Lappeenrantalaisen rakennusliike Pölläsen hallin ikkunat rikottiin loppiaisen jälkeisenä viikonloppuna. Toimitusjohtaja Hannu Pöllänen otti yhteyttä poliisiin tehdäkseen rikosilmoituksen.

Rikospaikalta oli nähty poistuvan kaksi nuorta miestä, ja Pöllänen alkoi pohtia, millainen vaikutus rikosilmoituksella olisi heidän tulevaisuuteensa.

Rikosilmoituksen sijaan hän päättikin tehdä toisin, uutisoi Taloussanomat. Hän antoi tekijöille toisen mahdollisuuden, ja laittoi ilmoituksen Lappeenrannan Uutisiin ja Imatralaiseen. Ilmoituksessa hän lupasi tekijöille tai heidät ilmiantavalle taholle 50 euroa.

– Tekijät ovat ilmeisen ehtiviä ja aikaansaavia ja siksi haluamme tarjota heille puuhaa aiheutetun vahingon korvaamiseksi ja rahapalkan ansaitsemiseksi. Jos kiinnostusta työtä kohtaan on, korvauksen suoritettua on mahdollisuus jatkaa työpaikassa ja hankkia jopa ammatti, ilmoituksessa sanotaan.

Taloussanomien haastatteleman Pölläsen mukaan kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun yritys joutuu ilkivallan tai varkauden kohteeksi. Hän on toiminut 35 vuotta yrittäjänä.

Esimerkillään hän toivoo, että ilkivallan tekijä tai tekijät ymmärtäisivät rikkeen merkityksen toisen osapuolen kannalta.

Ensimmäisenä yrittäjän toiminnasta kertoi Lappeenrannan uutiset.

Tiedot selviävät luotonhallintapalveluita tarjoavan Intrum Justitian selvityksestä. Maksuviiveitä oli loka-joulukuussa 16 600 yrityksellä, mikä tarkoittaa 5,3 prosenttia Suomen yrityksistä. Vuotta aiemmin lukemat olivat 15 800 ja 5,2 prosenttia.

Notkahdus koski hyvin erikokoisia yrityksiä ja lähes kaikkia toimialoja. Kaikkein pienimmillä, korkeintaan neljä henkeä työllistävillä yrityksillä maksuviiveiden määrä pysyi kuitenkin ennallaan ja 20–50 henkeä työllistävillä jopa väheni hieman.

Notkahdus kertoo kasvun hauraudesta

– Viime vuonna yrityksillä näytti menevän koko ajan paremmin ja paremmin, ja loppuvuoden notkahdus oli meillekin pieni yllätys. Se kertoo kasvun hauraudesta. Monilla yrityksillä on edelleen maksuvaikeuksia ja likviditeettiongelmia, toteaa johtaja Juha Iskala Intrum Justitialta.

Toimialoista maksuviiveet vähenivät hienoisesti muista poiketen informaation ja viestinnän, maa-, metsä ja kalatalouden sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen sekä muun palvelutoiminnan toimialoilla.

Maksuviiveet lisääntyivät myös maantieteellisesti koko Suomessa. Poikkeuksia ovat Etelä-Savo, Kanta-Häme, Keski-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa. Niissä maksuviiveet vähenivät hieman.

Eniten maksuviiveitä oli Pohjois-Savossa (6,4 prosenttia alueen yrityksistä) ja Satakunnassa (6,3 prosenttia alueen yrityksistä).

Tiedot perustuvat Intrum Justitian Luottotietorekisterin tietoihin.

Suomen Yrittäjät selvitti, kannustaisiko henkilöperusteisen irtisanomisen helpottuminen mikroyrityksiä palkkaamaan lisää työntekijöitä. Selvityksen toteutti KANTAR TNS Oy.

Valtaosa vastanneista 1-9 hengen yrityksistä (68 prosenttia) arvioi, että henkilöperusteisen irtisanomisen helpottuminen kannustaisi rekrytoimaan lisää työntekjöitä. Hieman alle viidennes (19 prosenttia) ei usko, että näin tapahtuisi ja 14 prosenttia vastaajista ei osaa arvioida asiaa.

SY:n työmarkkinajohtaja Janne Makkula ei ole yllättynyt tuloksesta. Tulos vahvistaa sen, että yksi keskeinen työlainsäädännön muutostarve liittyy yksilöperusteisen irtisanomisen helpottamiseen.

– Mitä korkeampi on irtisanomisen kynnys, sitä korkeampi on palkkaamisen kynnys. Irtisanomisen helpottaminen näkyisi automaattisesti lisääntyneinä rekrytointeina. Työttömät pääsisivät helpommin töihin.

Työsopimuksen irtisanomisperusteet on jaettu perinteisesti yksilöstä johtuviin ja toisaalta tuotannollisiin ja taloudellisiin perusteihin.

Mikrolle ensimmäinen vieras työntekijä sama asia kuin isommalle yritykselle 100 rekrytointia

– Tulos kertoo siitä, että pienessä yrityksessä jokainen työntekijä on avainhenkilö, eli olennainen yrityksen menestymisen kannalta. Voi ajatella, että 100 henkilöä työllistävä yritys palkkaisi sata lisää ja niiden sadan uuden tekijän kanssa työt eivät sujuisikaan. Se on aikamoinen ongelma, yrittäjäjärjestön Makkula havainnollistaa.

Kyselyn mukaan suurimmillaan työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan teollisuudessa ja pienimmillään palvelu- ja rakennusalan yrityksissä.

Muutos toisi talouteen kaivattua dynamiikkaa

Makkulan mukaan Suomen työlainsäädännön jäykkyydet sekä työmarkkinoiden rakenne on sellainen, että kansainvälisistä talouskriiseistä toivutaan heikommin, kuin joustavampien työmarkkinoiden maissa.

– Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa henkilöperusteisen irtisanomisen kynnys on alempi, ja näissä maissa on alhaisempi työttömyysaste kuin Suomessa.

– Saksassa alle kymmenen henkilön yrityksissä ei sovelleta ollenkaan työsuhdeturvaa koskevia säännöksiä. Irtisanomisperuste ei sielläkään voi olla syrjivä, muuten on vapaa irtisanomisoikeus, Makkula jatkaa.

– Yritys toimii liiketaloudellisesti. Yritys ei toimi niin, että se irtisanoisi, jos sille ei ole perusteita.

SY esittää perusteeksi hyväksyttävää syytä

SY:n ehdotus henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamiseksi nykyisin vaadittavan asiallisen ja painavan syyn sijaan on se, että irtisanomiseen riittäisi hyväksyttävä syy.

– Tämä yksinkertaistaisi sääntelyä. Nykyisin vaadittava asiallinen ja painava syy on käsitteellinen ja epämääräinen yrityksen arjessa.

Janne Makkulan mukaan muutos toisi talouteen lisää dynamiikkaa, kun ihmiset hakeutuisivat paremmin oikeille paikoille.

– Sellainen työsuhde, joka ei toimi, se ei toimi hyvin kummankaan mielestä.

Yksi seuraus työlainsäädännön jäykkyydestä on se, että yksinyrittäjien määrä on kasvanut yli 50 000 hengellä kymmenen vuoden aikana.

Tiedonkeruu tehtiin joulukuussa 2016. Tutkimukseen vastasi yhteensä 593 yrityksen edustajaa. Tulokset voi yleistää edustamaan suomalaisia PK-yrityksiä.

Riikka Koskenranta

Autoveron esitetty poisto tarkoittaa autokaupalle vaihtoautovarastojen 22 prosentin arvonalenemaa. 

Lohjalla ja Tammisaaressa toimivan Autotalo Lohja Oy:n toimitusjohtaja Jorma Mattisen kauhukuva on se, jos LVM:n esityksestä ei tehdä kohtuullisessa ajassa päätöksiä ja jos päätökset vielä vesittyvät. Niin ettei esitys toteutuisikaan kokonaisuudessaan.

– Silloin esitys tulisi autoalalle todella kalliiksi. Kaikkein tärkeintä tässä on, että mahdollisimman nopeasti saataisiin esitykset siirtymäsäännöksistä ja myös päätös tästä asiasta, että toteutetaanko se, Jorma Mattinen huomauttaa.

Mattisen mukaan toinen haaste autokaupalle on nyt vallitseva epävarmuuden tila, kun asiakkaat eivät tiedä poistuuko autovero vai eikö poistu.

LVM ehdottaa, että valtion liikenneverkon ylläpidosta vastaisi valtion erityistehtäväyhtiö, joka aloittaisi toimintansa vuonna 2018. Uusi yhtiö olisi osakeyhtiö. Valtio omistaisi 65 prosenttia ja maakunnat 35 prosenttia.

– Liikenneverkon rahoitus vaatii uudistamista, sillä valtion varat eivät riitä ylläpitämään, saati kehittämään valtion liikenneverkkoa, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sanoi tiedotustilaisuudessa.

LVM:n esityksen tarkoitus on, että liikenteen käyttäjien kokonaisrasitus ei kasvaisi, koska samalla nykyisiä liikenteen veroja, kuten autovero ja ajoneuvovero alennettaisiin.

Ensivaiheessa uuteen yhtiöön siirrettäisiin tiet, toisessa vaiheessa rata- ja vesiväylät. Liikenneministeriön selvityksessä myös polttoaineveroa alennettaisiin.

Autot kävisivät kaupaksi – Välivaihe toisi mittavat tappiot

Autotalo Lohjan Mattinen kertoo henkilöautokaupan volyymeiden olleen viime vuosina 100–120 000 auton luokassa.

– Autoveron poisto nostaisi volyymin todennäköisesti 140-150 000 auton vuositasolle. Käytettyjen kaupan volyymia muutos kasvattaisi lähes vastaavasti. Siinä tapahtuisi se, mitä on haluttu, eli että autot romutetaan nuorempana.

Hän kertoo Autoalan Keskusliitto ry:n tuoreita tilastoja Suomen autokaupan vaihtoautovarastojen arvosta. Vaihtoautovarastot ovat Mattisen AKL:stä saamien tietojen mukaan yhteensä 900 miljoonaa euron tasoa kokonaisuudessaan.

– Teoreettisesti autoveron poistuminen tarkoittaisi 22 prosentin arvonalenemaa, sillä 22 prosenttia varastoarvosta on autoveroa. Puhutaan 200 miljoonaa eurosta valtakunnan tasolla. Ehkä ei ihan näin suoraan tule autoalalle tappiona.

Esitys lausuntokierrokselle

Autokauppa odottaa selvyyttä tänä vuonna käyttöön otettavista siirtymäsäännöksistä, siitä miten vuosi 2017 eletään autoverojen suhteen.

Autotalo Lohja Oy työllistää runsaat 40 työntekijää. Jorma Mattinen on Wolkswagen-Audi jälleenmyyjäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja.

Ministeriön ehdotus selvitykseksi liikenneverkkoyhtiöstä lähtee laajalle lausuntokierrokselle.

Asiakasmaksuja voi vertailla LIVE-laskurilla  

Riikka Koskenranta

Liikenne- ja viestintäministeriön esityksen mukaan raskaan liikenteen tienkäyttömaksut määritellään aikaperusteisesti. Tierahoituksen lähteet lisääntyisivät, kun myös ulkomainen liikenne maksaisi tienkäyttömaksua.

Selvityksessä polttoaineveroa alennettaisiin 200 miljoonalla eurolla. Toimenpide laskisi raskaan liikenteen kustannuksia 50–60 miljoonalla eurolla vuosittain. Kun raskaan liikenteen tienkäyttömaksut asetetaan aika- eikä kilometriperusteisiksi, ehdotetussa Live-mallissa on aineksia Suomen kilpailukyvyn kasvattajaksi.

Ulkomainen liikenne myös maksumieheksi

Vuotuinen kuorma-autokohtainen tienkäyttömaksu on esityksessä 19–650 euroa. Kuorma-autojen käyttövoimaveroa ehdotetaan alennettavaksi vastaavalla summalla.

– Mallissa myös ulkomainen liikenne saadaan osallistumaan tieverkon ylläpitoon. Muutos on odotettu ja merkittävä, SKAL ry toteaa tiedotteessaan.

Suomessa on runsaasti tiestön korjausvelkaa.

– Odotamme, että myös uudessa mallissa tiestön hoitoon osoitetaan riittävästi rahaa, eikä tieverkolta kerättyjä maksuja kohdisteta muiden liikennemuotojen hyväksi.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö.

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 12.1-18.1.2017 AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 87 yritystä.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi tänään selvityksen liikenneverkon kehittämisestä ja rahoituksen uudistamisesta. Tavoitteena on ollut löytää taloudellisesti kestävä toimintamalli, joka tarjoaa keinot liikenneverkon pitkäjänteiseen ylläpitoon ja kehittämiseen.

Suomen Yrittäjät pitää hyvänä, että uusia avauksia tieverkon huolehtimisesta tehdään. Pelkona on, etteivät nykyiset varat riitä ylläpitämään ja kehittämään Suomen liikenneverkkoa. Ilman muutoksia korjausvelka kasvaa ja uudet liikennehankkeet jäävät toteuttamatta heikentäen Suomen kilpailukykyä.

Yrittäjäjärjestön mielestä on tärkeää, että teknologian kehittyessä punnitaan, voidaanko uusilla liikenteen toimintamalleilla synnyttää uutta digitaalisuuteen perustuvaa taloudellista toimeliaisuutta ja markkinoita.

Valtion tieverkon yhtiöittämisen järkevyys kyseenalaista

– On mietittävä, miten valtion tieverkon yhtiöittäminen parantaa nykyjärjestelmää. Yhtiöittämisen hyötyjä perustellaan rahoituksen saatavuuden helpottamisella. Emme näe, että yhtiöittäminen toisi tiestön rahoitukseen selviä hyötyjä, ekonomisti Sampo Seppänen Suomen Yrittäjistä sanoo.

– Valtion mahdollisuudet saada rahoitusta ovat suhdannetilanteesta riippumatta vähintäänkin yhtä hyvät kuin valtion täysin tai osittain omistaman yhtiön, Seppänen sanoo.

– Pidämme kuitenkin hyvänä, että ulkomaaliset toimijat tulisivat maksujärjestelmän piiriin suhteellisen kustannustehokkaalla tavalla. 

Yrittäjäjärjestön mukaan on syytä kysyä myös, synnyttääkö tieverkon yhtiöittäminen teknologian puolella markkinat, jossa saadaan selvää kansantaloudellista hyötyä.

– Lisäksi voidaan kysyä, onko yhtiöittäminen edellytys markkinoiden syntyyn vai voidaanko nykyjärjestelmää kehittää niin, että teknologisilla ratkaisuilla saadaan tehokkuutta tieliikennejärjestelmän kehittämiseen ja mahdollisten markkinoiden syntyyn, Seppänen sanoo.                

Yritysvaikutukset kahdensuuntaiset

Polttoaineveron alentaminen 200 miljoonalla eurolla vähentää raskaan liikenteen verotusta noin 50–60 miljoonalla eurolla. Se vaikuttaa myönteisesti sekä raskaan liikenteen yrityksiin että yrityksiin, jotka tarvitsevat kuljetuspalveluita.

Kustannukset saattavat nousta kuljetusalan yrityksillä, jotka harjoittavat kuljetustoimintaa esimerkiksi henkilö- ja pakettiautolla.

Pienyrittäjällä, joka käyttää toiminnassaan paljon henkilöautoa, kustannukset todennäköisesti nousevat lyhyellä aikavälillä.

– Oleellinen kysymys on, missä vaiheessa autokantaa uusitaan, jolloin autoverotuksen poistumisen kautta tuleva hyöty realisoituu ja siten muutos saattaa olla osilla yrittäjistä myönteinen, Seppänen sanoo.

Dieselin verotuksen aleneminen johtaisi Seppäsen mukaan siihen, että mitä enemmän kilometrejä autolla tarvitsee ajaa, sitä enemmän hyötyä järjestelmästä saa.

– Lisäksi juuri auton hankkinut yrittäjä kärsisi autoveron poistosta auton arvolle aiheutuvan arvon-aleneman.  

Lisätietoja:
ekonomisti Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät, p. 050 340 7716,

Sisäilmanpuhdistukseen erikoistunut Naava on saanut Fennia Prize Winner -muotoilupalkinnon valmistamastaan älyviherseinästä.

Saman palkinnon ovat aikanaan pokanneet muun muassa kansainväliset markkinat valloittaneet kaiutinvalmistaja Genelec, metsäkonevalmistaja Ponsse ja sisustus- ja astiamuotoilija Iittala.

– Naava on tuotteistanut puhtaan ilman taitavasti. Sisäilmaongelmat ovat kasvava trendi, ja niitä poistavilla ratkaisuilla on potentiaalia, palkinnon jakajat toteavat.

– Kasvit suunnittelun lähtökohtana ovat raikas ja erilainen tapa muotoilussa.

Kaikilla on oikeus puhtaaseen ilmaan

– Länsimainen ihminen viettää yli 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa, mutta keinotekoisessa sisäympäristössä ihminen ei ole virkeimmillään ja terveimmillään, yritys toteaa tiedotteessaan.

– Naava haluaa, että kaikilla on oikeus hengittää puhdasta ilmaa, niin ulkona kuin sisällä. Lisäksi uskomme, että ihminen voi parhaiten jokapäiväisessä kosketuksessa luonnon kanssa, kertoo Naavan Brand Manager Eeva Niemelä.

Naavan eli NaturVention Oy:n viherseinä toimii huoneilman puhdistajana ja raikastajana. Seinä imee huoneilmaa siihen istutettujen kasvien juuristojen ja mullattoman kasvualustan läpi. Juuriston mikrobit puhdistavat ilman haitallisista kemikaaleista, jonka jälkeen tuulettimet puhaltavat puhtaan ja luonnonraikkaan ilman takaisin tilaan.

Seinän anturit mittaavat muuttujia tuotteessa ja ympäristössä. Tämän perusteella tekoäly analysoi ja ohjaa viherseinän toimintaa.

Jyväskylässä, Helsingissä ja Tukholmassa toimiva NaturVention Oy työllistää 50 eri alojen ammattilaista. Yrityksen liikevaihto on vuoden 2015 tietojen mukaan reilut miljoona euroa.

Pohjoismaisen raikasta metsäilmaa pääsee hengittämään Fennia Prize -palkintojen voittajainnovaatioista koostuvassa palkintonäyttelyssä Helsingissä. Näyttelyyn on vapaa pääsy 20.1.–12.2.2017 Kluuvinkatu 6:ssa.

Yrittäjäsanomat

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen toimet nauttivat eniten luottamusta yrittäjien ja viljelijöiden joukossa, kertoo sanomalehti Kaleva.

Kalevan Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan myös iäkkäät sukupolvet ja eniten ansaitsevat antavat hallitukselle suopeimmat arviot.

Selvästi yli puolet suomalaisista on kuitenkin tyytymättömiä hallituksen politiikkaan.

Kaleva mainitsee, että tutkijan mukaan tyytymättömyyden lisääntyminen hallitukseen on hallituskauden kestäessä tyypillistä. Sitä selittävät muun muassa kovat, talouteen kohdistuvat päätökset.

Yrittäjäsanomat

Pien­ten ja keski­suurten paikal­listen lääkä­ri­ta­lojen pe­lätään jää­vän suur­ten moni­kan­sal­listen yh­tiöiden jal­koihin sote-uudistuksessa, kirjoittaa Lääkärilehti.

Näin siitä huolimatta, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen soviteltavan valinnanvapauden uskotaan kasvattavan terveyspalveluyritysten liiketoimintaa.

– Huo­li on aiheel­linen. Sote-kes­kuk­selta vaa­ditaan ai­ka laa­jasti palve­luja. Sii­hen ei­vät pie­net yri­tykset pys­ty, sa­noo Po­rin Lääkä­ri­talon toimi­tus­joh­ta­jana pit­kän uran teh­nyt Heik­ki Kuuri-Riutta.

Epävarmat näkymät ajoivat yrityskauppaan

Kuuri-Riutta myi yhdessä muiden osakkaiden kanssa lääkäritalonsa Terveystalolle viime vuonna.

Yrityksen liikevaihto oli 14 miljoonaa euroa ja se tarjosi työtä 130 työntekijälle sekä 160 ammatinharjoittajalle. Omistajat kokivat tulevaisuuden epävarmaksi, riskit turhan suuriksi ja tekivät yrityskaupan.

Voimakkaat kilpailijat tulivat keskelle alan murrosta

Pk-yritykset voisivat laajentaa hartioitaan verkostoitumalla keskenään, mutta Kuuri-Riutan mukaan se ei onnistu riittävän sitoutumisen puutteessa.

Kuuri-Riutta nimeää uudistuksen riskiksi kunnilta perittävän kapitaatiokorvauksen, joka perustuu väestön ikään ja sairastavuuteen. Korvauksen suuruudesta ei ole kuitenkaan tietoa. On myös epäselvää, tuleeko sen rinnalle suoriteperusteinen korvaus.

Digitalisaation yrittäjä kokee sekä uhkana että mahdollisuutena. Yrittäjät tarvitsisivat rahaa ja osaamista sen haltuunottoon.

Li­säksi samalle ken­tälle on tul­lut uu­sia voimak­kaita pe­laajia: pank­ki- ja vakuu­tus­kon­ser­neja, joilla resurssit ovat huomattavasti lääkäritaloja suuremmat. 

Kuuri-Riutta us­koo kui­tenkin, et­tä pie­nillä yri­tyk­sillä on mahdol­li­suuksia vuo­den 2019 jälkeenkin.

– Jul­kisen palve­lu­tuo­tannon ulko­puo­lelle jää­vä yritys pär­jää omillaan, kun se pi­tää kiin­ni ammat­tio­saa­mi­sesta ja hy­västä asia­kas­pal­ve­lusta. Keski­suu­rilla yri­tyk­sillä ris­kit ovat mieles­täni hiu­kan suu­remmat.

Yrittäjäsanomat

Tietoturva- ja etäyhteyspalveluja tarjoava Tosibox Oy jatkaa Yhdysvaltain valloitustaan, yritys kertoo tiedotteessaan.

Tosibox on solminut kaupat yhdysvaltalaisen maakaasuyritys ANGI Energy Systemsin kanssa. Tosiboxin etäyhteyslaitteita on myyty 70 maahan.

– Suurin Tosiboxin tarjoama etu muihin etäyhteysteknologioihin verrattuna on se, että se tarjoaa helpon ja tietoturvallisen etäyhteyden asiakkaan laitteistoihin, kommentoi ANGI Energyn infrastruktuuripäällikkö Dave Carl.

– Jos lentomatkailu onnistuu ilman lentäjäkoulutusta, niin pitäähän ihmisten pystyä hyödyntämään teknologiaa ilman IT-alan tutkintoa. Me haluamme tehdä etäyhteyksistä niin nopeita, helppoja, luotettavia ja tietoturvallisia kuin mahdollista, toteaa Tosiboxin teknologiajohtaja Veikko Ylimartimo.

Tankkausasemat esineiden internetissä

ANGI Energy asiakkaita ovat muun muassa kaasuautojen tankkausasemat. Vian sattuessa ANGI Energyn on päästävä tankkausasemalle nopeasti ja helposti, mistä syystä asemat ovat yhteydessä verkkoon, eli esineiden internetiin. 

Tosiboxin Lock (=lukko) ja Key (=avain) -laitteet [kuvassa] asennetaan kaasuasemille, jolloin ANGI Energy voi palvella niitä etänä. Avaimen avulla ANGI pääsee asiakkaiden järjestelmiin tekemään muutoksia ja päivityksiä oma-aloitteisesti. Asiakkaat voivat rakentaa etäyhteyden viidessä minuutissa ilman tietoverkko-osaamista tai IT-tukea.

Tosiboxin teknologialla kerätään dataa, joka tehostaa palvelua sekä vähentää aikaa ja kustannuksia.

Tosibox Oy:n liikevaihto on 1,8 miljoonaa euroa. Työpaikkoja yritys tarjoaa yhdelletoista henkilölle.

Yrittäjäsanomat

Härkis tuli kauppoihin elokuussa. Tuotteen menestyksen ansiosta Verso Foodin liikevaihto kasvoi viime vuonna kymmenkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna ja oli noin kaksi miljoonaa euroa.

– Härkis lisäsi kiinnostusta myös muihin tuotteisiimme, niiden tilauskanta viisinkertaistui syksyllä, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Tarja Ollila Kauppalehdessä.

Tyypillisten startupien tapaan yhtiö ei tee vielä tulosta, mutta odotukset ovat kovat. Härkiksen vienti alkaa tänä vuonna. Härkistä tekee sopimusvalmistuksella kauhavalainen Domretor, joka voi tarvittaessa kasvattaa tuotannon jopa kymmenkertaiseksi nykyisestä.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Leena Saarinen arvioi Kauppalehdessä, että tänä vuonna liikevaihto kolminkertaistuu viime vuodesta.

Verso Foodilta on tulossa lisää tuotteita helmikuussa.

– Tori.fi:n kautta tulee noin puolet asiakkaista, kertoo rengaskirppis.fi:n toiminnasta vastaavan yhtiön Teinari Oy:n toimitusjohtaja Lennart Mägi.

Teinari Oy myy uusia ja käytettyjä renkaita sekä vanteita. Torin lisäksi yritys käyttää myyntiin ja markkinointiin omia verkkosivuja, radiomainontaa sekä flyereita ja vastaavaa suoramainontaa.

Teinari Oy on yrityksenä jo yli 40 vuotta vanha, Mägin omistuksessa se on ollut noin vuoden. Yhtiön toimitilat ovat Espoossa.

Torilla yritys on ollut vasta noin neljä kuukautta. Maanantaina lounasaikaan mennessä yritykselle oli kertynyt 2073 Tori-ilmoitusta.

Pienelle yritykselle verkkokaupan perustaminen ja yleisön löytäminen voi olla haastavaa. Torissa käy päivittäin yli 750 000 suomalaista joko viettämässä aikaa, selailemassa valikoimaa tai jo valmiiksi kaupantekotunnelmissa, minkä vuoksi se on osoittautunut pienille verkkokaupoille hyväksi väyläksi myydä tuotteitaan.

Torin sisarsivustolla Ruotsin Blocketissa tällaisia pienten yritysten kauppoja on peräti jo lähes 8000.

Torin käyttäjille Tori-kauppojen ilmoitukset näkyvät hakutulosten lomassa. Kauppojen ilmoitukset kuitenkin erottuvat käyttäjien omista ilmoituksista.

Jo ennen Tori.fi:n uudistusta monet pienyritykset myivät tuotteitaan Torissa samaan tapaan kuin tavallisetkin käyttäjät. Perustamalla kaupan tori.fi:hin yritys saa käyttöönsä lisäpalveluita, joiden avulla Torin käyttö kauppa-alustana on myös yrittäjille sujuvampaa. Torissa yrittäjille kaupan perustaminen ja ylläpito onnistuvat vaikka tabletilla.

Pohjois-Karjalassa toimiva Antiikkineuvos Oy on ollut Torilla parin vuoden ajan ja ilmoituksia on kertynyt alun toistasataa.

– Parhaiten käyvät kaupaksi suuret huonekalut ja matot, kertoo yrittäjäpariskunnan Arja Parviainen. Hänen miehensä Timo Parviaisen perustama yritys on toiminut alalla 37 vuoden ajan, osan siitä ulkomailla.

Maanantaina aamupäivällä pariskunta oli pakettiautolla viemässä myytyjä tavaroita reitillä Joensuu – Savonlinna – pääkaupunkiseutu – Tampere.

Antiikkineuvoksella on liikkeet Joensuussa ja Viinijärvellä. Kauppaa käydään verkon välityksellä yhä enemmän. Tori.fi:n lisäksi yrityksellä on verkkokauppa omilla verkkosivuillaan. Lehti-ilmoituksiakin he käyttävät, mutta yhä vähemmän ja lähinnä tiettyihin tapahtumiin liittyen.

Jari Lammassaari

Yläasteen seitsemättä luokkaa käyvä Teresa kyllästyi siihen, että ei löytänyt kaupoista marsuilleen ruokia ja tarvikkeita – niinpä hän perusti isänsä avustuksella oman yrityksen puolisen vuotta sitten.

Ensimmäiset tuotteet on jo myyty loppuun. Yritystoiminnan tuloilla Teresa aikoo ostaa kannettavan tietokoneen ja loput hän laittaa säästöön.

Teresa tilaa tuotteet ulkomailta. Kielitaitokin karttuu siinä samalla. Teresa satsaa laatuun ja luonnonmukaisuuteen, esimerkiksi keinotekoisia väriaineita hän välttää.

Markkinoinnissa Teresa käyttää sosiaalista mediaa, tuotteita voi ostaa Marsumarketin Facebook-sivuilta ja Instagramista.

Nuorella yrittäjällä on haaveena laajentaa toimintaa omaan kivijalkamyymälään ja muidenkin pieneläinten kuten koirien ja kissojen tarvikkeisiin.

Eemeli Hursti puolestaan perusti metsurinhommia ja metsänhoitotöitä tekevän yrityksensä 13-vuotissyntymäpäivänään. Moottorisahan käytön hän oppi vaariltaan jo 8-vuotiaana. Eemelin Metsäpalvelut valittiin vuonna 2014 vuoden 4H-yritykseksi.

Nyt jo 19-vuotias Eemeli aloitti yrityksensä toimittamalla polttopuita ja tekemällä ulkotöitä, nykyään hän tekee muun muassa taimikon hoitoa ja pihapuiden kaatoa.

– Saa olla itte ittensä pomo, se on se kaikkein paras. Kun menee umpimettään, eikä siellä ole ketään muuta kuin parhaimmillaan työkaveri, siellä on mettän omassa rauhassa. Toinen asia mikä mettssä on komeinta on maisemakonttori, Eemeli Hursti totesi Ylen haastattelussa.

toimitus@yrittajat.fi

Lähteet: Iltalehti, Maaseudun Tulevaisuus, Yle

Suomessa on lähes mahdotonta muodostaa kuvaa kuntien teknisen puolen taloudellisesta tehokkuudesta, saati vertailla monenkirjavien toimintamallien paremmuutta. Asia käy ilmi Taloustutkimuksen tuoreesta selvityksestä.

Kuntatekniset työt edellyttävät paljon koneita, laitteita, materiaalia, henkilöstöä ja tiloja. Niihin sitoutuu suuria pääomia, mutta seurataanko pääomien tuottoa?

Taloustutkimus selvitti kuntien teknisen toimialan laajuutta ja tehokkuutta Suomen Yrittäjien, INFRAn, Koneyrittäjien ja Rakennusliiton toimeksiannosta.

- Työn tuottavuus on tärkeää ja pääoman tuottavuus ratkaisevaa. Seisovatko koneet turhan panttina vai saadaanko ne töihin 24/7 tai mahdollisimman paljon? Esimerkiksi ei taksiauto ei tee töitä vain 8 tuntia päivässä, kuvailee Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm problematiikkaa.

Kuntien omaisuuden hallintaa ja hankintastrategioita pystyttiin lopulta tarkastelemaan vain yleisellä tasolla. Eniten hukassa ovat pääoman käytön ohjaus ja tehokkuusseuranta.

Tutkitut kunnat ostavat aineita, tavaroita ja tarvikkeita keskimäärin 420 eurolla asukasta kohden vuodessa. Helsinki ostaa noin 800 eurolla. Koneita ja laitteita omistetaan kuntalaista kohti keskimäärin 116 euron edestä. Helsingissä luku on 290, Vantaalla 85 ja Espoossa 75 euroa.

Kunnan oma tuotanto vaikuttaa lisäävän materiaalimenoja sekä nostavan koneisiin ja laitteisiin sidotun pääoman määrää – juuri sitä, jonka tuottoa ei yleensä seurata.

- Olennainen kysymys on, että mitä julkisen sektorin kannattaa tehdä ja mitä yksityisen pitäisi tuottaa – ja mitä voidaan tehdä yhdessä, kiteyttää Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.

- Kannattaa pohtia ostopalveluita. Yrityksen voi olla helpompi käyttää tehokkaasti koneita ja laitteita esimerkiksi infran hoidossa ja infrahankkeissa ympäri vuorokauden siellä, missä kysyntää on, Holm summaa.

– Huhtikuussa valittavilla valtuustoilla on vastuu vaikuttaa siihen, että heillä on käytettävissään oikeaa ja riittävää tietoa päättää yhteisten verovarojen parhaasta käytöstä, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.

- Ilman yrityksiä ei ole olemassa hyvinvoivia kuntia, Mäkynen muistuttaa.

Korjausvelkaan puututtava

Kuntien teissä ja verkostoissa piilee yli kahden miljardin euron korjausvelka, minkä taittamiseksi kuntien hankkimat yhdyskuntatekniset palvelut on tehtävä kustannustehokkaasti.

– Kunnissa tulee havahtua näihin korjausvelkakysymyksiin, sillä ne eivät itsestään ratkea. Suunnitelmallisuus on tärkeää, korjataan liian myöhään paniikissa kalliilla kaivoa, josta ei saada vettä, Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Markku Suominen kuvailee.

Kuntien on kehitettävä toimintaympäristöään sellaiseksi, että sekä nykyisten että uusien yritysten kannattaa sijoittua kuntaan. Sijoittumispäätös on helppo tehdä, kun väyläyhteydet, joukkoliikenne ja vesihuolto toimivat, eikä elintärkeissä teknisissä rakenteissa muhi korjausvelkaa.

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkysen mukaan kunnissa on nyt paljon syitä kehittää tapaa, jolla tekniset palvelut tuotetaan.

– Yksityisten toimijoiden nykyistä laajempi pääsy kuntien markkinoille toisi tuottavuushyötyjä pääoman ja hankkeiden paremman organisoinnin myötä. Kuntiin on luotava kokeilukulttuuri, joka mahdollistaa toimintojen kehittämisen ja sitä kautta tuottavuuden kasvun. Tämä vaatii vaihtuvia ja joustavia verkostoja, joissa julkiset ja yksityiset ovat tasaveroisia kumppaneita.

Voittajakunta verkostoituu

Selvityksen tilanneiden järjestöjen mukaan tulevaisuuden voittajakunta on se, joka kykenee johtamaan ketterästi erilaisia verkostoja, eli hankkimaan palveluja joustavasti oman alueensa erikokoisilta yrityksiltä, löytäen jokaiseen tehtävään osuvimman tekijän.

– Tämä vaatii markkinatuntemusta ja jatkuvaa vuoropuhelua yritysten kanssa. Verkostoitumisen eteen nähty vaiva tulee moninkertaisesti takaisin veroissa, joita yritykset kuntaan maksavat ja säästöissä, jotka saadaan omaa organisaatiota kevennettäessä, INFRA ry:n puheenjohtaja, yrittäjä Nina Lindström sanoo.

Hän painottaa, että kuntien korjausvelan lyhentäminen vaatii infraomaisuuden inventointia ja infran jatkuvaa ylläpitoa. Kuntien hankinnat edellyttävät rautaista tilaajaosaamista.

- Tehokkuusseuranta on tärkeää. Meidän näkemyksemme on, että yksityinen puoli toisi säästöjä, mutta seurantaan on löydettävä yhteiset mittarit, Lindström huomauttaa.

Kokemuksia epäonnistuneista hankintatilanteista on hänellä monia, liian usein ratkaisee lyhyellä tähtäimellä halvin hinta.

- En minäkään osta aina halvinta aliurakoitsijaa, laatukriteerit ovat tärkeitä, Nina Lindström sanoo.

Taloustutkimuksen vertailussa oli mukana 21 kuntaa: Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rauma, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.

toimitus@yrittajat.fi

Kansainväliset humanitääriset kriisit, kuten Syyriassa seitsemättä vuotta jatkuva sisällissota, vaativat saumatonta yhteistyötä kansainvälisiltä organisaatioilta ja yrityksiltä.

Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Finpron, Suomen ulkoasiainministeriön ja YK-järjestöjen kanssa.

Paikalla olleille yli 20 YK-järjestön edustajalle tapahtuma avasi ikkunan perehtyä suomalaisten yritysten ratkaisuihin.

Humanitääriset kriisit järkyttävät yhteiskuntia perusteita myöten. Kriisin iskiessä muun muassa energiaan, terveydenhuoltoon, koulutukseen ja ympäristönhuoltoon liittyvien ratkaisujen tarve kasvaa. Näissä tilanteissa yritysten erityisosaamiselle on valtavasti kysyntää.

– On ainutkertaista, että Syyriassa ja lähialueilla toimivat YK-järjestöjen avainhenkilöt on saatu paikalle kertomaan suomalaisyrityksille konkreettisista tarpeista alueen humanitäärisissä kriiseissä. Yritykset pääsivät esittämään ratkaisujaan YK:n esittämiin tarpeisiin, sanoo kehittyvät markkinat -kasvuohjelman ohjelmajohtaja Finpron Jyrki Härkki tiedotteessa.

Yritykset ja YK-järjestöt yhdistävät voimansa humanitäärisissä kriiseissä

Yritysten mukanaan tuoman lisäarvon nosti esiin myös Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen tilaisuuden avanneessa puheenvuorossaan.

– Jos ajattelee avun tarpeen luonnetta ja määrää, tilanteen kohentaminen ilman yritysten ratkaisuja on vaikeaa. Yritysten ja julkisten toimijoiden osaamisen yhdistämiselle ei ole vaihtoehtoa, Mykkänen alleviivasi.

Suomalaisyritysten ja YK-järjestöjen koollekutsujana toimineen Team Finlandin kehittyvät markkinat -kasvuohjelman tavoitteena on kasvattaa suomalaisyritysten osuutta YK:n hankinnoissa. Kyse on suuresta mahdollisuudesta.

– Kaiken kaikkiaan YK:n hankintojen suuruus on vuositasolla lähes 18 miljardia dollaria. Suomalaisten osuus on tällä haavaa noin 10 miljoonan dollarin luokkaa. Siinä on merkittävästi kasvupotentiaalia, Härkki kommentoi.

Kolme suomalaista pankkiryhmää allekirjoitti Euroopan Investointirahaston kanssa sopimuksen toimimisesta välittäjäpankkina uudessa pk-yrityksille kohdistuvassa takausohjelmassa. Pankkiryhmät ovat OP Ryhmä, Oma Säästöpankki ja Ålandsbanken.

Takausohjelman tavoitteena on, että välittäjinä toimivat pankkiryhmät myöntävät kasvuhakuisille pk-yrityksille uusia lainoja yhteensä noin 400 miljoonan euron arvosta vuoden 2020 loppuun mennessä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoi tiedotustilaisuudessa, että takausohjelman myötä puolet pk-yritysten tämän ohjelman pankkilainojen riskeistä siirtyy pankeilta takausrahastoon.

– Monilla kasvuhakuisilla pk-yrityksellä on rahoituksen ongelmia vakuuspulan ja rahoituksen niukkuuden vuoksi. Riskinjako keventää pankkien tiukkoja oman pääoman vaatimuksia. Näin pankit voivat alentaa rahoituksen hintaa, Mika Lintilä sanoi.

Rahoitusta on tarjolla 1. helmikuuta 2017- 31. tammikuuta 2019 eli kahden vuoden ajan. SME Initiative on suunnattu pk-yrityksille, jotka työllistävät alle 250 henkeä. Yksittäinen rahoitus voi olla enintään 10 miljoonaa euroa ja laina-aika kahdesta kahteentoista vuotta.

Takauksesta osa rahoitetaan Suomen valtion tuella. Takauksen edellytyksenä on, että yritykselle ei ole myönnetty viimeisen kolmen tilikauden aikana yli 200 000 euroa valtion tukeen rinnastettavia tukia Suomessa.

Takausohjelma on osa EU:n Pk-yritysaloitetta (SME Initiative), jolla pyritään parantamaan pk-yritysten rahoituksen saatavuutta.

Pankkiryhmät rohkaisevat SME Initiative -rahoituksesta kiinnostuneita yrityksiä olemaan yhteydessä lähimpään edellä mainittujen pankkiryhmien konttoriin.

Pienempiä korkoja ja pienempiä vakuusvaatimuksia

Kyseisessä takausohjelmassa takauspääoma katetaan Suomen rakennerahasto-ohjelmasta irrotettavilla varoilla sekä Euroopan Investointipankin, Euroopan Investointirahaston sekä EU:n budjetin varoilla. Suomen osuus takauspääomasta on 40 miljoonaa euroa.

Näillä sopimuksilla pyritään helpottamaan pk-yritysten, mukaan lukien mikroyritysten sekä startup-yritysten, rahoituksen saamista varmistamalla, että aloitteeseen sitoutuneet pankit tarjoavat rahoitusta paremmilla ehdoilla, esimerkiksi pienemmillä koroilla, pidemmillä erääntymisajoilla tai pienemmillä vakuusvaatimuksilla.

Byrokratia vähäisempää, apu lähimmästä pankkikonttorista

Elinkeinoministeri Mika Lintilä lupailee vähäistä hallinnollista byrokratiaa, erityisesti rahoituksen kohteissa eli pk-yrityksissä.

Oma Säästöpankin toimitusjohtajan Pasi Sydänlammin mukaan takausohjelman kautta myönnettävässä rahoituksessa pk-yritykseltä vaadittava oma rahoitus vaihtelee 30–50 prosentin luokassa. Oman rahoituksen määrä arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Tähän mennessä 50 yritystä ja reilut 50 miljoonaa

OP välittää 150 miljoonaa euroa SME Initiative -rahoitusta. SME Inititiave -riskinjakotakaus on tarkoitettu pienten ja keskisuurten yritysten taloudellisesti kannattavien investointien ja käyttöpääoman rahoittamiseen.

– Haluamme tehdä rahoituksen hakemisen mahdollisimman helpoksi asiakkaillemme: rahoitusneuvottelut käydään OPssa joustavasti yhden luukun periaatteella, OP Ryhmän pankkiliiketoiminnan johtaja Jouko Pölönen kertoo.

OP tarjoaa myös toista takausohjelmaa innovatiivisille, kasvaville pk-yrityksille suunnatun SME InnovFin –rahoitustakauksen muodossa. Rahoitusta tarjotaan yhteensä kahden vuoden ajan aina 29.3.2018 asti. OP on SME InnovFin -rahoituksen ainoa välittäjäpankki Suomessa.

Tähän mennessä yli 50 yritystä on saanut rahoitusta, ja luottoja on myönnetty yli 50 miljoonaa euroa. Noin kolmasosa sopimuksen 150 miljoonasta eurosta on siis käytetty. Kolmasosalla rahoitusta saaneista yrityksistä liikevaihto on 1-5 miljoonaa euroa vuodessa. Joka toinen rahoitusta saaneista yrityksistä työllistää 11–50 henkeä.

Uusi takausohjelma on toimialaltaan edellistä laajempi.

Kuvassa vasemmalta Pasi Sydänlammi, Euroopan investointirahaston ylijohtaja Pier Luigi Gilibert ja Mika Lintilä.

Riikka Koskenranta

Kuluvan viikon aikana on ehditty perustaa jo 262 uutta yritystä.

Yrittäjäsanomat julkaisee tiistaisin listan viikon uusista yrityksistä. Lista pitää sisällään maanantain ja tiistaipäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Kasvu Open on valtakunnallinen yrityskasvuun tähtäävä valmennus, jossa kasvun asiantuntijat antavat osaamisensa maksutta yrityksen käyttöön. Ideana on saada yrittäjät innostumaan kasvun mahdollisuuksista. Kasvu Open -kausi huipentuu Jyväskylän Paviljongissa järjestettävään Kasvu Open Karnevaaliin 25.–26.10.

Valmistautuminen kisaan käynnistyy Kohti yrityskauppaa – Kasvupolku-starttitilaisuuksilla, joita järjestetään tammi- ja helmikuussa eri puolilla Suomea. Tapahtumat järjestetään Turussa huomenna keskiviikkona 25.1. ja Tampereella torstaina 26.1 sekä Oulussa 1.2., Kuopiossa 2.2. ja Espoossa 14.2.

Starttitilaisuuksissa esittäytyy yrityskaupan tehneitä yrityksiä sekä kaupan asiantuntijoita. Tapahtumat on suunnattu sellaisille yrityksille, joille yrityskauppa on ajankohtainen tulevien vuosien aikana.

Niiden jälkeen seuraava askel on hakea mukaan Kasvupolulle. Haku on auki 1.3. saakka. Kasvu Open -sparrauksessa yrittäjä voi testata ja kehittää yritystoimintaa nopeasti. Kasvupolulle valitaan 30 yritystä, ja ne saavat kahden päivän ajan maksutonta tukea liiketoiminnalle ja yrityskauppasuunnitelmilleen yrityselämän asiantuntijoilta.

Lisää Kasvu Openista voit lukea täältä. Starttitilaisuudet eivät sido osallistujia mihinkään, mutta järjestäjät toivovat, että osallistujat ilmoittautuvat ennakkoon.

Ohjelma sopii myös sellaisille yrityksille, jotka ovat kiinnostuneet kasvattamaan omaa yritystään yrityskaupalla.

Kasvupolulle valituista yrityksistä kaksi etenee semifinaalista lokakuussa järjestettävään valtakunnalliseen Kasvu Open -finaaliin.

17-vuotias nainen julkaisee yhteisömedia Facebookin Naisyrittäjien ryhmässä kirjavan täytekakkukuvien albumin.

On koivunrunkoa muistuttava kakku, sokerimassasta leivotut pikkuruiset converse-kengät ja kirjainkuutiot, tähtiä ja ruusukkeita kullanruskean kuorrutuksen päällä, sinistä kermavaahtoa…

Ryhmän jäsenet haukkovat henkeään, kehuvat ja kannustavat.

Leivonnaisia hoitokulujen kattamiseksi

Leivonnaiskuvien julkaisija kertoo hieman taustastaan.

– Olen helsinkiläinen Milla Hakanpää. Sairastan montaa eri sairautta ja hoitokulut ovat kovat. Niiden kattamiseksi teen tilauksesta kakkuja, herkkuja, leivonnaisia, niin makeita kuin suolaisiakin.

Elintarvikeluvat ja kaikki muutkin luvat ovat kunnossa, hän vakuuttaa.

Naisyrittäjät rientävät tulokkaan tueksi elektroniset peukalot pystyssä.

– Heippa Milla! Teen valokuvaajan hommia ja voisin tukea markkinointiasi kuvilla, kommentoi yksi.

– Minä voin auttaa tekemään kotisivut, lupaa seuraava.

– Täytyy muistaa, ylppärit tulossa, viittaa eräs kevään ylioppilasjuhliin.

Harvinainen sidekudossairaus vie pyörätuoliin

Yrittäjäsanomat lähtee tavoittamaan Hakanpäätä henkilökohtaisesti. Haastatteluaika löytyy, mutta aloitus viivästyy ja viivästyy.

Lopulta Hakanpää tulee kertomaan syyn. Hän on ollut ulkona ja käynyt pizzeriassa.

– Pyörätuolini moottorin ohjaimet jäätyivät, emmekä päässeet liikkeelle. Siinä oli vähän säätöä, hän selittää.

Yksi Hakanpään vaivoista on harvinainen EDS-sidekudossairaus. Sairaus on edennyt niin pitkälle, että ulkona liikkuminen onnistuu vain pyörätuolilla.

EDS aiheuttaa Hakanpäälle nivelten löystymistä niin, että ne menevät helposti sijoiltaan. Kotiinsa rivitaloasuntoon hän on hankkinut leipomuksistaan saamillaan rahoilla nilkkatuet, jotta hän pystyy liikkumaan ilman pyörätuolia. Vielä pitäisi saada luiskat, jotta hän pääsisi pyörätuolillaan esteittä sisälle ja ulos.

– Pystyn kävelemään 200 metrin matkoja, yleensä vain sisätiloissa. Se tekee kipeää, kun jalkojen ja käsien nivelet menevät sijoiltaan.

K-Market pyysi kakkuja valikoimaansa

Hakanpää jaksaa kuitenkin hymyillä ja naurahtaakin aika ajoin. Varsinkin nyt, kun puhutaan hyvästä vastaanotosta Facebookissa.

– Ihan siistiltä tuntuu!  Loppukuusta valokuvaaja tulee ottamaan kuvia minusta ja kakuista, hän viittaa verkkokeskusteluun.

– Tuli aika paljon tsemppiviestejä sieltä ja kakkutilauksiakin jonkun verran. He olivat ilmeisesti kavereillekin mainostaneet. Se on kiva, kun nyt on ollut aika hiljaista.

Säpinää on odotettavissa, sillä Pukinmäen K-Market on ehdottanut, että ottaisi kakkuja valikoimaansa. Kevääksi ja kesäksi on tullut yksityishenkilöiltä hääkakkutilauksia jo ”aivan satelemalla”.

"Harva ikäisistäni pyörittää tällaista toimintaa"

Hakanpään leivontaharrastus alkoi lapsena.

– Pienestä pitäen olen leiponut mummin kanssa. Vuonna 2015 osallistuin leivontakilpailuun [kuvapalvelu] Instagramissa ja pääsin finaaliin. 20 finalistista valittiin viisi voittajaa ja olin yksi heistä!

Hakanpää haaveili leipurikoulusta, mutta EDS tuli tielle.

– Eikä kukaan varmaan hirveästi töihinkään ottaisi. Minun pitää pystyä säännöstelemään työtä EDS:n takia.

Hakanpään kakkugalleria pistää kysymään, että mihin hän koulua tarvitsisikaan.

– No, ei sitä kyllä tarvitsisi. Kun katsoo ensimmäisiä tilauskakkuja ja vertaa nykyisiin, niin näyttää siltä kuin siinä välissä olisi jo ammatin saanut, hän naurahtaa.

– Välillä miettii, että paljon niitä kakkuja on tullut tehtyä. Harva ikäisistäni pyörittää tämmöistä toimintaa.

Olisi kiva jo laajentaa

Kasvuhalukkuuttakin Hakanpäällä on, vaikkei yritystä ole vielä edes perustettu.

– Yrityksen perustaminen ei onnistu vielä. Toiminimi tulee heti, kun täytän 18, hän innostuu.

– Olisi kiva saada laajennettua toimintaa isommaksi, että sillä oikeasti tulisi toimeen. Nyt toiminta on vähän epäsäännöllistä. Jos jossain vaiheessa pystyisin tekemään enemmän, voisin vuokrata tilat.

– Ei passaa hätiköidä. Muuten voi joutua siihen, että tilauksia ei ole, mutta kuluja kyllä.

Osaamista ja asiakaskuntaa tulevalta yritykseltä jo löytyykin. Sen sijaan Hakanpään fysiikasta eivät lääkärit osaa sanoa mitään varmaa. Sen nuori kakkutaiteilija tuntuu välillä jopa unohtavan. EDS ei hänen rohkeuttaan ja valoisuuttaan himmennä. 

Juhani Ojalehto