Yrityksen liiketoiminnan keihäänkärkenä ovat ekologiset työvaatteet, jotka valmistetaan Baltiassa alihankkijalla kierrätetyistä ja kierrätettävistä materiaaleista sekä poistotekstiileistä. Työvaatteiden lisäksi yritys valmistaa asiakasyritysten brändiä tukevia tuotteita.

Suomessa syntyy 71,5 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä vuosittain. Luku on vuodelta 2015.

Kierrätetystä tekstiilistä komposiittimateriaalia

Hollanti on paljon Suomea edellä kiertotaloudessa. Toimitusjohtaja Outi Luukko kertoo heidän löytäneen Keski-Euroopasta uusia ratkaisuja. Vaatteiden lisäksi Touchpoint on valmistuttanut kierrätetystä tekstiilistä komposiittimateriaalia, joka päätyi terassikalusteiksi Hesburgerille.

–  Hollantilaisen sopimuskumppanimme Dutch awearness’in innovaation avulla poistotekstiiliä ja jätemuovia hyödyntämällä tehdään erilaisia kalusteita. He lähtivät heti lennossa mukaan hankkeeseemme, perustaja Carita Peltonen kertoo.

Yrityksen myynti-markkinointijohtaja Peltosen mukaan tämä on hyvä esimerkki innovaatiosta, joka todella toimii.

– Kalusteilla on 50 vuoden takuu, jonka jälkeen ne voidaan vielä hyödyntää uudelleen komposiitiksi. Poistotekstiilin kanssa olemme pystyneet luomaan täydellisen kierron asiakkaillemme, josta ei mene hukkaan mitään.

Muutaman sentin kiertotalousmaksu

Touchpoint vastaa asiakkaiden tekstiileistä ja resurssitehokkaasta kierrättämisestä.

– Niin sanotusta Infinity-kankaasta valmistettuihin tuotteisiimme kuuluu kiertotalousmaksu. Se on vain muutaman sentin t-paidassa. Haluamme omalta osaltamme kantaa kortemme kekoon, ja että tuote olisi mielenkiintoinen, olemme pienentäneet katettamme.

Infinity-vaatteen voi kierrättää kahdeksan kertaa ja kun tuote tulee elinkaarensa päähän, siitä tehdään kuiduttamalla uusi lanka ja uusi kangas. Tuotteessa on qr-koodi, jonka kautta löytyy valmistustiedot.

Vastuulliset työvaateet voidaan kierrättää 8 kertaa

TouchPoint -brändin lisäksi yrityksellä on ravintola-alalle luotu työvaatemallisto Rafla ja Trashtag -tuotemerkit. Syksyllä työvaatemallisto laajeni hoiva-alalle.

– Olemme vasta raapaisseet pintaa, ja näemme tällä alalla valtavat liiketoimintamahdollisuudet, toimitusjohtaja Outi Luukko uskoo.

– Kansainvälisyys ottaa askeleita. Pää on aukenemassa Sveitsiin ja yritys pyrkii Skandinavian ja Hollannin markkinoille.

Helsinkiläisyritys työllistää yhdeksän työntekijää.

Kuva: Aleksi Mäkelä

Riikka Koskenranta

Työteho voi heikentyä selvästi, jos huomio on tämän tästä älypuhelimessa. Näin käy yhä useammalle, sillä erilaiset pikaviestipalvelut vievät nopeasti huomion muualle.

Jos haluat jättää älypuhelimen rauhaan ja keskittyä työskentelyyn tietokoneella, yksi vaihtoehto on keskittää viestipalvelut tietokoneen näytölle.

Googlen Chrome-selaimelle tarjolla oleva All-in-One Messenger kokoaa kaikki pikaviestipalvelut yhteen ja samaan sovellukseen, jolloin viesteihin on helppo vastata näppäimistöltä ilman kännykkää.

Sovellus ladataan Chrome-selaimen omasta verkkokaupasta. Lataus on maksuton.

Sovelluksen latauksen jälkeen käynnistetään Chrome-selain ja avataan sovellusvalikko. Mac-tietokoneessa sovellus löytyy käyttämällä Spotlight-toimintoa ja hakemalla sovellusta sen nimellä.

Kun sovellus on käytössä, pikaviestipalvelut etsitään klikkaamalla haluttua palvelua valikosta. All-in-One Messenger tukee 27 eri pikaviestipalvelua, muun muassa WhatsAppia ja Facebookin Messengeriä. Palvelun käyttöönotto vaatii kirjautumisen käyttäjätunnuksella tai salasanalla. Whatsapp otetaan käyttöön QR-koodilla.

Käyttäjä voi hiljentää ilmoitusten merkkiäänet ja myös kytkeä ilmoitukset kokonaan pois päältä.

Kuva: Kuvakaappaus

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Työterveyshuollon kustannuksista voidaan vuoden alusta myöntää korvausta kuntoutustuella tai määräaikaisella tapaturmaeläkkeellä olevalle yrittäjälle ja maatalousyrittäjälle, vaikka YEL tai MYEL-vakuutus on työkyvyttömyydestä johtuen päätetty, Kela tiedottaa. Näissä tilanteissa yritystoiminnan tulee edelleen olla olemassa, ja sen on tarkoitus jatkua kuntoutustuen tai määräaikaisen tapaturmaeläkkeen jälkeen.

Korvauksiin on oikeutettu myös maatalousyrittäjä tai yrittäjä, joka liittyy työterveyshuoltoon vasta kuntoutustukiaikana tai ollessaan määräaikaisella tapaturmaeläkkeellä. Tällöin myös muiden työterveyshuoltokustannusten korvaamisen edellytysten tulee täyttyä. Esimerkiksi myös työpaikkaselvitys tulee tehdä, kun yrittäjä sopii työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa palvelujen ostamisesta.

Tieto kuntoutustuesta tai määräaikaisesta tapaturmaeläkkeestä merkitään hakemukseen

Korvauksia voidaan maksaa työkyvyttömyyden alkamisajankohdasta lukien siihen saakka, kunnes maatalousyrittäjän tai yrittäjän kuntoutustuki tai määräaikainen tapaturmaeläke päättyy, vaikka MYEL- tai YEL-vakuutus ei olisi kyseisenä aikana voimassa.

Yrittäjä tai maatalousyrittäjä voi eläkkeen myöntäneen eläkelaitoksen antamalla kuntoutustukipäätöksellä tai erillisellä todistuksella osoittaa kuuluvansa työterveyshuoltopalvelujen piiriin. Työterveyshuollon palveluntuottaja tarkistaa YEL- tai MYEL-vakuutuksen voimassaolon.

Korvausten hakeminen ei poikkea muista yrittäjistä

Kuntoutustuella tai määräaikaisella tapaturmaeläkkeellä olevien yrittäjien työterveyshuollon kustannuksista haetaan korvaukset samalla tavalla kuin YEL- ja MYEL-vakuutettujen yrittäjien kustannuksista.

Lakimuutoksen tavoitteena on, että työterveyshuollon toimilla voitaisiin kuntoutustuen tai määräaikaisen tapaturmaeläkkeen aikana tukea yrittäjän työhön paluuta ja ohjata hänet tarvittaessa myös kuntoutuspalvelujen piiriin. Näin pyritään toivottavasti ehkäisemään yrittäjän pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

Yrittäjien työterveyshuollon korvausten hakemiseen tulee vuoden 2018 alussa myös muita muutoksia. Esimerkiksi työterveyshuollon suorakorvaus helpottaa yrittäjän arkea.

 Lisätietoa yrittäjän työterveyshuollosta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Aronia Group Oy:n toimialajärjestelyiden asiantuntija Kaisa Arovaara kertoo heidän kehittämästään Kimppa-mallista, joka on yrittäjien keskenään muodostama erilainen, yrittäjävetoinen vaihtoehto yrityksen myymisen sijaan.

– Yrityksen myynti ei kuitenkaan palvele niitä yrittäjiä, joilla olisi tahtoa ja kyvykkyyttä kasvaa itsekin, mikäli pelivälineet olisivat kunnossa. Kimpassa yhdistetään muutama toisiaan täydentävä yrittäjä ja heidän osaamisensa suuremmaksi konserniksi. Merkittävä enemmistö uuden yhtiön omistuksesta säilyy edelleen yrittäjillä itsellään, mutta kasvun veturiksi ja erotuomariksi mukaan osakkaaksi otetaan kyvykäs operatiivinen ryhmä, Kaisa Arovaara kirjoittaa Yritysmarkkinat-blogissa Suomen Yrittäjien verkkosivuilla.

Perustettavaan yhtiöön lainarahoitusta, näin yrittäjä pääsee realisoimaan osan yrityksestään

Arovaaran mukaan malli mahdollistaa yrittäjien riskin pienentämisen ja sen ajallisen hajauttamisen, koska kokonaisuuteen hankittavan lainarahoituksen avulla yrittäjät voivat tässä vaiheessa realisoida osan elämäntyöstään.

– Kimppa-malli mahdollistaa myös sen, että osa yrittäjistä voi luopua ja siirtyä syrjään, kun joukosta löytyy jatkajia.

Kimppa-mallia voidaan käyttää myös sukupolvenvaihdoksissa.

Yrittäjä osalliseksi arvonnoususta

Aronia on kehittänyt pk-yrittäjille soveltuvaa kasvumallia lähes kaksi vuotta. Ensimmäinen konseptin mukainen kokonaisuus toteutettiin heinäkuussa. Uuden paloturvallisuusalan konsernin Paloff Group Oy:n muodostavat suunnittelutoimistot Novecom Oy ja Hewal Oy yhdistettynä tuotannollisiin yhtiöihin JH-Sprinkleriurakointi Oy ja JH-Sprinklerihuolto Oy.

– Mallin ainutlaatuisuus piilee siinä, että kasvutavoitteissa onnistuessaan yrittäjät saavat pitää itsellään valtaosan myös tulevasta arvonnoususta, Arovaara hehkuttaa.

Kuva: Pixhill

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fi:n lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 152 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Osalla käyttäjistä Nordean verkko- ja mobiilipankki ei toimi lainkaan, tai hidastelee pahoin. Osa käyttäjän tiedoista ei välttämättä näy lainkaan mobiilipankissa.

Kirjautuminen saattaa onnistua välillä, mutta palvelu voi näyttää puutteelliselta. Nordean mukaan se pyrkii korjaamaan ongelman mahdollisimman pian.

Vielä ei ole tietoa, vaikuttaako rahoitusalan lakko Nordean palvelun toimintaan. Lakkoa sovitellaan parhaillaan valtakunnansovittelija Minna Helteen johdolla.

Jos sopua ei löydy, lakko alkaa uudelleen ensi torstaina ja kestää kaksi päivää. Tällä viikolla lakkoon osallistuisivat myös Ylemmät Toimihenkilöt YTN sekä Danske Bankin Esimiehet ja Asiantuntijat.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

SY:n järjestöjohtaja Hanna Hietalan mukaan uusilla kategorioilla annetaan yhdistyksille mahdollisuus kertoa aikaansaannoksistaan, jota ovat toiminnallaan saavuttaneet. Uudet kategoriat ovat: Vuoden tekijä, Vuoden vaikuttaja ja Vuoden viestijä.

Esikarsinnan jälkeen jokaisessa kategoriassa on viiden kärki, joiden joukosta voittaja valitaan. Vuoden paikallisyhdistys -mittelössä on neljä eri kokokategoriaa ja lisäksi palkitaan Vuoden toimialajärjestö. Palkinnot jaetaan Puheenjohtajapäivillä Helsingissä 3.-4. helmikuuta 2018.

”Hyviä esimerkkejä ja jaettavia toimintamalleja muille yhdistyksille”

Suomen Yrittäjiin kuuluu 393 paikallisyhdistystä ja 20 aluejärjestöä. Paikallisyhdistysarviointi on perinteikäs palkitsemisen muoto SY:ssä.

Aluejärjestöt voivat ehdottaa jokaiseen kokoluokkaan yhdistyksiä. Melkein kaikista aluejärjestöistä tuli keskusjärjestöön ehdokkaita. Aluejärjestöt arvioivat paikallisyhdistysten aktivisuutta ja vaikuttavuutta.

– Arviointiraati katsoo yhdistysten itsearviointia toiminnastaan. Perusteluiden lisäksi katsotaan, miten jäsenmäärä ja järjestäytymisaste ovat kehittyneet. Kokonaisuuden lisäksi, jos on jotain erityisen hyvää, joka poikkeaa perustoiminnasta, se on aina plussaa, Hanna Hietala sanoo.

Paikallisyhdistykset ovat saaneet ehdottaa itseään uusissa kategorioissa.

– Uudet kategoriat otettiin mukaan, koska yleiskategorioissa ei välttämättä nouse huippuesimerkkejä esiin. Tätä kautta saamme hyviä esimerkkejä ja jaettavia toimintamalleja muille yhdistyksille.

Hietalan mukaan uudet kategoriat jatkuvat ensi vuonnakin. Hietala kannustaa jakamaan yrittajat.fin ehdokassivua omissa verkostoissaan sosiaalisessa mediassa.

– Olemme saaneet todella hienoja esimerkkejä toiminnasta ympäri Suomea. On aina hienoa vuosittain lukea siitä toiminnasta, jota paikallisyhdistyksemme tekevät. Siellä on huikeita tarinoita.

Vuoden paikallisyhdistys 1-100 jäsentä

Ehdolla tässä kategoriassa ovat Korpilahden Yrittäjät ry, Pukkilan Yrittäjät ry, Punkaharjun Yrittäjät ry, Savitaipaleen Yrittäjät ry ja Vimpelin Yrittäjät ry.

Vuoden paikallisyhdistys 100-199 jäsentä

Ehdolla tässä kategoriassa ovat Kuhmon Yrittäjät ry, Limingan Yrittäjät ry, Liperin Yrittäjät ry, Mustasaaret Yrittäjät ry - Korsholms Företagare ja Nakkilan Yrittäjät ry.

Vuoden paikallisyhdistys 200-500 jäsentä

Ehdolla ovat Jyvässeudun Yrittäjät ry, Kalajoen Yrittäjät ry, Kemin Yrittäjät ry, Lempäälän Yrittäjät ry ja Mäntsälän Yrittäjät ry.

Vuoden paikallisyhdistys yli 500 jäsentä

Ehdolla ovat Helsingin Yrittäjät - Koillis-Helsinki ry, Kuopion Yrittäjät ry, Lahden Yrittäjät ry, Porin Yrittäjät ry ja Vaasan Yrittäjät ry.

Vuoden tekijä, Vuoden vaikuttaja ja Vuoden viestijä

Vuoden tekijänä palkitaan yhdistys, jonka toimintamalli tai palvelu on lisännyt jäsenten saamaa hyötyä jäsenyydestä. 

Vuoden vaikuttajana palkitaan yhdistys, joka on vaikuttumistyöllään parantanut jäsenyritysten toimintaympäristöä.

Vuoden viestijänä palkitaan yhdistys, joka on viestinnällään saanut aikaan positiivisen muutoksen joko jäsenten, viranomaisten tai kuntalaisten toiminnassa tai asenteissa.

www.yrittajat.fi/vuoden_parhaat

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Valtioneuvosto nimitti johtokunnan, jonka enemmistö on valtionhallinnon palveluksessa. Siirtymäkauden johtokunnasta pudotettiin yritysten edustajia. Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan yritysosaajien poisjättö tuli kaikille yllätyksenä.

– Tavoite on parantaa yritysten, erityisesti pk-kentän, palvelua. Tähän pyritään jättämällä pois yritysten edustajia johtokunnasta. Ratkaisua on vaikea ymmärtää, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Toiminimiyritykset on rajattu yhtiömuotonsa vuoksi rahoituksen ulkopuolella. Yrittäjien mielestä säännös on epäreilu ja pitäisi heti korjata.

Organisaatiomylläys vähentää päällekkäisiä toimintoja

Vuoden alusta voimaan tulleen lain myötä Tekes muuttui innovaatiorahoituskeskus Business Finlandiksi ja Finpro Oy Business Finland Oy:ksi. Uudella Business Finlandilla on palveluksessaan noin 600 henkilöä, lähes 40 toimipistettä ulkomailla sekä toimintaa 15 alueella Suomessa.

Jatkossa yritysten on tarkoitus saada yhdestä pisteestä kaikki palvelut liittyen kansainvälistymiseen, innovaatiorahoitukseen, kansainvälisiin investointeihin ja matkailuun.

− Tavoitteena on ollut, että yhtenäinen palveluketju ei katkea missään vaiheessa tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien kehityksestä markkinoille viemiseen, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa.

Toiminimiyrittäjien rajaus rahoituksen ulkopuolelle on epäreilu

Mikael Pentikäinen hämmästelee Business Finland -hankkeen viimeaikaisia käänteitä.

– Tarkoitus oli tehdä pieni virasto ja sen alle notkea yhtiö, joka on yrityslähtöinen. Lopputulos on suuri virasto, joka on hallintolähtöinen. Näyttää, että tarkoitus oli vain yhdistää Finpro Tekesiin. Tähän ei voi olla tyytyväinen, Pentikäinen arvioi.

– Tämä ei vastaa sitä, mitä yrityksille on puhuttu. Yrityksissä on ollut hämminki siitä, mikä on Team Finland. Nyt on uusi hämminki siitä, mikä on Business Finland, hän sanoo.

Suomessa on pk-yritysbarometrin mukaan yli 60 000 yritystä, jotka harjoittavat kansainvälistä liiketoimintaa. Niistä ylivoimainen valtaosa toimii maailmalla ilman julkista tukea tai apua. SY:n mukaan Business Finland tarvitaan auttamaan pk-yritysten innovaatio- ja kansainvälistymistoimintaa sekä edistämään matkailua ja investointeja Suomeen.

– On tärkeää, että Business Finland aidosti ymmärtää pk-yritysten tarpeita ja tekee sen pohjalta päätöksiä, Pentikäinen sanoo.

Toiminimiyritykset on rajattu yhtiömuotonsa vuoksi rahoituksen ulkopuolella. Toiminimiyritykset toimivat usein verkostoina, joiden kautta ne harjoittavat innovaatiotoimintaa sekä kasvavat ja kansainvälistyvät.

Tekes pyrkii pääsääntöisesti rahoittamaan yrityksiä, jotka tähtäävät, kasvuun, työllisyyteen ja kansainvälistymiseen. Toiminimi yhtiömuodossa on nähty haasteita, muun muassa palkanmaksuun ja vastuukysymyksiin liittyen.

– Yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvät tavoitteet edellyttävät, että kaikki potentiaali saadaan käyttöön, Pentikäinen esittää.

Tavoitteena kaksinkertaistaa pk-vienti

Rahoituskeskus ja yhtiö aloittivat toimintansa vuoden alusta. Työ- ja elinkeinoministeriö tulosohjaa rahoituskeskusta ja asettaa kokonaisuudelle strategiset tulostavoitteet ja resurssit. Yhtiö on rahoituskeskuksen omistajaohjauksessa ja sen toiminta perustuu pääosin rahoituskeskuksen ja yhtiön väliseen palvelusopimukseen.

Hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa pk-yritysten vienti vuoteen 2020 mennessä. Finpron ja Tekesin yhdistämisen tavoitteena on myös kohdentaa henkilöresursseja asiakasrajapintaan sekä ulkomaantoimintoihin.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

High Peak Finland Oy on tehnyt merkittävän sopimuksen rallin MM-sarjan promoottori WRC Promoter GmbH:n kanssa. Se vastaa ympäri vuoden WRC:n verkkokaupasta shop.wrc.com, joka avattiin uudistuneena vuoden alussa. Sopimus kattaa myös kumppanimyynnin.

Suomalaisyritys on tehnyt yhteistyötä autourheilun suomalaisen lajiliiton AKK:n kanssa kahden vuoden ajan ja vastannut muun muassa Jyväskylän Neste Rallin tapahtuma- ja fanituotemyynnistä. Suomalaisten tekeminen vakuutti MM-rallin promoottorin.

– WRC:ltä otettiin meihin yhteyttä ja pyydettiin osallistumaan kilpailutukseen. Teimme rohkean ehdotuksen, joka toimi halutulla tavalla. Viisivuotinen sopimus yhden moottoriurheilumaailman kiinnostavimman brändin kanssa on ainutlaatuinen mahdollisuus, sanoo High Peak Finland Oy:n myyntijohtaja Sami Eljaala.

Hän arvioi WRC-sopimuksen arvoksi viidessä vuodessa noin 10 miljoonaa euroa.

Yritys painottaa verkostossa syntynyttä osaamista

– Olemme iloisia, että löysimme partneriksemme High Peakin, jolla on samanlainen intohimo lajia kohtaan. Heillä on ammattitaitoa toteuttaa toiveemme ja tarjota rallifaneille monipuolinen ja vetovoimainen WRC-mallisto, WRC:n johtaja Oliver Ciesla toteaa yritysten yhteisessä tiedotteessa.

High Peak on tähdännyt tavoitteellisesti kansainvälisille markkinoille, ja tuore sopimus on harppaus oikeaan suuntaan. Myös yhteistyö AKK:n kanssa jatkuu entisellään.

Eljaalan mukaan sopimus avaa ovia myös muille suomalaisfirmoille: Metritiski toteuttaa High Peakin modernin konttimyymälän, joka kiertää rallin MM-sarjan mukana ja tamperelainen Woolman on ollut mukana rakentamassa uusiutunutta WRC:n verkkokauppaa.

Vuonna 1998 perustettu High Peak Finland Oy on tapahtumatuotteisiin ja liikelahjoihin sekä maahantuontiin erikoistunut suomalaisyritys. Tampereella ja Espoossa toimiva yhtiö työllistää 27 ihmistä. Yrityksen liikevaihto on kuluvana vuonna noin kahdeksan miljoonaa euroa. 

Kuvassa edessä Sami Eljaala ja takana Oliver Ciesla.

toimitus (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien valtakunnallisen omistajanvaihdoshankkeen projektipäällikkö Mika Haavisto listaa myyjien ja ostajien kokemat suurimmat ongelmakohdat.

– Myyjät kertovat ongelmiksi jatkajan löytymisen ja arvonmäärityksen, Mika Haavisto kertoi marraskuun lopulla ilmestyneessä Yrittäjäsanomissa.

– Ostajalla ongelmia on myyjän löytymisessä, toisena arvonmäärityksessä ja sitten rahoituksessa.

Miksi näin? Haavisto esittää muutamia huomioita pullonkauloista.

– Yritykselle ei löydy ostajaa, jos yrittäjä ei koskaan aseta yritystään myyntiin. Arvonmääritys taas on ostajalle ongelma siksi, että hintapyynnöt ovat usein perusteettoman korkeita suhteessa yrityksen tuloskuntoon.

– Rahoitus tulee ongelmaksi, jos osoittautuu, että kauppa on rahoittajan kannalta heikko. Meillä pitäisikin olla enemmän hyvässä iskussa olevia yrityksiä, ja niiden pitäisi olla koko ajan avoimessa myynnissä.

Suomen Yrityskaupat Oy:n toimitusjohtaja Juha Rantanen arvioi, että yrityskauppoja tapahtuu vuosittain noin 2000. Finnvera arvioi määräksi 2000–3000.

Yrityskaupan rahoitus menee Rantasen mukaan koko ajan vaikeammaksi johtuen muun muassa pankin sääntelyn lisääntymisen vuoksi. Rantanen tuo esiin verotuksellisen epäkohdan tilanteissa, joissa kauppahinta maksetaan useammassa erässä.

Kun maksu useassa erässä

– Kun kauppahinta sovitaan maksettavaksi useammassa erässä ja erät tiedetään, verottaja verottaa sen heti, tulevienkin erien myyntivoiton veron. Jos eriä ei tiedetä, eli ne ovat sidotut vaikkapa liikevaihtoon, silloin verottaja verottaa, kun erät maksetaan.

– Tämä toinen malli on pitkälti ostajan käsissä. Siksi myyjät eivät yleensä suostu, kun eivät voi vaikuttaa tulokseen. Rahoituksen vaikeutta lisää myös, että yritykset ovat entistä enemmän tietointensiivisiä ja yrityksen arvo tulee tuottopohjaisesti, jolloin heillä ei ole pistää sinne realisoitavaa vakuutta.

Rantanen painottaa, että olisi hyvä, jos myyjät lähtisivät mukaan rahoituspakettiin.

– Mutta myyjä ei monesti lähde, kun joutuisi maksamaan verot sellaisesta rahasummasta, jota ei ole vielä saanut. Myyjää voitaisiin kannustaa siten, että maksaisi verot vain siitä, mitä on saanutkin.

Esimerkki onnistuneesta omistajanvaihdoksesta

Helsingin Kurottajapalvelu Oy:n perustajalla Mika Ruotsalaisella oli yhtenä vaihtoehtona pillien pussiin laittaminen ja koneiden myyminen. Perustaja Mika Ruotsalainen myi perustamansa yrityksen liiketoimintakaupalla kesäkuussa.

– Se on käytetyn arvon ostoa. Vasta sitten kun arki alkaa, tulee pikkuhiljaa selväksi, mihin olet lähtenyt, sanoo jatkaja Jaakko Hakula reilun puolen vuoden yrittäjäkokemuksella.

Hakula on kauppatieteiden maisteri Vaasan kauppakorkeakoulusta. Hän ei ollut aiemmin ajatellut, että olisi joskus ”konepuolen yrittäjänä tankkailemassa vehkeitä”. Helsingin Kurottajapalvelu Oy:n toinen ostaja, osaomistaja Jarkko Lähdeniemi ja Hakula tutustuivat entisellä työnantajalla Cramo Finland Oy:lla, jossa he vastasivat Etelä-Suomen-myynnistä. Lähdeniemi on toiminut aiemmin myös verhoomoyrittäjänä. 

Yritys on nyt uudessa omistuksessa palkannut yhden uuden työntekijän entisten neljän henkilön lisäksi. Yrityksen liikevaihto viime tilikaudella oli 700 000 euroa. Uudella perustetulla yhtiöllä on vahva tase koneista ja kalustosta.

Rahoitus kasaan

Miten rahoituspaketti syntyi?

– Myyjällä oli hintapyyntö, josta lähdimme hommaa neuvottelemaan ja eri skenaarioita miettimään. Me käytimme omia neuvonantajiamme hinnan määrityksessä. Pieniä yhtiöitä ei voida hinnoitella pelkästään käyttökatteella, Jaakko Hakula kertoo.

Rahoituksen järjestyminen vei kaikkinensa puoli vuotta. Kun yrityksen liiketoiminta myydään, yhtiö saa rahat ja maksaa myös verot. Jos yrittäjä myy omistamansa osakkeet tai osuudet, verot maksaa yrittäjä itse.

– Yrityskaupassa aikaa meni yllättävän paljon ennen kuin päästiin loppupisteeseen. Minulla oli lakimies apuna, ja kirjanpitäjältä kyselin jonkun verran. Kyselin myös neuvoa ihmisiltä, jotka olivat aikoinaan myyneet firmansa. Rahoitusta haettiin, jotain pientä takaiskua tuli ja siksi aikaa kului, perustajayrittäjä Mika Ruotsalainen kertoo.

Kuva: Niklas Strengell

Kuvassa: Jaakko Hakula, Jarkko Lähdeniemi ja Mika Ruotsalainen.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Las Vegasissa ensi viikolla käynnistyvät CES-messut antavat esimakua ja osviittaa siitä, mistä tänä vuonna kohistaan teknologiamarkkinoilla.

Uusien laitteiden ohella tärkeässä roolissa ovat teknologiat, jotka mahdollistavat uudet palvelut. Viime vuonna alkanut lisätyn todellisuuden esiinmarssin odotetaan jatkuvan entistä voimakkaammin. Myös virtuaalitodellisuus tekee tuloaan yhä useampaan kotitalouteen.

Kokosimme kansainvälisistä lähteistä tämän vuoden tärkeimpiä teknologiatrendejä.

5G

Valmistautuminen seuraavan sukupolven mobiiliyhteyksiin on ollut jo pidemmän aikaa käynnissä operaattoreilla. Ensimmäisiä 5G-puhelimia odotetaan markkinoille ensi vuonna, mutta nopeammat datayhteydet puhuttavat varmasti monella estradilla tämän vuoden aikana. Yritysten ja tavallisten kuluttajien kannalta on kiinnostavaa tietää, millaisia mahdollisuuksia huippunopeat yhteydet tarjoavat. 5G:n on arvioitu tarjoavan jopa 10 kertaa nopeamman internet-yhteyden verrattuna 4G-teknologiaan. Jatkossa kiinteiden nettiyhteyksien arvioidaan vähenevän selvästi nykyisestä. Samaan aikaan sovelluskehittäjät ja suoratoistopalvelut saavat mahdollisuuden tarjota yhä laadukkaampia kokemuksia mobiilikäyttäjille.

Siirretyn datamäärän räjähdysmäinen kasvu

Muun muassa ääniohjattavat kodin laitteet lisäävät huomattavasti Googlen ja Facebookin kaltaisten jättien keräämän datan määrää. Kuluttajien henkilökohtaisia tietoja on yhä enemmän kansainvälisten media- ja laitevalmistajajättien käytössä. Tämä tarkoittaa entistä personoidumpia mainoksia sosiaalisessa mediassa ja internet-sivuilla. Samaan aikaan huoli tietojen turvallisesta käytöstä kasvaa. Yhä useampi kuluttaja on tietoinen riskeistä. Toisaalta datan määrän lisääntyminen voi helpottaa esimerkiksi ennakoivaa hoitoa terveydenhuoltopalveluissa.

Tekoälyn murros

Tekoäly murtautuu tämän vuoden aikana yhä useampaan päivittäisessä käytössä olevaan laitteeseen ja palveluun. Koneoppiminen on tärkeässä roolissa palveluiden kehittämisessä ja parhaimmassa tapauksessa se tulee helpottamaan käyttäjien päivittäistä arkea. Samaan aikaan tekoälyä rahoitetaan entistä isommille summilla, mikä nopeuttaa sen kehittämistä. Hiljalleen näemme tekoälyn levittäytyvän lähes jokaiseen sovellukseen ja laitteeseen.

Robotit työpaikalla ja kotona

Robotiikasta puhuttiin paljon viime vuonna, mutta esimerkiksi Suomessa robottien yleistyminen on vielä lapsenkengissä. Maailmalla roboteista povataan yhtä tämän vuoden merkittävimmistä teknologiatrendeistä. Erilaisista puheentunnistuspalveluita ja ääniopastetuista kotiapulaisista siirrytään hiljalleen kehittyneempiin robotteihin, jotka liikkuvat ja valvovat tiloja kotona ja työpaikalla. Huoli turvallisuudesta kasvaa samaan aikaan, sillä monet iot-laitteet ovat olleet haavoittuvaisia hakkerien hyökkäyksille.

Lisätty todellisuus

Moni on odottanut AI:n ja VR:n todellista läpimurtoa. Merkittävä askel eteenpäin oli Applen iPhone 8, johon lisättiin lisätyn todellisuuden teknologiaa. Massamarkkinoille tarkoitettujen laitteiden siirtyminen AI-aikakauteen tulee lisäämään merkittävästi teknologian potentiaalia tavallisten kuluttajien keskuudessa ja sitä kautta myös sovelluskehittäjät kiinnostuvat kehittämään lisätyn todellisuuden sovelluksia. Googlen vastaus on ARCore, jonka odotetaan tuovan kuluttajille ensimmäisiä todella kiinnostavia AI-sovelluksia. Älylasien tulo massamarkkinoille vie sen sijaan vielä aikaa, vaikka ensimmäiset mallit ovat saapuneet kehittäjien käyttöön.

Mitkä teknologiatrendit koskettavat sinua eniten tänä vuonna? Kommentoi alla tai ota osaa keskusteluun Suomen Yrittäjien somekanavissa!

Lähteet: Forbes, Financial Times

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kuluttaja- ja kilpailuvirasto sai viime kesänä Suomen Suoramarkkinoinnilta toimenpidepyynnön koskien Postin mahdollista määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Toimenpidempyynnössä eriteltiin useita kohtia, mutta yksi keskeisimmistä on osoitteettoman markkinan hinnoittelu.

Joulukuussa KKV sai toimenpidepyynnöt myös Kärkimedialta ja Jakeluyhtiö Suomelta.

Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin pitää KKV:n toimintaa asiassa hitaana.

– Tilanne on huolestuttava, jos KKV markkinoita valvovana elimenä työskentelee niin hitaasti, että markkinoilta vetäytymisiä ehtii tapahtua.

Kärkimedia on vihjannut, että se voi poistua markkinoilta, jos Postin epäilty "saalistushinnoittelu" jatkuu.

Grekin viittaa KKV:lle aikaisemmin tehtyihin toimenpidepyyntöihin, joiden tutkinta on yhä kesken.

– KKV:n valvonnan kestosta esimerkkinä on Suomen Yrittäjien syksyllä 2015 tekemät, Kuopiota ja HUS:ia koskevat toimenpidepyynnöt kilpailuneutraliteettihäiriöistä. Tutkinnat ovat yhä kesken, tutkijat ovat vaihtuneet ja markkinahäiriöt jatkuneet.

Grekin ehdottaa tutkinan kestolle enimmäisaikarajaa.

– Tutkinnan kestoa voitaisiin lyhentää esimerkiksi säätämällä tutkimiselle 6-12 kuukauden enimmäiskesto, jollainen on jo käytössä energiamarkkinoiden valvonnassa.

"Ei poikkeuksellisen hidasta"

KKV:n Postin tutkinnasta vastaava tutkimuspäällikkö Hannu Raatikainen myöntää, että asiassa ollaan vasta alkuvaiheessa.

–  Tutkinnassa kestää, koska tarvitsemme näyttöä mahdollisesta rikkomuksesta. Nyt pyydämme tietoa eri lähteistä ja yritämme sitä kautta saada kuvaa Postin menettelystä.

– Kyllä tällaiset tutkinnat yleensä kestävät. Ei tässä ole missään nimessä kyse poikkeuksellisen hitaasta etenemisestä, Raatikainen jatkaa.

Postin toimia tutkivan ryhmän kokoonpano on Raatikaisen mukaan muuttunut, mutta varsinaisista resurssiongelmista ei hänen mukaansa ole kysymys.

– Tämä prosessi ei toimi niin, että ensin ilmoitetaan, onko Posti toiminut määräävässä markkina-asemassa vai ei ja sen jälkeen tutkitaan menettelyä. Tutkimme kaikkia asioita yhtenä kokonaisuutena emmekä anna välitilinpäätöksiä yksittäisistä seikoista.

Kärkimedia odottaa rauhassa

Kärkimedian toimitusjohtaja Tom Jungellin mukaan yhtiö odottaa nyt rauhassa KKV:n tutkinnan valmistumista.

– Kärkimedia epäilee, että Posti ristiinsubentoi osoitteettoman suoramainonnan jakeluaan niillä tuotoilla, joita se saa perusjakelustaan. Se on huolestuttavaa koko alan kannalta. Nyt KKV:n tehtävänä on selvittää, subventoiko Posti hinnoitteluaan.

Kärkimedia epäilee, että Posti ei kohdenna osoitteettomaan suorajakeluun liittyviä kuluja oikeudenmukaisesti. Yhtiö on kutsunut Postin toimintaa saalistushinnoitteluksi.

– Käsityksemme mukaan vaikuttaa vahvasti siltä, että näin Posti toimii.

Jungell on huolissaan siitä, että asiakkaiden vaihtoehdot vähenevät, jos Postin toiminta jatkuu.

– Jos vaihtoehtoja laajaan jakeluun ei enää ole, voidaan kysyä miten hinnoittelun sitten käy. Tämä on pidemmän aikavälin haaste.

– Kilpailu on hyvästä ja sitä pitää olla. Näin maailma toimii. Kyse on siitä, toimitaanko kaikkien pykälien mukaisesti.

Kuva: Posti / Vesa Kippola

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Viime aikoina on ollut vaikea välttyä Bitcoiniin liittyvältä uutisoinnilta. Se on pääasiassa keskittynyt kryptovaluutan huimaan arvonnousuun.

Bitcoinin takana muut kryptovaluutat tekevät tuloaan. Niistä tunnetuimpia ovat Litecoin ja Ethereum, mutta kryptovaluuttojen kirjo on paljon laajempi.

Yksi mielenkiintoisimmista on Ripple, joka on noussut Bitcoinin jälkeen toiseksi arvokkaimmaksi virtuaalirahaksi. Ripple-kolikot tunnetaan kirjainyhdistelmästä XRP. Yhden XRP:n arvo on nyt noin 2,20 euroa kun vielä vuosi sitten se noteerattiin joissakin kymmenissä senteissä.

Ripple on siis yksittäisenä kolikkona huomattavasti halvempi kuin Bitcoin, jonka arvo on tällä hetkellä noin 12300 euroa.

Isot pankit jo mukana

Ripplestä tekee kiinnostavan paitsi sen arvonnousu, myös sen vakiintuneisuus. Ripple on moneen muuhun kryptovaluuttaan nähden suhteellisen turvallinen ja lähimpänä oikeaa valuuttaa. Ripple kehitettiin tarkoituksena nopeuttaa perinteisten pankkien välistä rahaliikennettä. Tähän mennessä noin 100 pankkia, muun muassa Bank of America ja UBS, on ottanut käyttöön Rippleen sidotun maksujärjestelmän. Tämä lisää selvästi kryptovaluutan uskottavuutta markkinoilla. Viime viikonloppuna kolme isoa japanilaispankkia liittyi joukkoon.

Ripple eroaa muista virtuaalivaluutoista myös siinä, että sitä on rajoitetusti saatavilla. Tämä on lisännyt kiinnostusta valuuttaa kohtaan ja oma osuutensa kiinnostuksen kasvuun on myös joidenkin asiantuntijoiden suosituksilla, joiden mukaan tämän hetken kiinnostavimpia virtuaalivaluuttoja ovat Bitcoinin sijasta Litecoin, Ethereum ja Ripple. Halukkaat ostajat saattavat joutua odottamaan, sillä Rippleä välittävät palvelut eivät pysty ottamaan vastaan kaikkia toimeksiantoja.

Bitcoinista poiketen Ripple-kolikoiden määrää ei kasvateta louhimalla niitä maksujärjestelmään liitettyjen yksittäisten käyttäjien tietokoneiden avulla. Ripplet on louhittu etukäteen ja niitä lasketaan hiljalleen markkinoille sitä mukaa kun verkosto kasvaa.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tamperelainen perheyritys Sidoste on edelleen voimissaan, ja nyt uuden toimitusjohtajan alaisuudessa. Aamulehti uutisoi Sidosteen historian toisesta toimitusjohtajan vaihdoksesta. Kyse on 73-vuotiaan yrityksen kohdalla siis varsin epätavallisesta tapahtumasta.

Vuodenvaihteessa Sidosteen pitkäaikainen toimitusjohtaja Eero Mölsä vaihtui tämän tyttärenpoikaan Janne Tammiseen. Tamminen on työskennellyt yhtiön johtotehtävissä 10 vuoden ajan vastaten muun muassa myynnistä ja taloushallinnosta.

Aamulehden haastattelussa Tamminen kutsuu työtään kutsumukseksi. Samaan aikaan hän myöntää, että yhtiö ja koko sukkamarkkina on suurten haasteiden edessä. Haaste tulee tässäkin tapauksessa ulkomailta.

– Meillä ei ole tarkoitus lähteä kilpailemaan halpatuotantomaiden kanssa, vaan tehdä kuluttajille laadukkaita tuotteita, Tamminen kertoo.

Urheilusukat nosteessa

Sidosteen tehtaalta valmistuu edelleen noin miljoona sukkaparia vuodessa. Niistä ehdoton suosikki on niin sanottu pörrösukka, joita on myynnissä useita eri malleja. Yhdistävä tekijä on sukansuussa oleva pörrö.

Kovassa nousussa ovat erilaiset urheilu- ja kompressiosukat, joiden suosio kasvaa tavallisten kuntoilijoiden keskuudessa.

Sidosteen tehtaalla työskentelee tällä hetkellä noin 40 työntekijää. Liikevaihto on asettunut 3,5 euron tienoille. Merkittävää kasvua ei ole ollut, mutta jatkossa sitä haetaan myös ulkomailta, etenkin erikoissukkien markkinoilta.

– Tuotantoa on nykyaikaistettu, jotta pysymme mukana maailman muutoksessa. Viime vuonna teimme yhden isoimmista investoinneista yrityksen historiassa, Tamminen kertoo.

Kuva: Sidoste

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Saiko yrityksesi tai oma Twitter-tilisi oudolta kuulostavia, sinulle tuntemattomia seuraajia? Kyse voi olla niin kutsutuista bottiseuraajista.

– Julkkikset ostavat keinotekoisia Twitter-seuraajia, koska niiden suuri määrä saa henkilön näyttämään tärkeämmältä ja suositummalta, kertoo tietokirjailija Petteri Järvinen.

Myös yritykset voivat käyttää botteja.

– Joillakin jenkkiyrityksillä on botti, joka alkaa seurata sinua automaattisesti, kun twiitissä mainitset heidän tuotteensa nimen. Tavoitteena on herättää alkuperäisen twiittaajan mielenkiinto ja saada hänet seuraamaan takaisin ko. yritystä.

– Osa boteista mainostaa aikuisviihdettä tai jotain tuotetta. Kun sellainen ryhtyy seuraajaksi, henkilö on utelias ja menee tarkistamaan, mistä on kyse. Joissakin tapauksissa voi ryhtyä jopa itsekin seuraajaksi, Järvinen toteaa.

Botteja voidaan käyttää hyväksi myös tarkoitukselliseen mustamaalaamiseen.

– Voisi kuvitella, että kilpaileva yritys tekee likaisen kampanja ja ostaa palveluna botteja, jotka levittävät kilpailijan tuotteista huonoja kokemuksia ja kielteisiä viestejä.

Järvisen mukaan bottitilit voi erottaa "aitojen" käyttäjien tileistä.

– Yleensä bottitileillä ei ole kuvaa lainkaan tai se on pelkkä grafiikka, ei valokuva. Bottien oma seuraajamäärä on mitättömän pieni, mutta heillä on yleensä suuri joukko lähetettyjä viestejä. Käyttäjän nimi on usein pelkkä numerosarja tai sitten yhdistelmä tavallisista etu- ja sukunimistä. Teknisempää analyysiä voi tehdä siitä, kuinka säännöllisesti ne re-twiittaavat eli uudelleenlähettävät viestejä eteenpäin tai mikä on mobiili-/pöytäkoneen osuus viesteissä.

– Feikkiseuraajien myyminen on jossain määrin bisnestä, joten yksinkertaisten bottien määrä varmasti tulee kasvamaan, eikä pelkästä seuraajien lukumäärästä voi vielä päätellä twiittaajan todellista suosiota. Arviolta 15-20 prosenttia tileistä on keinotekoisia, Järvinen sanoo.

Hän arvioi, että kehittyvän tekoälyn myötä botit oppivat tulevaisuudessa matkimaan ihmistä entistä paremmin. Näin aitoja tilejä on entistä vaikeampi erottaa boteista.

– Tämä avaa ovet entistä tehokkaammalle mielipiteenmuokkaukselle ja vaikuttamiselle. Se, joka hallitsee algoritmeja ja tekoälyä, voi jatkossa hallita yleistä mielipidettä. Kyse on Twitterin ohella kaikesta sosiaalisesta mediasta, Järvinen luonnehtii.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Rahoitusalan lakko vaikeuttaa pankkipalveluiden hoitamista torstaina ja perjantaina 4.-5.1.2018.

Nordea kertoo kotisivuillaan, että lakko aiheuttaa henkilöstövajausta sen asiakaspalveluun. Kaikki konttorit ovat kiinni.

Yhtiö pyrkii turvaamaan henkilöasiakkaiden verkkopalvelut, käteisautomaattinostot sekä korttimaksamisen. Nordean mukaan palveluissa "saattaa kuitenkin esiintyä hitautta ja mahdollisten teknisten häiriöiden korjaus voi kestää tavallista kauemmin".

Yritysten asiakaspalvelun kerrotaan palvelevan "rajoitetusti" ja "asiakkaiden on hyvä varautua tavallista pidempiin jonoihin".

– Netsin varmennuspalvelu puhelimitse saattaa ruuhkautua ja automaattisessa varmennuksessa saattaa esiintyä häiriöitä, Nordea kertoo.

Myös Osuuspankki kertoo pyrkivänsä turvaamaan sekä henkilö- että yritysasiakkaiden tärkeimmät palvelut. OP:kin varoittaa mahdollisista palveluhäiriöistä sekä viiveistä niiden korjaamisessa.

OP:n konttorit ovat pääsääntöisesti suljettuja työnseisauksen aikana. OP ilmoittaa ottavansa yhteyttä asiakkaisiin, joilla on sovittuja tapaamisia näille päiville. OP:n yritysasiakkaiden asiakaspalvelu on kokonaan suljettu.

Danske Bankin konttorit ja puhelinpalvelu ovat kiinni lakon ajan torstaina ja perjantaina, samoin Aktian konttorit.

Aktia varoittaa jo ensi viikon ruuhkista.

– Lakoista johtuen asiakkaidemme on hyvä myös varautua asiakaspalvelumme ruuhkautumiseen ja tavallista pidempiin odotusaikoihin ensi viikolla, Aktia kertoo kotisivuillaan.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: IStockphoto

Movesolen kehittämä älypohjallinen on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Pohjallisella voidaan analysoida potilaan kävelyä vastaanotolla ja arkielämässä.

Pohjalliset suunnataan erityisesti diabeetikoille, jotka kärsivät jalkahaavoista. Niiden hoitaminen vaatii enemmän hoitokäyntejä kuin muut diabeteksen aiheuttamat vaivat. Hoitamattomat jalkahaavat voivat johtaa jopa jalan amputoimiseen.

– Terveydenhuollon ammattilaiset ovat jo vuosia toivoneet luotettavaa kävelyn mittausmenetelmää paitsi diabeettisten jalkahaavojen hoidon tueksi, myös esimerkiksi alaraajamurtumien kuntoutukseen, MoveSole Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mika Määttänen kertoo yhtiön tiedotteessa.

Diabeetikoita on nyt Suomessa noin 10 prosenttia väestöstä. Maailmassa heitä arvioidaan olevan vuonna 2040 yli 640 miljoonaa.

MoveSole Oy hakee nyt käynnissä olevalla osakeannilla 100 000–300 000 euron rahoitusta. Yhtiö suunnittelee käyttävänsä annista kertyvät varat MoveSole-älypohjallisen tuotannon käynnistämiseen, lääkinnällisen laitteen hyväksynnän hankkimiseen ja tuotteen tuomiseen markkinoille. Yhtiön osakeanti on käynnissä sijoituspalvelu Invesdorissa.

Mobiilisovellus kerää askellustiedot

Movisolen älypohjallisen avulla terveydenhuollossa työskentelevä saa laboratoriotasoisia mittaustuloksia reaaliaikaisesti. Useimmin jalkahaavan parantamiseksi käytetään kevennyshoitoa, jossa jalkapohjan haava-alueelle kohdistuva paine kevennetään hoitoon tarkoitetun kevennyspohjallisen avulla ohjaamaan paine pois haava-alueelta.

Tuotteen etuna on, että kevennyspohjallista tehdessään terveydenhuollon ammattilainen voi käyttää apunaan älypohjallisen mittaustuloksia analysoidessaan kevennyksen toimivuutta ja kevennyskohdan oikeaa sijaintia.

Pohjallisen keräämän datan hyödyntämiseen on kehitetty mobiilisovellus. Se kerää askelluksesta raportin, jonka tietoja voi hyödyntää hoidon seurannassa.

Älypohjallinen on tarkoitus tuoda markkinoille vuoden 2018 toisen neljänneksen aikana.

Kuva: Movisole

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Jos yritystoiminnan aloittaa työttömyysaikana, työttömyysetuutta voi saada neljän kuukauden ajan yritystoiminnan estämättä.

Kun yritystoiminnan aloittamisesta on kulunut 4 kuukautta, TE-palvelut tekevät arvion yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuudesta.

Kelan mukaan yritystoiminnasta saatavat tulot sovitellaan yhteen työttömyysturvan kanssa, eli tulot vähentävät työttömyysetuuden määrää. Yritystoiminnan tulot ilmoitetaan työttömyysajan ilmoituksessa.

Lakimuutos tuli voimaan vuoden alussa.

Lue lisää: Yrittäjien työterveyshuollon korvauksiin muutoksia

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: IStockphoto

Yrittäjäsanomat julkaisee AAA-listauksen viikottain. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset. Tiedot toimittaa Bisnode. 

Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 29.12.2017–4.1.2018 AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 42 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 1,5 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 288 000 euroa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Lue lisää: Bob & Bangs Oy ja muut uudet yritykset – katso lista

Yrittäjäsanomat uutisoi uudenvuodenaattona Tampereella sattuneesta tapauksesta, jossa ruokaravintolassa vierailleet rikolliset näppäilivät itselleen tuhansien eurojen hyvityslaskun käyttämällä yrityksen maksupäätelaitetta.

Nyt Itä-Suomen poliisi kertoo loppuvuonna tapahtuneista kolmesta vastaavantyyppisestä huijauksesta.

Kaikissa kuvio oli sama: maksupäätelaitteella oli tehty niin sanottuja hyvitystapahtumia, joilla oli ohjattu rahaa asiakkaan tilille.

– Yhdessä tapauksessa operaattori oli omatoimisesti estänyt yli 18 000 euron hyvityksen läpimenon, mutta kahdessa muussa tapauksessa ainakin osa rahansiirroista oli onnistunut, poliisi tiedottaa.

– Tutkinnassa toki useimmiten saadaan selville kenen tilille rahasummat ovat ohjautuneet, mutta rahojen takaisinsaanti onkin sitten jo ihan toinen juttu.

Hyvityshuijaukset tapahtuivat Kuopiossa, Mikkelissä ja Rantasalmella. Kaikkia tapauksia tutkitaan törkeänä maksuvälinepetoksena.

Mikkelissä maksupäätelaitetta oli käytetty murron yhteydessä.

– Tekotapa on sellainen, että yrittäjälle tulee äkkiä isoja menetyksiä. Ja mitä pienempi yrittäjä, sitä isompi vahinko useimmiten, rikoskomisario Kauko Kuismin kommentoi Länsi-Savo -lehdelle.

Poliisi toivoo yrittäjiltä erityistä valppautta, jotta laitteita ei annettaisi valvomatta asiakkaiden haltuun.

– Yhtä lailla tärkeää on huolehtia siitä, että vain tarvittavilla henkilöillä on maksupäätteen käyttöoikeus, eikä esimerkiksi entisten työntekijöiden oikeudet ole enää voimassa, Itä-Suomen poliisi muistuttaa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Lue lisää: Kauppias, näin estät maksupäätehuijaukset – 4 vinkkiä

Lue lisää: Uusi huijauskeino leviää entistä röyhkeämpänä