Arvostettu talouslehti Forbes on listannut 30 alle 30-vuotiasta eurooppalaista verkkokaupan huippuyrittäjää.

Listalla on kaksi suomalaisnimeä.

Forbes nostaa esiin 26-vuotiaan Joonas Aholan, joka on MeetingPackagen perustaja ja toimitusjohtaja.

MeetingPackage on vuonna 2014 perustettu kokous- ja tapahtumatilojen markkinapaikka. Palvelulla on yli 250 000 kokoustilaa 120 maassa.

– Tuote toimii, nyt pitää nostaa vauhtia ja liikkua todella nopeasti, Ahola kertoi viime syksynä Kauppalehdelle.

Palvelu oli tuolloin kerännyt sijoittajilta 1,2 miljoonaa euroa.

Toinen suomalainen Forbesin listalla on 29-vuotias Iiro Kormi, joka on Zadaan toimitusjohtaja.

Zadaa on muotisovellus, joka auttaa käyttäjiään ostamaan ja myymään vaatteita samankokoisilta ja -tyylisiltä käyttäjiltä.

– Hienoa, että kova yhteinen työ tiimimme kanssa on huomioitu. Tällaisia nimityksiä on mukava ottaa vastaan. Olen pienestä pojasta lähtien ollut kiinnostunut liiketoiminnasta. Myin tislattua hiekkaa naapureille jo 6-vuotiaana, Kormi naurahtaa.

Zadaalla on yli 150 000 käyttäjää. Lisäksi palvelu tekee yhteistyötä muotibloggaajien kanssa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Zadaa

Viime vuosina voimakkaasti suosiotaan kasvattaneiden pakohuonepelien menestysbuumi jatkuu.

Joensuulaislähtöinen Huonepakopeli-ketju aikoo laajentua muualle Suomeen. Yritys etsii ketjuyrittäjiä avaamaan konseptin mukaisia toimipisteitä keskisuurten kaupunkien keskustoihin.

– Huonepakopeli on nopeasti löytänyt yleisönsä Joensuussa ja Mikkelissä, joten testattu konsepti soveltuu myös muualle Suomeen, kunhan löydämme innostuneet ihmiset niitä vetämään ja sopivat tilat kaupunkien keskustoista, kertoo ketjun perustaja Juha-Mikael Malinen.

– Etsimme nimenomaan operatiivisesta toiminnasta vastaavia yrittäjiä, joille annamme käyttöön valmiin ja hyväksi havaitun konseptin huonepakopelin liiketoimintaan. Vuokraamme yrittäjälle valmiit pelit, joten pelien suunnittelua ja rakentamista yrittäjän ei tarvitse osata. Sen sijaan päivittäisen toiminnan organisoinnista, pelien kokoamisesta ja korjaamisesta, rekrytoinneista, paikallismarkkinoinnista ja liiketilan kalustamisesta vastaa kukin yrittäjä itse.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Huonepakopeli

Tilitoimistopalveluita ja taloushallinnon asiantuntijapalveluita tarjoavan Talenomin tuoreen pk-yritysbarometrin mukaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä nautitaan nyt kultakaudesta.

Barometrin mukaan pk-yritysten liikevaihto kasvoi marraskuussa peräti 8,4  prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Syyskuusta marraskuuhun liikevaihto pomppasi 6,5 prosenttia.

Marraskuussa kasvun kärjessä olivat teollisuus (12,4 prosenttia), rakentaminen (12,1 prosenttia) ja palveluala (10,2 prosenttia). Kaupan kasvu oli 5,2 prosenttia.

Kolmen kuukauden tarkastelujaksolla rakentaminen vei kärkipaikan (13,9 prosenttia).

Maantieteellisesti parhaimmat kasvuluvut saatiin Pohjois-Pohjanmaalla (14,2 prosenttia) ja Pirkanmaalla (4,6 prosenttia). Samat alueet olivat kärjessä myös kolmen kuukauden jaksolla arvioituna.

– Jo ennen joulukuun lukuja voi ennakoida, että myös viimeinen vuosineljännes meni pienissä ja keskisuurissa yrityksissä päättyneenä vuonna erinomaisesti. Joulukuuta on nyt syytä seurata erityisen tarkasti, sillä edellytykset ovat olemassa aina vuoden kovimmaksi kasvukvartaaliksi, sanoo Talenomin toimitusjohtaja Jussi Paaso.

– Työttömien työnhakijoiden määrä on supistunut marraskuussa lähes tuplasti ennakoitua nopeammin. Tähän pk-yritysten kultakausi ei voi olla vaikuttamatta, kun muistetaan että yli puolet kotimaisten yritysten työpaikoista on pk-yrityksissä, Paaso toteaa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Suomen Yrittäjien Vuoden nuori yrittäjä -kilpailu on maamme arvostetuin nuorille suunnattu yrittäjäkilpailu. Palkinto on vertaisarvostukseen perustuva yrittäjiltä yrittäjille annettava tunnustus. Kilpailussa painotetaan yritystoiminnan ansioita.

Kilpailuun ilmoitettiin ennätysmäärä, 261 alle 35-vuotiasta yrittäjää eri puolilta Suomea. Kuka tahansa saattoi ehdottaa voittajaa.

– Ennätyksellinen määrä ilmiantoja kertoo sen, että nuorten yrittäjien kovaa työtä ja omistautumista osataan arvostaa joka vuosi enemmän, verkostopäällikkö Aicha Manai Suomen Yrittäjistä iloitsee.

– On ilo huomata, kuinka erilaisia toimialoja voittajaehdokkaat edustavat ja kuinka monimuotoinen joukko nuoret yrittäjät todella ovat. Ensi vuonna mennään vielä isoimmilla luvuilla.

Ilmiannot välitettiin tiedoksi Suomen Yrittäjien jäsenyhdistyksille, jotka ottavat ne huomioon virallisessa ehdokasasettelussaan.

Vuonna 2017 kilpailun voitti Takuullecom Oy:n Niklas Nukari Oulusta. 

Voittaja julki elokuussa Get Together -tapahtumassa

Kilpailu jakautuu alueellisiin alkukilpailuihin, joissa ratkaistaan Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen Vuoden nuoret yrittäjät, sekä valtakunnalliseen loppukilpailuun, johon osallistuvat aluetason voittajat sekä Suomen Yrittäjien toimialajärjestöjen esittämät ehdokkaat.

Loppukilpailun finalisteiksi valitaan viisi parasta ehdokasta. Valtakunnan Vuoden nuori yrittäjä paljastetaan Nuorten Yrittäjien Get Together -päätapahtumassa Hyvinkäällä 24. elokuuta 2018.

Yrittäjät valitsevat, voittajakolmikko palkitaan 30 000 eurolla

Voittajat valitsee raati, johon kuuluvat Takuullecom Oy:n yrittäjä Niklas Nukari, Hotelli Punkaharjun yrittäjä Saimi Hoyer, Nuorten Yrittäjien johtoryhmään kuuluva yrittäjä Leo Kadieff, yrittäjä Anna Perho, Business&Marketing Dot Oy:n yrittäjä Kati Rauhaniemi, SGN Group Oy:n Sam Nieminen, (Yksityisyrittäjäin Säätiön edustaja) ja digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä Suomen Yrittäjistä.

Yksityisyrittäjäin Säätiö tukee valtakunnallisen kilpailun kolmen parhaan palkitsemista yhteensä 30 000 euron suuruisella summalla. Alueellisten alkukilpailujen voittajien palkitsemiseen säätiö osoittaa 1 500 euron suuruisen tuen kullekin alueelle.

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fi:n lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 151 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Helsinkiläisen Hookle Oy:n sovellus lupaa auttaa pienyrittäjät mukaan some-maailmaan ja automatisoida some-tilien hallinnan. Pk-yrittäjille erityisesti suunnitellun sovelluksen avulla yrittäjä pystyy hallitsemaan kokonaisuutta yhden työkalun kautta.

Demoversion käyttäjien palaute laitettiin tuotantoon ja uusi Beta-versio julkaistaan Los Angelesissa Googlen konferenssissa tänään.

Betaversion voi ladata hookle.netistä. Betassa on Facebook ja Twitter-kytkennät, kaupallisessa versiossa kytkentöjä tulee olemaan useampaan sosiaalisen median kanavaan.

Kiinnostusta eri maista

Hooklen yrittäjä Tero Seppälä kertoo, että marras-joulukuun vaihteen Slush-kasvuyritystapahtuma on poikinut hyvin sijoittajatapaamisia, ja tapaamisia on edelleen.

– Meillä on ollut älytön lento päällä. Tapaamamme sijoittajat sanoivat, että sovelluksellemme olisi ollut tarvetta Slushissa. Meillä meni itselläkin tapahtumassa aikaa, kun julkaisimme päivityksiä eri some-tileille, kaikkiin erikseen.

Tässä vaiheessa sovellus on maksuton ja se on ladattavissa Google Playstä. Apple-sovelluksen voi ladata yrityksen kotisivuilta.

– Kun sovellus alkaa palvella ihan oikeasti yrityksiä, siitä tulee maksullinen premium-versio. Jatkossakin rajoitettuun yksityiskäyttöön sen voi ladata ilmaiseksi, Tero Seppälä kertoo.

Googlen tämänpäiväinen konferenssi on kehittäjille. Se striimataan ympäri maailmaa.

– Olemme siellä yhtenä showcasenä ja mukana Keynote -puheessa. Se on iso juttu suomalaisille, että pääsee framille kyseisellä areenalla. Meillä on tapahtumassa myös omia esityksiä ja oma ständi.  

Muut yhtiökumppanit ovat Jere Seppälä ja Juha Uotila.

Pienyrityksen asiakkaat ovat jo somessa

Iso osa pk-yrityksistä on jälkijunassa heräämässä digitaalisuuteen. Sosiaalinen media on kustannustehokas ja vuorovaikutteinen kanava olla yhteydessä asiakkaisiin.

Seppälä muistuttaa, että pienenkin yrityksen asiakkaat, käytännössä katsoen kaikki kuluttajat, ovat jo sosiaalisessa mediassa.

– Käytännössä yrityksetkin näkyvät jo sosiaalisessa mediassa, halusivat ne sitä tai eivät, koska kuluttajat pitävät tästä huolen, lisää Seppälä.

– Pienyrittäjät tietävät, että heidänkin pitäisi olla, mutta ongelma on se, että some nähdään viidakkona ja mörkönä. Heille sovelluksemme tarkoitus on, että sen avulla pääsee helposti someen ja vietyä yrityksensäkin sinne.

Järjestelmä ehdottaa käyttäjälle automaattisesti sisältöjä.

Hooklen sovellus on tehty Googlen Flutter-teknologialla. Flutter-työkalu on vielä kehitysvaiheessa, ns. alfa moodissa. Uusi teknologia nopeuttaa mobiilisovelluksen kehittämisen Seppälän mukaan 3-5-kertaiseksi nykyisestä. Samalla kustannus puolittuu. Teknologian ydin on siinä, että yhdellä ja samalla koodilla voidaan kehittää sovellus eri mobiilialustoille. Normaalisti tehdään eri koodilla eri alustoille.

Ensimmäinen rahoituskierros lisää vauhtia

Pk-yrityksille suunnattu some-tilien hallinnan automatisoiva sovellus on kiinnostanut sijoittajia.

– Viime viikolla minulla oli seitsemän sijoittajatapaamista. Olemme tavanneet ruotsalaisia, englantilaisia ja suomalaisia sijoittajia. On tosi mukava, että kiinnostusta löytyy.

Tähän asti helsinkiläisyritys on kehittänyt tuotettaan Tekesin Tempo-rahoituksella ja omalla pääomalla. Rahoituskierros on tavoitteena saada maaliin ensimmäisen kvartaalin aikana.

– Sijoittajat haluavat ennen sijoituspäätöstä nähdä tietynlaista edistystä ja miten tuote otetaan vastaan. Sen jälkeen pääsemme kansainväliseen kasvuun huomattavasti nopeammalla kulmakertoimella.

Varsinainen, kaupallinen versio lanseerataan helmikuun lopussa Barcelonassa Mobile World Congressissa.

Kuvassa: Tero Seppälä, Jere Seppälä ja Juha Uotila.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Neste sijoittui Global 100 -listauksessa toiseksi ja Outotec on listan viidentenä. Vastuullisuuslista julkistettiin Sveitsin Davosissa järjestettävässä Maailman talousfoorumissa julkistettiin tiistaina.

Listan laatii kanadalainen yhtiö Corporate Knights. Se arvioi listausta varten noin 6 000 pörssiyhtiötä ympäristö- ja sosiaalisen vastuun sekä hallinnon perusteella.

Suomalaisista yhtiöistä Kesko oli listan sijalla 31, Nokia sijalla 35 ja Wärtsilä 88. sijalla.

Global 100: Top 10 -lista:

1.      Dassault Systemes, Ranska

2.      Neste, Suomi

3.      Valeo, Ranska

4.      Ucb, Belgia

5.      Outotec, Suomi

6.      Amundi, Ranska

7.      Cisco Systems, Yhdysvallat

8.      Autodesk, Yhdysvallat

9.      Siemens, Saksa

10. Samsung, Etelä-Korea

Pk-yrityksillä ei raportointivelvollisuutta

Vuoden 2018 alusta voimaan tulleen kirjanpitolain muutoksen jälkeen kaikkien yritysten, jotka työllistävät yli 500 henkilöä, ja joiden liikevaihto tai tase on tarpeeksi suuri, täytyy raportoida myös vastuullisuuteen liittyvistä tiedoistaan.

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole Suomessa velvollisuutta raportoida vastuullisuuteen liittyviä tietoja, mutta nekin ovat nykyään yhä enemmän suurennuslasin alla. Esimerkiksi Asiakastieto on alkanut julkaista yritysten ”kunnollisuuslistausta”.

Suomalaisyritysten kunnollisuuskatsaus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.vastuullinenyritys.fi

Asiakastiedon kunnollisuuskatsaus paljastaa, että kaksi kolmasosaa yritystoimintaan liittyvistä vastuullisuusrikkomuksista, kuten ympäristö- ja työturvallisuusrikkomuksista tehdään vähintään kymmenvuotiaissa yrityksissä.

Laiminlyöntejä eniten rakennusalalla

Laiminlyönneistä 22 prosenttia tehdään rakennusalalla. Tiedot perustuvat Suomen Asiakastieto Oy:n tietokantaan, joka kokoaa jokaisen suomalaisen yrityksen vastuullisuustiedot ensimmäistä kertaa yhteen. Asiakastieto uskoo palvelun parantavan yrityskentän läpinäkyvyyttä merkittävästi.

Merkintöjä rikostuomioista ja seuraamusmaksuista löytyy viimeisen viiden vuoden aikana noin 1070 suomalaisyritykseltä, joista reilu viidennes toimii rakennusalalla. Seuraavaksi eniten rikkomuksia tehdään teollisuudessa sekä tukku- ja vähittäiskaupan alalla.

Kunnollisuuskatsaus paljastaa, että tiettyjen toimialojen lisäksi kokeneidenkin yritysten vastuullisuudessa on usein parannettavaa. Merkintöjä saavista yrityksistä kaksi kolmasosaa on toiminut vähintään 10 vuotta.

– Suomessa toimii siis 719 kokenutta yritystä, joiden vastuullisuudessa on ollut huomautettavaa, katsaus paljastaa.

toimitus(at)yrittajasanomat.fi

Kuva: Pixhill

Työterveyslaitos kerää uutta tietoa yrittäjien työstä palautumisen keinoista.

Tutkimusten mukaan palkkatyössä yli 55 työtuntia viikossa lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Yrittäjien osalta vastaavaa tutkimusta ei ole tehty. Se kuitenkin tiedetään, että yrittäjät tekevät selvästi palkansaajia pidempiä työviikkoja.

Suomen Yrittäjien loppuvuodesta 2017 teettämän kyselyn mukaan liki puolet yrittäjistä tekee yli 50-tuntista työviikkoa, ja lähes joka kymmenennellä työtunteja kertyy viikossa yli 70.

– Meillä ei ole tutkittua tietoa siitä, miten pitkät työpäivät vaikuttavat yrittäjiin tai mitkä ovat parhaat keinot edistää yrittäjien työstä palautumista työpäivän aikana ja vapaa-ajalla, sanoo johtava asiantuntija Jaana Laitinen Työterveyslaitokselta.

– Koska lisäksi vain harva mikroyrittäjä hankkii itselleen työterveyshuollon, jossa työkykyä voitaisiin tukea ja tarkkailla, luotettavaa tutkimustietoa tarvitaan myös yrittäjien työterveyshuollon palvelujen sisältöjen uudistamiseksi ja työterveyshuollon palvelujen kattavuuden lisäämiseksi, hän jatkaa.

Uusi kännykkäsovellus yrittäjien avuksi

Nyt tehtävää tutkimusta varten tutkimusryhmä on toteuttanut uuden mobiilisovelluksen. Sovellusta on kehitetty tiiviissä yhteistyössä yrittäjien kanssa. Tutkimuksessa kerätään tietoa siitä, voidaanko puhelimeen asennettavan sovelluksen kautta toteutettavalla ohjauksella muuttaa yrittäjien käyttäytymistä ja edistää heidän työstä palautumistaan ja työkykyä.

– Mobiilisovellus, joka on aina mukana, voisi olla sopiva keino tukea yrittäjiä. Tähän mennessä tutkimukseen on ilmoittautunut noin 605 yrittäjää. Tutkimusta on markkinoitu pääasiassa some-kanavissa, joten ilmoittautuneiden määrä osoittaa asialle olevan tilausta, Laitinen toteaa.

Ohjauksen sisällöt ja ohjausmenetelmät perustuvat tutkittuun tietoon ja on aiemmissa tutkimuksissa todettu käyttäytymisen muutosta edistäviksi. Sovelluksen teknologiset ratkaisut tukevat ja auttavat käyttäjää muutoksen teossa.

– Olemme panostaneet sovelluksen kehittämiseen kokoamalla parhaan mahdollisen osaamisen ja tutkimustiedon monitieteisesti. Sovellus auttaa asettamaan tavoitteita ja antaa vinkkejä ja palautetta työstä palautumiseen. Mukana Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä ovat Oulun, Tampereen ja Kölnin yliopistojen tutkijaryhmät, kertoo professori Harri Oinas-Kukkonen Oulun yliopistosta.

– Tämä tutkimuksemme on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, tietääksemme missään ei ole tehty yrittäjien palautumista edistäviä tutkimuksia aiemmin. Se kävi ilmi laajasta kirjallisuuskatsauksestamme, Laitinen toteaa.

Yrittäjät voivat ilmoittautua tutkimukseen osoitteessa www.ttl.fi/palaudu tai sähköpostikutsun saatuaan vastaamalla kyselyyn. Tutkimukseen voivat osallistua kokoaikaiset yrittäjät, joiden yrityksessä on alle 10 työntekijää.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kantar TNS teki tutkimuksen 12. – 17. tammikuuta Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Tutkimusta varten kerättiin 1031 haastattelua.

Puolet suomalaisista (51%) on myös sitä mieltä, että työnantajien sijasta yhteiskunnan pitäisi maksaa raskauden vuoksi sairauslomalla olevan tai sairasta lasta kotona hoitavan palkkakulut.

– Meillä on keskimäärin seitsemän työntekijää vuosittain äitiysvapailla. Lapsen syntymä on iloinen asia, mutta kyllä siitä tulee yrittäjälle merkittäviä kuluja, totesi hoiva-alan yrittäjä Anne Kangas viikonloppuna yrittäjät.fi:n jutussa.

Anne Kankaan yritys työllistää noin 160 henkilöä, enimmäkseen naisia.

– Perhevapaauudistuksesta uhkaa tulla osin susi jo syntyessään, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Suomen Yrittäjien mukaan näyttää siltä, että uudistus lisää erityisesti äitien työnantajien kustannuksia. Se johtaa siihen, että varsinkin nuorten naisten työmarkkina-asema heikkenee. Silloin uudistuksen keskeinen tavoite vahvistaa naisten työllisyyttä ei toteudu.

– Työnantajien kulut uhkaavat lisääntyä, kun äitiyslomien alkua myöhennetään, jolloin yhä useampi jää äitiyslomalle sairauslomalta, ja kun isäkiintiön pidennys ja hoitorahan leikkaus vievät lapsia entistä enemmän päivähoitoon, jolloin sairaita lapsia hoidetaan entistä enemmän työnantajan kustannuksella kotona, Pentikäinen sanoo.

– Sairaita lapsia pitää hoitaa kotona, varhaiskasvatusta on hyvä lisätä ja isien hoitovastuuta kasvattaa, mutta on kohtuutonta, että laskun maksaa työnantajayrittäjä, painottaa Pentikäinen.

Suomen Yrittäjät on laskenut, että keskimäärin lapsi tulee maksamaan äidin työnantajalle nettona noin 8000 euroa. Summassa on kokonaisuudessaan alle 10-vuotiaasta lapsesta tämän äidin työnantajalle aiheutuvat kulut. Summa sisältää noin 4000 euroa alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitovapaasta aiheutuvia kuluja.

Laskennan perusteena on käytetty sitä, että lapsi on sairaana keskimäärin viitenä työpäivänä vuodessa. Selvitysten mukaan isät hoitavat näistä keskimäärin kahtena päivänä eli 40 prosenttia.  (Juttu jatkuu grafiikan alapuolella)

Palkkakuluja yhteiskunnan maksettavaksi

Kantar TNS:n tekemässä tutkimuksessa 51% oli sitä mieltä, että on yhteiskunnan tehtävä maksaa palkkakulut, joita tulee raskauden vuoksi sairauslomalla olemisesta tai sairaan lapsen hoitamisesta kotona. Miehistä tätä mieltä on 53% ja naisista 49%.

Vain 23% suomalaisista on sitä mieltä, että työnantajan on edelleen maksettava nuo palkkakulut.

– Suomalaiset tukevat uudistusta, joka siirtää sairaslomalla olevan äidin ja kotona hoidettavan sairaan lapsen palkkakuluja työnantajalta koko yhteiskunnan kannettavaksi. On yhteiskunnan – ei yrittäjän – tehtävä tukea taloudellisesti vanhemmuutta. Kyse on yli sadasta miljoonasta, joten taakka ei ole pieni, Pentikäinen sanoo.

Hän huomauttaa, että jo nykyinen tilanne on erittäin raskas monelle naisvaltaisen alan yrittäjälle. Jos taakka vielä kasvaa, monen mitta täyttyy.

– Yrittäjien näkökulmasta perhevapaajärjestelmän pitää olla joustava ja antaa tilaa paikalliselle sopimiselle vanhempien ja työnantajan kesken. On mahdollista, että uudistus tuo erityisesti äitien valintoihin joustavuutta, mikä on hyvä, Mikael Pentikäinen toteaa.

Suomen Yrittäjien mielestä on tärkeä ymmärtää, että pitkät pakkokiintiöt ovat ongelmallisia yrittäjille, koska moni yritys on riippuvainen äidin tai isän työpanoksesta. Siksi järjestelmän pitää olla joustava ja mahdollistaa erilaisten perheiden ja yritysten tarpeet.

– Tuore gallup osoittaa, että suomalaiset eivät kannata pakkokiintiöitä vaan perheiden valinnanvapautta.

Kantar TNS teki tutkimuksen 12. – 17. tammikuuta Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Tutkimusta varten kerättiin 1031 haastattelua ja aineisto edustaa maamme 15 - 74-vuotiasta väestöä poislukien Ahvenanmaalla asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

K-kauppias Lauri Zittling kertoi yrittäjät.fi:ssä noin kuukausi sitten, että näpistyksistä aiheutuu hänen yritykselleen 10 000 – 15 000 euron kustannukset vuosittain.

– Minua uhattiin viimeksi viime viikolla puukolla ja työntekijääni lyötiin, Zittling kertoi.

Zittling ei ole ongelmineen yksin. Yrityksiin ja niiden työntekijöihin kohdistuva rikollisuus on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Rikollisuus ja häiriökäyttäytyminen aiheuttavat kustannuksia ja haittoja liiketoiminnalle sekä heikentävät henkilöstön turvallisuutta ja työssä viihtymistä.

Helsingin yliopisto toteuttaa tänä vuonna järjestyksessä toisen kansallisen yritysuhritutkimuksen. Tutkimuksessa kartoitetaan erityisesti vähittäiskaupan sekä matkailu- ja ravintola-alan toimipisteisiin ja niiden työntekijöihin kohdistuvia rikoksia.

Tutkimuksessa selvitetään muun muassa yrityksiin kohdistuvia varkauksia ja vahingontekoja sekä työntekijöiden työssään kokemia väkivalta- ja uhkatilanteita. Tuloksia käytetään yritys- ja työturvallisuuden kehittämiseen, seurantaan ja tutkimukseen.

Tutkimus tehdään puhelinhaastatteluina alkuvuodesta 2018. Haastattelut suorittaa Kantar TNS Oy Helsingin yliopiston toimeksiannosta. Tutkimuksessa on mukana noin 3000 vähittäiskaupan sekä matkailu- ja ravintola-alan toimipaikkaa koko Suomen alueelta. Tutkimusta rahoittavat Työsuojelurahasto, oikeusministeriö ja sisäministeriö.

Lisätietoja tutkimuksesta:

http://blogs.helsinki.fi/yritysuhritutkimus/

toimitus(at)yrittajat.fi

http://www.ahogroup.fi/jussin_tarina.html

Ahon kuolemasta kerrottiin keskiviikkona Rukakeskuksen Facebook-sivulla.  Rukalla ja Pyhällä oli keskiviikkona suruliputus Ahon muiston kunniaksi. 

Aho on koulutukseltaan korvalääkäri ja hän perusti 1960-luvun puolivälissä hammaslääkärivaimonsa Eilan kanssa Helsingin Lääkärikeskuksen. Laskettelukeskuksen yrittäjiä Ahoista tuli sattumalta 1970-luvun taitteessa, jolloin he ostivat vaikeuksiin joutuneen Rukahovin ja isä-Ahosta tuli koko hiihtokeskuksen omistaja.

Paikka oli tuttu, koska perheellä oli autiotila Rukan lähellä Kitkajärvellä, missä Juhani Aho tykkäsi käydä kalastamassa.

Nykyään perheyhtiö Aho Groupiin kuuluvat Rukakeskus, Pyhätunturi, Aava Lääkärikeskus ja Yhtyneet Medix Laboratoriot.

Kauppalehti kertoo, että Juhani Aho ei ollut eläessään harrastanut laskettelua. Hän lähti silti kehittämään pientä hiihtokeskusta. Vuonna 1987 Rukakeskus hankki Pyhätunturin samaan ketjuun.

Nykyään kaikki Juhani Ahon viisi lasta ovat perheyrityksen palveluksessa. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 1999, jolloin Aho Groupin omistus siirtyi tasaosuuksin Juhani ja Eila Ahon lapsille.

– Minulla on ollut hyviä ystäviä ja tukijoita. Ilman ainutlaatuista vaimoa ja perheenäitiä asiat eivät olisi alkuunkaan niin kuin ne ovat", elämäänsä ja uraansa muisteleva Juhani Aho toteaa oheisella videolla.

Aho Group valittiin vuonna 2008 Vuoden Perheyritykseksi.

toimitus(at)yrittajat.fi

Uusien pakettiautojen kauppa käy vilkkaana.

Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa kertoi Yrittäjät.fi:lle syksyllä, kuinka nousutrendi käynnistyi jo vuonna 2016. 

– Rakennussektorin sähkö- ja putkialojen yrittäjät, jotka liikuttavat toimistoansa laitteineen ja kalustoineen raksalta toiselle, ovat sen kasvun tuoneet, Rissa luonnehti.

– Ajoneuvokanta on vanha, niillä on ajettu paljon. Finanssikriisin aikaiset, 5-6 vuotta vanhat romut ovat käsissä, joten on pakko vaihtaa.

Ensirekisteröintien lisäksi myös käytetyt hyötyautot vaihtavat nyt vilkkaasti omistajaa.

– Keskikokoisilla, muutaman vuoden vanhoilla pakettiautoilla on selvästi kysyntää. Monille yrittäjille vähän ajettu ja muutaman vuoden vanha auto on taloudellisesti järkevä ostos. Autoissa on jo yleensä yrittäjän tarvitsemat perusvarusteet, kuten peräkoukku ja lisälämmitin, kertoo myyntipäällikkö Topi Vento Kamux Lahti Hyötyautoista Tuulilasille.

Tuulilasin mukaan hyötyauton vähäpäästöisyys on erityisen tärkeää niille yrittäjille, jotka tekevät urakoita kaupungeille ja kunnille.

– Hyötyauto on yrittäjälle työkalun lisäksi myös käyntikortti, joka antaa mielikuvan hänen toiminnastaan. Tämän huomaa toivotusta varustelutasosta, joka painottuu turvallisuuden ja käytännöllisyyden lisäksi huoliteltuun ulkonäköön. Turvallisuutta tuovat peruutuskamera ja lisävalot, mukavuutta taas matkapuhelimella ohjattu lisälämmitin ja ulkonäköä saadaan alumiinivanteilla ja näteillä teippauksilla, Vento mainitsi Tuulilasin haastattelussa.

Kuva: Istockphoto

toimitus (at) yrittajat.fi

Työolobarometri kertoo, että luottamus ja tiedon kulku on sitä parempi, mitä pienemmästä työpaikasta on kyse. Pienillä työpaikoilla työntekijöistä lähes puolet ei kuulu työntekijäliittoon.

– Luottamusmieslukko on siis todellinen ongelma, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrista, johon vastasi tuoreimmassa, vuonna 2016 tehdyssä Työolobarometrissa 1039 yksityisen sektorin palkansaajaa.

Suomen Yrittäjät eritteli vastaukset yrityskokoluokittain.

– Työolobarometri osoittaa jälleen kerran, että erityisesti pienissä yrityksissä työnantajan ja työntekijöiden välit ovat avoimet ja luottamukselliset. Pienissä yrityksissä tietoja myös välitetään avoimesti. Edellytykset työpaikkasopimiselle ovat siis hyvät, Janne Makkula sanoo.

– Ongelmana on se, että lainsäädäntö antaa liian vähän tilaa hyödyntää tätä luottamusta. Se kieltää yleissitovaa työehtosopimusta noudattavaa yritystä hyödyntämästä merkittävää osaa työehtosopimusten joustoista.

Makkulan mukaan hallituksen keskeinen tehtävä on poistaa lainsäädännöstä sopimisen kiellot.

– On muistettava, että aidossa paikallisessa sopimuksessa ei ole kysymys liitoista eikä liittojen välisestä luottamuksesta tai sen puutteesta. Kysymys on työpaikoista ja siellä työtä tekevien ihmisten – yrittäjien ja työntekijöiden – keskinäisestä mahdollisuudesta sopia sellaisista työaika- ja muista järjestelyistä, jotka yhdessä hyväksi katsotaan, Makkula sanoo.

– Toivon vilpittömästi, että barometrin tietoja hyödynnetään, kun työlainsäädäntöä kehitetään. Luottamusta tutkitusti on. Sopimisen mahdollisuuksia tarvitaan lisää, eikä ketään saa sulkea työpaikkasopimisen ulkopuolelle. Kaikkia yrityksiä ja työntekijöitä on kohdeltava lainsäädännössä yhdenvertaisesti järjestäytymisestä riippumatta.

Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2016 Suomessa toimi 283 563 yritystä. Pienten ja keskisuurten yritysten, eli alle 250 työntekijää työllistävien yritysten, osuus kaikista yrityksistä on 99,8 prosenttia.

Alle kymmenen henkilöä työllistävien mikroyritysten osuus on 93,3 prosenttia, ja ne työllistävät 24 prosenttia yksityisen sektorin työntekijöistä.

Alle 50 henkilöä työllistävät pienet yritykset ja mikroyritykset työllistävät yhteensä lähes puolet yksityisen sektorin työntekijöistä.

Uudet työpaikat syntyvät pääosin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä trendi on selkeä ja jatkunut pitkään. Taustalla ovat elinkeino- ja tuotantorakenteen muutokset, kuten toimintojen ulkoistaminen ja palvelualojen kasvu. Yritykset ovat tyypillisesti pienempiä palvelualoilla. Myös yksinyrittäjien määrän kasvu selittää henkilöstömäärän lisääntymistä mikroyrityksissä.

Lue koko Yrittäjä – hyvä työnantaja –raportti täältä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden kolmannella neljänneksellä (heinäkuu-syyskuu) perustettiin 6 795 yritystä. Tämä on 7,7 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana, jolloin aloitti toimintansa 6 311 yritystä.

Suosituin toimiala oli ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, jolla aloitti lähes 1 200 uutta yritystä. Seuraavaksi suosituimmat toimialat olivat rakentaminen ja kauppa.

Eniten uusia yrityksiä syntyi heinä-syyskuussa Uudellamaalla, 2 619 kappaletta. Seuraavaksi eniten uusia yrityksiä aloitti Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Kunnittain suosituimmat paikat uusille yrityksille olivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu.

Tilastokeskuksen mukaan konkurssien määrä väheni viime vuonna noin 10 prosentilla verrattaessa edellisvuoteen.

Viime vuonna pantiin vireille yhteensä 2 160 konkurssia. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät muiden palveluiden päätoimialalla. Tämä sisältää esimerkiksi informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä kiinteistöalan toiminnan.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös uusista perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan yleensä tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 18.1.–24.1. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 36 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on 816 000 euroa ja tuloksen keskiarvo noin 136 000 euroa.

Hyönteisruokatuotteita tuottava EntoCube on kerännyt rahoituskierrokseltaan 360 000 euroa. Yhtiöön sijoitti muun muassa HYY Yhtymä sekä ammattikokki, ravintolayrittäjä Henri Alén.

Yhtiö aikoo rahoituksen turvin kasvattaa kotimaista ruokahyönteistuotantoa. EntoCubella on tällä hetkellä Suomessa kuusi sirkkafarmia.

– Uuden rahoituspohjan ja uusien sijoittajien tuoman kokemuksen ja osaamisen myötä EntoCube vahvistaa asemaansa yhtenä johtavista hyönteisalan yrityksistä. Sijoitettu pääoma käytetään hyönteistuotannon nopeaan laajentamiseen, uusien tuotteiden lanseerauksiin ja kansainvälistymiseen. Kasvutavoitteemme ovat erittäin kunnianhimoisia, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Perttu Karjalainen.

Vuonna 2014 perustettu EntoCube työllistää tällä hetkellä 10 henkeä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: EntoCube

Tietoturva-asiantuntijoiden koostama raportti varoittaa esineiden internetin (IoT) riskeistä.

Tietoturvayhtiö F-Securen rahoittaman Internet of Things: Pinning down the IoT -raportin mukaan esineiden internetin tietoturvaa ja yksityisyyttä koskeva sääntely on puutteellista. Raportti suositteleekin pikaisia toimenpiteitä.

Kuluttajat eivät useinkaan ole tietoisia verkkoon kytkeytyneiden laitteiden riskeistä.

– Tuloksena voisi olla vielä pelottavampi tilanne kuin iltapäivälehtien puhelinhakkerointiskandaali Isossa-Britanniassa, sillä turvattomien internet-laitteiden käyttö on levinnyt erittäin laajalle, raportissa arvioidaan.

– Lopulta miltei jokainen kodissa oleva laite on verkossa, mutta käyttäjät eivät miellä niitä älylaitteiksi. Tyhmiltä vaikuttavat laitteet eivät tarjoa kuluttajille mitään erityisiä toimintoja, sillä ne ovat verkossa pelkästään lähettääkseen tietoja ja analytiikkaa yhtiölle, joka ne on valmistanut, sanoo F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen raportissa.

Durhamin poliisin poliisipäällikkö Michael Barton haluaisi välttää tiukkaa sääntelyä.

– Leluja ei voi myydä, jos niissä on mahdollisesti lapsia sokeuttavia neuloja. Autoja ei voi myydä, jos niiden jarrut toimivat vain ajoittain. Yhtä mahdotonta pitäisi olla myydä IoT-ratkaisuja, jotka mahdollistavat käyttäjän pankkitilin tyhjentämisen.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Sitran yrityskilpailu nostaa esiin kaupallisia pienyritysten ratkaisuja, joita hyödyntämällä kuluttajat voivat parantaa oman arkensa ekologista kestävyyttä.

Voittajilla ratkaisuja asumisesta ravintoon

Lähes 70 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy tavallisesta arjesta: siitä, miten asumme, liikumme, syömme ja mitä ostamme. Kiertotalouden mukaiseen kestävään kulutusmalliin siirtyminen edellyttää uusia ratkaisuja ja innovaatioita.

– Kestävästä kuluttamisesta on tulossa uusi normaali ja kuluttajat kaipaavat ratkaisuja, jotka tekevät kestävistä arjen valinnoista entistä helpompia. Tämä avaa yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, sanoo Sitran Kestävä arki -avainalueen projektijohtaja Markus Terho.

Asumisen sarjassa parhaina ratkaisuina palkittiin energiatehokkuuskonsultointia tarjoava Green Coal Mining Oy sekä Jaaxx Oy:n tavaroiden yhteiskäyttöpalvelu Liiteri.net. Liikkumisen sarjan voiton nappasivat Tecinspire Oy:n kimppakyytien sopimista helpottava kalenterisovellus App2Day sekä autojen vertaisvuokrauspalvelu Shareit Blox Car.

Ruoka-sarjasta kehitysohjelmaan nousivat Järki Särki Oy:n särjestä valmistetut kalasäilykkeet ja katuruokayritys Idealgrain Oy, joka käyttää ruoissaan oluttuotannossa syntyvää mäskiä. Ruokahävikin vähentämiseen ja kiertotalouden edistämiseen tähtää myös hävikkiruokaravintola Loop.

Tavarat ja palvelut -sarjasta kärkeen nousivat CosmEthics-mobiilisovellus, joka kertoo kosmetiikkatuotteiden viivakoodien perusteella niiden sisältämät ainesosat, sekä joustavan tavaroiden vuokraamisen mahdollistava Goodrnt-sovellus. Lisäksi kehitysohjelmaan pääsi yritysten työolojen läpinäkyvyyttä lisäävä palvelu Work Ahead, joka auttaa kuluttajia valitsemaan ihmisoikeuksia kunnioittaen tehtyjä tuotteita.

Kehitysohjelmassa suuryritykset sparraavat ratkaisuja

Kymmenen Fiksu arki- yrityskilpailun voittajaa pääsee mukaan kehitysohjelmaan, jossa he saavat kumppaniksi ison yrityksen, tukea ratkaisunsa kaupallistamiseen, kehittämiseen ja kokeiluihin kuluttajien kanssa sekä kymppitonnin kehitysrahaa.

– Fiksu arki -kehitysohjelman tavoitteena on kehittää kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja, jotka pienentävät arjen ympäristövaikutuksia ja vastaavat kuluttajien tarpeisiin. Pääpaino on alkuvaiheessa olevien, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa, Sitran Markus Terho sanoo.

Järjestäjien toiveissa on, että voittajista löytyy potentiaalia myös kansainvälistymiseen.

Kehitysohjelmassa kilpailun voittaneet pienyritykset saavat mahdollisuuden kehittää kestävän arjen kuluttajaratkaisujaan yhdessä tuomaristossa mukana olleiden suuryritysten kanssa. Yrityskumppaneina kilpailun tuomaristossa ovat Fazer, Gasum, IKEA, K-ryhmä, OP, Paulig, Realia Group, SATO, Tori.fi, Valio, Viking Line ja YIT.

Terho uskoo, että parhaat ratkaisut syntyvät avoimella innovaatioyhteistyöllä. Esimerkiksi K-ryhmä ryhtyy kehitysyhteistyöhön Järki Särki Oy:n kanssa.

Kuva: Pixhill.com

toimitus (at) yrittajat.fi

Luontoon perustuviin matkailu-, hyvinvointi- ja virkistyspalveluihin liittyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Luontomatkailu ja virkistyskäyttö ovat tärkeä osa Suomen biotaloutta, mutta kasvun toteutumiseksi tarvitaan räätälöityjä kannustimia ja toimenpiteitä, todettiin VirKein-hankkeen loppuraportissa.

–Syvensimme tietoa siitä, mitkä asiat kiinnostavat eri kulttuureista tulevia matkailijoita. Iso potentiaali on Kiinassa, Japanissa ja muualla Aasiassa. Heille pitää räätälöidä kiinnostavia tuotteita, mutta sitä yrittäjän on vaikeaa tehdä yksin, Luken tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen kertoo Luonnonvarakeskuksen uutisessa.

Virkistyspalvelut käsi kädessä luontoympäristön kanssa

Liiketoiminnan ja uusien tuotteiden kehittämiseksi tarvitaan innovaatiotoiminnan vahvistamista, asiakaslähtöisen markkinoinnin ja myynnin vahvistamista sekä toimialan tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäämistä.

– Luontoympäristön laadun turvaamiseksi tarvitaan uudentyyppisten rahoitus- ja toimintamallien käytännön kokeiluja ja niitä tukevaa tutkimusta.

Nyt päättynyt hanke toteutettiin Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Valtioneuvoston kanslian hankkeessa haettiin keinoja metsä- ja vesialueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön kehittämiseksi ja turvaamiseksi.

Hankkeessa koottiin yhteen nykyinen tieto sektorin talous- ja muista hyvinvointivaikutuksista, tilastoinnin tarpeista, kasvunäkymistä ja liiketoiminnan uusista malleista.

Raporttiin tästä

toimitus (at) yrittajat.fi

Huutokosken Arvo-Kala Oy, Pekka Viljakaisen AII Corporation ja tukkuri Heinon Tukku perustivat yhteisyrityksen Finnforelin kasvattamoa varten. Etelä-Savon Joroisissa Arvo-Tec Oy kehittää ja tuottaa kalanviljelyn ruokintateknologiaa. Yrityksellä on yli 40 vuoden kokemus kalankasvattamisesta.

Arvo-Tecin toimitusjohtaja Kaj Arvosella on yhteisyrityksestä kolmanneksen omistus.

Teollinen symbioosi parhaimmillaan

Uudessa kasvattamossa on kyse teollisesta symbioosista, jossa kaikki osapuolet hyötyvät.

– Tehdasalueella on oma vartiointi ja palokunta paikalla. Ostamme energiaa Stora Ensolta, eli sähkönsaanti on erittäin turvattua. Toinen suuri hyöty meille on, että kaikki poistuva vesi menee Storan Enson jätevedenpuhdistusjärjestelmään. Se helpotti paljon ympäristöluvan saantia, Arvonen kertoo.

Stora Enso hyötyy vastavuoroisesti, kun kalalaitoksen tuottama typpi johdetaan paperitehtaan puhdistusprosessiin.

Tuotantoa ajetaan parhaillaan ylös. Täysi tuotanto saadaan vauhtiin elo-syyskuussa. Investointi oli 12 miljoonan kokoinen.

– Tuotantotavoite on miljoona kiloa vuodessa. Jos sitä vertaa koko Suomen tuotantoon, mikä on 12-14 miljoonaa kasvatettua kalaa, on se merkittävä. Norjalaiset kasvattavat vuodessa 1400 miljoonaa kiloa.

Kalankasvatuksessa kalan terveys tärkeää

Myyntikokoon kalat kasvavat eri laitoksissa yhdeksässä kuukaudessa. Varkauden kaupunki rakennutti Finnforelille rakennuksen teollisuuskylään. Finnforeliin kuuluu Varkauden laitoksen lisäksi hautomo Hollolassa, joka ottaa vetensä suoraan Salpausselästä.

– Tällä varmistetaan kalanterveys, sieltä ne siirretään Huutokosken laitokselle noin neljän gramman painoisina. Kiertovesilaitoksella kasvatamme kalan noin seitsemään grammaan, sitten siirtyy Varkauteen loppukasvatusta varten.

Saimaan tuore tekee pakattua annoskokoista kirjolohifileetä ja tuplafileetä. Kauppoihin tuotteet tulevat helmikuun toisella viikolla maanlaajuisesti.

Tunnettu maailmalla

Arvo-Tec jatkaa omassa yrityksessä kalanviljelyn ruokintateknologian kehittämistä ja tuottamista. Arvosen mukaan heillä on 17 jälleenmyyjää ympäri maailmaa.

– Olemme tunnettuja maailmanlaajuisesti. Näemme, että kiertovesitekniikka on se, mikä valtaa alaa.

Arvo-Tec on perustettu vuonna 1995, sen emoyhtiö jo aiemmin. Yritys alkoi vuosituhannen vaihteessa kehittämään kiertovesiviljelyä suomalaisiin olosuhteisiin. Yritys on erikoistunut poikas- ja makean veden laitosten kalanruokintajärjestelmiin sekä ympäristökuormituksen minimoivaan ja kasvatusolosuhteet optimoivaan kiertovesiteknologiaan.

Kuva: Arvo-Tech Oy

Riikka Koskenranta

riikka. koskenranta (at) yrittajat.fi