Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tarkastetun väitöskirjan mukaan asenteet yrittäjyydestä ja kestävyydestä vaikuttavat 18–34-vuotiaiden nuorten aikuisten aikeisiin ryhtyä yrittäjiksi.

Asenteita ohjaavat henkilökohtaiset arvot, joiden vaikutus vaihtelee asenteesta riippuen.

Väitöstutkija Anna Vuorion mukaan yhä useampi nuori on kiinnostunut kestävästä yrittäjyydestä.

– Tulevaisuudessa on enenevässä määrin yrittäjiä, jotka eivät mieti vain taloudellista arvonluontia, Vuorio toteaa.

– Kuluttajathan vaativat koko ajan enemmän läpinäkyvyyttä yrityksiltä ja yrittäjiltä. Ei pelkästään lopputuotteelta vaan koko toiminnalta.

Vuorio toivoo yrittäjyysopetukselta monimuotoisempaa otetta.

– Yrittäjät eivät tule yhdestä muotista, todennäköisesti he haluavat olla myös erilaisia yrittäjiä. Kaikki eivät halua valloittaa maailmaa. Se pitäisi huomioida opetuksessakin.

– Työelämän muutokset jatkuvat tulevaisuudessa. Opiskelijoille tulisikin opettaa yrittämäisiä taitoja ja taipumuksia sekä kestävyyden elementtejä. On todennäköistä, että jotain ajatteluun tarttuu, jos näitä asioita toistetaan opintojen aikana, Vuorio toteaa

Anna Vuorion kauppatieteisiin kuuluva väitöskirja Opportunity-specific entrepreneurial intentions in sustainable entrepreneurship (Mahdollisuuskohtaiset yrittäjämäiset aikomukset kestävässä yrittäjyydessä) tarkastettiin 2. tammikuuta.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Autolla juna-asemalle, raidematkan jälkeen vielä taksikyyti määränpäähän. Kaikki tämä yhden kännykkäsovelluksen kautta, yhdellä kokonaishinnalla.

Harvaan asutuilla seuduilla koululaiset ovat aamulla lähteneet opinahjoon samalla julkisen liikenteen kyydillä, joka vie myöhemmin seniorikansalaisia terveysasemalle. Auton tavaratilassa kulkevat reitin varrelle kuljetettavat postilähetykset.

Syrjäseuduilla hyödynnetään myös lennokkeja palveluiden hyödyntämiseen.

Neljän vuoden päästä, vuonna 2022, matkaketjuja syntyy runsaasti nykyistä enemmän, uskoo Tuup Oy:n toimitusjohtaja Pekka Möttö.

– Erilaisten applikaatioiden hyödyntäminen kyytien tilaamiseen on silloin jo arkipäivää. Samoin yhteiskunnan maksamat kuljetukset toteutuvat tehokkaammin, Möttö sanoo.

Kaupunkialueella liput ostetaan "ovelta ovelle".

– Ihmisten elämä helpottuu, kun ei tarvitse enää jännittää aikatauluja. Palat kytkeytyvät toisiinsa, asiakkaalla ei ole enää aikatauluriskiä.

Liikenne- ja viestintäministeriön viimekeväinen raportti Liikenne- ja viestintäarkkitehtuuri 2030 ja 2050 linjaa, että "vuonna 2030 joka kymmenes ja vuonna 2050 joka toinen uusista myydyistä autoista tulee jaettuun käyttöön".

– Uskon, että auton jakaminen lisääntyy. Pelkään kuitenkin, että se vie aika kauan, Möttö tuumii.

VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund ei usko robottiautojen liikennöintiin vuonna 2022.

– Autoissa on jo järjestelmiä, jotka mahdollistavat osittaisen automaation, mutta ilman kuljettajaa olevien ajoneuvojen pitäisi myös kommunikoida keskenään, Nylund sanoo.

Sähköautojen nykyistä voimakkaampi yleistyminen odottaa Nylundin mielestä myyntihintojen alenemista.

– Sähköautojen on oltava fiksusti hinnoiteltuja ja toimintamatkan pitää riittää kesämökille ilman välilatausta.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat: Istockphoto ja Liikenne- ja viestintäministeriö

Vajaa kymmenen vuotta sitten monella alueella oli ns. SIPA sijaispalvelutoimintaa yrittäjille. Toimintaa ei silloin saatu vakinaistettua.

Lieksan Kehitys Oy LieKen Apuja yksinyrittäjien jaksamiseen – kokeiluun lähti mukaan viisi paikallista kivijalkakauppaa. LieKe on palkannut heidän avukseen myyjän, eli paikallismurteella puotiskan. Puolen vuoden mittainen kokeilu käynnistettiin yrityksistä ja Lieksan Kaupunkikeskusyhdistykseltä tulleiden toiveiden pohjalta. Kokeiluun on saatu Te-toimiston palkkatuki.

Kaupunkikeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Taina Kiiskinen kertoo Lieksan kaupungin verkkouutisissa, että kaikki käynnistyi lehtijutusta, jossa puhuttiin Pielisentien tyhjenevistä näyteikkunoista. Yrittäjät alkoivat ottaa yhteyttä. Näiden keskustelujen pohjalta selvisi välitön avun tarve, ja se, että jos mitään ei tehdä, tyhjiä ikkunoita tulee kiihtyvällä vauhdilla lisää.

Sijainen tarjoaa yrittäjille yhden viikoittaisen hengähdyspäivän

Mukana kokeilussa on neljä erikoismyymälää ja yksi grillikioski. Nämä yritykset ovat yhtä lukuun ottamatta yksinyrittäjien hoitamia. Puotiska toimii yrityksissä myyjänä ja tarjoaa yrittäjille keskimäärin yhden hengähdyspäivän viikossa.

Toimintaan kuuluu, että mukana olevat yritykset hyödyntävät LieKen yritysneuvontaa ja saavat myös sitä kautta eväitä yritystoiminnan kehittämiseksi ja päivittämiseksi.

Tuuraajia tarvitaan etenkin pienillä paikkakunnilla

Yle uutiset kertoi eilen 4. tammikuuta suomussalmelaisesta yrittäjästä, jonka liiketoiminta keskittyy sijaistamaan yrittäjiä. Marjut Korhonen perusti marraskuussa sijaispalveluyrityksen ja hän tuuraa yrittäjiä tai yritysten työntekijöitä.

Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja Anu Tervonen kertoi Ylelle, että etenkin pienillä paikkakunnilla tuuraajille on tarvetta. Isommissa kaupungeissa on henkilöstövuokrausyrityksiä ja saattaa löytyä kiireapulaisia.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Suomalaisyritykset käyttävät entistä aktiivisemmin sosiaalista mediaa. Kauppalehti kertoo Tilastokeskuksen tutkimuksesta, jonka mukaan 63 prosenttia suomalaisyrityksistä hyödyntää somea. Neljä vuotta sitten luku oli 38 prosenttia.

– Some alkaa olla yrityksille arkea, mutta sen kaupallistaminen on vielä kesken, it-konsulttiyhtiö eCraftin markkinointijohtaja Maria Heimonen toteaa Kauppalehdelle.

Vain kolme kymmenestä ottaa somessa asiakkaat mukaan tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen.

– Yritykset tekevät somea tunnettuusmielessä ja koska kaikki muutkin tekevät. Harvoin oikeasti lähdetään analysoimaan asiakkaan ostopolkua ja hyödynnetään sosiaalisen median verkostoja myyntimielessä, Heimonen sanoo.

– Tutkimusten mukaan 80 prosenttia ostoprosessin kartoitusvaiheesta tapahtuu jo verkossa ja yritykset ymmärtävät, että siellä täytyy näkyä. Seuraava aste on ostoprosessin digitalisoituminen, ja myynnin pitää olla mukana niissä kanavissa, joissa ihmiset liikkuvat, Heimonen sanoo Kauppalehdessä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Lue lisää: Pk-yritysten digitaalisuus junnaa paikoillaan – yksi ryhmä muita innostuneempi

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan miehet ovat valmiimpia maksamaan vaatteesta keskimäärin enemmän kuin naiset.

– Myymälöitä ja verkkokauppoja suunniteltaessa onkin hyvä muistaa miesten ja naisten kuluttajakäyttäytymisen erilaisuus ja esimerkiksi se, että miehet etsivät helppoja valintoja ja ostavat kokonaisuuksia. He ostavat vaatteita useimmiten tarvehakuisesti, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen.

Miehet ostavat vaatteita netistä harvemmin kuin naiset

– Vaatekaupassa miehet arvostavat henkilökohtaista palvelua. Henkilökohtaisen palvelun toive voi olla yksi syy sille, että miehet ostavat verkkokaupoista harvemmin kuin naiset. Mielenkiintoinen huomio on kuitenkin, että nuoret miehet pitävät nettikaupoissa surffailusta ja tuotteiden selailusta, Auvinen sanoo.

Maailmalla pinnalla oleva athleisure-trendi näkyy miesten muodissa. Miesten urheiluvaatteiden kauppa käy hyvin, ja rennon sporttinen tyyli on suosiossa, jopa bisnespukeutumisessa.

Muotimessujen teemamaa kiinnostaa

Kasvava kiinnostus suomalaista muotia ja suunnitteluosaamista kohtaan näkyy siinä, että Suomi on kansainvälisesti merkittävien Pitti Uomo -miestenvaatemessujen teemamaa. Firenzessä 9.-12. tammikuuta järjestettävillä messuilla nähdään niin tuttuja suomalaisyrityksiä kuin nousevia suunnittelijakykyjä.

Anna-Kaisa Auvinen nostaa esiin kiinnostavai piirteitä mieste vaatemarkkinasta: jo pitkään toimineet brändit ja nuoret suunnittelijat ovat tehneet yhteistyömallistoja. Brändiuudistuksen tehnyt miestenvaatemerkki Turo on tehnyt yhteistyömalliston Lontoossa työskentelevän suomalaisen Ikla Wrightin kanssa. Kajaanilainen R-Collection lanseeraa kansainvälisesti palkitun Maria Korkeilan suunnitteleman malliston, ja mm. Galeries Lafayettelle työskennellyt Rolf Ekroth on saanut yhteistyökumppanikseen outdoor-osaaja Haltin.

– Meille esittäytyminen Pitti Uomossa on mainio jatkumo kansainvälistymishankkeillemme. Olemme viimeisen parin vuoden aikana osallistuneet Pariisin miesten muotiviikoille ja olleet mukana Finpron yhteisvientihankkeissa, jotka ovat suuntautuneet pääosin Aasiaan, Nomen Nescion toimitusjohtaja ja suunnittelija Niina Leskelä iloitsee.

Messuilla suomalaisten yhteisosasto

Pitti Uomo -messujen Guest Nation Finland -osastolla on mukana kahdeksan brändiä ja suunnittelijaa: Ikla Wright x Turo, Maria Korkeila x R-Collection, Nomen Nescio, Rolf Ekroth, Formal Friday, Mannisto, Saint Vacant ja Vyner Articles. Tämän lisäksi Makia, FRENN ja Gemmi ovat mukana messuilla omilla osastoillaan.

Suomalaisyrityksistä Makia on jo kolmatta kertaa mukana Pitti Uomo -messuilla.

Pitti Uomo on maailman merkittävin miesten muodin tapahtuma, joka järjestetään kaksi kertaa vuodessa Italian Firenzessä.

Kuva: Suomen Tekstiili & Muoti ry

toimitus (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien palkkalaskuri on osoittautunut suosituksi apuvälineeksi työntekijöiden palkkauksen todellisten kulujen laskemisessa. Laskuriin on päivitetty vuodenvaihteessa voimaan astuneet muutokset eläke- ja sosiaaliturvamaksuihin.

Palkkalaskurilla yrittäjä voi tarkastella työntekijän palkkaamisesta todellisuudessa aiheutuvia kuluja ja se helpottaa myös yrittäjän mahdollisuuksia arvioida, kuinka paljon lisämyyntiä tarvitaan, jotta työntekijän palkkaaminen olisi kannattavaa.

Muun muassa työmarkkinoita ja työläinsäädäntöä seuraava Suomen Yrittäjien asiantuntijan Atte Rytkönen muistuttaa, että työntekijästä yrittäjälle aiheutuvat kustannukset ovat muutakin kuin työntekijän tilille maksettava nettopalkka. Työntekijän bruttopalkan lisäksi työnantajan maksut koostuvat eläkemaksusta, sosiaaliturvamaksusta, pakollisista vakuutusmaksuista sekä työttömyysvakuutusmaksusta.

Työnantajan maksettavaksi tulevat pakolliset henkilöstökulut eli ennakonpidätyksen alaiset palkat ja palkkiot sekä välittömästi palkan perusteella määräytyvät kulut kuten eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut. Kokonaisuudessaan henkilöstökulut koostuvat pakollisista henkilöstökuluista sekä muun muassa vapaaehtoisesta työterveyshuollosta, koulutuksesta ja erilaisista virkistystilaisuuksista työntekijöille annettavista lahjoista.

– Lisäksi on syytä huomioida, että työehtosopimukset puolestaan määrittävät lomarahan kertymisen sekä muita sosiaalikuluja, kuten esimerkiksi perhevapaiden kulut. Lisäksi alasta riippuen työnantajalle saattaa kertyä esimerkiksi työturvallisuuteen, koulutukseen tai työvaatteisiin liittyviä kuluja. Palkkalaskuri on tarkoitettu pakollisten henkilöstökulujen suuruuden arvioimiseen ja määrittämiseen, Rytkönen kertoo.

Hahmota, onko palkkaaminen kannattavaa

Palkkalaskuri on lähtökohtaisesti tarkoitettu yrittäjille, jotka haluavat laskea esimerkiksi palkan kokonaiskustannukset ja auttaa hahmottamaan oikeaa palkanmaksua. Laskuri auttaa lisäksi selvittämään, mitkä ovat niitä kustannuksia, jotka yrittäjän on palkan lisäksi on huomioitava ja jotka työnantajaa kuormittavat.

– Palkkalaskurin avulla voi siis arvioida palkan sivukuluja sekä työntekijälle maksettavan palkan määrää, Rytkönen lisää.

Jos yrittäjä on palkkaamassa ensimmäistä työntekijää, laskuri auttaa hahmottamaan etukäteen kyseisen työntekijän palkkaamisesta tai työntekijän palkankorotuksesta aiheutuvat kokonaiskustannusten lisäykset.

– Palkkalaskuri auttaa hahmottamaan, onko työntekijän palkkaaminen kannattavaa tai mitä työntekijän palkankorotus työnantajalle kustannusten näkökulmasta tarkoittaa. Yrittäjän näkökulmasta työntekijän palkasta tai palkankorotuksesta syntyvä bruttokustannus pitää pystyä kattamaan lisämyynnillä, jotta palkkaaminen olisi yrittäjän näkökulmasta kannattavaa. Lisäksi kannattaa huomioida, että aiheutuvan bruttokustannuksen päälle tulee laskea myös mahdollinen kate ja sen päälle vielä arvonlisävero, Rytkönen selvittää.
 
Palkkalaskurissa käytettävät luvut ovat keskimääräisiä prosentteja.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen Partiolaisten lippukunnat ja Suomen Yrittäjien paikallisyhdistykset järjestivät metsäretkiä lapsille ja nuorille, joille metsä ei välttämättä ole entuudestaan tuttu. Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi retkiä järjestettiin eri puolilla Suomea.

Yksi yhteistyöpari oli Itä-Helsingin Yrittäjät ja Vuosaaren Rastipartio.

– Retkipäivä oli todella onnistunut. Nuuksion kansallispuiston maisemat olivat upeita. Kiireisen yrittämisen keskellä oli mukavaa tutustua nuoriin. Stadilaiset menivät metsään, muistelee Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Sarianne Reinikkala.

Kanta-Helsingin Yrittäjät vastasivat muonituksesta.

Yhteistyö sai saman tien jatkoa.

– Partiolaiset paahtoivat vaahtokarkkeja Helsingin venetsialaisissa Aurinkolahdessa ja olivat mukana myös joulupolulla.

Reinikkala toivoo, että yhteistyö jatkuu teemavuoden jälkeenkin.

Yhteiskampanjan tavoite oli antaa mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle kokemus metsäympäristöstä ja sen tarjoamista harrastus- ja elinkeinomahdollisuuksista.

– Metsät ovat hauska toimintaympäristö ja paikka uuden oppimiseen. Metsässä liikkuminen on myös tutkitusti terveellistä. Siksi haluamme, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori pääsee metsään, toteaa metsäryhmän puheenjohtaja Mikko Jalo Suomen Partiolaisista.

Kampanja innosti monia paikallistason yhteistyöhön.

– Hyvin alkanutta yhteistyötä paikallistasolla kannattaa jatkaa myös Yhdessä Metsään -teemavuoden jälkeen, sillä partiolaisilla ja Yrittäjillä on paljon yhteistä, toteaa kenttäjohtaja Mari Kokko Suomen Yrittäjistä.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Sarianne Reinikkala

Vuonna 2016 perustettu Dagsmark Petfood teki neljässä kuukaudessa noin puolen miljoonan euron liikevaihdon. Menestyksen taustalla on elokuussa markkinoille tuotu koirien lähikuivaruoka.

– Haluamme tarjota koirille puhdasta ja lähellä tuotettua ruokaa. Kun kaikki raaka-aineet saadaan läheltä ja valmistus tapahtuu Suomessa, pystytään takaamaan ruuan paras mahdollinen laatu ja luotettava alkuperä ympäristöä kuormittamatta. Tämä on vakuuttanut sekä asiakkaat että sijoittajat, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Laura Strömberg.

Yhtiö on kerännyt pääomasijoituksia 0,6 miljoonaa euroa. Dagsmark Petfoodiin on sijoittanut muun muassa peliyhtiö Rovion entinen markkinointijohtaja Peter Vesterbacka.

– Suureen kysyntään vastataksemme investoimme nyt tuotantolaitteistoon ja tuotekehitykseen. Pääomasijoitus mahdollistaa myös panostukset markkinointiin ja brändin tunnettuuden kasvattamiseen, Strömberg sanoo.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Meltdowniksi ja Spectreksi kutsutuissa hyökkäyksissä voidaan ohittaa laitteistojen prosessoreiden muistinsuojauksia. Haavoittuvuuksia löytyy lähes kaikista moderneista tietokoneprosessoreista, joten ne vaikuttavat miltei kaikkiin laitteisiin PC-koneista puhelimiin ja palvelimiin.

Viimeisimpiin varoittajiin kuuluu Apple, joka tiedotti uhkatekijöistä perjantaina. Yhtiön mukaan Meltdown ja Spectre koskettavat myös Apple-käyttäjiä, mutta hyökkäyksistä ole vielä raportoitu. Apple on myös jo tehnyt suojauspäivityksiä.

Viestintäviraston mukaan peruskäyttäjän tiedot eivät ole suuressa vaarassa. Riskit kuitenkin kasvavat esimerkiksi pilvipalveluissa, joissa saman prosessorin alaisuudessa voi olla huomattava määrä toisistaan erotettuja käyttäjiä. Meltdown ja Spectre voivat kiertää näitä eristyksiä tietyissä tapauksissa.

Viestintävirasto muistuttaa, että haavoittuvuuksilta voi suojautua pitämällä käyttöjärjestelmät ja ohjelmistot ajan tasalla. Ohjelmisto- ja laitevalmistajat huolehtivat haavoittuvuuksien korjaustoimenpiteistä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kainuuta piinanneet sähkökatkot ovat sekoittaneet yli sadan yrityksen arkea.

Ylen haastattelema Kainuun yrittäjien toimitusjohtaja Anu Tervonen kertoi, että pahin tilanne on ollut haja-asutusalueen yrityksissä.

– Toivottavasti vakuutukset ovat kunnossa ja löytyy reittejä korvauksiin, Tervonen totesi Ylelle.

Hyrynsalmen Sirkkeli ja Höylä Oy:n toimitusjohtaja Heimo Kemppaisen mukaan kevään toimituksiin liittyviä sirkkelitöitä on jouduttu lykkäämään.

– Keskiviikkona pantiin sirkkeli pyörimään ja puoli päivää saatiin sahata, mutta sitten jo piti keskeyttää, Kemppainen sanoi Ylen haastattelussa.

– Yli kolmekymmentä vuotta on tässä pyöritty ja vastaavaa ei kyllä ole ollut.

Sähkökatkojen vaikutuksista kertoi myös hirsirakentaja Alppisalvoksen toimitusjohtaja Meinrad Rohner.

– Meillä oli tosi vaikea viikko ja pitkiä katkoksia, Rohner totesi.

– Jatkuvasti joutuu miettimään, että uskaltaako nosturia käyttää ja mihin lasti taas jää roikkumaan, Rohner muotoili Ylelle.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: IStockphoto

Lähde: Yle

Viime vuonna Verohallinto aktivoi järjestelmäuudistuksensa jälkeen yritysten verosaatavien perintää, mikä kasvatti ulosottomerkintöjen määrää voimakkaasti.

Suomen Asiakastieto Oy rekisteröi yrityksille 323 000 uutta maksuhäiriömerkintää eli yli 90 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

– Verojen perintä näkyy yrityspuolen tilastoissa selvästi ja osa kovasta kasvusta selittyy Verohallinnon suurella järjestelmäuudistuksella, joka toteutettiin vuoden 2016 lopulla. Sen takia verottaja käytännössä keskeytti yrityksiin kohdistetut perintätoimet useaksi kuukaudeksi. Kun perintää jatkettiin ulosoton kautta vuoden 2017 alussa, myös niistä seuranneet ulosoton estemerkinnät tulivat meille rekisteröitäväksi vasta 2017, kertoo varatoimitusjohtaja Heikki Koivula Suomen Asiakastieto Oy:stä.

Maksamattomat verot ulosottoon entistä aiemmin

Verohallinto kertoo, että uudesta tietojärjestelmästään se siirtää yritysten maksamattomat verot ulosottoon entistä aikaisemmin myös sellaisissa tilanteissa, joissa ulosotto on jo palauttanut verot varattomuustiedoilla eli perintä on epäonnistunut.

– Voidaan kysyä onko tällainen edellä mainittu ”automaattinen” toimi kaikissa tapauksissa aina tarkoituksenmukaista, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo.

Järjestelmäuudistuksen takia vuoden 2016 luku oli todellista tilannetta pienempi ja 2017 selvästi suurempi.

– Verohallinto on meille kertonut, että tilanne todennäköisesti tasaantuu nyt vuoden 2018 aikana, Heikki Koivula jatkaa.

Konkursseissa palattiin vuoden 2008 tasolle

Yritysten taloudellisen tilanteen kehitystä kuvaa paremmin se, että maksuhäiriöisten yritysten määrä pysyi viime vuonna suunnilleen ennallaan. Vuoden 2017 lopussa Asiakastiedon rekisterissä maksuhäiriömerkintöjä oli 51 600 yrityksellä. Joukko oli vuodessa pienentynyt vajaalla prosentilla.

– Yritysten maksuhäiriömerkinnät ovat varsin tuoreita, sillä noin 70 prosentilla yrityksistä uusin merkintä on alle vuoden ikäinen. Yritystalouden kannalta erinomainen uutinen on se, että konkurssien määrä jatkoi laskuaan, Heikki Koivula huomioi.

Konkurssiin asetettiin viime vuonna 1 565 yritystä, eli ensimmäistä kertaa palattiin vuonna 2008 alkanutta kriisiä edeltäneelle tasolle.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fi:n lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 260 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Yrittäjät uskovat sekä liikevaihtonsa, kannattavuutensa, henkilöstömääränsä että investointiensa kasvavan edelleen viime vuodesta. Perinteikkään Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen toteuttavat Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Varsinais-Suomen OP-liitto.

Vaikka talousodotusten kasvu on taittunut hieman kahteen edelliseen vuoteen verrattuna, lähenevät varsinaissuomalaisten yrittäjien talousodotukset 1990- ja 2000 -lukujen huippuvuosia.

Varsinaissuomalaisten yrittäjien liikevaihdon kasvua ennakoiva saldoluku on tänä vuonna 38 ja se on noussut viime vuodesta. Kannattavuuden kehitysodotusten saldoluku on 28. Saldoluku lasketaan ”paranevat” ja ”heikkenevät” -vastausten osuuksien erotuksena.

Tuhansia uusia työpaikkoja

Henkilöstön määrän arvioidaan niin ikään kehittyvän suotuisasti tänä vuonna. Henkilöstön määrän kehitysodotusten saldoluku on 14 ja se on noussut viime vuodesta kaksi yksikköä. Varsinaissuomalaiset yritykset ovat myönteisissä tunnelmissa myös investointiaikeissaan, sillä investointiaikeiden saldoluku on 12 ja se on viimevuotista korkeampi.

– Henkilöstömäärän kasvuodotusten suhteen tästä vuodesta odotetaan 2010-luvun parasta vuotta. Kysymme vuosittain yrittäjien arvioita heidän yrityksissään keskimäärin syntyvistä uusista työpaikoista, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter.

– Ennusteen tulosten pohjalta voidaan arvioida, että varsinaissuomalaisissa pk-yrityksissä syntyy tänäkin vuonna tuhansia uusia työpaikkoja ja pk-yritysten merkitys työllistäjänä jatkuu merkittävänä.

Investointiaikeet kohonneet

Myös investointiaikeet ovat tänä vuonna Varsinais-Suomessa korkeimmillaan 2010-luvulla. Kolmannes investointeja tekevistä yrityksistä aikoo rahoittaa investointinsa lainarahalla.

Pankki- ja vakuutusyhtiökumppanin valinnassa eniten painaa henkilökohtaisen palvelun laatu, ennuste kertoo.

Yrittäjien talousodotukset eri seutukunnissa ovat pääosin kohentuneet viime vuodesta. Turun seudulla odotukset ovat viimevuotisella tasolla.

Toimialavertailussa kasvuodotukset ovat parantuneet lähes kaikilla toimialoilla viime vuodesta ja kasvuodotusten saldoluvut ovat kaikilla toimialoilla plussalla. Erityisesti tietotekniikka-ala uskoo tänä vuonna kasvuun. Positiivisimmissa tunnelmissa jatkavat viimevuotiseen tapaan kaikkein suurimman kokoluokan eli yli 50 henkilöä työllistävät pk-yritykset.

Maakuntaennusteen vastausten perusteella yrittäjyysilmapiiri sekä kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö ovat parantuneet entisestään Varsinais-Suomessa. Parhaat kunnat yrittäjyysilmapiiriltään ovat Lieto, Naantali ja Kaarina. Yrittäjien ja kunnan välinen yhteistyö on arvioitu parhaimmaksi tänä vuonna Liedossa, Kaarinassa ja Kemiönsaarella.

toimitus (at) yrittajat.fi

– Yksinkertaisesti työsuorituksen ostaminen muualta vaatii itseltäni vähemmän työtä kuin töiden delegoiminen omalle työntekijälle, graafista ja visuaalista suunnittelua tekevän Kissaniitty Oy:n yrittäjä Milla Kissaniitty sanoo.

Kissaniityn mukaan usein puhutaan siitä, että ihannetilanteessa työntekijäsi ajattelisi kuin yrittäjä.

– Näin ei ole. Kun ostan työn toiselta yrittäjältä, niin tiedän, että se on tehty hyvin. Jos työntekijäni tekee jonkun työn, joudun todennäköisesti tarkistamaan, että se on oikein. Minä olen kuitenkin vastuussa asiakkailleni.

Työ ostetaan mieluummin toiselta yrittäjältä

Facebookin Naisyrittäjät-ryhmässä keskustelua herätti 2. tammikuuta Aamulehdessä ilmestynyt Vieraskynä-kirjoitus, jossa kirjoittaja kertoo, miksi yrittäjä ei palkkaa työntekijää.

– Ei yrittäjä palkkaa työntekijöitä silloin, kun siihen kannustetaan tai sitä palkkaamista erityisesti tuetaan. Yrittäjä palkkaa ihmisiä, kun hänellä on niin paljon töitä, että hän tarvitsee uusia työntekijöitä. Ihmisten palkkaaminen ei siis ole mikään tavoite. Se on seuraus siitä, että yritys on onnistunut kasvattamaan kannattavaa liikevaihtoaan, Harri Vuorenpää kirjoittaa Aamulehdessä.

Vuorenpää väittää, että jos yrittäjä saa ostettua haluamansa työn, oli se sitten mikä tahansa, toiselta yrittäjältä, hän myös hyvin todennäköisesti niin tekee.

– Miksi? Koska toiselta yrittäjältä ostettaessa yrittäjä ei osta työtä, hän ostaa tuloksen.

Helsinkiläinen yrittäjä Milla Kissaniitty on samaa mieltä Vuorenpään kanssa, että pienyrittäjän vaakakuppi kääntyy useimmiten toisen yrittäjän puoleen. Kissaniitty ei osallistunut kommentointiin kyseisessä Facebook-keskustelussa. Kissaniityllä on osa-aikainen työntekijä graafisen suunnittelun yrityksessä. Hänellä on miehensä kanssa myös kotisiivousta tekevä yritys.

– Ei kukaan osa-aikainen työntekijä ole niin monitaitoinen velho, joka osaisi tehdä kaikkea. Joudun joka tapauksessa ostamaan ulkopuolisia palveluita tai sitten kouluttamaan työntekijän johonkin tiettyyn hommaan, vaikka markkinointiin. Kun työntekijä on koulutuksessa, se syö minulta paljon resursseja. Silloin työntekijä on poissa töistä.

Työn kausiluonteisuuden takia moni ei palkkaa ulkopuolisia

Hän palkkasi osa-aikaisen työntekijän vuonna 2015 palkkatuella. Työntekijä oli entuudestaan tuttu.

– Palkkatuki oli hyvä apu, riskitön vaihtoehto pienyrittäjälle. Sen avulla pääsin kokeilemaan, että miten oikein menee. Tukijakson jälkeen vakinaistimme hänet. Tuki oli ihan merkittävänkokoinen, Milla Kissaniitty kertoo.

Hän kertoo, että kotisiivoukseen hän ei ole puolisonsa kanssa löytänyt työntekijää, vaikka etsitty on.

Kissaniitty kokee, että julkisuudessa aktiivimallista käydyssä keskustelussa välillä yrittäjiä syytetään siitä, etteivät he palkkaa työntekijöitä.

– Alallani työn tarve on hirveän vaihtelevaa, kesällä voi olla viikkotolkulla hiljaista tai tilanne voi vaihdella päivittäin. Epävarmuus ja kausiluonteisuus voi aika monella yrittäjällä vaikuttaa siihen, etteivät he uskalla palkata.

Lisäksi pienyrittäjälle työntekijän mahdolliset pitkät sairaslomat ja perheenperustamiset ovat taloudellisesti raskaita.

Jos mielit työnantajaksi, katso tämä hanke

Yrittäjästä työnantajaksi -hanke kestää vuoden 2018 loppuun. Sen tavoitteena on kehittää ensimmäistä työntekijäänsä palkkaavien yksinyrittäjien työnantajataitoja ja rekrytointiosaamista. Työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämä hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa.

Valitut palveluntuottajat, joihin yritykset voivat jo ottaa yhteyttä ovat: Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa: Suomen Yrittäjäopisto, Häme: Hyria, Kaakkois-Suomi ja Varsinais-Suomi: Tamora, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo: Anakom, Uusimaa ja Lappi: Turre Legal sekä Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Satakunta: Arffman Consulting.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät haluaa osaltaan madaltaa kynnystä yrittäjyyteen. Uusi tietopakettialoittaville yrittäjille on tässä yksi apuväline. 

Yrittäjä tarvitsee kykyä sietää jatkuvaa muutosta. Vaikka liikeidea olisi mainio, vaatii yrityksen pyörittäminen lehmän hermoja. Tilanteet muuttuvat nopeasti.

Aloittajan askeleet aasta ööhön

Liiketoimintasuunnitelman tekeminen on yrittäjäksi ryhtyvän ensimmäinen askel. Pienyrittäjä pääsee alkuun varsin yksinkertaisellakin versiolla. Liiketoimintasuunnitelma eli lyhennykseltään lts on vaativimmillaan iso työ, jossa suunnitellaan myyntiä ja markkinointia, hahmotellaan tuotteiden hinnoittelua, arvioidaan tuotannon resursseja, tehdään henkilöstö- ja tuotekehityssuunnitelma sekä pohditaan patentteja ja riskianalyysejä. Mitä suurempia tavoitteita kohti pyritään, sen tarkemmin liiketoimintasuunnitelma pitää tehdä.

Uusi opas tarjoaa tietoa muun muassa perustamisilmoituksen tekemisestä, yrittäjän lupa-asioista sekä kirjanpidosta ja laskutuksesta. Siinä käydään läpi myös yleisimpiä uuden yrittäjän mokia.

Oppaassa paalutetaan yrittäjän kuusi velvollisuutta, joista yrittäjän on aina huolehdittava. Velvollisuus numero 1: Ole väleissä verottajan kanssa, koska tärkein hoidettava asia on verojen maksu. Myös sosiaaliturva ja huolellinen kirjanpito ovat velvollisuuksien listalla. Pankkitilillä on aina oltava rahaa verojen maksuun. Velvollisuuksia ovat myös ajoissa toiminen ja itsestä huolehtiminen.

Millaista apua yrittäjäjärjestö tarjoaa aloittavalle yrittäjälle?

Suomen yrittäjät tarjoaa puhelinneuvontaa, joka on jäsenille maksutonta. Reilu sata asiantuntijaa odottaa yrittäjän soittoa, valmiina kuuntelemaan ja neuvomaan.

Suomen Yrittäjien kenttäjohtajan Mari Kokon mukaan SY:n kautta saa muiden yrittäjien sparrausta ja myös rentoa hauskanpitoa paikallisyhdistysten toiminnan kautta.

– Järjestämme nimenomaan pienyrittäjille ja heidän työntekijöilleen suunniteltuja koulutuksia ja tapahtumia.

Järjestö tarjoaa monipuolisesti koulutuksia.

– Nuoret Yrittäjät -verkosto tuo nuoremman polven yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia yhteen muun muassa valtakunnallisista Get Together -tapahtumissa ja paikallisissa verkostoitumisbileissä.

– Järjestö tarjoaa mahdollisuuden laajentaa verkostoja ja olla mukana vaikuttamassa yrittäjien asemaan, Kokko kertoo esimerkkejä.

>>Lue lisää ja lataa opas

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

EU:n tietosuoja-asetus astuu voimaan 25. toukokuuta. Ennen sitä yrityksissä pitäisi huolehtia henkilötietojen käsittelystä ja etenkin siitä, ettei tietoja pääse vääriin käsiin.

Monille yrityksille uusi asetus on vielä varsin tuntematon. Sen vaikutukset saattavat olla suurempia kuin mitä yrittäjä olettaa.

Suomen Yrittäjät neuvoo jäseniään EU:n tietosuoja-asetukseen liittyvissä ongelmissa. Yrittäjien lakineuvojat on koulutettu vastaamaan aiheeseen liittyviin kysymyksiin.

Katso videolta, mitä neuvoja Suomen Yrittäjien asiantuntija Petri Holopainen antaa asetukseen valmistautumisesta.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Lue tarkemmat ohjeet Yrittäjä ABC:stä >> 

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Suurissa yrityksissä turvallisuusasiat on suunniteltu ja hoidettu yleensä yksityiskohtaisen tarkasti. On monenlaisia lukituksia ja hälyttimiä ja vartijat kiertävät säännöllisesti.

Pienten yritysten kiireisessä arjessa yrittäjä ei välttämättä ehdi paljon miettiä ja suunnitella turvallisuusasioita – että se pelkkä tavallinen palovaroitin ja hyvä turvalukko eivät ehkä riitäkään.

–Tulipalo on erittäin vakava asia, se on kaikille selvä asia. Harvempi tulee kuitenkin ajatelleeksi sitä, millaista vahinkoa voi syntyä murrosta tai vaikkapa vesivahingosta, toteaa Verisuren toimitusjohtaja Sami Ranta.

Verisure tarjoaa pienyrityksille ammattimaisesti valvottuja hälytysjärjestelmiä. 

– Pahimmillaan pienen yrityksen toiminta voi lamaantua, jos murtomies pääsee tekemään tuhojaan kaikessa rauhassa tai jos vesivuoto pääsee pahasti kastelemaan toimitilat esimerkiksi viikonlopun aikana, sanoo Ranta.

– Murroissa on kyse myös tietoturvasta. Ei ole ihan pieni asia, jos murtautuja vie tietokoneen mukana asiakastiedostoja ja muita yrityksen tärkeitä tietoja. Murtautujan mukaan voi lähteä myös sopimuksia ja muita papereita, jotka sisältävät luottamuksellista tietoa kuluttajista. Verisuren toimitusjohtaja Ranta muistuttaa. 

Toukokuussa astuu voimaan EU:n uusi tietosuoja-asetus (GDPR), joka säätelee aiempaa tiukemmin yritysten tietoturvaa. Asetus koskee käytännössä jokaista yritystä koosta riippumatta.

Nykytekniikka auttaa

– Nykyisellä tekniikalla on helppo valvoa sekä lähettää nopeasti ja langattomasti hälytys murrosta, tulipalosta tai vesivahingosta 24/7 valvovaan hälytyskeskukseen. Näin vahingot saadaan minimoitua, Verisuren toimitusjohtaja Sami Ranta toteaa.

Älypistorasiat puolestaan sammuttavat kahvinkeittimet automaattisesti, etteivät ne jää päälle yön yli tai pahimmillaan jopa viikonlopun ajaksi.

Verisuren palveluja käyttää yli 200 000 suomalaista ja tuhansia yrityksiäkin on jo asiakkaina.

Verisure on nyt myös Suomen Yrittäjien uusi valtakunnallinen yhteistyökumppani. Se tekee yrityksille maksuttoman turvakartoituksen sekä tarjoaa jäsenetuna alennettuun hintaan kiinteällä kuukausimaksulla palveluja ja tekniikkaa murtojen, tulipalojen sekä vesivahinkojen ja -vuotojen varalta.

Palvelupaketteihin kuuluu myös henkilöturva. Hiljaisen hätäkutsupainikkeen avulla voi tehdä hälytyksen, jos yrittäjä tai hänen henkilökuntansa tarvitsee apua hätätilanteessa.

Verisuren hälytyskeskus valvoo ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Se käsittelee yli 20 000 hälytystä kuukausittain. Hälytyskeskuksella on kameran kautta kuvayhteyden lisäksi myös kuulo- ja puheyhteys yritykseen hälytyksen sattuessa.

– Jos murtautuja kuulee ensin hälytysäänen ja sen jälkeen vielä hälytyskeskuksestamme kehoituksen poistua, hän todennäköisesti lähtee pois välittömästi, Verisuren Sami Ranta toteaa.  

toimitus(at)yrittajat.fi

Lisätietoa jäseneduista:

www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/palvelut-jasenyrityksille/jasenedut/yr...

www.verisure.fi/suomenyrittajat

Tällä kaudella Leijonan luola -sarjassa esitellään koirien äitiyspakkauksen ja tuulivoimalaturin lisäksi myös muun muassa siirrettävää liikuntahallia, perhoskeidasta, kuivattua kalaa, arktisia juomia, hierojapalvelua, digitaalista assistenttia, lisäravinneannostelijaa, teräksisiä design-tuotteita ja kainalosauvojen imukuppeja.

Sarjan ideana on, että periaatteessa kuka tahansa voi testata yrityksensä tai keksintönsä toimivuutta leijonien eli sijoittajien edessä. Osa yrittäjistä ja keksijöistä poistuu studiosta diilin kanssa.

Keskiviikkoillan jaksossa pentukoiran ”äitiyspakkauksen” esittelijät onnistuvat hurmaamaan leijonat, koska he toivat Vimma-nimisen pennun mukanaan studioon.

Leijonien tunteita toisella tavalla kosketti oululaisyrittäjä, jonka yritys valmistaa design-tuotteita teräksestä. Yrittäjä kertoi avoimesti vaikeuksistaan, muun muassa avioerostaan ja yrityksen saneerauksesta.

Keitä ovat sarjan leijonat?

Sarjan leijonina eli sijoittajina ovat sarjayrittäjä Miika Toivonen, yrittäjä-sijoittaja Saga Forss, bisnesenkeli Riku Asikainen, investointipankkiiri Ari Lahti ja startup-sijoittaja Kim Väisänen, joka oli puhumassa yrittäjäpäivillä Joensuussa.

Miika Toivonen on ollut 15 vuotta autojen maahantuojana ja myyjänä. Ensimmäisen yrityksensä, Tampereen Auto center Oy:n hän perusti 23-vuotiaana. Nykyään hänellä on useita yrityksiä, muun muassa luksus- ja superautoja myyjä yhtiö.

Saga Forssilla on pitkä kokemus kansainvälisistä yritys- ja rahoitusjärjestelyistä. Hän on perustajajäsen Broadius Partnersissa, joka konsultoi kansainvälisiä yritysjärjestelyjä. Forss on sijoittajana muun muassa Jungle Juice Barissa, joka oli mukana Leijonan luola -sarjassa vuonna 2012.

Riku Asikainen ryhtyi jo nuorena yrittäjäksi. 22-vuotiaana Riku perusti Lukiolaisten Kirjakaupan, ja myi sen myöhemmin Suomalaiselle kirjakaupalle. Hän on sijoittunut bisnesenkelinä hopealle European Business Angels networkissa.

Ari Lahti on investointipankkiiri ja hän toiminut neuvonantajana useissa yritys- ja rahoitusjärjestelyissä. Hän on ollut ekonomistina Suomen Pankissa, toimitusjohtajana Pankkiiriliike Protoksessa ja Mandatum Pankkiiriliikkeessä. Nykyisin Lahti on toimitusjohtajana Icecapitalissa, jonka perustajaosakas hän myös on.

Kim Väisänen aloitti uransa yrittäjänä jo opiskeluaikoinaan. Väisänen rakensi yhden maailman johtavista tiedonhävitysyhtiöistä,  Blanccon. Hän myi yrityksenä Iso-Britanniaan 60 miljoonalla eurolla. Väisänen on voittanut Tasavallan Presidentin Kansainvälistämispalkinnon kahteen kertaan.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Leijonan luola keskiviikkoisin klo 20 Nelosella

Langattoman lähiverkon heikko signaali on ongelma, joka turhauttaa nopeasti ja voi vaikuttaa merkittävästi päivittäisen työn tehokkuuteen.

Ongelmassa on tyypillisesti kyse on siitä, että käytössä olevalla kaistalla on ruuhkaa. Sen sijaan harvemmin ongelmana on signaalin heikkous, vaikka tältä saattaa ensin vaikuttaa.

Vanhempi 2,4 gigatavun taajuus voi olla varsin ruuhkainen, varsinkin tiheämmin rakennetulla alueella. Siksi käyttäjän kannattaa hankkia järjestelmä, joka tukee uudempaa viiden gigahertsin taajuutta.

Langattoman lähiverkon hitauden korjaamiseksi ei yleensä käytetä vahvistinta vaan asia korjataan suunta-antenneilla. Asiantuntijan tekemä mittaus paljastaa nopeasti, miten signaali kuuluu. Jos ongelmia ilmenee, tukiasema asemoidaan uudelleen. Suunta-antenneilla voidaan saavuttaa selvästi parempi yhteyslaatu. Varastossa ongelmana voi olla esimerkiksi se, että metalliset esineet häiritsevät radiosignaalia. Silloin ratkaisuna voi olla käytävien päähän asennettavat tukiasemat ja niihin liitetyt suunta-antennit, jotka asetetaan käytävien suuntaisesti.

Lähteenä Elisan hallittujen palveluiden ja tietoverkkojen asiantuntija Kai Vuokko.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Nopeista sähköautoistaan tunnettu Fisker on esitellyt uuden mallinsa parhaillaan käynnissä olevilla CES-messuilla Las Vegasissa. Messuilla luodaan katsaus kodinelektroniikan, robotiikan, älykodin ja muun muassa autoilun lähitulevaisuuteen.

Fisker on erityisen tuttu Suomessa, sillä valmistajan autoja koottiin jonkin aikaa Uudenkaupungin autotehtaalla.

Fiskerin uutuus on nimeltään EMotion. Nelivetoisen sähköauton huippunopeus on 260 kilometriä tunnissa ja yhdellä latauksella autolla voi taittaa lähes 650 kilometrin matkan.

Mielenkiintoista on se, että Fisker lupaa autolle nopean latauksen. Yhdeksässä minuutissa akusto latautuu niin, että autolla voi ajaa 200 kilometriä.

Pahimpaan kilpailijaansa Teslaan verrattuna EMotionissa on paljon samaa. Se on viisi metriä pitkä eli samaa kokoluokkaa kuin Tesla Model S.

Ennakkotilaukset käynnissä

Fiskerin uutuus on pitkälti hiiliuitua ja alumiinia. Tällä taataan auton keveys ja maksimaalinen paino-tehosuhde. Ostaja voi valita autonsa neli- tai viisipaikkaisena. Teslan Model X:n tavoin EMotionin ovet avautuvat ylöspäin ja ne avautuvat älypuhelimesta käskemällä. Sisällä on käytetty paljon kosketusnäyttöjä, kuten Teslassakin. 

Jo viime vuoden CES-messuilla kohistiin autonomisesta ajamisesta. Moni merkki, mukaan lukien BMW ja Tesla, ovat esitelleet omia versioitaan autopilotista. Tesla on jo ottanut toiminnon käyttöön, vaikka kyse ei ole vielä täysin automatisoidusta ajokokemuksesta.

Fiskerin uutuusmalli kykenee ajamaan lähes itsenäisesti. Auto pystyy hallitsemaan merkittävän osan yllättävistäkin liikennetilanteista, mutta kuljettajan on silti vielä pysyttävä valppaana.

Fisker kertoo, että auton tuotanto alkaa ensi vuoden aikana. Ennakkoon EMotionin voi tilata noin 110 000 euron hinnalla.

Kuva: Fisker

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi