Syksyllä 1992 Risto Laatunen ei saanut nukuttua muutamaan yöhön. Muistiin painuneet dramaattiset tapahtumat sattuivat kesken työvuoron. Hän nouti asiakkaat Jaalasta ravintolasta kyytiin ja suunta oli Voikkaalle.
– Jouduin ryöstön kohteeksi. He sanoivat, että rahat tänne tai muuten ammutaan. Ryöstäjä laittoi käden povitaskuun, eläkkeelle jäänyt taksiyrittäjä Laatunen muistelee.
30-vuotiseen yrittäjäuraan mahtui paljon hyviäkin hetkiä, mutta myös vapaa-ajan vähyys tuli tutuksi. Työn suola löytyi sen monipuolisuudesta.

14 mersua

Vanhin veli Arto Laatunen ryhtyi maansiirtoyrittäjäksi jo vuonna 1959. Sen jälkeen vielä neljä Laatusen sisarusta valitsi yrittäjän tien, kukin tahollaan ja omalla alallaan.
– Läksin koulusta 15-vuotiaana velipojalle töihin. Läksin ajamaan koneita ja ajoin asvalttirekkaa, Risto Laatunen kertoo.
36-vuotiaana hän haki taksiluvat. Autoilijan uraan mahtui kolme miljoonaa kilometriä ja 14 Mersua. ”Mersu-uskollinen” mies kertoo vuoden 1989 olleen hänen uransa paras taloudellisesti.
– Ajoa oli niin paljon kuin ehti ajamaan. Sinä vuonna tuli 110 000 kilometriä, normaalisti oli 80 000:n paikkeilla.
Kun Jaalan Yrittäjät jakoi viime marraskuussa juhlassaan huomionosoituksia ansioituneille yrittäjille, Risto Laatunen sai viirin 70-vuotismerkkipäivän johdosta.
Nyt 80-vuotias Arto Laatunen sai Jaalan Yrittäjien Vuoden yrittäjäpalkinnon vuonna 1980 sekä timanttiristin elämäntyöstään vuonna 2009. Sisarusjoukon muut yrittäjät, Seppo, Risto ja Vesa Laatunen ovat hekin vastaanottaneet yrittäjäristit.

Asta Yliportimo teki uran K-kauppiaana Lahdessa miehensä kanssa. Yrittäjyys toki leijuu vahvana ilmassa ilman juhlavia tunnustuksiakin.
Nuorin veli Vesa Laatunen jäi eläkkeelle vuodenvaihteessa, mutta ei ole malttanut lopettaa kaivuritöitä kokonaan.  Seppo Laatunen toimi myös kaivuriyrittäjänä 1960-luvulta lähtien ja pyöritti leirintäaluetta Jaalassa aikoinaan. Nyt eläkepäivillään hän on tehnyt puuveistoksia, joita on esillä hänen pystyttämässään Ateljee Pihkahovissa kotikunnassa.
Alun perin sisaruksia oli yhdeksän, suurin osa ryhtyi yrittäjiksi. Veljekset uskovat, että työnteko maatilalla jo pienestä pitäen on kylvänyt yritteliäisyyden siemenen. Toisaalta Jaalassa on ollut vähän työpaikkoja tarjolla.

Jo sodan jälleenrakennuksessa

Kahdeksankymppinen Arto Laatunen syntyi ennen toista maailmansotaa, ja jälleenrakennus tiesi valtavasti töitä kaivinkoneyrittäjälle. Silloin luotiin modernia päätieverkkoa ja levitettiin kyläteitä.
Sekä Risto että myöhemmin Vesa työskentelivät isoveljen yrityksessä kaivinkonetöissä.
Laatusten veljekset ovat olleet hyvässä maineessa Jaalassa. Asiakkaat puhuvat Laatusten laadusta.
– Kiitoksia tulee aina paljon. Tämä perustuu siihen, että työ pitää tehdä hyvin, niin töitä riittää eikä tule mitään sanomista, Vesa Laatunen kertoo.
– Vastoinkäymiset ovat sitä varten, että ne voitetaan, eikä saa antaa periksi. Tee aina hommasi niin hyvin kuin osaat. Omassa työssäni palvelu oli kaikista tärkeintä, sitten ne soittivat toisenkin kerran.
Jälkikasvusta ainoastaan Arton poika Tero on rakennusyrittäjä Tampereella.
– Ehkä lapset ovat nähneet, että ei ole helppoa hommaa yrittäjän elämä. Vapaa-aikaa on vähän. Yrittäjät ovat tärkeitä yhteiskunnalle. Pienyrittäjät aloittavat tyhjästä ja siinä pitää pärjätä, Risto tuumii.

Riikka Koskenranta
riikka.koskenranta(at)yrittajat.fi

Kuva: Veijo Tervonen

Ylöjärveläinen yrittäjä Kari Pirttijoki sai vuoden 2016 lokakuisena aamuna hätkähdyttävän puhelinsoiton.
– Sun höyläämö palaa, naapuri ilmoitti.
Pirttijoki näki ikkunastaan lähistöllä loimottavat liekit.
Palomiehet saapuivat kymmenisen minuuttia myöhemmin, mutta 15x30-metrinen halli paloi maan tasalle.
– Nähdessäni tuhon ajattelin, että tämä on loppuni. Kaikki oli ihan romuna, Pirttijoki muistelee.

"Ventovieraat tarjosivat apua"

Tuli vieraili Pirttijoen yrityksessä jo toistamiseen. 1990-luvulla tuulen riepottama sähköpylvään johto sytytti pölyisen ja puruisen rakennuksen.
– Aiempi palo otettiin kaikessa huomioon höyläämörakennuksen suunnittelussa. Materiaalien ei pitänyt edistää tulen leviämistä, mutta toisin kävi.
Enimmillään saha työllisti toistakymmentä henkeä kahdessa vuorossa.
– Sitten tulikin loppuunpalaminen, burnout. Monet neuvoivat, että "älä stressaa ja huolehdi". Luulen, että on aika vähän yrittäjiä, jotka pystyvät siihen.
– Viimeisen tulipalon syttymissyytä ei ole saatu selville. Poliisin mukaan tahallista sytyttämistä ei voida poissulkea, Pirttijoki kertoo.
Höyläämönsä menettäneelle Pirttijoelle satoi tukea ja sympatiaa.
– Se oli käsittämätöntä. Ventovieraat soittivat ja tarjosivat apua.

"Haen elämälle jatkoaikaa"

Tulipalon jälkeen Pirttijoki sairastui vakavasti.
– Olen hakemassa elämälleni jatkoaikaa. Aika näyttää, miten minulle käy. Virikettä on kuitenkin oltava, että pysyn järjissäni. Suunnittelu on minun henkireikäni, vaikkei niitä juttuja pystyisi koskaan toteuttamaan.
Toteuttamisen arvoinen juttu on Pirttijoen ideoima polttokäsitelty piilupaneeli, jota myydään erityisesti saunoihin.
– Illan pimeinä tunteina olen miettinyt, että olenko vähän hullu. Joku realisti voisi sanoa, että ajatteluni on ihan metsässä.
– Vieläkin uskon, että pärjään ja pystyn nousemaan ylös tästäkin sillasta. Koko omaisuus on kiinnitetty velkoihin. Niitä on runsaasti, mutta ei ongelmaksi asti. Mitä muita vaihtoehtoja minulla on kuin kehittää tätä tuotetta ja jatkaa yritystä, Pirttijoki sanoo.
Pasi Lehtinen
pasi.lehtinen(at)yrittajat.fi

Porilaisen lastenputiikin syntytarina on kuin elokuvasta. Maija Kuusisto-Länsineva ja Jaana Häyrinen eivät tunteneet ennestään, mutta aloittivat sattumalta jutustelun lounaspöydässä. Puhuttiin haaveista ja palloteltiin ideaa kaupasta, jonka kautta lastenvaatteiden kierrätys olisi helppoa. Ideoitiin myös lastentarvikkeiden ja sisustustavaran myyntiä.

Yhdeksän kuukautta myöhemmin Tiitiäinen & Tyllerö avasi ovensa kauppakeskus IsoKarhussa Porissa.

Yrittäjät saivat heti alussa tuekseen starttirahan. Se irtosi vaivatta, rahoitus- ja liiketoimintasuunnitelmat oli tehty huolella. 

– Olimme varautunet pahempaankin byrokratiaan. Mutta kun kävimme Satakunnan elinkeinoyhtiö Prizztechissä esittelemässä ajatukset ja laskelmat, saimme puoltavan esityksen nopeasti. Pelkälle kirpputorille starttirahaa ei olisi myönnetty, mutta meillä oli tässä paljon muutakin, Häyrinen kertoo.

Starttirahan jatko vaati uuden suunnitelman

Ensimmäisen puolen vuoden jälkeen starttirahalle haettiin jatkoa. Sekin järjestyi, kun perusteena olivat haasteet, joihin yrittäjät eivät itse voineet vaikuttaa. Yhtenä syynä olivat ongelmat verkkokaupan teknisen toimivuuden kanssa.

– Myös se vaikutti, että tulovirrat käytetyn ja uuden tavaran suhteen jakautuivat hieman eri lailla kuin suunnitelmissa oli. Teimme tarvittavat korjausliikkeet sekä tarkan aikataulutuksen niiden toteutukselle. Myös se, että olimme voineet nostaa jo hieman palkkaa, todisti että liiketoiminta oli elinkelpoista.

Vuoden kokemuksella yrittäjäkaksikko sanoo, että tärkeintä yrityksen perustamisessa on se oma juttu, minkä osaa ja mitä kukaan muu ei tarjoa.

– Ei tällaista firmaa voisi perustaa lapsettomana. Vain lapsiperheen arkea pyörittävä tuntee lapsiperheen tarpeet, Kuusisto-Länsineva sanoo.

Yrittäjyys tuo vapautta

Yrittäjyys oli molemmille uutta, mutta se oli elänyt haaveissa. Kumpikaan ei kuvittele, että oma yritys olisi oikotie onneen.

– Varmasti palkkatyössä pääsisi helpommalla. Tämä vaatii kovaa työtä, mutta tarjoaa kohtuullisen toimeentulon sekä vapautta tehdä asioita juuri omalla tavalla, Häyrinen miettii.

Vapautta haetaan myös tiukoilla käytännöillä. Aukioloajat ovat kauppakeskuksessa pitkät, ja siksi työnjako on selkeä: toinen tulee aamusta avaamaan putiikin, toinen huolehtii sen illalla kiinni. Päivällä ollaan yhtä aikaa töissä tunti tai pari. 

– Omasta jaksamisesta täytyy huolehtia, koko ajan ei voi paahtaa sata lasissa. Järjestely mahdollistaa myös sen, että ehtii viedä lapset päiväkotiin tai hakea sieltä pois. Yrittäjyys mahdollistaa myös aikaa perheelle ja vapaa-ajalle.

Yrittäjä suosii yrittäjää

Jälkiviisastelu on aina paikallaan. Aina voi tehdä jotain paremmin, jos aloittaisi uudestaan.

– Sen opimme, että väärässä paikassa ei kannata säästää. Kaikkea ei pidä yrittää tehdä itse, vaan mieluummin maksaa hieman, että joku joka osaa, tekee sen paremmin. Ja kun arki pyörii koko ajan, ei siinä ehdi perehtyä vaikkapa Google-markkinoinnin saloihin.

Yhteistyökumppanien valinta on myös tärkeää. 

– Yrittäjän kannattaa suosia yrittäjää, koska heillä on samanlainen ajatusmaailma ja motivaatio tehdä asioita tehokkaammin, sanoo Häyrinen.

Vaikka Tiitiäinen ja Tyllerö on vielä pieni yritys, sellaiseksi se ei halua jäädä.

– Porin kokoisessa paikassa rajat tulevat kivijalkamyymälässä äkkiä vastaan. Erityisesti verkkokaupasta haetaan kasvua. Digitalisaatio mahdollistaa, että ei tarvitse jäädä puuhastelun tasolle.

– Jätämme itselle tilaa toteuttaa kaikenlaisia ideoita. Yrittäjyydessä on se hyvä puoli, että voi kokeilla, onnistua ja mokata. Jos joku ei toimi, sitten voi tehdä jotain muuta.

Kuva: Sami Turunen

Lue lisää starttirahasta ja yrityksen perustamisesta >>

Auto- ja kuljetusalan liitto AKT ja Rakennusliitto päättivät järjestävät perjantaina 2. helmikuuta vuorokauden kestävän työnseisauksen. Samana päivänä SAK järjestää mielenilmauksen työttömyysturvan kohuttua aktiivimallia vastaan.

Useampi yrittäjä on ottanut yhteyttä Suomen Yrittäjien neuvontaan kysyäkseen neuvoja esimerkiksi siihen, saako liittoihin kuulumaton työntekijä tulla töihin lakosta huolimatta.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asiantuntijan Atte Rytkösen mukaan työntekijän on aina ilmoitettava työnantajalle etukäteen aikomuksestaan osallistua työtaisteluun.

Työtaisteluoikeus koskee myös sellaisten yritysten työntekijöitä, joita ei ole mainittu ammattiliittojen työtaisteluilmoituksissa.

Rytkönen muistuttaa, että työtaisteluun osallistuminen on vapaaehtoista. Työntekijöitä ei voida pakottaa osallistumaan työtaisteluun.

Työtaistelun aikana ei palkkaoikeutta

Työtaisteluun osallistuneilla työntekijöillä ei ole oikeutta palkkaan työtaistelun ajalta. Jos työtaistelu kohdistuu vain osaan työvuoroa, työntekijöillä on oikeus saada palkkansa siltä osin kuin he ovat olleet työssä.

Rytkösen mukaan työntekijöillä ei ole oikeutta luontoisetuihin työtaistelun aikana lukuun ottamatta asuntoetua. Myöskään työnantajan tapaturmavakuutus ei ole voimassa työtaistelun aikana.

Kuukausipalkkalaisten ensi perjantain palkka voidaan vähentää noudattaen asianomaisen työehtosopimuksen määräyksiä. Jos työntekijän työsuhteeseen ei sovelleta mitään työehtosopimusta, voidaan perjantain poissaolopäivän palkka laskea asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työpäivien mukaan.

Asianomaisen työehtosopimuksen määräykset voit tarkistaa tästä.

Aktiivimallia vastustava lakko sulkee perjantaina Suomen kaikki vientisatamat perjantaiaamuna aamukuudelta. Satamat seisovat lauantaihin kello 6 asti. Lakko koskee myös ympäristönhuoltoa eli roskien kuljetuksia. Perjantaina kello 6.00–18.00 lakossa ovat kaupan ja elintarvikealan automiehet. Tällöin kauppoihin ei kuljeteta elintarvikkeita.

Lisää tietoa poliittisista työtaisteluista ja niiden vaikutuksista yrittäjälle löydät täältä.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

HMD Global suunnittelee intialaisen Digit-verkkosivuston tietojen mukaan useamman takavuosien Nokia-puhelimen herättämistä henkiin uutena "retroversiona". Asiasta kertoo Suomessa muun muassa Mobiili.

Yksi tulevista malleista olisi 4G-versio viime vuonna paljon julkisuutta saaneesta 3310-puhelimesta. Nykyinen malli tukee vain 3G-verkkoja. Vielä ei tiedetä, tulisiko 4G-versio alkuvaiheessa myyntiin Euroopassa.

Vielä kiinnostavampaa Digitin saamissa tiedoissa on se, että HMD kaavailisi myös N-Gage -puhelimen tuomista uudelleen markkinoille. Kyseessä on vuonna 2003 julkaistu multimediapuhelin, joka sai tuolloin varsin ristiriitaisen vastaanoton sekä kuluttajien että asiantuntijoiden keskuudessa. Puhelin herätti useissa käyttäjissä epätietoisuutta muun muassa siitä, miten päin laitteeseen pitäisi puhua. N-Gagen taival jäikin melko lyhyeksi vaatimattoman kysynnän takia.

Digitin mukaan HMD pohtisi myös E72-mallin herättämistä henkiin. E72 oli qwerty-näppäimistöllä varustettu business-puhelin. Sellaiselle voisi olla kysyntää, sillä nykyisin fyysisellä näppäimistöllä varustettuja puhelimia on tarjolla erittäin vähän.

Kuva: Tuotekuva (Nokia)

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Fitness-urheilija Bettina Gräsbeck päätti ryhtyä yrittäjäksi viitisen vuotta sitten. Heti alkumetreillä Gräsbeck päätti, että hän on yrittäjä, joka näkyy ja kuuluu. 

–Tänä päivänä asia vain on niin, että fitness-alalla sosiaalisessa mediassa on oltava aktiivisesti mukana, jos yrittäjänä meinaa pärjätä, Gräsbeck sanoo.

Gräsbeckin yritys NB - Health and Nutrition Oy tarjoaa personal training -palveluita. Tärkein markkinointikanava on ollut alusta asti yrityksen omat kotisivut. Erityisen hyvin potentiaaliset asiakkaat ovat löytäneet blogikirjoitukset, joissa Gräsbeck kertoo harjoittelunsa ylä- ja alamäistä ja valmistautumisesta kilpailuihin sekä purkaa osiin omaa harjoitus- ja valmennusfilosofiaansa.

– Alkuun kirjoitin kerran viikossa. Nykyisin tähtään siihen, että kirjoitan blogiin kerran kuussa huolellisen tekstin, sillä en halua loputtomiin kertoa syöneeni taas kanaa, Gräsbeck neuvoo.

Strategia toimii. Gräsbeckillä on personal training -asiakkaita enemmän kuin hän ehtii ottaa.

– Parhaiten pärjää olemalla aito. Haluan, että ihmiset huomaavat minun vastaavan itsestäni somessa antamaa kuvaa.

Tee se itse -henki kantaa pitkälle

Perustettuaan yrityksen Gräsbeck työllisti itsensä ensimmäiset puolitoista vuotta suuren kuntosaliketjun kautta. Se oli tärkeää sekä kokemuksen että markkinoinnin näkökulmasta.

– Sain sitä kautta arvokasta kokemusta, tunnettavuutta ja ennen kaikkea tärkeitä kontakteja, joiden avulla uskalsin ryhtyä kokonaan itsenäiseksi.

Gräsbeck on huomannut, että itsensä markkinoiminen vaatii tee se itse -henkeä. Hyvä esimerkki ovat hänen tekemänsä treenausvideot, joita Gräsbeck julkaisee Youtube-videopalvelussa.

– Vihaan tietokoneita, enkä aloittaessani tiennyt tekniikasta mitään. Yhden videon tekemiseen menee kuitenkin niin paljon aikaa, ettei minulla olisi varaa maksaa siitä ammattilaiselle. Olen opetellut kuvaamaan ja editoimaan itse.

Ihan kaikkea ei tarvitse osata tehdä itse

Valmista tulee, kun jokaiselle omalle työtunnille ei laske hintaa. Samalla Gräsbeck kuitenkin muistuttaa, että yrittäjänkään ei tarvitse osata kaikkea itse. Esimerkiksi verkkosivujen tekemisen Gräsbeck on antanut ammattilaisten käsiin. Verkkosivut ovat tärkeä markkinointikanava, joten niiden on oltava edustavat ja toimittava varmasti.

– Ensimmäiset sivuni teetin kaverilla, ja tähän meni joitakin satasia. Seuraaviin panostin hieman enemmän, ja rahaa kului hieman yli tuhat euroa. Ajattelen summat ennen kaikkea investointina yritykseeni, en kuluina.

Aitous kantaa pitkälle

Gräsbeck innostuu ja kokeilee nopeasti, joten hutejakin joskus tulee. 

– Kerran maksoin Googlelle mainostamisesta, mutta en huomannut mitään vaikutusta. Ehkä en panostanut tarpeeksi rahaa, Gräsbeck miettii.

Sittemmin Gräsbeck ei ole mainostilasta maksanut. Näkyvyyttä saa ilmaiseksikin esimerkiksi Instagramissa, johon Gräsbeck postaa kuviaan ahkerasti.

– Kuvissa olen panostanut ammattilaisten käyttöön ja julkaisen vain huolella valikoituja kuvia. Kohderyhmäni ovat noin 40-vuotiaat naiset, ja heille visuaalisuus on äärimmäisen tärkeä tekijä.

Gräsbeck huomauttaa, että personal training -alalla hän on itse itsensä paras käyntikortti. Markkinointi vakuuttaa, kun hän itse näyttää terveeltä ja hyvinvoivalta. Siksi Gräsbeck huolehtii siitä, että oma ulkonäkö vaatteista meikkiin on mietittynä ja kunnossa.

– Ja kyllähän Instagram-kuvissa on kiinnostavampaa, jos niissä tekee jotakin muutakin kuin näyttelee vain omaa takapuoltaan.”

 Bettina Gräsbeckin markkinointivinkit yrityksen perustamista suunnittelevalle

1.    Tee itse mitä osaat – ja opettele lisää. Blogin pitäminen on huomattavasti edullisempaa kuin mediamainonta. Videoita voi opetella kuvaamaan ja leikkaamaan, vaikka ei tekniikka olisi alkuun vierasta.
2.    Osta mitä et osaa. Ole itsellesi rehellinen: kaikkeen aika ei riitä. Esimerkiksi verkkosivut voi olla järkevää ostaa ulkoa.
3.    Ole aito. Uskottavuus ammattilaisena syntyy, kun sosiaalisessa mediassa annettu kuva vastaa todellisuutta.

Kuva: Juho Paavola

Lue uuden yrittäjän markkinoinnin muistilista ja muuta tietoa yrityksen perustamisesta >>

Huijausyritykset ovat lisääntyneet viime aikoina myös matkailuyrittäjien keskuudessa. Suomen Yrittäjiin on otettu yhteyttä useita kertoja, viimeksi väitetysti Yhdysvalloista lähetettyyn sähköpostiin.

Nimettömänä esiintyvä savolainen matkailuyrittäjä kertoo äskettäin sattuneesta tapauksesta, jossa englanninkielisessä viestissä Marta Haywordina esiintyvä henkilö pyysi tarjousta 10 päivän lomasta neljälle henkilölle.

Lähetettyään tarjouksen yrittäjä sai selvästi epämääräisemmältä kuulostaneen vastauksen, jossa pyydettiin yrittäjän vahvistusta etukäteismaksulle. Lähettäjä pyysi viestissä yrittäjältä nimi- ja osoitetietoja puhelinnumeroineen sekä tietoja käytettävistä luottokorteista. Vastaus pyydettiin pikaisesti.

Tässä vaiheessa yrittäjä tunnisti lähettäjän huijariksi, eikä jatkanut kirjeenvaihtoa. Samalla hän tarkasti, ettei kirjeessä mainittua osoitetta löytynyt Seattlesta Yhdysvalloista. Yrittäjän tuttu osasi jäljittää viestien alkuperän Afrikkaan.

"Kloonausyritys mahdollinen"

– Oletan, että tässä on kyse normaalista petoksesta. Ehkä huijari yrittää saada tietoja, joiden avulla kyseiselle yrittäjälle voisi lähettää haamulaskuja tekaistujen asiakkaiden nimissä. Lähettäjä saattaa myös teeskennellä, että hän on maksanut etukäteismaksun, F-Securen tietoturva-asiantuntija Erka Koivunen sanoo.

– Valpas yrittäjä voi viimeistään reskontravaiheessa pysäyttää tällaisen huijausyrityksen, hän jatkaa.

Koivusen mukaan on myös mahdollista, että yrittäjän brändiä yritetään kloonata muualle.

– Sopivilla hakusanoilla liideiksi päätyviä asiakkaita yritetään jallittaa toisen, vastaavan kaltaisen (huijaus)yrityksen sivuille. Huijarille voi tällöin riittää se, että asiakkaat päätyvät hänen myymilleen sivustoille, joissa on hänen myymiään mainoksia, joista hän saa rahallista hyötyä. Tällöin suomalaisen matkailuyrittäjän potentiaaliset asiakkaat päätyvät umpikujaan, kenties toimimattomaan verkkokauppaan ja katsomaan turhia mainoksia.

Yksi vaihtoehto on, että huijarit myyvät suomalaisfirman nimissä matkoja niin, että ottavat maksun vastaan mutta eivät toimita palvelua.

– Tällaisella on kuitenkin lyhyet jäljet, luottokorttiyhtiöt puuttuvat siihen nopeasti. Suomalainen yrittäjä ei välttämättä ole operaation kohteena mutta hänen yrityksensä graafista ilmettä yritetään käyttää hyväksi.

Koivunen pitää kiinnostavana sitä, jos sähköpostiviestittelyyn on palkattu henkilö, joka vastaa yrittäjän lähettämiin viesteihin. 

– Voi olla, että huijari on maksanut tällaisesta palvelusta jollekin. 

Yrittäjä, tee näin

Koivunen neuvoo vastaavassa tilanteessa olevia yrittäjiä testaamaan mahdollinen huijaus.

– Ajatuksena on katsoa, onko yrittäjän brändiä käytetty väärin. Jos internet-haku tuottaa hyvin samanlaisen palvelun, jossa on selvästi matkittuja elementtejä ja läheisesti kilpailevaa toimintaa, voi olla että huijari on ollut asialla.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Viihde-elektroniikan myynti kasvoi viime vuonna 16,3 prosenttia. Kameroissa kasvua oli niin ikään reilusti, 11,6 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Vähemmän kasvoi kodin tietotekniikka, 0,7 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta kodintekniikkaindeksistä.

Isot televisiot suosiossa

Viihde-elektroniikan myynnin kasvu oli suurinta ultra hd -televisioissa (kasvua 68,1 prosenttia). Televisiota ostavat päätyvät yhä useammin isoon, yli 55 tuuman kuvaruutuun. Televisioiden myyntiä kasvattaa myös halu hyödyntää suoratoistopalveluita. Nyt ultra hd -televisioiden osuus on peräti 79,9 prosenttia tv-kaupan arvosta, ja yli puolet (59,4 %) kotiin tuoduista televisioista on uhd-malleja. 

Langattomuus valttia äänentoistossa                                                                                                       

Musiikki kuunnellaan yhä useammin älypuhelimesta. Tästä kertoo pitkään jatkunut kasvu langattomien monihuone- ja bluetooth-kaiuttimien sekä etenkin hifi- ja mobiilikuulokkeiden (kasvua 41,1 prosenttia) ryhmissä. Tv-ääntä kohentavien soundbar- ja soundbase-kaiuttimien myynti kasvoi 30,8 prosenttia. 

Kamerakauppa vilkastui

Eniten kameramarkkinoilla suosiotaan nostivat peilittömät järjestelmäkamerat (kasvua 45,8 prosenttia). Niiden osuus kaikista järjestelmäkameroista oli kappalemäärissä mitattuna 41,0 prosenttia ja myynnin arvosta laskettuna 38,0 prosenttia. Peilietsimellä varustettujen järjestelmäkameroiden myynti kasvoi 1,3, kiinteäobjektiivisten 6,6, videokameroiden 2,4 ja action-kameroiden 9,0 prosenttia.

Älykellojen myynti nousi 23 prosenttia

Älypuhelimien kauppa jatkui vilkkaana koko vuoden 2017 ajan, ja niitä ostettiin Suomessa yli 2,3 miljoonaa kappaletta. Kasvua mitattiin sekä myynnin arvossa että kappalemäärissä.  Älykellojen myynnin arvo nousi 23 prosenttia. Tietokoneiden myynti kasvoi 7,7 prosenttia, mutta tablettien laski 12,4 prosenttia. Tabletteja ostetaan silti kappalemäärissä mitattuna saman verran kuin tietokoneita, ja kaupan arvo on yli kaksinkertainen verrattuna esimerkiksi kameramyyntiin.

Kuva: iStockPhoto

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Lapin Kanssa kertoi eilen rovaniemeläisen yrittäjän dronehavainnosta. Mökkiyrittäjä Paula Kokkonen oli huomannut kesken töidensä, että ilmassa vain parin metrin korkeudella surisi drone eli nelikopteri tarkkailemassa tämän puuhia.

– Siitä jäi tosi inhottava olo, kun katselin dronen perään. Tunne oli uskomaton, että joku tarkkailee minua, Kokkonen kommentoi lehdelle.

Yrittäjä ei ehtinyt saada kuvaa todisteeksi.

Lain mukaan dronen lennättäminen yksityisalueen yläpuolisessa ilmatilassa on lähtökohtaisesti sallittua, mutta siitä ei saa aiheutua haittaa tai häiriötä kotirauhan piirissä tai muuallakaan maan päällä oleskeleville. Lennättäjän on lisäksi muistettava teknisellä laitteella katselua ja kuvaamista koskevat rajoitteet, joiden tarkoituksena on estää salakatselu. 

Rikosilmoitus vasta, jos epäilet rikosta

Poliisihallituksen droneasiantuntija kehottaa tekemään rikosilmoituksen viimeisenä keinona, vasta jos epäilee rikoksen tapahtuneen. Rikosilmoituksessa on oleellista kuvata tapahtunut niin tarkasti kuin mahdollista.

Poliisin mukaan rovaniemeläisyrittäjän kuvaama tapaus saattaa täyttää rikoksen tunnusmerkistön, jos dronella kuvataan yksityisyydensuojan piiriin kuuluvalla alueella kuten pihalla. Rikosnimikkeistä tällöin voisi toteutua esimerkiksi salakatselu tai kotirauhan rikkominen.

– Nämä edellyttävät kuitenkin tahallisuutta ja asiaa vaikeuttaa se, ettei kotirauhan suojaaman alueen määritelmä ei ole aivan yksiselitteinen. Lisäksi on voitu rikkoa myös ilmailunormeja, ylikomisario Sami Hätönen Poliisihallituksesta kertoo.

"Varauduttava kaikessa toiminnassa"

– Miehittämättömissä ilma-aluksissa on rikollisen kannalta paljon potentiaalia. Vain mielikuvitus on rajana, miten niitä voidaan käyttää rikollisessa tarkoituksessa tai haitan aiheuttamiseen, Hätönen jatkaa.

Hätösen mukaan poliisilla on vielä varsin rajalliset mahdollisuudet puuttua drone-lentämiseen.

– Jos pääsemme tilanteeseen kiinni tuoreeltaan ja paikan päällä, se on helpompaa. Meiltä puuttuu kuitenkin edelleen toimintavaltuuksia ja tekniikkaa, mitä tarvitsisimme.

Hätönen muistuttaa yrittäjiä varautumaan taivaalta tuleviin uhkiin.

– Maailma on muuttunut siltäkin osin. Uhka ilmasta on tullut jäädäkseen. Aikaisemmin suojauduimme vain maanpäällisiltä luvattomilta tunkeiluilta. Uusi uhka on huomioitava kaikessa tekemisessä. Jos käsitellään luottamuksellista materiaalia kokoustilassa, on mahdollista, että sitä tarkkaillaan ulkoapäin pitkällä kameraoptiikalla. Silloin tulee kyseeseen myös toimitilojen suunnittelu.

Hätösen mukaan vakoilutapauksia on tullut poliisin tietoon vasta vähän.

– Osaltaan ehkä siksi, että ne eivät paljastu, eikä riskiä tiedosteta tarpeeksi hyvin.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kryptovaluuttojen kuninkaana pidetty bitcoin saattaa olla laskeva tähti. Bitcoinin arvo noteerattiin vuodenvaihteessa kaikkien aikojen korkeimmassa arvossaan yli 16 000 eurossa. Tämän jälkeen kryptovaluutta on halventunut noin puoleen.

Samaan aikaan sijoitusmielessä kryptovaluutoista kiinnostuneet ovat kääntäneet katseensa etenkin Ethereumiin, joka lähestyy kaikkien aikojen korkeinta noteeraustaan.

Kryptovaluutat ovat paljon muutakin kuin epävarmoja sijoituskohteita. Kokosimme vastaukset oleellisimpiin kysymyksiin.

Mikä on kryptovaluutta?

Bitcoin oli ensimmäinen krypto- tai virtuaalivaluutta. Se on arvoltaan edelleen suurin kaikista kryptovaluutoista.

Kryptovaluutta on digitaalisessa muodossa olevaa rahaa joka ”louhitaan” tehokkailla tietokoneilla monimutkaisia matemaattisia algoritmejä käyttäen. Kryptovaluutan määrä on rajallinen ja se syntyy tietokoneiden ratkoessa matemaattisia tehtäviä. Jokaisella kerralla kun tehtävä on ratkaistu, syntyy lisää kryptovaluuttaa. Esimerkiksi Bitcoinin louhijat, jotka ovat usein tavallisia käyttäjiä, saavat louhinnasta palkinnoksi pienen osan yhdestä bitcoinista.

Kryptovaluuttaa ei voida louhia rajattomasti. Valuutan luominen hidastuu koko ajan, koska louhiminen vaatii jatkuvasti enemmän laskentatehoa. Jos ja kun laskentateho loppuu, kryptovaluuttaa on luotu maksimimäärä.

Mikä on bitcoin?

Bitcoin on vain yksi lukuisista kryptovaluutoista maailmassa. Kyse ei ole fyysisestä rahasta vaan valuutasta, jolla voi maksaa mutta joka on myös erittäin spekulatiivinen sijoitusinstrumentti. Bitcoinia voi omistaa esimerkiksi vain yhden sadasosan. Bitcoinia voi ostaa välityspalveluista (esimerkiksi Coinbase) tai kerryttää omistusta louhimalla sitä. Louhiminen vaatii kuitenkin erittäin tehokkaan tietokoneen.

Mitä kryptovaluutalla voi tehdä?

Bitcoinin kaltaista kryptovaluuttaa voi omistaa sijoitusmielessä tai sillä voi tehdä ostoksia kaupoissa, jotka hyväksyvät sen maksuvälineenä. Näitä paikkoja on verrattain vähän, ja vielä vähemmän niitä on muille virtuaalivaluutoille. Bitcoinilla voi maksaa muun muassa näissä paikoissa.

Onko se rikollista?

Vaikka esimerkiksi Nordea on kieltänyt työntekijöiltään virtuaalivaluutan omistamisen, kyse ei ole rikollisesta toiminnasta. On kuitenkin tosiasia, että moni rikollinen käyttää virtuaalivaluuttoja maksuliikenteen hoitamiseen, koska niiden seuranta ei ole verrattavissa vakiintuneisiin pankkien operoimaan rahaliikenteeseen. Esimerkiksi Bitcoinia käytetään kyberrikollisuudessa ja huumekaupan maksuvälineenä.

Voiko virtuaalivaluutalla rikastua?

Moni on rikastunut bitcoinin nopealla arvonnousulla parin viime vuoden aikana. Kryptovaluuttoja pidetään yleisesti arvaamattomina sijoituskohteina, joiden kanssa on syytä pitää maalaisjärki mukana. Sijoitusalan ammattilaiset varoittavat, että kryptovaluuttoihin sijoittanut voi menettää koko sijoituksensa. Ei ole mitään varmuutta siitä, että kryptovaluuttojen arvo kasvaisi samaa tahtia tulevaisuudessa.

Kryptovaluuttojen arvoa on nostanut pitkälti se, että niitä on maailmassa rajallinen määrä. Jos esimerkiksi bitcoin jossain vaiheessa vakiintuu yleisesti käytettäväksi valuutaksi, sen arvo saattaa laskea merkittävästi.

Mitä kryptovaluuttoja on olemassa?

Bitcoinin ohella maailmassa on useita virtuaalivaluuttoja, joista tunnetuimmat kilpailijat ovat muun muassa Ethereum, Litecoin, Monero, Ripple, Dash ja Lisk. Näistä Monero on ollut huonossa valossa rikollisten käyttämänä maksuvälineenä. Ripple sen sijaan on yksi ainoista virtuaalivaluutoista, joka on saanut taakseen isoja kansainvälisiä pankkeja.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kirjailija ja yrittäjä Katri Syvärinen koki kuusi vuotta sitten paniikkikohtauksen, joka avasi hänen silmänsä. Katri huomasi olevansa uupunut jatkuvaan suorittamiseen ja työelämässä asetettujen tavoitteiden tinkimättömään toteuttamiseen.

Nykyisin Syvärinen toimii edelleen yrittäjänä, mutta täysin toisenlaisin eväin kuin kuusi vuotta sitten. Syvärinen tekee edelleen paljon töitä, mutta jatkuvasti omaa kehoaan kuunnellen.

– Vedän henkisen hyvinvoinnin valmennuksia pääosin verkossa. Sen lisäksi ohjaan joogaa sekä erilaisia kursseja ja retriittejä.

Syvärinen on kirjoittanut useamman kirjan, joista viimeisiin käsittelee hänen uupumistaan ja siitä selviämistä.

– Uupuminen opetti sen, että ihminen on omana itsenään täysin riittävä. Saavutukset eivät tuo siihen mitään ekstraa. Pyrin nykyisin lähestymään asioita ilon ja keveyden kautta, en omiin tavoitteisiin takertumisen kautta.

Päivittäisessä elämässään Syvärinen on muuttanut esimerkiksi työrytmiään.

– Teen vähemmän töitä ja keskityn uneen, ravintoon, lepoon ja liikuntaan sopivassa suhteessa. Järjestelen omaa arkea niin, että se tukee mahdollisimman hyvin omaa hyvinvointia. Teen sitä, mikä tuntuu siinä hetkessä helpoimmalta.

Katso Katrin tarina oheiselta videolta.

Teksti, video ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 341 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at yrittajat.fi

Yritysvalmentajat Markku Jääskeläinen ja Ilkka Karttunen perustivat yrityshautomo Omapajan ihmisille, joilla oli kaikki edellytykset yrittäjänä menestymiseen mutta uskallus yrittäjäksi heittäytymiseen puuttui. 

– Laskutuspalvelun ajattelimme olevan vain järjestämämme valmennustoiminnan apuväline, Jääskeläinen kertoo.

Pian yrittäjät kuitenkin huomasivat, että todellisuus oli toinen: yrityshautomon valmennettavat halusivatkin jäädä tekemään töitä hautomon suojiin.

– He halusivat jäädä ennemmin kuin hankkia oman y-tunnuksen, Jääskeläinen sanoo.

Yrittäjät olivat uuden edessä: Jääskeläinen ja Karttunen olivat painottaneet vuosittain sadoille yritysvalmennettaville oman asiakaskunnan tuntemisen tärkeyttä. Nyt he itse olivat tilanteessa, jossa eivät tienneet, ketä heidän yrityksensä tulisi palvella ja mitä asiakkaat heiltä itse asiassa olisivat ostamassa. Kurssi korjattiin liiketoimintasuunnitelmalla.

Perusasioiden selvittäminen kannattaa

– Perusasioiden selvittäminen ja aivan perustavanlaatuiset lapiohommat voivat tulla eteen myös toiminnassa olevalle yritykselle, Jääskeläinen toteaa.

– Kaikkein tärkeintä on ymmärtää, että bisneksen perusta on asiakkaiden tarpeiden täyttäminen, ei ainoastaan oma osaaminen.

Kun Jääskeläinen ja Karttunen tutustuivat markkinoihin, he totesivat, että kevytyrittäjien laskutuspalveluille oli kysyntää, mutta tähän erikoistuneet palveluntarjoajat olivat valtakunnallisia ja suuria. Aivan ensiksi oli päätettävä, kannattiko haastavassa tilanteessa edes jatkaa yrityksen toimintaa.

Keskustelut jo olemassa olevien verkostojen kanssa vahvistivat kuitenkin käsitystä siitä, että oma yritys oli riittävän erilainen pärjätäkseen markkinoilla.

Liiketoimintasuunnitelma lisää ymmärrystä

Markkinatuntemus syntyy Jääskeläisen mukaan liiketoimintasuunnitelman suunnitteluprosessin myötä: Ketä ovat yrittäjän haluamat asiakkaat ja muodostavatko he riittävän suuren markkinan omalle liiketoiminnalle? Pystyykö yritys tarjoamaan asiakkaille jotain, mikä eroaa riittävästi sen kilpailijoiden tarjonnasta?

Jääskeläinen painottaa, että ennen kaikkea liiketoimintasuunnitelma korvaa luulon tiedolla. Ja sinä hetkenä – Jääskeläinen on nähnyt useasti – haaveilijoiden silmissä syttyy aivan uudenlainen palo.

– Tieto on se, mikä synnyttää intohimon tekemiseen ihmisessä, joka on siihen saakka haaveillut yrittäjyydestä. Silloin on helppo alkaa tehdä kaikkea sitä ideointia ja myyntiä, mitä yrittäjän polulla vääjäämättä on.

Tee liiketoimintasuunnitelmaa suurella tunteella

Jääskeläinen haastaa heittäytymään liiketoimintasuunnitelman tekemiseen ja ohjaa suhtautumaan siihen virallisen dokumentin sijaan suurella tunteella.

– Sen tulee olla dokumentti kaikesta siitä, mitä itse kokee, tuntee ja tietää omasta yritysideasta. Se tehdään nimenomaan itseä varten, ei jollekin muulle ulkopuoliselle arvioijalle.

Liiketoimintasuunnitelman tuloksena Jääskeläisen ja Karttusen yrityksen idea tarkentui entisestään. Yritys jatkaa alkuperäisen ajatuksen mukaisesti matalan kynnyksen vaihtoehtona yritysidean kasvattamiseksi. Prosenttimääräistä palkkiota vastaan kevytyrittäjä saa laskutuspalvelun lisäksi sparrausapua. Jos idea kantaa ja asiakkaalle on kannattavinta siirtää toiminta omaan yritykseen, Omapaja jatkaa halutessa tilitoimistokumppanina.

– Ajatus siitä, että ensin täyttää patentti- ja rekisterihallinnon lomakkeet ja alkaa sitten myydä ja haalia asiakkaita, on yksinkertaisesti liian pelottava. Nyt voidaan tavallaan käydä käsikynkkää siihen kuolemanlaaksoon, missä selvitetään, kantaako idea vai ei, Jääskeläinen sanoo.

Alkuun pääse riittävällä uteliaisuudella

Jääskeläisen mukaan yhä useampi on valmis ottamaan selvää mitä yrityspolulla on tarjolla. Laajemmassa mittakaavassa muutos merkitsee työelämän murrosta.

– Yrittämisestä tulee yhä useammalle oma ansaintamallinsa ja tapa saada palkkaa työstään. Mutta aivan ensin täytyy tuntea markkinat ja ottaa selvää kannattaisiko yrittäjyys sittenkin, eikä luovuttaa pelkän epäluulon takia.

Alkuun liiketoimintasuunnitelmassa pääsee jo riittävällä uteliaisuudella. 

– Yksin suunnitellessa voi olla suureksi avuksi, kun piirtää kuvia siitä tiedosta mitä itsellä jo on, sillä sitä kautta voi löytää yllättävän pieniäkin eteenpäin auttavia piirteitä. Isoa arkkia vain pöydälle, Jääskeläinen kannustaa. 

Kuva: Juha-Pekka Honkonen

Lue lisää liiketoimintasuunnitelmasta ja yrityksen perustamisesta >>

Kantar TNS kysyi asiaa tammikuun puolivälissä Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi 1031 suomalaista.

31 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että aktiivimalli on oikeansuuntainen keino työttömyyden hoitamiseen. 53 prosenttia  suomalaisista ei kannata aktiivimallia. 17% ei osaa tai halua ottaa kantaa asiaan.

Yli puolet kokoomuksen ja keskustan kannattajista on aktiivimallin puolella. Vasemmistopuolueiden, vihreiden ja perussuomalaisten kannattajista selvästi yli puolet vastustaa sitä.

– Aktiivimalli ei ole täydellinen, mutta on mainettaan parempi. Monelta unohtuu, että se parantaa monen työttömyysturvaa. Se ei ratkaise työttömyyttä mutta tuo monelle työtä, ja se on tärkeä asia, toteaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Perjantaina SAK järjestää mielenosoituksen aktiivimallia vastaan Helsingin Senaatintorilla klo 11. Suuri osa bussiliikenteestä jää suureksi osaksi päivää kokonaan liikennöimättä suurissa kaupungeissa. Syynä on Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n aktiivimallin vuoksi julistama työnseisaus. Iltaa kohti liikenne palautunee normaaliksi.

Pääkaupunkiseudulla metro ja raitiovaunut eivät kulje vuorokauteen.

– Lakko on täysin tarpeeton. Se on politiikkaa, joka aiheuttaa monelle kansalaiselle ja yritykselle isoa harmia. Se on muistutus siitä, että työrauhasääntelyä pitää uudistaa. Poliittisia lakkoja pitää rajoittaa meillä muun Euroopan lailla, sanoo Yrittäjien Pentikäinen.

Pitääkö työn perässä muuttaa?

Tutkimuslaitos Kantar TNS kysyi suomalaisten mielipidettä myös työn perässä muuttamisesta. Tässäkin asiassa noin kolmasosa suomalaisista (32%) on täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että työn perässä on muutettava, jos sitä ei ole tarjolla omalla kotiseudulla.

Vajaa puolet (46%) suomalaisista on eri mieltä asiasta. Noin viideosa ei ota tai osaa ottaa kantaa asiaan.

– On hieman yllättävää, että työn perässä ei ole haluja muuttaa tämän enempää, vaikka suomalaiset ovat läpi historian joutuneet muuttamaan työn vuoksi jopa toisille mantereille, toteaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

– Toivoisin tässä suhteessa jonkinlaista asennemuutosta. Joudumme jatkossa miettimään yhä enemmän asuinpaikkaamme sen mukaan, missä työtä on tarjolla, Pentikäinen muistuttaa.

Kantar TNS:n tutkimuksen aineisto kerättiin 12. – 17.1.2018 Gallup Kanavalla. Tutkimusta varten kerättiin 1031 haastattelua. Aineisto edustaa maamme 15 – 74-vuotiasta väestöä poislukien Ahvenanmaa. Tilastollinen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa. 

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kantar TNS tutki poliitikkojen luottamusta Suomen Yrittäjien toimeksiannosta tammikuun puolivälissä. Luottamuspuntaria varten haastateltiin 1031 suomalaista.

Tutkimuksessa vastaajille esitettiin joukko kysymyksiä seitsemään keskeiseen poliitikkoon liittyen. Arvioitavat poliitikot ovat Touko Aalto (vihr), Li Andersson (vas), Jussi Halla-aho (ps), Petteri Orpo (kok), Juha Sipilä (kesk), Antti Rinne (SDP), Sampo Terho (sin).

Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan myös presidentti Sauli Niinistöä.

Tutkittaviksi valittiin presidentin lisäksi hallituspuolueiden ja suurimpien oppositiopuolueiden johtajat.

Orpo suosituin pääministeriksi

17 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Petteri Orposta pitäisi tulla seuraava pääministeri. Toiseksi suosituin ehdokas on Li Andersson (13%) ja niukin naukin kolmanneksi jää nykyinen pääministeri Juha Sipilä (12%).

Muiden kärkipoliitikkojen kannatusprosentit suosituimmuusjärjestyksessä ovat Jussi Halla-aho 9%, Antti Rinne 8%  Touko Aalto 3%, ja Sampo Terho 2%. Peräti 35% tutkimuksen vastaajista ei osannut nimetä suosikkiaan.

Omiensa joukossa suosituin on Juha Sipilä, jota 69% keskustan kannattajista pitää parhaana vaihtoehtona pääministeriksi. Heikoin suosio omassa puolueessa on Touko Aallolla, jota pääministeriksi parhaana pitää vain 17% Vihreiden kannattajista.

60 prosenttia Vasemmistoliiton kannattajista pitää Li Anderssonia parhaana henkilönä pääministeriksi. Peräti 30% vihreistä pitää Anderssonia parhaana vaihtoehtona pääministeriksi.

Niinistö omaa luokkaansa luotettavuudessa

Kuten sunnuntain presidentinvaalitkin osoittivat, suomalaisten luottamus presidentti Sauli Niinistöä kohtaan on vahva yli puoluerajojen. Tässä Kantar TNS:n tekemässä tutkimuksessakin Niinistö on aivan omaa luokkaansa.

Luottamuksen kokonaisarviossa 69% suomalaisista on sitä mieltä, että Sauli Niinistö ”on toiminut tehtävissään luottamukseni arvoisesti”.

Muilla poliitikoilla luvut ovat seuraavat: Petteri Orpo 34%, Li Andersson 32%, Juha Sipilä 25%, Antti Rinne 21%, Sampo Terho 19%, Jussi Halla-aho 17%, Touko Aalto 11%.

Niinistö, Orpo, Andersson ja Rinnekin nauttivat molempien sukupuolten luottamusta, mutta muut ovat selvästi enemmän miesten suosikkeja.

Luottamusta arvioidaan tutkimuksessa viiden tekijän kautta. Näitä ovat integriteetti (”suoraselkäisyys”), tahto, kyvykkyys, tulokset ja avoimuus. Lisäksi arvioidaan kehittämishalua, yhteiskuntavastuuta, mainetta ja rohkeutta.

Kyseistä viitekehystä on rakennettu Mikael Pentikäisen kirjassa Luottamus. Samalla mallilla on arvioitu eri pääministeriehdokkaita ja keskeisiä poliitikkoja myös vuosina 2014, 2015 ja 2017.

Niinistön kokonaisluottamuksen prosentti on laskenut viime vuodesta (69% nyt ja 81% v.2017).  Orpon (30/34%) ja Sipilän (20/25%) luvut ovat nousseet.

Kantar TNS:n tutkimuksen aineisto kerättiin 12. – 17.1.2018 Gallup Kanavalla. Tutkimusta varten kerättiin 1031 haastattelua. Aineisto edustaa maamme 15 – 74-vuotiasta väestöä poislukien Ahvenanmaa. Tilastollinen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Jari Lammassaari

​  

Lappeenrannan kaupunki aloittaa työntekijöiden suurrekrytointikampanjan. Mukana on kymmenen muuta toimijaa, muun muassa yrityksiä.

Kampanjalla tavoitellaan ICT- ja energia-alan sekä sote-alan osaajia Lappeenrantaan.

– Kaupunkiin houkutellaan työntekijöitä muun muassa uuden imagon avulla, kertoo Lappeenrannan markkinointi-, matkailu- ja asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahman. 

– Kampanjalla halutaan viestiä, että Lappeenranta on moderni ja puhdas kansainvälisen osaamisen keskittymä. Vain kahden tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta on alue, jossa on hyvä elää ja tehdä korkeapalkkaista työtä alan huipputyöpaikoissa, Rahman sanoo. 

Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinosen mukaan kaupunki haluaa kampanjalla edistää elinvoimaisuuden kasvua tukemalla ja vahvistamalla yritystoimintaa ja tarjoamalla näin hyvinvoivan elinympäristön kaikenikäisille. 

– Hienoa, että yritykset lähtivät laajalla rintamalla mukaan. Lappeenranta tarvitsee lisää asukkaita ja kun työpaikkoja on kymmeniä yhtaikaisesti tarjolla, mahdollistaa rekrytointiyhteistyö kokonaisten perheidenkin muuttamisen maakuntaan. Kaupungin imago kirkastuu samalla, kun voimme osoittaa sekä kaupungin että alueen työmarkkinoiden kasvavan vauhdilla, Heinonen iloitsee. 

Sata osaajaa haussa

OCTO3 Oy:n toimitusjohtaja Tommi Laitisen mukaan pelkästään ICT-alalla on noin sadan henkilön osaamistarve vuoden 2018 aikana. 

– Lappeenrannassa on suuri ICT-alan osaamiskeskittymä, joka kasvaa voimakkaasti ja uusia asiantuntijoita tarvitaan monissa yrityksissä. Kyse ei ole pelkästään ohjelmistoyrityksistä, vaan osaamistarve koskee niin teollisuutta kuin monia muitakin toimialoja. Kaupungin tuki rekrytoinnille on siten erittäin tervetullutta, Laitinen sanoo. 

ICT-osaajapulan taustalla on sekä digitalisaatio trendinä että myös talouden noususuhdanne, joka on lisännyt investointeja tuote- ja palvelukehitykseen. 

Kaikkiaan rekrytointikampanjan tavoitteena on houkutella ainakin 100 ICT- ja energia-alan sekä sote-alan osaajaa alueelle.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Suomalainen Nordic Insect Economy rakentaa Loviisaan Euroopan suurimman elintarvikehyönteisiä kasvattavan tehtaan

– Tavoitteena on, että vuoden 2018 aikana tuotanto on satoja tonneja. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, loppuvuodesta tehdas työllistää noin 20  henkilöä, tehtaan perustava maanviljelijä-yrittäjä Vesa-Matti Marjamäki totesi taannoin yhtiön tiedotteessa.

Yle kertoo Marjamäen erikoisesta urapolusta. Ennen maanviljelijan uraa Marjamäki perusti muun muassa Twitterin ja Microsoftin toimistoihin puhelinkoppeja valmistaneen Framery Oy:n. Yhtiö palkittiin presidentin kansainvälistymispalkinnolla.

Maanviljelijäksi hän alkoi vuonna 2014 sukupolvenvaihdoksen kautta.

– Haluan tehdä jo nyt niitä asioita, joita haaveilen tekeväni eläkkeellä, Marjamäki sanoo Ylen haastattelussa.

– Minusta tämä sopii sellaisille uutta pelkäämättömille ihmisille. Toki tämä vaatii avointa mieltä ja riskinsietokykyä, sillä markkina ei ole vielä kehittynyt siihen, mitä siitä tulee, hän kommentoi tulevaa hyönteistehdasta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Nordic Insect Economy

Se oli yksi kesäpäivä hernepellolla. Vuodesta 2006 henkilöstön kehittämispalveluja tarjonnut Tuulikki Siltasalmi jäi miettimään, miten maatilatuotteiden löydettävyyttä voitaisiin parantaa.

Ajatus mahdollisesta ratkaisusta jäi kytemään Siltasalmen päähän.

Viime syksynä Siltasalmi osallistui Työterveyslaitoksen ja Metropolian koulutushankkeeseen, jossa tuetaan yritysten kasvua osaamisen kehittämisen ja vertaistuen avulla. Koulutus oli suunnattu naisyrittäjille.

Siltasalmi esitteli ideansa kehittelytiimin opiskelijoille.

– Lähdin mukaan nöyrällä mielellä, yhteistyötä hakien. Ilahduin siitä, kuinka tosissaan opiskelijat ottivat ajatuksen. Yhteistyö oli lyhyehkö, mutta antoisa, Siltasalmi kertoo.

Kehitystyö jatkuu, jälleen opiskelijoiden kanssa.

– Saan apua sivun teknisen toteutuksen suhteen, josta minulla ei ole ymmärrystä tai osaamista. Mielenkiinnolla odotan, minkälaisia ratkaisuehdotuksia saan Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän, Luksian, tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon neljän opiskelijan ja opettajien ohjauksessa. Kukin heistä tekee oman ehdotuksensa prototyyppisivustosta ja esittelee sen 13. helmikuuta.

– Herneiden myynti ei ole suurta bisnestä. Viidellä eurolla saa sangollisen itsepoimittuna. Mutta sekin viehättää ajatuksena, että lapset näkisivät, mistä ruoka tulee, kuten maatilayrittäjä siitä kertoo.

"Suosittelen lämpimästi"

Siltasalmen mukaan yksinyrittäjälle tulee aika ajoin tilanteita, jossa kaipaa esimerkiksi sparrausapua.

– Välillä työtä on vain niin paljon, ettei siihen ole muka aikaa. Jos vain jotenkin ajautuisi johonkin ryhmään, jossa voisi keskustella. Voisi pohtia vaihtoehtoja siitäkin, mikä motivoi yrittäjää, mikä saa yrittäjän liikkeelle.

– Vähänhän siinä on mukana suomalaisuuttakin. On selvittävä omista haasteistaan. Opiskelijayhteistyötä suosittelen lämpimästi. Oletan, että yrittäjät herkästi ajattelevat sen olevan liian haasteellista. Ei ehkä nähdä niitä hyötyjä, mitä sitä kautta voi tulla. Nuorilla on kykyä nähdä asioita uusin silmin ja he saavat kosketuksen työelämään. Yrittäjä puolestaan saa uusia näkökulmia.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Yrittäjä-lehden kansi 4/2017 on ehdolla vuoden parhaaksi aikakauslehden kansikuvaksi. Kyseisen numeron kantta tähdittää koodauksesta ja lastenkirjoistaan tunnettu Linda Liukas. Kuvan otti valokuvaaja Tommi Anttonen.

Kansikisan voittaja ratkaistaan yleisöäänestyksellä. Omaa suosikkia voi äänestää koko helmikuun ajan täällä.

Voittaja palkitaan Aikakausmedian Editgaalassa 15. maaliskuuta.

Editkilpailuun voivat osallistua kaikki Aikakausmedian jäsenten kustantamat ja julkaisemat sekä jäsenyyskriteerit täyttävät lehdet ja niiden tekijät (yleisölehdet, ammatti- ja järjestölehdet, asiakaslehdet). Kilpailu koskee myös näiden freelancetoimittajia, -kuvaajia ja graafisia suunnittelijoita.

Tilaa kaikille yrittäjille suunnattu aikakauslehti täältä

toimitus (at) yrittajat.fi

Työterveyslaitoksen työpsykologi Heli Hannosen mukaan omien vahvuuksien tunnistaminen on erityisen tärkeää, kun pyritään tehokkaaseen työskentelyyn.

– Mihin aikaan päivästä olet tehokkaimmillasi? Toiset ovat aamu-, toiset iltaihmisiä. Kannattaa jättää vaativimmat tehtävät siihen ajankohtaan, jolloin on itse tehokkaimmillaan.

Hannonen kannustaa varaamaan ajan esimerkiksi sähköposteihin vastaamiseen. Huonoin ratkaisu on yrittää hoitaa asia esimerkiksi palaverien välissä.

– Kaikenlaiset häiriöt kannattaa pyrkiä sulkemaan pois. Sellaisia voivat olla esimerkiksi sähköpostin kilahdukset ja kännykän viestiäänet.

Työterveyslaitos etsii parhaillaan työstä palautumiseen keskittyvää tutkimusta varten yksin- ja mikroyrittäjiä, jotka ponnistelevat työkuorman kanssa ja haluavat samaan aikaan parantaa elintapojaan. Tutkimuksessa käytettävän mobiilisovelluksen avulla yrittäjä saa tukea palautumiseen ja työkykysi ylläpitoon. Tutkimukseen voi ilmoittautua täällä.

Katso vinkit työtehon lisäämiseen oheiselta videolta!

Teksti, kuva ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi