Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 315 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Viime toukokuussa kattopalossa tuhoutunut perinteikäs leipomo Pekka Heikkinen & Kumpp. avaa vihdoin ovensa Kajaanissa maaliskuussa.

Kahvila, konditoria ja leipomo jatkavat entisellä paikalla, mutta leipomolle etsitään vielä uusia tiloja.

– Nyt saamme ovet auki. Leipomon suhteen kartoitamme mahdollisuuksia. Konditoriatuotteet ovat omaa tuotantoa, mutta leipomotuotteiden kanssa täytyy vielä odotella, Marin kertoo.

Investointi uuteen leipomoon on merkittävä, joten yrittäjä haluaa valmistella uutta tilaa rauhassa. Marin uskoo, että oman leipomon avaamiseen menee vielä parisen kuukautta.

Toukokuinen tulipalo teki tuhojaan Välikadun valtaus - katujuhla alla, johon leipomo on perinteisesti toimittanut pullaa juhlijoille. Näytti siltä, että katujuhlassa olisi tarjolla vain kahvia.

Nuorkauppakamari, jonka aktiivinen jäsen Marin on ollut, järjesti yrittäjälle yllätyksen, kun katujuhlaan löytyikin 3 500 pullaa tarjolle eri puolilta kaupunkia. 105-vuotiaan perinteikkään leipomon yrittäjät ovat saaneet tukea ja rakkautta myös muilta kainuulaisilta.

Pitkän odotuksen jälkeen leipomo avaa ovensa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Asiakastiedon tuoreen poiminnan mukaan Suomessa on peräti 332 000 y-tunnusta, joita ei löydy kaupparekisteristä. Joukossa on esimerkiksi maa- ja metsätiloja ja apteekkeja, mutta iso osa on niin sanottuja kevytyrityksiä, joita on perustettu vaikkapa sivutoimisen liiketoiminnan harjoittamiseen palkkatyön ohessa.

– Kaupparekisterin ulkopuolisiin y-tunnuksiin kohdistuvien kyselyiden määrästä voimme päätellä, että niiden toiminta on aktiivista, vaikka muuten tietoa onkin varsin vähän. Haluamme auttaa näitä pieniä yrityksiä tekemään toiminnastaan entistä sujuvampaa, sillä luokitus mahdollistaa esimerkiksi puhelinliittymän tai välttämättömän vakuutuksen ottamisen y-tunnukselle, kertoo luokituksista vastaava liiketoiminnan kehityspäällikkö Otto Olsson Asiakastieto Groupista.

Ilman luokitusta yrittäjä joutuu käytännössä tekemään luotolliset sopimukset omiin nimiinsä, vaikka niitä käytettäisiin yritystoimintaan. Moni palveluntarjoaja ei tee sopimuksia yrityksille, joista ei ole tarjolla kolmannen osapuolen, esimerkiksi Asiakastiedon luokitusta. Tähän saakka luokitusta ei ole tehty, koska Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (YTJ) ei luovuteta tietoa toimintaa harjoittavasta henkilöstä tai tämän henkilötunnusta.

Henkilön tunnistamisen tuo lisäarvon

Kaupparekisteriin merkitsemättömistä y-tunnuksista runsaat kaksi kolmasosaa eli 227 000 kappaletta on Asiakastiedon mukaan yksityisiä elinkeinon harjoittajia. Näiden yritysten toiminnasta ei rekisteritietojen perusteella paljoa tiedetä. Jatkossa luokitus pystytään muodostamaan, kun yrittäjä itse sitä pyytää.

–Näin pystymme linkittämään sekä yrittäjän että y-tunnuksen eli henkilön ja yrityksen. Silloin taloudellisesti merkityksellistä dataa saadaan kerättyä ja yhdisteltyä riittävästi, ja voidaan muodostaa luokitus, joka ennustaa yrityksen takaisinmaksuriskin luotettavasti. Tämä on myös luottoa myöntävien yritysten odottama uudistus, sillä ne haluavat tuntea asiakkaansa nykyistä paremmin ja palvella niitä paremmin. Luokitus mahdollistaa tämän ja auttaa yhtenäistämään luottopäätösprosessin”, Otto Olsson lupaa.

Y-tunnukseen liittyvän henkilön tunnistaminen tuo luokitukseen suuren lisäarvon. Henkilön kautta mukaan tulevat tiedot hänen mahdollisista muista yritysyhteyksistään ja niiden vahvuudesta tai kohollaan olevasta riskistä.

Maksuhäiriötilastot kertovat, että kaupparekisterin ulkopuoliset yritykset ovat onnistuneet hankkimaan myös jonkin verran luotollisia sopimuksia. Asiakastiedon mukaan runsaalla 3 000 kaupparekisteriin kuulumattomalla yrityksellä on vähintään yksi maksuhäiriömerkintä. Yhteensä merkintöjä on yli 15 000.

Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämässä kaupparekisterissä oli vuoden 2019 alussa yhteensä 611 000 yritystä tai muuta y-tunnuksellista yksikköä.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Rovaniemeläinen yrittäjäyhteisö Likiliike lanseeraa ystävänpäivänä 14. helmikuuta uuden Liki-tuotteiston. Liki-tuote -sertifikaatin käyttöoikeus voidaan myöntää Rovaniemellä valmistetuille, suunnitelluille tai kootuille tuotteille. Tuotteiden paikallisuusaste tulee olla vähintään 60 prosenttia. 

Likiliike edistää Rovaniemen lähituotantoa. Yrittäjistä muodostuva johtokunta myöntää hakemusten perusteella likiliikejäsenyyden. Nyt yrittäjät ovat voineet hakea tietyille lähituotteilleen Likiliike-tuotemerkkiä.

Kyseessä on sertifioitu tuotteisto, jolla halutaan vastata paikallisten kuluttajien ja Rovaniemen voimakkaasti kasvavan matkailijajoukon toiveisiin.  Likiliikkeen omaan tuotteistoon on ensimmäisessä vaiheessa valittu seitsemän erilaista tuotetta poronlihasäilykkeestä poronnahkaiseen luottokorttitaskuun sekä käsintehdyistä suklaasta uniikkeihin koruihin.  

– Tuotteita tullaan myymään muun muassa Visit Rovaniemen matkailuinfossa, jossa kansainväliset asiakkaat ovat yhä enemmän kiinnostuneita aidoista, paikallisista tuliaisostoksista. Tämä on siis hieno mahdollisuus tuoda Rovaniemen omia tuotteita matkailijoiden tietoisuuteen, sanoo Likiliikepäällikkö Marika Tiikkaja. 

Aivan kuten Avainlippu-merkistä tunnistaa Suomessa valmistetun tuotteen tai Suomessa tuotetun palvelun Likituote-merkki kertoo tuotteen ja palvelun rovaniemeläisestä alkuperästä sekä rovaniemeläistä työtä edistävästä vaikutuksesta. 

– Kaikki Likiliikkeet voivat omilla tuotteillaan hakea mukaan tuotesarjaan. Ehdotetun tuotteen rovaniemeläisyysasteen arvioinnissa otamme luonnollisesti huomioon tuotteen alkuperän, raaka-aineet ja tarvikkeet, mutta painoarvoa annamme myös pakkausaineille ja -tarvikkeille, muuttuville ja kiinteille henkilöstökustannuksille, alihankinnoille, tuotekehityskustannuksille sekä muille välillisille kustannuksille, Tiikkaja kertoo.

Poronnahkatuotteita valmistava Wigel-yrityksen poronnahka-artesaani ja yrittäjä Taija Aikio on kokenut, että tuore kuuluminen Likiliike-yrityksiin on edistänyt myyntiä. 

– Kyllä sillä on vetovoimaa ja paikalliset tuotteet kiinnostavat. Varsinkin joulun alla asiakkailta tuli kyselyitä, että voiko Liki-lahjakortteja käyttää. Silloin emme olleet vielä saaneet sertifikaattia, mutta nyt olemme likiliike, Aikio kertoo.

Kaikkien aikojen ensimmäiset Liki-tuotteet tulevat myyntiin Likiliikkeen omaan verkkokauppaan ja valikoitujen jälleenmyyjien hyllyihin helmikuun aikana. Niitä ovat Choko Deli -suklaa, Lohiapajan poronlihasäilyke, Mandragora-kahvi- ja teekauppa, Mainoa-designin korut, Lappi-krassi-ruoka-annos sekä Wigelin Ahku-korttitasku ja Ailo -korttipussi.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Rubiinisuklaasta on kohistu Suomessakin sen jälkeen, kun ensimmäiset tuotteet saapuivat myyntiin. Iiittalassa toimiva Kultasuklaa oli ensimmäinen suomalainen suklaatehdas, joka toi pinkin suklaan kuluttajien ulottuville.

Vuosi sitten julkaistu Ruby on kehitetty Ranskassa ja Belgiassa. Suklaan väri on peräisin luonnollisista ainesosista. Suklaan hieman hapan ja marjaisa maku erottuu selvästi esimerkiksi maitosuklaasta. Kilohinnaltaan rubiinisuklaa on selvästi tavallista suklaata kalliimpaa.

Lisää faktatietoa rubiinisuklaasta löytyy esimerkiksi Kultasuklaan sivuilta.

Raakasuklaan kysyntä taittui

Kultasuklaan toimitusjohtajan Juha-Pekka Kärkkäisen mukaan trendit määräävät myös suklaanvalmistuksessa. Terveysbuumin myötä kasvanut raakasuklaan kysyntä on nyt laantunut.

– Uudet maut, vegaanisuus, vähäsokerisuus ovat nousussa. Rubiinisuklaassa on vähemmän sokeria kuin normaalisuklaassa.

Kultasuklaa on kokeillut myös terveystrendin aallonharjalla olevan härkäpavun yhdistämistä tummaan suklaaseen yhdessä merisuolan kanssa.

– Se on myynyt melko hyvin. Sirkkasuklaan kohdalla oli alussa hirveä buumi mutta nyt se on rauhoittunut. Sirkat eivät ole millään tavalla valtavirtaa, Kärkkäinen sanoo.

Suomalaiset ostavat edelleen mieluiten maitosuklaata, vaikka maku on hiljalleen muuttunut tummempaan suuntaan. Rubiinisuklaan kysyntää hillitsee sen korkea hinta.

– En usko rubiinisuklaan hinnanlaskuun, mutta siitä tulee varmasti monia uudenlaisia versioita.

Hyppy tuntemattomaan

Juha-Pekka Kärkkäinen omistaa Kultasuklaan yhdessä pitkäaikaisen ystävänsä Juri Kaskelan kanssa. Kaksikko teki yrityskaupat pari vuotta sitten.

– Etsimme yritystä, joka on hyvämaineinen, vahvalla pohjalla ja jota voi kehittää eteenpäin. Muitakin yrityksiä oli loppuviivalla mutta tämä vaikutti kiinnostavimmalta. Tunsin myös yrityksen historian melko hyvin.

Kärkkäisen tausta on matkailualalla kaupallisissa tehtävissä. Yhtiökumppanilla on enemmän kokemusta elintarvikealalta.

– Vaihdoin alaa, hyppäsin tuntemattomaan. Joku voisi sanoa, että hullunrohkea päätös.

Kärkkäistä miellytti se, että Kultasuklaan ydintuote, suklaa, oli hyvällä mallilla.

– Suklaa on laadukasta. Me olemme lähinnä pyrkineet kirkastamaan myyntiä ja markkinointia ja lisäämään jakelukanavia. Olen itsekin ollut veivaamassa suklaata temperointipatojen äärellä mutta se ei ole oma vahvuuteni.

Uusi omistajakaksikko on muutettu Kultasuklaan brändi-ilmeen ja visuaalisen ilmeen. Myös pakkaukset on tuunattu uusiksi.

– Lisäksi olemme vahvistaneet jakelukanavia. Omia myyntikanavia ei ole kuin oma tehtaanmyymälä, Helsingin vanha kauppahalli ja verkkokauppa.

Teksti, video ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Foorumin teemana on Osaamista yhdessä kehittämässä. Suomen Yrittäjien koulutusasioiden asiantuntijan Marja Vartiaisen mukaan ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän aikuisena.

– Ihmiset kehittävät osaamista entistä enemmän myös aikuisena, työuran aikana ja sen jälkeen. Osaamista kehitetään myös oppilaitosten ulkopuolella, työpaikoilla ja verkkoympäristöissä, Vartiainen sanoo.

Foorumissa puhuttiin myös muuttuvista oppimisympäristöistä ja uudenlaisesta teknologiasta.

– Oppimiseen on olemassa entistä älykkäämpiä työkaluja. Jokaisella opettajalla ja koulutusjohtajalla tulisi olla riittävät tiedot ja taidot uudesta teknologiasta ja oppimisympäristöjen muotoilusta, Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä korostaa.

Mikkilä huomauttaa, että moni yritys ja oppilaitos tekee jo nyt hyvää yhteistyötä, mutta määrää tulisi lisätä edelleen.

– Tärkein reitti yhteistyöhön on vuoropuhelu yrittäjien ja oppilaitosten toimijoiden välillä. Oppilaitosten on jalkauduttava nykyistä enemmän yrityksiin. Vain näin löydetään erilaisille yrityksille parhaiten soveltuvat palvelumuodot, oli kyse sitten nuorten kouluttamisesta, uusien työntekijöiden kiinnittämisestä tai nykyisen henkilöstön tai yrittäjän itsensä osaamisen päivittämisestä.  

Mikkilä mukaan ammatillisen koulutuksen uudistus tarjoaa entistä joustavampia muotoja niin nuorten kuin aikuisten kouluttamiseen työpaikalla.

– Oppisopimuksen voi esimerkiksi solmia tutkintoa lyhyempiin kokonaisuuksiin. Myös korkeakoulujen olisi kehitettävä oppisopimustyyppistä toimintaa eli ohjatun työssäoppimisen ratkaisuja. Ylipäätään oppilaitosten olisi nykyistä enemmän autettava yrityksiä kartoittamaan osaamistaan ja sen kehittämiskohteita. Mitä tarkempi kuva oppilaitoksilla on yritysten tarpeista, sitä paremmin ne pystyvät niihin vastaamaan.

Juuri julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan noin joka toinen yritys pyrkii uusiutumaan kouluttamalla henkilöstöä. Yli puolet yrityksistä kokee osaavan työvoiman puutteen rajoittavan kasvua.

Turussa mentorointia ja ideakilpailuja

Turussa on käynnistetty hanke, jolla tavoitellaan yhä tiiviimpää yhteistyötä yrittäjien ja Turun ammattikorkeakoulun välillä. Yhteistyön muotoina ovat muun muassa mentorointi, yritysvierailut, ideakilpailut ja verkostoitumistapahtumat.

– Turun Yrittäjät on tehnyt pitkään yhteistyötä amk:n kanssa. Siten tämä Turun Yrittäjien Säätiön osittain rahoittama hanke istuu hyvin tavoitteisiimme. Olemme sitoutuneet toimimaan tässä kanavana yritysten suuntaan. Kiivaasti kehittyvässä työelämässä on tärkeätä, että opiskelijat pääsevät oppimaan konkreettisesti yrityksissä, toteaa Turun Yrittäjien puheenjohtaja Jari Rastas.

Turun ammattikorkeakoulu ja Turun Yrittäjien Säätiö edistävät hankkeella turkulaista yrittäjyyttä ja kehittävät yrittäjyyskoulutusta. Hankkeessa järjestetään myös ammattikorkeakoulun opetushenkilöstölle ja sidosryhmille yhteisiä tilaisuuksia, joissa yritykset kertovat näkemyksistään koulutuksesta ja yrittäjyydestä.

– Yksi keskeisiä tavoitteita on mahdollistaa opetushenkilöstön perehtyminen pk-yritysten toimintaan ja siten oppia ymmärtämään yrittäjän arkea ja tarpeita, Rastas sanoo.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Tiina Rantakoski

Olli-Pekka Heinosen mukaan iso osa oppimisesta saadaan nykyään muualla kuin oppilaitoksissa.

– Jopa 70 prosenttia osaamisesta syntyy muissa ympäristöissä, vapaa-ajalla ja työssä. Johtopäätös on, että nykyinen koulutusjärjestelmä ei ratkaise yksin tulevaisuuden osaamishaastetta.

Heinosen mukaan oppimiseen on yhdistettävä työnteko ja päinvastoin.

– Tarvitsemme soveltavaa, käytännön tekemisessä oppimista. Sen tulee vuorotella oppilaitoksissa tapahtuvan opiskelun kanssa.

Heinonen peräänkuulutti vuoropuhelua koulutussektorin ja yritysten kanssa.

– Ei voi olla erillisiä koulutusorganisaatioita ja työelämää, jotka molemmat elävät omaa elämäänsä. Tarvitaan yhteinen osaamisen kieli, hän korosti.

Yhteisen kielen pohjana on Heinosen mukaan oltava riittävä data oppijoista ja yrityksen tarpeista.

– Tarvitsemme esimerkiksi ennakointitietoa, missä ammateissa tarve kasvaa ja missä vähenee.

Heinosen mukaan digitalisaation myötä moni nykyinen ammatti tai taito on muuttumassa tai häviämässä. Jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja oppimista tarvitaan myös siksi, että ihmiset elävät yhä vanhemmiksi.

Yhteistyö kuntien strategioihin

Yrittäjä Pia Hirvonen toi Koulutusjohdon foorumin avauspuheenvuorossa esille, että koulutusalan ja yrittäjien yhteistyö tulisi kirjata kuntien strategioihin.

– Jotta yhteistyö vietäisiin käytäntöön, se tulisi viedä kuntien strategioihin, Hirvonen sanoi.

Hirvosen mukaan yhteistyön koulutusalan ja yrittäjien välillä tulisi olla tiiviimpää ja konkreettisempaa kaikilla koulutusasteilla.

– Myös meidän yrittäjien tulee huolehtia omasta osaamisestamme, ja sen hankkimisen tulisi olla ketterää ja sujuvaa. Omien työntekijöiden osaamisen on oltava niin kovaa kauppatavaraa, että siitä kiinnostuvat myös muut. Se kertoo onnistumisesta, Hirvonen lisäsi.

Pia Hirvonen on Kumppania Oy:n asiantuntija ja partneri sekä Suomen Yrittäjien osaamisen valiokunnan puheenjohtaja.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Tiina Rantakoski

Valamiksen toimitusjohtaja Jussi Hurskainen kertoo, että puolet yrityksen liikevaihdosta tulee jo viennistä. Kohdemaita ovat muun muassa Yhdysvallat, Hollanti, Saksa ja Iso-Britannia.

– Meillä on kuusi toimipistettä ulkomailla. Joensuun jälkeen isoin toimisto on Petroskoissa. Siellä työskentelee jo 40 henkeä. Venäjällä on hyvin koodausosaamista, Hurskainen kertoo.

Kotipaikassa Joensuussa työntekijöitä on noin 80, ja kaiken kaikkiaan henkilöstö on kasvanut kahteensataan.

Hurskaisen mukaan suomalaisella koulutusjärjestelmällä on hyvä maine maailmalla, ja koulutukseen liittyviä tuotteita myyvät yritykset saavat siitä hyvää potkua vientiponnisteluilleen.

– Tuotteemme on joustava, se sopii hyvin monenlaisiin tarkoituksiin. Meidät erottaa kilpailijoistamme ehkä eniten se, että tarjoamme tuotteemme ympärille erilaisia palveluja.

Hurskainen kertoo, että varsinaisen alustan lisäksi yritys auttaa koulutussisällön suunnittelussa, rakentaa visuaalisen ilmeen ja analysoi asiakkaiden tuottamaa dataa.

Ideoita tiedemiehille

Valamis myy tuotettaan erityisesti isoille yrityksille. Yksi isoimmista on avaruusjärjestö Nasa, joka hankki yritykseltä oppimisalustan Epic Challenge -koulutusohjelmaansa varten.

– Ohjelman avulla tiedemiehet saavat ideoita opiskelijoita, miten Mars saataisiin asutettua. Opiskelijat tekevät pienryhmissä tehtäviä ja raportoivat siitä Nasalle. Tehtävänä voi olla esimerkiksi, kuinka puhdistaa vettä Marsissa.

Koulutusohjelmassa on mukana kymmeniätuhansia opiskelijoita ammattikoululaisista tohtoriopiskelijoihin saakka.

– Toimme ohjelman Eurooppaan kolme vuotta sitten. Ehdotimme että voimme pilotoida sitä Joensuussa. Nyt Suomesta mukana ovat myös Lahti ja Tampere, Hurskainen kertoo.

Oppimisalusta mahdollistaa ideoinnin ja sitä kautta voi syntyä innovaatioita.

– Opiskelijat eivät ole lukkiutuneet kaavoihin. Aina joskus löytyy hyvä idea, jota pitää tutkia tarkemmin.

Oppimisalustojen kehittämisessä hyödynnetään Hurskaisen mukaan pelillisyyttä ja keinoälyä. Etenkin keinoälyä pitäisi Hurskaisen mukaan soveltaa yhä enemmän eri toimialoilla.

– Esimerkiksi vakuutusyhtiöt voisivat analysoida vakuutustarpeita keinoälyn avulla. Oppilaitokset voisivat käyttää sitä tunnistamaan opiskelijoita, joilla on vaara lopettaa opiskelu. Tämä onnistuisi analysoimalla käyttäytymistä ja huomaamalla merkkejä motivaation puutteesta. Näitä voivat olla esimerkiksi, ettei ole ilmoittautunut kursseille tai pariin kuukauteen palauttanut tehtäviä, Hurskainen selventää.

Valamiksen oppimisalustalla koulutussisältöjä rakennetaan pitkälti keinoälyn avulla, tavoitteena on personoida koulutus henkilön osaamisen mukaan.

– Alusta ehdottaa tietynlaista koulutuskokonaisuutta, joka perustuu opiskelijan osaamiseen, käyttäytymiseen ja tarjolla olevaan koulutukseen.

Jussi Hurskainen esiintyi torstaina Koulutusjohdon foorumissa Helsingissä. Foorumi keräsi 200 koulutuksen ja yritysten edustajaa pohtimaan osaamisen kehittämistä.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Tiina Rantakoski

Suomen Seniorihoivan perustaja ja toimitusjohtaja Mika Suominen haluaa osaltaan puhdistaa hoiva-alan mainetta. Hän on seurannut viimeaikaista keskustelua vanhustenhoidon tilasta kaksijakoisin miettein.

– Toisaalta on tärkeää, että laatupuutteet tulevat esille ja niihin puututaan ja sitä kautta saadaan alan maine palautettua. Toisaalta pitää muistaa, että ongelmat koskevat hyvin pientä osaa yrityksistä. Tällä alalla on lukuisia yrityksiä, joissa ei ole vastaavia turvallisuusongelmia tullut esiin. Pelkään, että ongelmat aiheuttavat pysyvän tahran alalle.

Julkisuudessa on nostettu esiin joidenkin hoiva-alan yritysten tekemät voitot ja rinnastettu ne vanhusten huonoon kohteluun.

– Lähtökohta meillä on, että kohtelemme asiakkaita arvokkaasti ja inhimillisesti ja sitä kautta saamme tyytyväisiä asiakkaita, jotka haluavat käyttää palveluitamme. Toki toimimme niin, että pystymme kasvamaan ja palkkaamaan lisää työntekijöitä ja tuottamaan lisää yhteiskunnallista hyvää, jolloin toiminnan on oltava voitollista.

Suominen on noteerannut sosiaalisesta mediasta nousseet kommentit, jotka ovat iskeneet osin myös Suomen Seniorihoivaan.

– Vaikuttaa siltä, että ihmiset niputtavat kaikki hoiva-alan yritykset yhteen. Meihin on osoitettu kommentteja, jotka eivät ole olleet millään tavoin aiheellisia. Virallisia valituksia meistä ei ole koskaan tehty, Suominen korostaa.

Suomen Seniorihoiva keskittyy ainoastaan vanhusten kotihoitoon. Yrityksen henkilömäärä on mitoitettu niin, että yhdellä työntekijällä on tyypillisesti 1-2 asiakaskäyntiä päivässä. Ero julkisen sektorin kotihoitoon on merkittävä. Tällä hetkellä yrityksellä on noin 50 työntekijää.

– Julkisella puolella puhutaan jopa kymmenistä käynneistä päivässä. Silloin ne ovat todella pikaisia käyntejä. Me emme ole lähteneet tinkimään käyntien pituudesta. Lisäämme henkilöstön määrää koko ajan sitä mukaa, kun asiakasmäärä kasvaa.

Yksi Suomen Seniorihoivan työntekijän kotikäynti kestää 2-3 tunnista kokonaiseen työpäivään. Yritys palkkaa työntekijöikseen myös ikäihmisiä. Vanhimmat työntekijät ovat yli 70-vuotiaita.

– Meillä ei ole ikärasismia. Palkkaamme kaiken ikäisiä, parikymppisistä yli 70-vuotiaisiin. Monesti ne eläkeläiset, joita palkkaamme töihin, haluavat tehdä merkityksellistä työtä ja ovat hyvin tyytyväisiä ratkaisuunsa.

Suomisen mukaan seniorien rekrytoinnilla ei pyritä karsimaan palkkakuluja.

– Maksamme kaikille työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Menestyksen salaisuus?

Suomisen yritys on onnistunut tekemään toiminnastaan kannattavaa ja pitämään asiakkaansa tyytyväisinä.

– Käytämme kaiken katteen toiminnan kasvattamiseen esimerkiksi jatkuvalla henkilöstön palkkaamisella emmekä pyri tekemään voittoa osakkeenomistajille. Myyntimme on jatkuvassa kasvussa ja helmikuussa teemme taas uuden ennätyksen.

Viimeisen 12 kuukauden aikana Suomen Seniorihoivan myynti on noussut kuukausittain noin 3,6 – 3,7-kertaiseksi. Kuluvalle tilikaudelle yritys ennustaa noin puolen miljoonan euron liikevaihtoa.

Suomisen mukaan Suomen Seniorihoivan asiakkaat eivät maksa palvelustaan enemmän kuin muiden hoivayritysten asiakkaat.

– Meillä on kohtuulliset hinnat. Perustuntihintamme on 32 euroa, joka sisältää lähes kaiken. Perustuntihinta on 32 euroa. Se on mielestäni edullinen. Nyt hinnoissa on tosin korotuspaineita, koska sosiaalialan palkat ovat nousussa.

Suomen Seniorihoiva on saanut kasvatettua asiakasmääriään käytännössä ilman mainontaa.

– Asiakkaat ovat suositelleet palveluamme muille ja jopa jakaneet esitteitämme, Suominen kertoo.

”Kotihoidon maine huono”

Hoiva-alan yritykset kärsivät Suomisen mukaan jatkuvasta työvoimapulasta. Hän toivoo, että nyt mediassa esiin tulleet ongelmat eivät pahenna sitä entisestään.

– Kotihoidon maine on mielestäni aika huono. Pääosin kritiikki kohdistuu julkisen puolen kotihoitoon, mutta mekin saamme siitä osamme. Ihmiset ajattelevat, että kaikki kotihoito on yhtä huonoa. Julkisen puolen ongelmat vievät mainetta myös meiltä. Monet eivät voi kuvitellakaan, että homma voisi toimia toisin.

Nopeana lääkkeenä Suominen pitää palvelusetelien käytön lisäämistä.

– Tällöin yksityinen sektori otettaisi enemmän mukaan jakamaan julkisen puolen taakkaa, jolloin julkisen sektorin ei tarvitsisi välttämättä alkaa rekrytoimaan lisää henkilökuntaa. Sen lisäksi työnohjausta olisi parannettava.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset.  Listalla on yhteensä 106 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 3,8 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 380 527 euroa.

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain 2 prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Toimitus

toimitus(at)yrittajat.fi

Ohjelmassa on yli 100 tapahtumaa eri puolilla Suomea. Kiertuetapahtumien järjestämisestä vastaavat Suomen Yrittäjien aluejärjestöt.

– Kiertueella jututetaan ehdokkaita, yrittäjiä ja muita äänestäjiä yrittäjille tärkeistä asioista ja kerrotaan, miksi yrittäjien toimintaedellytyksiä kannattaa parantaa, Yrittäjien kenttäjohtaja Mari Kokko kertoo.

Peräti 90 prosenttia Kantar TNS:n tekemään Yrittäjägallupiin vastanneista yrittäjistä kertoi aikovansa äänestää kevään eduskuntavaaleissa. Kokon mukaan ehdokkaiden kannattaa näin ollen kuunnella yrittäjien viestiä.  

– Kaikki eduskuntavaaliehdokkaat ovat tervetulleita mukaan kiertuebussin kyytiin, Kokko kannustaa.

Tarkkaa teippaustyötä

Kiertuebussin virkaa ajavan Mercedes-Benzin tunnistaa sen kyljissä olevista sinivalkoisista Kasva Suomi -teipeistä. Teippauksesta on vastannut vantaalainen Teippi-Z.

– Satojen värillisten teippien joukosta löytyi onneksi juuri oikea sinisen sävy, tuotantopäällikkö Veli-Matti Remander Teippi-Z:sta sanoo.

Teippien paikalleen liimaus on Remanderin mukaan tarkkaa puuhaa. Teipit kiinnitetään siirtokalvon avulla niin, että jokainen kirjain on millintarkasti oikealla paikallaan. Apuna tarvitaan mittanauhaa, tarkkaa silmää ja kokemusta autojen teippauksesta.

– Välillä tarvitaan säätöä, jotta teippi näyttää oikeassa autossa samalta kuin havainnekuvassa. Teippeihin jätetään kunnon säätövarat, jotta niitä voidaan tarvittaessa venyttää saumojen ja kulmien päälle, Remander jatkaa.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Vihreiden Pekka Haavistoa kannattaa pääministeriksi 18 prosenttia suomalaisista. Toiseksi suosituin on kokoomuksen Petteri Orpo (15%) ja kolmannella sijalla on SDP:n Antti Rinne (12%).

Neljänneksi suosituin on nykyinen pääministeri, keskustan Juha Sipilä (10%). Seuraavina ovat Perussuomalaisten Jussi Halla-aho (9%), Vasemmistoliiton Li Andersson (8%) ja sinisten Sampo Terho (1%). 28% suomalaisista ei osaa vielä nimetä pääministerisuosikkiaan.

Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa Kantar TNS selvitti kärkipoliitikkojen luottamusta Suomen Yrittäjien tilauksesta. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan tasavallan presidentti Sauli Niinistöä. Tutkimukseen vastasi 1078 suomalaista.

Vastaava Luottamuspuntari tehtiin myös vuosi sitten. Tuolloin pääministerisuosikkien järjestys oli seuraava: Orpo 17%, Andersson 13%, Sipilä 12%, Halla-aho 9% ja Rinne 8%.

Antti Rinne on miesten keskuudessa suosituin pääministeriehdokas (17%). Hänen taakseen niukasti jää Petteri Orpo (16%).

Naisten keskuudessa Pekka Haavisto on ylivoimainen suosikki. 24 prosenttia naisista kannattaa häntä, seuraavaksi suosituin on Petteri Orpo (14%) ja hänen jälkeensä tulevat Rinne (8%) ja Andersson (8%).

Pekka Haavisto on ykkössuosikki nuorten keskuudessa ja Petteri Orpo puolestaan yli 50-vuotiaiden parissa. Juha Sipilä on ykkössuosikki Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Sipilällä, Rinteellä ja Anderssonilla on haasteita omien kannattajien keskuudessa. Tutkimukseen vastanneista keskustalaisista 56 prosenttia kannattaa Sipilää pääministeriksi. Vasemmistoliitosta 58 prosenttia kannattaa Li Anderssonia pääministeriksi. Saman 58 prosentin kannatuksen saa omiltaan myös SDP:n Antti Rinne.

Pekka Haavistolla vastaava luku on 68%, Petteri Orpolla 72% ja Jussi Halla-aholla 73%.

Haavistoon luotetaan

Tutkimukseen vastanneille esitettiin presidentistä ja kärkipoliitikoista väittämä, että ”Hän on toiminut tehtävissään luottamukseni arvoisesti”.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on luottamuksessa omaa luokkaansa. Peräti 73% suomalaisista on samaa mieltä tästä väittämästä. Kärkipoliitikoista Pekka Haavistoon luotetaan eniten (48%). Seuraavina luottamuksessa tulevat Li Andersson (35%), Petteri Orpo (28%), Antti Rinne (22%), Juha Sipilä (22%), Jussi Halla-aho (18%) ja Sampo Terho (14%).

Kantar TNS:n tekemän tutkimuksen aineisto edustaa maamme 18–79-vuotiasta väestöä poislukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on 3,0 %-yksikköä suuntaansa.

Tutkimuksessa vastaajille esitettiin joukko (18 kpl) luottamusta mittaavia ominaisuuksia. Tutkimuksen viitekehystä on aiemmin rakennettu muun muassa Mikael Pentikäisen kirjassa Luottamus (Otava).

Pentikäinen: Yllätystä ilmassa

– Yllätystä on ilmassa. Haavistoa kohtaan tunnetaan vahvaa luottamusta – varsinkin naisten ja nuorten parissa. Tämä on kiinnostavaa, kommentoi tutkimuksen tulosta Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

– Silti on yhä epäselvää, onko Haavisto vihreiden pääministeriehdokas, Pentikäinen huomauttaa.

Sipilän luottamuskehitys saa Pentikäisen pohtimaan, että kuluttaako nykypolitiikka ja sitä herkeämättä seuraava media – perinteinen ja uusi – pääministerin loppuun vaalikaudessa?

– Jos näin on, se on kohtuutonta. Tulos myös osoittaa, miten vaikea on palauttaa luottamus. Tämä korostaa poliittista riskinhallintaa, Mikael Pentikäinen toteaa.

– On myös kiinnostavaa, että kaikilla suurimpien puolueiden – SDP:n, kokoomuksen ja keskustan – johtajilla on luottamushaasteita. Rinteellä on ongelmia SDP:n kannattajien parissa. Orpolta puuttuu nuorten tuki, mutta oman väen luottamus on vahvaa. Sipilän suosio on heikkoa erityisesti nuorten ja vähäosaisten parissa, Pentikäinen avaa tutkimustuloksia.

– Luottamus on kansanvallan voimatekijä. Siksi sitä on syytä seurata ja analysoida, Mikael Pentikäinen painottaa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Lisää tietoa Luottamuspuntaristatäällä

Lue myös Mikael Pentikäisen kolumni aiheesta

Trinno ei pyrkimyksistään huolimatta ole saanut verkkomuotoiselle työturvallisuuskurssilleen hyväksyntää isoissa rakennusalan yrityksissä. 

– SRV:n edustaja sanoi asiakkaallemme, ettei yritys hyväksy tätä, koska ei usko verkkokoulutuksiin. Heidän oma perehdytyksensä on verkkomuotoinen. Tästä huolimatta SRV hyväksyy työmailleen kaikki perinteisen työturvallisuuskortin suorittaneet, kurssin sisällöstä piittaamatta, sekä vain verkossa suoritettavan ruotsalaisen Entre-kortin, Trinnon toimitusjohtaja ja toinen perustaja Sami Niemelä hämmästelee.

SRV:n kanssa kielteisiä ovat Niemelän mukaan myös muun muassa Skanska, PEAB, Lujatalo ja SRV. Ne kaikki kuuluvat Rakennusteollisuus ry:n turvallisuusryhmään.

– Kaikilla on meille sama vastaus. Kuulostaa kieltämättä hieman siltä, että näillä yrityksillä on asiasta pyöreän pöydän sopimus.

Yrittäjämediat on aikaisemmin uutisoinut työturvakortteihin liittyvästä koulutusrumbasta muun muassa täällä.

TVO hyväksyi

Yksi e-kortin hyväksyneistä on iso pörssiyhtiö, joka ei ole Niemelän mukaan antanu lupaa nimensä kertomiseen julkisuudessa.

– Tämän yrityksen edustaja tutustui koulutukseemme ja sanoin, että sen voi hyväksyä kaikkiin yrityksen kohteisiin.

Toinen iso hyväksyjä on TVO, jolle Trinnon kortti kelpasi kriittisimpiinkin kohteisiin. Listalla on myös muita energiateollisuuden yrityksiä.

Sen sijaan esimerkiksi UPM on sitoutunut hyväksymään ainoastaan TTK:n työturvallisuuskortin. Stora Enson kanssa Trinno on käynyt pitkään keskusteluja.

– He ovat tutustuneet koulutuksemme sisältöön, mutta vastaus oli varsin epämääräinen. Stora Enson mukaan menee loppuvuoteen 2019 ennen kuin yrityksessä pystytään päivittämään ohjeistusta. Toisella isolla yritykselle ohjeistuksen päivittäminen vei vain viikon.

Verkkokurssi laskee kustannuksia

Niemelän on vakuuttunut, että verkkomuotoisella koulutuksella saavutetaan selkeitä etuja.

– Luokkamuotoiseen koulutukseen liittyy monia ongelmia. Siitä lähti idea työturvakorttikoulutuksen kehittämiseen ja muuttamiseen verkkomuotoiseksi. 

Hänen mukaansa verkkomuotoisella koulutuksella saavutetaan selkeitä etuja verrattuna perinteiseen koulutustapaan.

– Ehkä tärkein etu on kustannustehokkuus urakoitsijoille. Vuonna 2017 Suomessa suoritettiin 163 000 työturvakorttia. Jokaisen kortin suorittaminen edellyttää kahdeksan tunnin istumista luokassa. Laskelmieni mukaan jokainen yksittäinen korttikoulutus maksaa työnantajalle 700-1000 euroa, Niemelä jatkaa.

Verkkokoulutus on suunniteltu suoritettavaksi osissa silloin, kun aikaa on. Jos verkkokurssin suorittaa yhdellä kertaa, siihen kuluu aikaa neljä tuntia. Kurssin hinta on noin 100 euroa eli saman verran kuin keskimäärin perinteisissä koulutuksissa.

Yrittäjät: Ei liian pitkälle meneviä ehtoja

Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin ei pidä liian tiukkaa linjaa korttikoulutusten hyväksymisessä suositeltavana.

– Työturvallisuus on tärkeää ja työnantaja on aina vastuussa asianmukaisesta perehdyttämisestä. Tätä vastuuta eivät kortit poista. Rakentamisessa pääurakoitsijalla on iso valta asettaa ehtoja alihankintaketjulleen, se voi esimerkiksi edellyttää työturvallisuuden todentamista vain yhdellä tavalla.

– On tärkeää, ettei ehtojen asettamisessa mennä niin pitkälle, että estetään koulutusmarkkinaa kehittymästä. Erityisesti julkisissa hankinnoissa tilaajan tulee noudattaa syrjimättömyyttä. Siksi ehtojen käytössä ja viranomaisohjeistuksissa on hyvä olla salliva.

Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä muistuttaa, että laki ei edellytä minkään kortin käyttämistä sen osoittamiseksi, että työturvallisuusasiat ovat kunnossa.

– Laki edellyttää työnantajan perehdyttävän työntekijänsä riittävästi. Korttijärjestelmä on toki kehittynyt käytännössä pakolliseksi, mutta laki sitä ei vaadi.

KKV lopetti tutkinnan

Niemelä pitää ongelmana sitä, että työturvallisuuskortin saa Työturvallisuuskeskuksesta kymmenillä eri sisällöillä.

– Ei ole mitään kontrollia siihen, millä koulutuksella vihreä kortti on saatu. Me emme ole silti saaneet rakentajilta yhtään hyvää perustelua siihen, miksei suomalaista verkkomuotoista korttia hyväksytä, kun ruotsalainen hyväksytään. Uskon, että tässä on enemmän kyse muista sopimuksista kuin digitaalisuudesta.

Trinno on kontaktoinut sekä Kilpailu- ja kuluttajavirastoon että Suomen Yrittäjät. KKV on tutkinut, käyttääkö TTK väärin määräävää markkina-asemaansa korttimarkkinoilla, tai syyllistyvätkö isot rakennusliikkeet kartelliin, jos ne eivät hyväksy muita koulutuksia. KVV lopetti tutkinnan syksyllä.

– Tämä asia on vaikeuttanut suuresti yritystoimintaamme. Haluamme ajaa kaikkien yrittäjien etua. On pelkästään etu, että koulutuksia voi suorittaa nykyistä edullisemmin.

Viime vuonna Trinno sai myytyä yli tuhat verkkomuotoista työturvakorttia. Kaikki kortit on uusittava viiden vuoden välein.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Timo Taipale on pitänyt jo usean vuoden ajan Marjis Beach Cafe -kesäkahvilaa Marjaniemen uimarannalla Helsingissä. Taipale olisi nyt halunnut avata kahvilan myös hiihtolomaviikoksi.

– Kuumaa kaakaota, kahvia, keittoa, sen semmoista olisin halunnut tarjota. Viime vuonna meren jää oli mustanaan ihmisiä tähän aikaan vuodesta. Minua pyydettiin pitämään talvikahvilaa hiihtolomaviikolla, Timo Taipale kertoo.

Hän haki 18. tammikuuta lupaa Helsingin kaupungilta, joka on tilojen vuokranantaja. Viime perjantaihin mennessä kaupungilta ei ollut tullut mitään tietoa päätöksestä. Taipale kysyi perjantaina tekstarin välityksellä asiaa ja sai kuulla, että lupaa ei heru.

Joustamatonta byrokratiaa

– Kaupunki ei perustellut asiaa sen kummemmin, vaan vetosi vuokrasopimukseen, jonka mukaan kahvila on auki toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin, Timo Taipale huokaa.

– Ei tämä homma kauhean ketterästi toimi. Kaupunki elää kalenterin mukaan, eikä sen mukaan mikä on tilanne ja tarve, Taipale harmittelee byrokratiaa.

Kaupungin ei olisi tarvinnut tehdä mitään muuta kuin toimittaa sähkölasku.

– Minulla on siellä kaikki kalusteet ja muut välineet. Lumityöt olisi pitänyt tehdä, mutta nekin olisin tehnyt itse, Timo Taipale toteaa.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kommentoi tapausta maanantaina Twitter-tilillään:

"Kysymys tuli yrittäjältä tekstarilla perjantaina. Vessat vuokrattu talviuintiseuralle. Paikassa vain kesävesi. Pidimme ajatusta ensi vuodelle hyvänä ja niin viestitimme yrittäjälle. Seuraavaksi luimme uutisista", twiittasi Vapaavuori.

Timo Taipale korostaa, että hän haki lupaa siis jo 18. tammikuuta, mutta ei saanut vastausta. Hän lähetti sitten tekstarilla kysymyksen viime perjantaina, kun ei ollut saanut kaupungin hallinnosta mitään vastausta.

”Hain taannoin myös anniskelupaa”

Kahvilayrittäjä Timo Taipale on törmännyt byrokratiaan ja sääntelyyn ennenkin.

– Olisin halunnut anniskeluoikeudet kahvilaan, mutta Helsingin kaupunki ei antanut suostumustaan anniskeluluvan hakemiseen, vaikka valitinkin asiasta, Taipale kertoo.

Liikuntaviraston osastopäällikkö perusteli vuonna 2015 kielteistä päätöstä sillä, ettei Helsingin liikuntapaikoilla sijaitseville kahviloille ole pääsääntöisesti myönnetty oikeuksia hakea anniskelulupaa terveyspoliittisista syistä.

Luvan myöntäminen olisi kaupungin mukaan ollut vastoin kaupungin ohjelmaa, jossa alkoholin anniskelua ja käyttöä pyritään vähentämään erityisesti kohteissa, joissa liikkuu paljon nuoria ja lapsia.

– Onhan Helsingin Hietalahdessa ja Aurinkolahdessa ainakin anniskeluluvat uimarannalla, Taipale vertaa.

Osastopäällikkö huomautti tuolloin myös, että kahvila on kilpailutettu kioskina, ei kahvilana ja epäili Helsingin Uutisten jutussa, että antaisiko aluehallintovirasto anniskelulupaa tai hyväksyisikö ympäristökeskus kioskin anniskelutilaksi.

– Vuosia sitten kun olin ravintolapäällikkönä, haimme ravintolaan jatkoaikaa pääsiäisyöksi. Kyllä se lupa lopulta heltisi, mutta se tuli maksamaan saman verran kuin jatkoajan tuotot, Timo Taipale naurahtaa.

Kahvilayrittäjä Timo Taipaleen tapauksesta uutisoi ensimmäisenä MTV

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät ajaa turhan sääntelyn purkamista. Lisää aiheesta voi lukea Kasva Suomi -tavoiteohjelmasta

Suomen Yrittäjien eduskuntavaalikeskustelua herättelevä Kasva Suomi -bussikiertue käynnistyi tänään Rovaniemeltä. Seuraavien viikkojen aikana kiertue pysähtyy 40 paikkakunnalla. Maaliskuun viimeisellä viikolla Helsinkiin päättyvän kiertueen aikana järjestetään yli 100 tapahtumaa.

Kiertueen avajaispäivänä Rovaniemellä järjestettiin paikallisten kansanedustajaehdokkaiden vaalikeskustelu, johon ottivat osaa kaikki suurimmat puolueet. Lappilaiset ehdokkaat etsivät ratkaisua siihen, miten Suomeen saadaan lisää työtä ja hyvinvointia 2020-luvulla.

Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salon vetämä keskustelu polveili työvoiman saatavuudesta ja yritysten verotuksesta alueellisiin kysymyksiin kuten liikenneinvestointeihin.

– Oli ilahduttavaa huomata, että ehdokkaat yli puoluerajojen esittivät ratkaisuja kuinka 2020-luvusta voitaisiin tehdä kasvun vuosikymmen, Yrittäjien kenttäjohtaja Mari Kokko totesi tentin jälkeen.

Ehdokkaiden yhteinen sävel löytyi tarpeesta nostaa arvonlisäverollisen toiminnan alarajaa nykyisestä 10 000 eurosta. Yrittäjäjärjestön ehdotus keräsi kannatusta yli puoluerajojen.

– Nykyinen raja mahdollistaa lähinnä sivutoimisen tai harrastus- ja kausiluonteisen toiminnan ilman arvonlisäveroa eikä ympärivuotista yrittäjätoimintaa. Verovelvollisuuden alarajan korotus nähtiin lisäävän verotuksen kannustavuutta ja kasvumahdollisuuksia pienemmille yrityksille, Kokko kertoo.

Huolena YEL-alimitoittaminen 

Yleisökysymyksen esittänyt kittiläläinen porotalousyrittäjä Aki Nevalainen tiedusteli ehdokkailta, miten yrittäjien työttömyys- ja sosiaaliturvaa voisi parantaa. Käytännön esimerkkinä nousi esille asumistuki, joka voi yrittäjältä jäädä saamatta, vaikka todellisia tuloja ei ole. Yrittäjän asumistuki määräytyy YEL-työtulon perusteella. Keskustelijat muistuttivat myös, että YEL-vakuutuksen alimitoittaminen näkyy eläkkeessä, yrittäjän sairaus- ja vanhempainpäivärahassa ja työttömyysturvan tasossa.

– Tämä on todellinen ongelma. Moni yrittäjä alivakuuttaa itsensä. Syynä tuntuu olevan luottamuksen puute järjestelmää kohtaan, Kokko toteaa.

Ehdokkaat odottavat seuraavan vaalikauden sosiaaliturvauudistuksen ottavan huomioon etenkin pienituloiset yrittäjät.

Katso kiertueavauksen tunnelmia oheiselta videolta! Tarkempia tietoja kiertueen tavoitteista ja ohjelmasta voit lukea täältä.

Video, kuvat ja teksti: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kelan mielestä työnantajan voi olla niin helppo lähettää hakemus tulorekisterin kautta, että hakemuksia lähetetään myös aiheettomasti.

Näitä etuuksia voit hakea Kelalta tulorekisterin kautta    

Työnantaja voi, jos palkkaohjelma sen sallii, hakea tulorekisteri-ilmoituksella Kelasta sairauspäivärahaa, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa, erityisäitiysrahaa ja kuntoutusrahaa.

Hakemuksen tekemiseen kannattaa perehtyä huolella ja siinä Kelan verkkoasiointiopas voi olla avuksi. Hakemus  edellyttää lisäksi työnantajan suostumusta sähköiseen päätökseen.

Näitä et voi hakea Kelalta tulorekisterin kautta

Tulorekisterin kautta ei vo hakea perhevapaakorvausta, vuosilomakustannuskorvausta tai osittaisia päivärahoja, kuten osasairauspäivärahaa eikä päivärahoja 6 kuukauden työtulojen perusteella.

Tulorekisterin kautta haettavan etuuden hakemus lähetetään samoissa tilanteissa kuin ennenkin. Esimerkiksi sairauspäivärahaa haetaan, kun työntekijän sairaus on jatkunut vähintään 9 arkipäivää, sairaus on alkanut välittömästi kuntoutusrahan tai osittaisen sairauspoissaolon jälkeen tai sairaus on uusiutunut 30 päivän jälkeen siitä, kun työntekijä on saanut sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa.

Kela muistuttaa, että hakemuksen käsittely on sujuvampaa, jos työnantaja on jo etukäteen antanut suostumuksensa sähköisten päätösten vastaanottoon.

Kela kiittää

Kelan mukaan tammikuussa odotettua useampi työnantaja ilmoitti tulorekisteriin palkkatietojen lisäksi täydentäviä palvelussuhde-, poissaolo- ja tulolajitietoja, joiden ilmoittaminen on työnantajalle vapaaehtoista.

Nämä tiedot hyödyttävät vähitellen sekä työntekijää että työnantajaa, kun Kelan ei enää tarvitse pyytää liitteitä ja lisätietoja erikseen.

Yrittäjien ja kaikkien työnantajien on pitänyt vuoden alusta lähtien ilmoittaa maksamansa palkat tulorekisteriin (tulorekisteri.fi). 

Lisää ohjeitaKelan sivuilta

toimitus(at)yrittajat.fi

Kuntoutusalan yrittäjät ovat eläneet sekasortoista aikaa pari kuukautta, kun Kelan kilpailutuksen perusteella solmitut vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen sopimukset astuivat voimaan vuoden alusta.

Koko prosessi on aiheuttanut mittavia ongelmia niin yrittäjille kuin asiakkaillekin. Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n kilpailutukseen osallistuneista jäsenyrityksestä 30 prosenttia jäi ilman Kela-sopimusta. Sellaiset yrittäjät, jotka olivat keskittyneet pääasiassa Kelan kautta tuleviin asiakkaisiin, ovat kärsineet eniten.

– 30 prosenttia on iso määrä alalla, jossa yrittäjät olivat pieniä, toteaa Sote-palvelutuottajien varapuheenjohtaja Minna Penttilä.

Hinta ohitti laadun ja ammattitaidon

Ongelman lähtökohta on se, että Kela kilpailutti palveluntarjoajien sopimukset uudelleen viime syksyn kilpailutuksessa. Hinta määritti 80 ja laatu vain 20 prosenttia sopimuksesta.

Taustalla on Aalto-yliopiston raportti, joka ehdotti Kelalle kahta mallia: rekisteröintiä, jolloin asiakkaalla on suurempi vaikutusmahdollisuus palvelunhankintaan, ja julkista hankintamenettelyä, joka ohjaa Kelaa painottamaan hintaa palveluiden hankinnassa.

Raportin mukaan esimerkiksi kuntoutusta tarvitsevat asiakkaat on motivoitava itse hakemaan itselleen halvin palveluntuottaja. Suomen Kuntoutusyrittäjien jäsenkyselyn vastauksissa todettiin tämän tarkoittavan esimerkiksi tilannetta, jossa neliraajahalvautunut ihminen hakisi itselleen halvinta mahdollista terapiaa.

Aikaisemmin kuntoutusterapeutit olivat tyytyväisiä kilpailutustapaan. Niissä painotukset ovat menneet tasan tai jopa 60 prosenttia laatua ja 40 prosenttia hintaa. Kun tällä sopimuskaudella painotukset ovat olleet toisin, erityistarpeita varten koulutetut kuntoutusammattilaiset eivät pysty jatkamaan työtään vaativaa kuntoutusta tarvitsevien asiakkaiden kanssa.

– Kelan kriteerit ovat edellyttäneet vaativalta kuntoutuksen tarjoajalta muun muassa laitteistoa, erityisleveitä hoitopöytiä, ensiapuosaamista, erityisosaamista ja kouluttautumista, kirjaamiskäytäntöjä sekä tiloilta esteetöntä kulkua ja inva-wc:tä. Olemme vastanneet vaatimuksiin ja varmistaneet laadukkaan hoidon. Nyt kaikki vuosikausia satsanneet tipahtivat kilpailutuksessa pois ja isot ketjut puskivat läpi, vaikka niillä ei ole edes listoillaan kriteerit täyttäviä ammattilaisia, Penttilä sanoo.

Erityishoito vaatii erityisosaamista

Penttilä muistuttaa, että vaativassa kuntoutuksessa ei ole kyse niska- ja hartiaseudun käsittelystä tai selkävaivoista, jotka ovat tuttuja useimmille fysioterapiassa käyneille. Vaativaa kuntoutusta tarvitsevat asiakkaat ovat esimerkiksi CP-vammaisia sekä lapsia tai autisteja, joiden toimintakyvyn ja itsenäisen toimimisen edellytys kuntouttava toiminta on. Jotkut kuntoutettavat pysyvät työelämässäkin kuntoutuksen ansioista.

Hoitosuhteet ovat pitkiä ja esimerkiksi puhekyvyttömän asiakkaan kanssa kommunikointitavan opettelemiseen voi mennä pitkään.

– Esimerkiksi autisti hyväksyy vain tietyt ihmiset ja vanhemmat luottavat lastensa hoidon tiettyjen kuntouttajien käsiin. Minultakin meni yksi 26 vuotta vanha hoitosuhde poikki kilpailutuksen takia, Penttilä kertoo.

Penttilän Kutomon fysioterapia ja kuntoutus -yritykseltä katosi puolet liikevaihdosta ja hän yrittää keksiä korvaavaa toimintaa sen paikkaamiseksi.

–Moni yrittäjä ei halua olla enää Kelan kanssa tekemisissä. Moraalinen ongelma on se, että asiakassuhteet ovat pitkiä. Tilanne on vähän sama kuin jos äidilleen joutuisi sanoa, että mene muualle. Tilanteen moraaliongelma on sysätty pienyrittäjien niskaan, Penttilä sanoo.

Tilanne on ollut raskas myös asiakkaille.

Suomen Kuntoutusyrittäjien jäsenkyselyssä yksi yrittäjä vertaa tilannetta huutolaisiin. ”Kymmenet itkuiset asiakkaat, omaiset, lähiympäristö, puhumattakaan fysioterapeuteista ja yrityksistä, jäivät kauhun valtaan, tyhjän päälle huutokaupattavaksi halvimmin tarjoaville!”

Penttilä pelkää, että kilpailutuksen vaikutukset näkyvät vielä pitkään. Osa niistä, joiden hoitosuhde nyt muuttuu, voivat tarvita enemmän yhteiskunnan tukea ja hoitoa myöhemmin.

Rekisteröintimalliin siirryttävä nopeasti

Suomen Yrittäjät on lähettänyt Kelan hallitukselle, johtokunnalle ja valtuutetuille kirjeen, jossa se vaatii korjausliikkeitä tilanteeseen nopeasti.

Ensimmäinen ja halvin tapa korjata tilannetta on lakisääteisten suorahankintapyyntöjen ripeä käsittely. Asiakkaalla on oikeus suorahankintaan, jos tällä on erityistarpeita, jotka vaativat yksilöllisiä ja pitkäaikaisia sekä toistuvia hoito- tai sosiaalipalveluita. Suomen Yrittäjät vaatii, että suorahankintapyynnöt tulee hyväksyä silloin kun hankintalain mukaiset perusteet suorahankinnalle ovat olemassa.

Kela on tehnyt korjannut menettelytapaa lasten ja nuorten palveluiden kohdalla täydentävällä hankinnalla. Kilpailutuksessa painotettiin palveluntarjoajan koulutusta ja kokemusta. Yrittäjät edellyttää, että Kelan tulee tehdä sama, erityisosaamisen huomioiva täydentävä hankinta muihinkin asiakasryhmiin sekä pyrkiä valitsemaan useita palveluntarjoajia.

Kelan asema ostajana on äärimmäisen vahva. Palveluntarjoajien näkökulmasta katsoen Kelan kokoisen asiakkaan poistuminen aiheuttaa yritystoiminnan lopettamisia ja supistumista. Kun samanaikaisesti alan työvoiman liikkuvuus on alistettu Kelan hyväksynnälle, seurauksena on kilpailullisuuden väheneminen kuntoutusmarkkinassa, vähintään alueellisesti.

Kelan kilpailutussopimus on voimassa vuoden ja siinä on kolmen lisävuoden optio. Yrittäjien mukaan on tärkeää siirtyä rekisteröintimalliin jo ennen optiovuoden päättymistä. Jos asia vaatii lakimuutosta, valmistelu on aloitettava heti. Rekisteröintiä ajaa myös Kelan valtuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

– Lainsäädännön muutosta vaaditaan, eikä sitä enää tällä hallituskaudella ehditä tehdä. Me valtuutetut emme voi vaikuttaa Kelan operatiiviseen toimintaan, vaan Kelan toiminnasta vastaa pääjohtaja ja Kelan hallitus. Kelalla on oikeus esittää lainsäädännön muutosta, Sarkomaa sanoo.

Hänen mukaansa vastaavaa kilpailutusta ei pitäisi enää tehdä uudelleen, vaan valinnanvapautta ja kuntoutettavan vaikutusmahdollisuuksia omaan palveluun pitää lisätä. Hoitosuhteiden jatkuvuus kilpailutuksista huolimatta pitäisi olla etusijalla.

Rekisteröintimalli ei ratkaise kaikkia ongelmia. Sarkomaan mukaan vuoropuhelua Kelan ja palveluntarjoajien välillä pitäisi parantaa.

– Nyt on tärkeää saada yrittäjille vastaus, miten tästä jatketaan eteenpäin. Jatkossa täytyy miettiä, miten Kela tiivistäisi yhteistyötä. Käynnissä on ulkopuolinen selvitys, joka rakentaa tätä polkua, Sarkomaa.

Neljäs korjattava kohta on työvoiman liikkuvuus. Kuntoutussopimuksissa Kelan ja yrityksen välillä on piirre, joka ei ole tavallinen julkisissa hankinnoissa. Lähtökohtaisesti kuntoutuspalvelun antajan on oltava sellainen terapeutti, jonka tarjoaja on ilmoittanut julkiseen hankintaan jättämässään tarjouksessa. Muun terapeutin suorittamaa palvelua ei hyväksytä, ellei henkilövaihdokselle ole saatu suostumusta Kelasta. Ilman suostumusta kuntoutusyrityksen toiminta vaikeutuu.

Ilman suostumusta myös pätevien ammattilaisten mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa on heikko. Tämä rajoittaa sekä palveluiden saatavuutta että työmarkkinoiden toimivuutta.

Kela on antanut ohjeistuksen terapeuttien lisäämisestä. Yrittäjät vaatii, että suostumukset annetaan viipymättä, ja työmarkkinoiden toimintaa vaikeuttamatta.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on poistanut kaupparekisteristä 908 osakeyhtiötä ja osuuskuntaa.

Kaupparekisteristä poistetut yritykset eivät toimittaneet tilinpäätöstietojaan määräaikaan 30.1.2019 mennessä kehotuksista huolimatta. 

Lista kaupparekisteristä 18.2.2019 poistetuista yrityksistä on prh.fi-sivuilla

Kaupparekisteristä poistaminen tarkoittaa, että yritys ei voi harjoittaa yritystoimintaa. Kaupparekisteristä poistettu yritys purkautuu verotuksessa. Purkautuminen aiheuttaa yleensä verotusseuraamuksia.

PRH:n oikeus poistaa tilinpäätöksensä ilmoittamatta jättänyt yritys kaupparekisteristä perustuu osakeyhtiö- ja osuuskuntalakeihin.

Poistettu yritys voi hakea palauttamista kaupparekisteriin. Palauttamisen edellytyksenä on, että yritys ilmoittaa viimeksi päättyneen tilikauden vahvistetun tilinpäätöksen rekisteröitäväksi. Hakemus täytyy tehdä viiden vuoden kuluessa yrityksen poistamisesta. 

Palauttaminen vaatii seuraavat toimenpiteet: 

1. Tee kirjallinen vapaamuotoinen hakemus, jossa pyydät yrityksen palauttamista kaupparekisteriin. Hakemuksessa täytyy olla palautettavan yrityksen nimi (toiminimi) ja Y-tunnus sekä hakijan yhteystiedot. 

2. Hakemuksen allekirjoittaa hakija tai tämän valtuuttama henkilö. Jos valtuutettu allekirjoittaa hakemuksen, liitä mukaan valtakirja.

2. Liitä mukaan täytetty ja allekirjoitettu tilinpäätöksen rekisteröintilomake ja kopiot tilinpäätösasiakirjoista.

4. Lähetä hakemus

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Oulun yliopisto on päättänyt brändiprofessuurin perustamisesta ja varmistanut tähän liittyvän rahoituksen viisivuotiskaudelle 2019–2024. Professuuri vahvistaa yritysten brändeihin ja brändijohtamiseen liittyvää osaamista.

Professuurin perustamisen tavoitteena on edistää Suomen kilpailukykyä ja yritysten menestymisen mahdollisuuksia. Professuuri on tässä vaiheessa ainut laatuaan Suomessa.

–Brändiprofessuuri täydentää hyvin Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun nykyistä opetustarjontaa ja sopii tutkimusprofiiliimme. Toivottavasti professuuri mahdollistaa myös syvemmän kansainvälisen tieteellisen yhteistyön, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Mikko Puhakka toteaa.

Nyt perustettava professuuri tukee ja vakiinnuttaa Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa jo tehtävää bränditutkimusta. Tutkimus on keskittynyt alueen tarpeet huomioiden pk-yritysten brändäyksen haasteisiin erityisesti teknologiayrityksissä.

Professuuri sijoitetaan brändimarkkinoinnin alalle ja tarkemmin markkinoinnin, johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan yksikköön.

–Tavoitteenamme on rakentaa rahoitukseen osallistuvien tahojen ja yliopiston välille yhteistyötä ja vahvistaa brändijohtamista kytkemällä yritysten osaamistarpeet sekä professuuriin kuuluva tutkimus- ja opetustyö. Tutkimuksen vahvistaminen tukee myös sitä, että yliopistosta valmistuvilla olisi yhä paremmat valmiudet brändin rakentamiseen ja kehittämiseen yrityksissä, professori Pauliina Ulkuniemi kertoo.

Vuodesta 2011 lähtien Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta on valmistunut seitsemän brändimarkkinointia tarkastelevaa väitöstutkimusta, ja tutkimustuloksia on julkaistu lukuisissa kansainvälisissä tieteellisisissä aikakauslehdissä.

Professuurin perustamiseen tarvittava rahoitus saadaan Oulun yliopiston kauppatieteelliselle koulutusalalle ja suoraan professuuriin kohdennetuista lahjoitusvaroista. Lahjoittajina ovat Oulun kaupunki/BusinessOulu, Osuuskauppa Arina, Partnera Oy ja Oulun kauppakamari. Lisäksi muun muassa Liikesivistysrahasto, Marcus Wallenbergin säätiö ja Suomen Ekonomit ovat tukeneet kauppatieteellistä tutkimusta ja koulutusta. Osa tästä lahjoituspääomasta ohjataan brändiprofessuurin perustamiseen.

Tehtävän täyttö on jo käynnistetty, ja haku suunnataan kotimaan lisäksi kansainväliselle tiedeyhteisölle. Brändiprofessuurin tehtäväkenttä määräytyy tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikutuksen ympärille. Tutkimus ja opetus kytketään vahvasti käytännön ja tieteellisen tiedon väliseen vuoropuheluun. Professuurin keskeiseksi painopisteeksi on määritelty koulutuksen ja tutkimuksen sekä yritysmaailman välisen kytköksen vahvistaminen.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Helsingissä Fredrikinkadulla naistenvaateliike Crazyssa käy kuhina. Tuore uutinen on, että yrittäjä Arja Hongell ,72, on päättänyt lopettaa liikkeen pyörittämisen toukokuussa.

Järkytyksessä on sulateltavaa, sillä kauppa on palvellut samassa paikassa yli 40 vuotta.

– Taloyhtiön puheenjohtaja ja isännöitsijäkin tulivat sanomaan, että Crazy on maamerkki ja sen pitäisi sellaisena jatkua. Kaikki muu tässä ympärillä on vaihtunut moneen kertaan, Hongell kertoo.

Crazy-kaupan tarina voi jatkua, jos sille löytyy tarpeeksi kreisi jatkaja.

Hongellin motto on ”enemmän strassia, vähemmän stressiä”. Enemmän on tässä kaupassa todellakin enemmän, ja asiakas saa stailauspalvelun kaupan päälle.

Hongell itse on pukeutunut kerroksiin mustaa ja hopeaa, niittivöihin, koruihin ja paksupohjaisiin hopeisiin tennareihin, joissa lukee crazy. Olemuksen kruunaa punainen kiharapilvi ja tummanpuhuva silmämeikki sekä ripakopallinen pursuavaa energiaa.

Kaupan erikoisuus on, että työntekijöiden työsuhteet ovat kestäneet pisimmillään 40 vuotta ja lyhimmilläänkin noin 20 vuotta. Sisälle astelevat asiakkaat jo kolmannessa sukupolvessa. Hongellille on tärkeää, että heitä vastassa on aina joku tuttu naama. Kaupassa ei myöskään vain pistäydytä ostoksille vaan siellä istutaan vaihtamassa kuulumisia.

Pelotta yrittäjäksi

Hongell syntyi Etelä-Pohjanmaalla Kurikassa ja on viisilapsisen perheen toiseksi nuorin. Se tarkoitti sitä, että hän sai moneen kertaan väännetyt ja käännetyt sisarusten vaatteet, jotka hän käytti loppuun. Pikkusisko sai sitten uudet vaatteet.

Hongellin suuri haave oli saada kankainen oma vaate. Paras joululahja oli käyttämätön kirkkaansininen luistelupuku, jonka hän sai lahjaksi alle 10-vuotiaana.

16-vuotiaana Hongell lähti Ruotsiin töihin, sillä siellä tienasi hyvin.

– Kaikki rahat paloivat vaatteisiin ja kenkiin. Lopulta vietin kaikki lomat Ruotsissa töissä, Hongell kertoo.

Lukion jälkeen Hongell lähti au pairiksi Yhdysvaltoihin, jonka jälkeen hän haki lentoemännäksi, koska halusi matkustella. Kielitaitoa riitti ja muutenkin hän pärjäsi hakuprosessissa loppumetreille. Päälentoemäntä ei kuitenkaan uskonut, että pitkä ja hoikka nuori nainen jaksaisi raskasta työtä. Hän oletti, että Hongell oli mannekiini, joka ei syönyt eikä pysyisi terveenä.

– Yritin vakuutella, että olen aika sitkeä. Lopulta hän toivotti tervetulleeksi ensi vuonna uudelleen, mutta että pitäisi syödä ennen sitä. Silloin ajattelin, että en lähde noiden kanssa minnekään, Hongell nauraa.

Lentoemäntäkoulun sijaan Hongell kävi Sanelma Vuorteen mannekiinikoulun ja lähti mannekiiniksi Pariisiin vuonna 1970. Hän pääsi muotitalo Grésin listoille ja työskenteli kaupungissa parisen vuotta. Kesälomamatkalla Suomessa hän kuitenkin tapasi elämänsä rakkauden Peter Hongellin ja palasi puoli vuotta myöhemmin kotimaahan. Häitä juhlittiin helmikuussa 1972.

Perheen esikoinen syntyi syksyllä. Hetken Hongell eli kotirouvankin elämää, mutta takaraivossa kyti kysymys, mitä seuraavaksi. Hän haki kauppaopistoon, mutta ei päässyt sisään.

Aviomies ehdotti unelman toteuttamista omasta putiikista yhdessä.

– Minä en osannut pelätä mitään. Peterillä oli kaupallinen koulutus Hankenista. Annoin kaikki liput ja laput hänelle. Minun ei ole tarvinnut niistä stressata. Kirjanpito on väärä paikka yrittäjälle säästää ja stressata yötä myöten, Hongell sanoo.

Yksi kunnon kauppa

Ensimmäinen liike avautui Espoon Tapiolaan Heikintorin liikekeskukseen ja sieltä viereiseen Osuuspankin toimitaloon. Sieltä OP kuitenkin heitti vuokralaiset ulos, kun se tarvitsi liiketilat omalle kiinteistövälitystoiminnalleen. Hongellille jäi jäljelle vain pieni liike Fredirikinkadulle, joka oli hiljattain avattu.

– Itkin kotona, että mitä nyt teen, mutta mieheni rauhoitteli, että on parempi olla yksi kunnollinen kauppa. Jää viivan alle enemmän.

1970-luvulla oli täysin normaalia, että vuokralaiset maksoivat kynnysrahaa liiketiloistaan. Hongellin ensimmäiset kynnysrahat olivat 50 000 markkaa, mikä oli suhteellisen halpa. Kynnysraha oli vuokraoikeus ja se käsitti joitain kalusteita, kuten hyllyjä tai kassatiskin, mutta jotka olivat vuokralaiselle usein tarpeettomia.

Hongell halusi kasvattaa Fredrikinkadun liikettä, jotta saisi kauppaan sohvan ja oleskelutilaa. Se tarkoitti uusia kynnysrahoja, eivätkä miespuoliset ekonomitutut tahtoneet tätä ymmärtää.

Viereisen liikehuoneiston osto- ja myyntiliike vapautui ja Hongellin tilaisuus koitti. Myöhemmin hän laajensi vielä kolmanteen liiketilaan, joka on varastotilana. Niin Crazy kasvoi nykyiseen kokoonsa.

Hullut Päivät -nimestä riita Stockmannin kanssa

Pitkään taipaleeseen mahtuu monenlaisia vaiheita. Hankalia juttuja Hongell ei muistele, mutta yksi tapaus on riita Stockmannin kanssa alennusmyyntipäivien nimestä. Hullut päivät on Hongellin keksintö.

– Silloin ei käytetty lyhenteitä vaan ikkunaan kirjoitettiin koko pitkä alennusmyynti-sana. En tykännyt siitä, joten lanseerasin vuonna 1974 Hullut päivät. Kun Stockmann lanseerasi Hullut Päivät Stockalla 80-luvun lopulla, ajattelin, että tämä ei vetele!

Stockmann oli rekisteröinyt Hullut Päivät -tuotemerkin, mitä Hongell ei ollut tehnyt. Hän ei silti aikonut luopua omista hulluista päivistään. Uhka oikeudenkäynnistä on leijunut Hongellin yllä siitä lähtien.

– Meillä on kaksi kertaa vuodessa alennusmyynti. Joka kerta joku juristi soittaa ja kysyy, mennäänkö raastupaan. Olen vastannut, että mennään vaan. Olen kysynyt tyttökavereiltakin, että lähdettekö mun kanssa raastupaan, ja kaikki ovat vastanneet, että mennään mennään!

1990-luvulla Stockmann lähetti asialleen juoksulikan.

– Joku nainen käveli suoraan liikkeeseen ja vaati nimeä papereihin äkkiä, koska johtajat odottavat. Kun en kirjoittanut, nainen soitti täältä johtajille, että ei se suostu. Sana levisi ja monet lehdet kirjoittivat juttua tapauksesta. Sen jälkeen raavaat miehetkin tulivat onnittelemaan, että olin voittanut. En minä ole mitään voittanut, Hongell nauraa.

Yhtäkään Stockmannin juristia Hongell ei koskaan ole tavannut. Nykyään tavaratalolla taitaa olla muitakin murheita, sillä tavaratalo on jättänyt Hongellin rauhaan.

Uusi vaihe edessä

Hongell ei ole kertaakaan harkinnut lopettamista ennen kuin nyt. Vuosien varrella hän on saanut tarjouksia ihmisiltä, jotka olisivat halunneet tulla osakkaiksi yritykseen tai hyödyntää Hongellin näkemystä muuten.

– Eräs pietarilaispariskunta olisi halunnut perustaa oman Crazyn Pietariin. He olisivat halunneet ostaa alennusnurkkani tuotteet kokonaan. Minä sanoin, että en myy, enkä itse lähtisi perustamaan kauppaa toisen jämillä. He olisivat halunneet minut sisäänostajakseen, mutta minä funtsaan omia juttujani. En halua ketään sekoittamaan minun päätäni, Hongell sanoo.

Ajatus liikkeestä luopumisesta lähti kytemään, kun Hongell loukkasi lonkkansa ja joutui leikkaukseen viime marraskuussa. Hän pysähtyi ensimmäistä kertaa.

– Mietin, että olikohan tämä merkki, että pitäisi rauhoittua.

Hongell ikävoi jo valmiiksi asiakkaitaan ja työmatkoja. Yöt ovat menneet itkua tuhertaessa, mutta nyt kun tieto on julkista, tuska päätöksestä on alkanut helpottaa.

– Kenellä on tämmöinen työ, että ovesta voi astua kuka vaan drag queenista kurikkalaisiin serkun kaiman kummeihin. Myyjäni ovat joskus kysyneetkin, kuinka paljon siellä Kurikassa on oikein porukkaa!

Luopumisessa on hyviäkin puolia. Kesämökki, joka miehen toiveesta hankittiin, on osoittautunut rentouttavaksi paikaksi, missä voi käpertyä punaviinilasin kanssa takan eteen tai hypätä järveen, kun jäiden sekaan sopii.

– Se on aivan uusi puoli minussa, sillä minä olen kaupunkilaistyttö Kurikasta. Eräs pietarilainen asiakas on kutsunut minut kesällä käymään valon juhlan aikaan, jotta voi näyttää kaiken mahdollisen kaupungista. Päätin, että nyt minä lähden. Kutsuja on myös Teneriffalle ja Mauritiukselle.

Pitkäksi Hongellin aika tuskin käy toukokuun jälkeenkään.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi