on erinomaisen tärkeä.

Kuismanen ei yllättynyt BCG:n raportin tuloksista koskien isoja yrityksiä.

– Tämä on sitä peruskauraa, mitä kaikki relevantit ennustelaitokset ovat tuoneet ekonomistien tietoon jo pidemmän aikaa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

– Suomalaisen yrittäjyyden, koko suomalaisen työelämän merkittävin muutos tällä vuosituhannella liittyy yksinyrittäjiin, sanoo Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen.

Valtakunnalliset vuoden yksinyrittäjä -palkinnot jaettiin yrittäjäpäivillä Lahdessa reilu viikko sitten ensimmäistä kertaa.

Palkinnon saivat it-palvelujohtamiseen erikoistunut Jaakko Marin sekä itseään digiajan Kylli-tädiksi kuvaileva livekuvittaja Linda Saukko-Rauta.

– Yksi arvokkaimmista tavoista luoda työtä on työllistää itsensä, Jyrki Mäkynen toteaa.

Suomessa yksinyrittäjiä Pohjoismaista eniten  

Yksinyrittäjien osuus työllisyydestä on Suomessa suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa osuus on OECD:n tilastojen mukaan 13,2 %, Ruotsissa 9,6%, Tanskassa 8,1% ja Norjassa 6,5%.

EU-maiden keskiarvo yksinyrittäjien osuudesta työllisyydessä on 14,7%. Keskiarvoa nostavat Italia (22,9%) Kreikka (33,5%), joissa yksinyrittäjien määrä on huomattavasti suurempi kuin muissa euroalueen maissa.

Työllistämiseen apua

Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan monet yksinyrittäjistä päättävät tietoisesti, että työllistävät vain itsensä. Moni yksinyrittäjä kuitenkin pohtii työllistämistä.

– Silloin jos yksinyrittäjä päättää ylittää työllistämisen kynnyksen, on tärkeää, että rekrytoinnin taustaksi ja tueksi on olemassa tietoa, jotta palkkaaminen olisi helpompaa, sanoo Jyrki Mäkynen ja viittaa Suomen Yrittäjien julkaisemaan oppaaseen, missä neuvotaan ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa.

– Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on yksi yrittäjän uran merkittävimmistä päätöksistä. Se on sekä suuri mahdollisuus että vastuu. Siksi tarjoamme siihenkin tukea, Mäkynen toteaa.

Yksinyrittäjät hallitusohjelmassakin

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen muistuttaa, että hallituskin on ohjelmassaan luvannut parantaa yksinyrittäjien asemaa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”yksinyrittäjän riskiä palkata ensimmäinen työntekijä madalletaan luomalla hallinnoltaan mahdollisimman kevyt tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.”

– Tämä rekrytukikokeilu kannattaisi toteuttaa hieman laajempana kuin ainoastaan ensimmäisen työntekijän palkkausta koskien. Kokeilua kannattaisi harkita siten, että rekrytuki olisi käytössä yksinyrittäjien lisäksi myös 2–3 henkeä työllistäville yrityksille esimerkiksi portaittain alenevana.

– Työllistämiskynnyksen ylittämiseen kannattaa panostaa näinkin, mutta se ei poista sitä perimmäistä ja vaikuttavinta tavoitettamme, että palkkaamisen riskiä pienennetään joustavoittamalla työlainsäädäntöä ja lisäämällä mahdollisuuksia aitoon työpaikalla tapahtuvaan sopimiseen, Jyrki Mäkynen toteaa.

Yksinyrittäjät numeroina

•  48% yksinyrittäjistä tienaa alle 2000€ kuukaudessa
• Noin joka neljäs tekee töitä yli 50 tuntia viikossa
• 90 % alle 35-vuotiaista yksinyrittäjistä haluaa kasvattaa yritystään
• Joka viides yksinyrittäjä-äiti jätti perhevapaat kokonaan käyttämättä
• Yksinyrittäjien yleisin yritysmuoto on toiminimi, mutta osakeyhtiöiden osuus nousee
• Yli 50%:lla yksinyrittäjistä on ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto

Lähde: Suomen Yrittäjien kysely yksinyrittäjille, noin 1900 vastaajaa

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Useat yrittäjät pitävät YEL-vakuutusmaksunsa pieninä, koska järjestelmään ei luoteta ja maksut koetaan kohtuuttomiksi. Suomen Yrittäjien kyselyssä 58 prosenttia piti maksuja kohtuuttomina etuuksiin verrattuna.

Yrittäjien luottamus kankeaan, pakolliseen ja kalliiksi koettuun järjestelmään on vakavasti horjunut. He kokevat, että järjestelmä rajoittaa heidän vapauttaan päättää turvansa tasosta ja omasta varautumisestaan yritystoiminnan riskeihin.

– Järjestelmä on myös liian jäykkä erilaisiin yritystoiminnan ja elämän tilanteisiin ja aiheuttaa nykyisellään yrittäjille liian suuren toimeentuloriskin silloin, kun yrittäjä tarvitsee sosiaaliturvaetuutta, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén kertoo SY:n kyselyn tuloksista.

Muutokset YEL-järjestelmään tulisi toteuttaa siten, että sen uskottavuus ja luotettavuus yrittäjien eli järjestelmän rahoittajien silmissä paranee.

– Pakkoa osallistua järjestelmään ei pidä lisätä, mutta pitää mahdollistaa, että kaikki halukkaat pääsevät siihen mukaan. Sosiaaliturvajärjestelmä ei saa muodostaa kynnystä yritystoiminnan aloittamiselle, Hellstén linjaa.

Yrittäjän sosiaaliturvajärjestelmää ei myöskään tunneta tarpeeksi hyvin. YEL-maksut vaikuttavat ainoastaan työeläkkeisiin, mutta YEL-työtulo vaikuttaa myös esimerkiksi sairausajan etuuksiin ja vanhempainpäivärahoihin.

Lue lisää vakavan sairauden vaikutuksista yrityksen toimintaan.  

Monet yrittäjät haluavat turvata eläketulonsa omilla vakuutuksillaan ja sijoituksillaan. Kaikki eivät koe, että vastaaviin ratkaisuihin on varaa. Järjestelmä kaipaa uudistusta, jotta se olisi yrittäjille toimivampi.

Lue lisää esimerkiksi tästä jutusta.

Tukea pienyrittäjille ja kannustusta yrittäjyyteen

Yrittäjät on ajanut YEL-alarajan nostamista 12 576 euroon vuodessa. Tällä hetkellä alaraja on 7 799,37 euroa.

Nyt myös Perussuomalaiset kertovat vaihtoehtobudjetissaan ehdottavansa samaa alarajan nostoa.

Jos alaraja ylittyy, yrittäjä on velvoitettu ottamaan YEL-vakuutuksen. Perussuomalaisten tiedotteessa todetaan, että YEL-maksu on aloittavan yrittäjän alennuksellakin 19 prosenttia työtulosta, eli nykyisellä alarajalla 1 481 euron maksua.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio katsoo esityksen tukevan pienyrittäjiä ja kannustavan yhä useampia ihmisiä yrittäjyyteen.

– Yrittäjyyden aloittamisen hankaloittaminen YEL-maksuilla ei ole järkevää. Aloittavalle tai sivutoimiselle yrittäjälle YEL-maksu näyttäytyy lähinnä verona, joka voi saada välttelemään toiminnan kasvattamista yli YEL-rajan, Ville Tavio toteaa.

Matalien YEL-maksujen vastike on yrittäjälle vähäinen. Lisäksi ehdotettu uusi alaraja on myös raja, jolla yrittäjä saa itselleen työttömyysturvan.

– Nykyään YEL-vakuutuksen alarajalla itsensä vakuuttava ei hyödy eläkemaksustaan ja eläke jää pienemmäksi kuin takuueläke. Kysymys on oikeudenmukaisuuden toteutumisesta yrittäjien eläketurvassa, sanoo eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen Ville Vähämäki.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 158 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Hallituksen lisätalousarviossa hyväksyttiin pienten yritysten työsuhdeneuvontaan 290 000 euron panostus. Sen avulla tarjotaan juridista neuvontaa pienille yrityksille. Työsuhdeneuvonta toteutetaan yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa.

– Yrittäjäkentältä on tullut palautetta työsuhdeneuvonnan tarpeesta. Palvelu lisää työnantajien ja työntekijöiden yhteistyötä. Tavoitteena on, että työllistämisen kynnys yrityksillä madaltuu ja yhä useampi suomalainen saa töitä, elinkeinoministeri Katri Kulmuni sanoo.

Erityisesti yksinyrittäjien ja pienten yritysten tiedon ja neuvonnan tarve työsuhdeasioissa on suuri. Tällöin korostuu tarve erityisesti englanninkieliselle neuvonnalle, mutta tarvittaessa myös muilla kielillä.

Neuvontahanke tukee jo aikaisemmin tehtyä päätöstä aloittaa rekrytukikokeilu, jossa madalletaan pienten yritysten kynnystä palkata ensimmäinen työntekijä.

"Pienissä yrityksissä tarve oikeudelliseen apuun"

– Tämä on tervetullut päätös. Erityisesti pienissä yrityksissä yrittäjä tarvitsee usein oikeudellista apua, jotta työsuhteisiin liittyvät asiat hoituvat oikein. Olemme mieluusti antamassa tätä tukea yrittäjille, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

– Erityisen tärkeää on tukea maahanmuuttajayrittäjiä, joiden tiedot Suomen monimutkaisesta työmarkkinasäätelystä ovat usein ohuet. Heistä monet työllistävät muita maahanmuuttajia, Pentikäinen toteaa.

Pääkaupunkiseudulla uusista yrityksistä jo noin 40 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Suomessa on noin 10 000 maahanmuuttajayrittäjää, jotka työllistävät noin 30 000 henkilöä. Maahanmuuttajataustaiset yritykset tekevät liikevaihtoa noin 3,5 miljardia euroa.

Työlupia nopeammin

– Lisäbudjetissa annetaan lisää rahaa Maahanmuuttovirastolle. Tämä on tarpeen, jotta työlupia saadaan nopeammin ja yritykset saavat työvoimaa. Tällä hetkellä lupien saaminen vie aivan liian pitkään, Mikael Pentikäinen painottaa.

Hänen mukaansa työsuhdeneuvonnan on tarkoitus täydentää Yrittäjien jäsenpalvelua, mutta olla tarjolla kaikille pienyrityksille.

– Apua on tarjolla eri kanavissa. Yksityiskohdat selviävät, kun asian valmistelu etenee ja lopulliset päätökset on tehty, Mikael Pentikäinen kertoo.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Lapin työvoimpula on tuttu aihe, mutta yleensä uutisointi keskittyy matkailualan yrityksiin. Ohjelmistoalalla on työvoimapulaa kokonaisuudessaan, mutta erityisesti Lapissa tekijöitä on vaikea löytää. 

– Meillä on jäänyt projekteja tekemättä siksi, että tekijöitä ei ole, rovaniemeläisen Starttipaja Valmennuksen yrittäjä Jari Kunnari kertoo.

Rovaniemen työvoiman on niellyt muun muassa järjestelmäpalvelut, kuten Hallinnon tietotekniikkakeskus Haltik sekä Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori. Alalle kouluttautuvat erikoistumaan yhä enemmän järjestelmäpalveluihin ja ohjelmistoala jäi jalkoihin. Nyt verkkokauppojen tai -palveluiden kehitykseen ei tahdo löytyä tekijöitä.

Koodareista eli ohjelmistosuunnittelijoista on niin kova pula, että firmat haalivat heitä töihin jo ennen opintojen päättymistä. Kunnarikiin on palkannut työntekijöitä suoraan ammattikorkeakoulusta, sillä kaikki pidempään alalla olleet ovat vakituisissa töissä. 

– Opiskelijat tekevät tässä ensin omaa projektia, jotta oppivat projektiosaamista ja sen jälkeen voidaan alkaa keskustella asiakasprojekteista, Kunnari sanoo.

Hänen yrityksellään olisi useita toimeksiantoja, joihin voisi palkata ohjelmistosuunnittelijoita vaikka heti. Ulkopuolelta lisäavun ostaminen on työnantajalle kallista. 

– Meidän työnantajien tulisi rummuttaa, että tämä on kiinnostava ala, jonne kannattaa hakeutua ja jossa on työmahdollisuuksia. Koodaus on varmin ala työllistyä myös täällä Lapissa, muistuttaa Kunnari.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi