Antti-Teollisuus sai vuonna 2013 yhteydenoton Ruandasta. Paikallisessa kassavajauhotehtaassa oli kuultu, että Suomessa on hyvää turve- ja bioenergiaosaamista.
– Siinä toimi vanha kunnon viidakkorumpu eli joku tunsi jonkun, joka tunsi jonkun. Siinä oli varmaan ketjutusta, mutta totta kai myös se, että yrityksellä on kotisivut ja tuote-esittelyt englanniksi, on tärkeää, kertoo yrityksen kaupallinen johtaja Markko Takkinen.
Avaus liittyi pitkälti bioenergiaan, mutta Antti-Teollisuus oli kiinnostunut tarjoamaan myös ydinosaamistaan eli viljankuivausta. Niinpä se alkoi selvittää toimintamahdollisuuksia Afrikan maissa.
– Tilanne on pitkälti se, että ilmastonmuutoksen ja prosessin laadun takia sielläkin joudutaan viljaa kuivaamaan ja asianmukaisesti varastoimaan.
Vuosien mittaan yrityksen yhteydet itäiseen Afrikkaan ovat parantuneet, ja Ruandan lisäksi Tansania, Kenia ja Uganda ovat tulleet yritykselle tutuksi. Tekesin rahoittama teknologiaan keskittyvä vientirengas on auttanut luomaan kontakteja.
Vauhdilla kasvavat maat voivaat tuoda nostetta suomalaisyrityksille
Tekesin mukaan Itä-Afrikka tarjoaa nyt suomalaisyrityksille hyviä mahdollisuuksia esimerkiksi uusiutuvan ja bioenergian saralla, veden ja jätteidenkäsittelyssä sekä terveys- ja hyvinvointipalveluissa.
Erityisesti Kenia, Etiopia, Tansania, Ruanda ja Uganda kehittyvät nopeasti. Kenian talous kasvaa noin kuuden prosentin vuosivauhdilla, ja keskipitkällä tarkkailuajalla sen talouskasvu vaikuttaa olevan Afrikan suurinta.
Etiopiassa on parhaillaan käynnissä isoja julkisia investointeja, joihin myös suomalaisyritykset voivat päästä mukaan.
Rahanpuute hidastaa vielä kauppaa
Takkisen mukaan Itä-Afrikassa on potentiaalia, mutta toistaiseksi pääoman puute on hidastanut kauppojen syntyä. Kysyntää tuotteille kuitenkin on.
Antti-Teollisuus on saanut vähitellen paikallisia kontakteja, ja yritys on tullut vuosien aikana tutummaksi.
– Suomessa Antti-Teollisuus tunnetaan ja meihin uskotaan ja luotetaan. Kun asiakas on muutaman tuhannen kilometrin päässä, niin siellä joudutaan hieman pidemmän kaavan kautta tekemään sopimuksia.
Vie aikaa ennen kuin paikallisiin tutustuu kunnolla. Mutta kun heihin saa yhteyden, avautuvat verkostot vähitellen. Paikalliset tuntevat paljon ihmisiä myös maiden rajojen yli, Takkinen arvioi.
– Se on jännää, että etenkin Ruandassa kaikki tuntuvat tuntevan toisensa. Mennään oikeastaan minne vaan, niin aina ollaan tuttujen parissa. Verkostoituminen on erittäin tärkeä asia. Kuvaavaa onkin, että Afrikassa ei välttämättä katsota asioita Googlesta – siellä kysytään kaverilta.
Seuraava puoli vuotta on Antti-Teollisuuden kannalta ratkaiseva ja sen on päätettävä, mitä se aikoo tehdä Afrikan suhteen. Vientirenkaan toiminta päättyy ensi vuoden alussa.
– Potentiaali on tällä hetkellä sen verran positiivisen oloinen, että uskoisin, että on vaikea päättää olla jatkamatta, Takkinen arvioi.
Uusi ohjelma tukee kehitysongelmien ratkaisijoita
Tekesin ja ulkoministeriön uusi BEAM-ohjelma pyrkii auttamaan suomalaisyrityksiä ja muita toimijoita tuomaan ratkaisuja maailman kehityshaasteisiin ja tekemään niistä menestyksekästä liiketoimintaa.
Viisivuotinen ohjelma tukee esimerkiksi yrityksiä, yliopistoja ja tutkimusorganisaatioita sekä kansalaisjärjestöjä innovaatioiden kehittämisessä ja pilotoinnissa. Itäinen Afrikka on yksi sen painopisteistä.
”Uskomme näissä maissa löytyvän runsaasti. Liiketoimintaympäristö ja toiminnan aikajänne Afrikassa voi olla haastavampi kuin läntisillä markkinoilla, jolloin BEAMin kaltaisten ohjelmien ja tuki-instrumenttien merkitys riskinjaossa ja edellytysten luomisessa korostuu”, BEAMin ohjelmapäällikkö Minh Lam arvioi.
Kuva: Antti-Teollisuus, teksti: Silja Eisto