Kun tarve parturille, hierojalle tai kauneushoidolle iskee, palvelu pitäisi saada mielellään heti, eikä päivien päähän. Timma-palvelu syntyi juuri tällaisesta tarpeesta, kun Jaakko Hyytiäinen ei löytänyt vapaata parturiaikaa. Hän kehitti verkkoon peruutusaikojen varaussivuston. Elettiin vuotta 2011.
Timmaa edeltänyt varaussivusto oli kuitenkin kampaamoille työläs käyttää, eikä siinä ollut varauspalvelun lisäksi muita toiminnallisuuksia. Hiusalan ammattilaiset eivät ottaneet palvelua omakseen.
Tilanteeseen tuli muutos, kun Hyytiäinen lähti Aalto yliopiston opiskelukavereiden kanssa pubikierrokselle vuonna 2014.
– Jaakko oli vanha armeijakaverini. Hän alkoi puhua koodaajien tarpeesta, jotta saisi kehitettyä paremman palvelun. Se käsittäisi kaikki toiminnot kampaamojen liiketoiminnan ohjaamiseen. Seuraavana aamun aloimme koota tiimiä, Timman osakas ja toimitusjohtaja Lari Mykrä kertoo.
Ajanvarauspalvelun lisäksi Timma on yrittäjäasiakkaille hallintajärjestelmä, joka helpottaa hius-, kauneus- ja hieronta-alan ammattilaisten työtä.
Timman perustajat tiesivät, että he osaavat rakentaa järjestelmän, mutta he eivät heti tienneet, millainen järjestelmän pitäisi olla, jotta se toimisi yrittäjille. Se vaati jalkatyötä. Perustajat haastattelivat 70 yrittäjää, ja kehittivät niiden perusteella ensimmäistä versiota puoli vuotta. Versio oli onnistunut.
– Lähes kaikki haastateltavat halusivat ottaa Timman testikäyttöön ja lumipallo lähti pyörimään. Sana kiri alalla ja vuodessa olimme Suomen suurin. Se ei toki vaatinut paljon, sillä täysin vastaavia palveluita ei ollut. Joitain ajanvarauspalveluita oli alle kourallinen, Mykrä kertoo.
Oppirahoja Ruotsista
Timma kasvoi nopeasti. Puolentoista vuoden kuluttua yritys osallistui Tekes-projektiin, jonka ehtona oli laajentuminen ulkomaille. Timma lähti Ruotsiin.
Länsinaapurissa voittokulku ei jatkunut aivan yhtä kovalla käyrällä. Hiusalalla oli jo vakiintunut toimija, jonka aseman haastaminen oli hankalaa. Ruotsalainen päätöksenteon hitaus tuli myös tutuksi.
– Aliarvioimme hieman kilpailutilannetta ja yliarvioimme mahdollisuutemme Suomen menestyksen perusteella. Ruotsiin lähtö oli meille kuitenkin hyvä koulu. Siihen asti toiminta oli ollut enemmän puuhastelua, mutta kansainvälistyminen pakotti luomaan järkeviä prosesseja ja kehittämään organisaatiorakennetta, Mykrä kertoo.
Ruotsissa timmalaiset ovat makselleet oppirahoja muutenkin.
– Ison kilpailijan haastamisen lisäksi rekrytoiminen oli vaikeampaa kuin kuvittelimme. Emme tienneet, mihin tehtäviin tarkalleen rekrytoimme, koska emme olleet rekrytoineet yrityksen ulkopuolelta aikaisemmin. Ruotsissa lähdimme rakentamaan maaorganisaatiota, mitä ei ollut järkevää rakentaa alkuvaiheessa. Norjassa meillä on erittäin toimivat myyntiorganisaatio, osakas ja strategiajohtaja Miikka Kujala kertoo.
Timma on toiminut myös Norjassa viime syksystä lähtien, missä eteneminen on ollut nopeampaa. Siellä asiakkaita on tullut lähes yhtä paljon puolessa vuodessa kuin Ruotsissa puolessatoista vuodessa.
Timmalla on nyt 2 500 asiakasyritystä Suomessa, Ruotsissa 400 ja Norjassa 250 asiakasta. Timmalaiset pitävät muutaman sadan asiakkaan määrää maagisena rajana sille, että palvelulla on mahdollisuus lähteä lentoon uudessa maassa.
Maltillista laajentumista
Yritys etsii laajentumiskohteita, mutta se valloittaa maita yksi kerrallaan. Seuraava mahdollinen maa on Tanska ja sitten Saksa.
– Skandinavia on etulinjassa digitaalisten palveluiden käytössä. Silti prosenttiosuus 30 ja 40 prosentin välillä. Vielä muutama vuosi sitten digitaalisten palveluiden käyttöosuus oli 15 ja se on tuplaantunut. Tässä vaiheessa on ihan turha lähteä hakkaamaan päätä seinään Etelä-Eurooppaan, Mykrä sanoo.
Suomessakin on vielä kasvunvaraa. Hius-, kauneus- ja hieronta-alan liikkeitä on Suomessa laskutavasta riippuen 12 000 – 16 000, joista digitaalisia järjestelmiä käyttää noin 4 000. Timman asiakkaita näistä on noin 60 prosenttia.
– Valttimme on ollut helppokäyttöisyys ja avulias asiakaspalvelu. Harva ymmärtää todella kuinka tärkeää se on. Monet toimijat salonki- ja hieronta-alalla pelkäävät, että digitaaliset palvelut aiheuttavat lisää hankaluutta arkeen. Alalle tulee kuitenkin nuorta sukupolvea, joille digitaaliset järjestelmät ovat tutumpia. Suomessakin markkinamme kasvaa vielä, mutta sataprosenttista kattavuutta emme saavuta milloinkaan, Mykrä sanoo.
Timma etenee myös startupille poikkeuksellisesti tulorahoituksella. Se on saanut ainoan 350 000 euron sijoituksensa Reaktor Venturesilta kesällä 2016 Tekes-ohjelman yhteydessä. Tekes-rahoitus oli 250 000 euroa.
– Isot rahoituskierrokset eivät ole ainoa tapa edetä. Haluamme tehdä tervettä liiketoimintaa, eikä kasvaa valtavilla velkamäärillä, Kujala sanoo.
Viime vuonna Timman liikevaihto oli viisi miljoonaa euroa ja tulos nolla. Toukokuussa päättyvällä tilikaudella liikevaihto ylittänee jo 10 miljoonaa euroa.
– Kevät näyttää, sillä se on meille kiireisintä kasvun aikaa, Mykrä kertoo.
Tarkka toiminta-alue
Timma saa toistuvasti vastata kysymykseen, aikooko se laajentua muille ajanvarausaloille salonki- ja hieronta-ammattilaisten järjestelmästä. Ainakin toistaiseksi vastaus on ei.
– Kovinkaan moni ei hahmota, kuinka isosta markkinasta on kyse. Toimijoiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli miljardi euroa vuodessa. Joogatunnit ja personal trainerit ovat nappikauppaa siihen verrattuna, Mykrä sanoo.
Lisäksi esimerkiksi terveydenhuoltoalalla läki säätelee järjestelmiä. Erilaiset ajanvarausajat vaativat erilaisia järjestelmiä.
– Jos laajentuisimme muille aloille, kannattaisi oikeastaan perustaa tytäryhtiö, joka kehittää oman järjestelmän. Maailmalla on monta huonoa esimerkkiä, joissa on versioitu samaa ohjelmistoa moneen käyttötarkoitukseen. Me keskitymme tähän ja olemme sen alan paras, Mykrä linjaa.
Elina Hakola
elina.hakola ( at ) yrittajat.fi
