Quantcast
Channel: Yrittäjät.fi – Latest News
Viewing all 6337 articles
Browse latest View live

Harmaa talous syynissä: Kauppiailta ei kannatusta uudenlaiselle kassajärjestelmälle

$
0
0

Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö on teettänyt harmaata taloutta koskevan kyselytutkimuksen yhdessä Vaasan yliopiston kanssa. Tutkimuksella on pyritty selvittämään harmaan talouden tilaa ja kartoittamaan yritysten kannalta toimivia keinoja harmaan talouden torjumiseen.

Yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä on sitä mieltä, että yrityksillä itsellään on suuri merkitys harmaan talouden torjunnassa. Tulos on Suomen Yrittäjien mielestä varsin odotettu.

– Tehokkainta harmaan talouden torjuntaa on olla palkkaamatta pimeää työvoimaa, valitsemalla omat kumppanit huolella sekä maksaa veronsa säntillisesti, Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen listaa.

Tutkimuksessa yrittäjiltä kysyttiin myös, mitkä keinot toimivat parhaiten harmaan talouden torjunnassa.  Toimivimmiksi koetaan verotukselliset kannustimet, tarkastukset ja oikein toimimiseen kannustaminen. Lisäksi mainitaan aktiivinen yhteistyö viranomaisten ja yritysten välillä. Lisävelvoitteet eivät sen sijaan saa kannatusta.

– Suomalaiset kauppiaat ovat selkeästi ilmaisseet, että esimerkiksi fiskaalisten kassakoneiden käyttöpakko ei vähennä harmaata taloutta. Ne, jotka haluavat toimia lain vastaisesti, eivät kassakonetyypistä riippumatta lyö tehtyjä ostoksia koneelle. Uudistus toisi vain lisäkuluja jo oikein toimiville yrittäjille, Toivonen painottaa.

Positiivinen huomio vilpillisistä yrityksistä

Tutkimuksen perusteella rakentamisen sekä matkailu- ja ravintola-alalla harmaa talous on vastaajien enemmistön mukaan pysynyt ennallaan viimeisen 3 vuoden aikana. Rakentamisen alalla 54 prosenttia katsoo harmaan talouden vähentyneen. Sen sijaan kuljetusalalla 34 prosenttia katsoo sen lisääntyneen viimeisen kolmen vuoden aikana.

Verohallinnon mukaan arvonlisäveron perusteettomista palautuksista johtuva arvonlisäveron menetys on Suomessa noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Arvonlisäveron palautuspetos syntyy, kun vilpillinen yritys hakee arvonlisäveron palautusta väärin perustein ja Verohallinto maksaa perusteettoman palautuksen.

Tutkimukseen vastanneet yritykset mainitsivat yleisimmin havaituiksi harmaan talouden teoiksi myynnin ilman kuittia ja pimeän työvoiman käyttöön liittyvät ilmiöt.

Tulosten yksityiskohdista paljastuu muun muassa, että yhä harvempi asiakas tietää yrityksen, joka on ostanut tai myynyt tavaraa tai palveluita ilman kuittia. Tulos on puolittunut viimeisen neljän vuoden aikana.

Verohallinto selvitti syksyllä 2017 suomalaisten yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ja asenteita veroihin ja Verohallintoon. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla satunnaisotannalla erikokoisille yrityksille. Tutkimus tehdään kahden vuoden välein.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi


Asiantuntija varoittaa liiasta digikiihkosta: "Älä sokaistu uudesta teknologiasta"

$
0
0

Digitalist Gropin toimitusjohtaja Ville Tolvanen on seurannut vuosien ajan läheltä suomalaisten yritysten digitalisoitumista. Digitalist on noin 300 henkilöää työllistävä konsulttiyritys.

– Suomalaiset ovat teknologia- ja internethullua kansaa. Mobiilikäyttäjien määrä on maailman kärkiluokkaa. Usein saattaa tuntua siltä, että suomalaiset ovat kuluttajina täysin digitalisoituja, mutta kun yrityksissä teknologian hyödyntäminen romahtaa. Siellä digitalisaatio ei etene.

Kun yritykset eivät kulje teknologian kehityksen rintaman etulinjassa, moni maailmalla yleistyvä teknologinen innovaatio saattaa jäädä hyödyntämättä ja näin yritykset antavat etumatkaa kilpailijoilleen.

Tolvanen ei kuitenkaan kannusta rynnimään päättömästi uuden teknologian perässä.

– Digiloikkaa ei ole olemassa, vaan se on itse rakennettava. Ensin pitäisi saada kuntoon perusasiat. Viime vuosina teknologia on kehittynyt niin nopeasti, että moni kuluttaja on selvästi yrityksiä edellä. Nyt yritysten tulisikin keskittyä olemassa olevan ”vanhan” teknologian mullistamiseen.

– Monella tavalla perusasiatkin ovat vielä yrityksissä tekemättä, esimerkiksi näkyvyys verkossa voi olla varsin huonolla tolalla. Kuluttajat hakevat näppärästi asioita verkossa. Siihen yhtälöön ei sovi, että yrityksiltä täytyy jäädä odottamaan sähköisiä palveluita. Nyt olisi se aika, jolloin pitäisi alkaa soveltaa kuluttajilla olemassa olevaa laitekantaa ja toimintaympäristöä prosessien sähköistämiseen, Tolvanen jatkaa.

5G yksi megatrendeistä

Tolvasen mukaan päätelaitteiden nopea kehittyminen asettaa yrityksille haasteita.

– Suomalaisissa pk-yrityksissä ei hyödynnetä riittävästi esimerkiksi videoita, puheentunnistusta tai verkkokauppaa. Potentiaali niissä on valtava. Yhdysvalloissa nettipalveluiden ääniohjaus yleistyy nopeasti.

Muista tämän vuoden teknologiatrendeistä Tolvanen nostaa esiin 5G-verkkoteknologian. Ensimmäisiä kaupallisia 5G-verkkoja odotetaan tämän vuoden aikana.

Vaikka moni ennustaa kuluvasta vuodesta tekoälyn entistä näkyvämpää esiinmarssia, Tolvanen ei ole aivan yhtä vakuuttunut.

– Tekoälystä jauhetaan paljon, mutta yritysten kannalta sen hyödyntäminen on hidasta. Tekoäly vaatii paljon asiakasdataa, jotta sitä voi hyödyntää täydellä teholla. Luulen, että hype tekoälyn ympärillä tulee rauhoittumaan.

Tutkimusyhtiö Gartner: Nämä ovat vuoden kovimmat teknologiatrendit

Autonomisuus

Gartnerin mukaan autonomisuus yleistyy paitsi autoilussa, myös maataloudessa ja logistiikassa. Erilaiset robotit ja dronet käyttävät keinoälyä korvatakseen ihmisen. Itse ajavia autoja on testattu jo useita vuosia, isot verkkokauppajätit ovat ottamassa käyttöön drone-toimituksia ja logistiikassa roboteilla on yhä tärkeämpi rooli. Gartnerin mukaan esimerkiksi maataloudessa otetaan käyttöön täysin automatisoituja koneita, joiden ajamisesta on vastannut ihminen. Tutkimusyhtiö muistuttaa, että autonomisuus toimii parhaiten rajatuilla käyttöalueilla eikä tekoäly kykene vielä samanlaiseen päätöksentekoon kuin ihmisaivot.

Datan analysoinnin automatisointi

Datan määrä lisääntyy räjähdysmäisesti ja samaan aikaan sitä analysoidaan eri tarkoituksia varten enemmän kuin koskaan. Gartner nostaa kuluvan vuoden yhdeksi teknologiatrendiksi tekoälyn hyödyntämisen datan analysoinnissa. Kehittyneet analysointimenetelmät mahdollistavat datan hyödyntämisen päivittäisessä päätöksenteossa ja vähentävät henkilökohtaisten näkemysten merkitystä. Tekoälyn ansiosta suurestakin datamäärästä on mahdollista tehdä faktoihin perustuvia johtopäätöksiä. Gartnerin mukaan vuoteen 2020 mennessä yli 40 prosenttia datan analysoinnista on automatisoitu.

Chatbot

Chatbotit murtautuivat viime vuonna monen yrityksen tietoisuuteen, ja tänä vuonna niistä tulee entistä älykkäämpiä. Neurolingvistinen prosessointi eli NLP on kirjainyhdistelmä, jonka uskotaan vaikuttavan merkittävästi chatbottien kehitykseen. Yhä useamman palvelun uskotaan toimivan jatkossa ilman ihmistä. Forbes mainitsee esimerkkeinä lainapalvelut, pikaruokakassat ja rekrytointipalvelut. Chatbotit tulevat entistä enemmän myös pienempiin yrityksiin.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yksinyrittäjä ei voi sairastaa alalla, jolla on kaksi toimijaa – Silmäproteesin tekijä etsii tapoja laajentaa toimintaansa

$
0
0

Pientä ja tarkkaa työtä, jossa saa tavata asiakkaita. Ne houkuttelivat hammasteknikoksi opiskelevaa Laura Routaa lähtemään silmäproteeseja valmistavaksi yrittäjäksi 22-vuotiaana kuusi vuotta sitten.

– Vapaavalintaisena tarjottu silmäproteesinvalmistuskurssi oli opiskelijoiden keskuudessa hitti, sillä oli hienoa päästä sanomaan, että ’olen tehnyt silmän’. Minä löysin kurssilta oman juttuni. Hammastyössä akryyli lentää. Tykkäsin siitä, että tämä työ on pienemmässä skaalassa, Routa kertoo.

Routa on toinen Suomen silmäproteesien valmistajista. Alan koulutusta ei enää tarjota edes vapaavalintaisen kurssin vertaa, eivätkä valmistajat jaa salaisuuksiaan.

Routa on käynyt Lontoossa jakamassa ja hakemassa lisäoppia. Hän on kehittänyt alalle innovaatioita, kuten kevyen onton proteesin asiakkaiden palautteen ja tarpeiden perusteella.

– Asiakkaat ovat ymmärtäneet, että kehityn ja he ovat auttaneet minua eteenpäin. Minä olen ollut kädet heidän toiveilleen, Routa sanoo.

Asiakkaita tulee sairaanhoitopiirien kautta, kun asiakas on menettänyt silmänsä onnettomuuden seurauksena tai jos oma sokeutunut silmä täytyy jostain syystä peittää. Viidessä vuodessa silmäkuoppa muuttuu sen verran, että proteesi täytyy uusia.

Markkinat ovat sopivat kahdelle toimijalle, mutta töitä on paljon. Yhden proteesin tekemiseen menee kaksi päivää. Routa voi ottaa vastaan 2-3 asiakasta viikossa.

Routa on korvaamaton hyvässä ja pahassa. Vuoden ikäisen tyttären äiti piti synnytyksen jälkeen taukoa viisi viikkoa, kunnes palasi tekemään silmiä leikkauksesta toipuville potilaille.

– Sairastelu ei käy. Loukkasin olkapääni laskettelurinteessä, mutta asiakkaat täytyi hoitaa siitä huolimatta, Routa kertoo.

Seuraavaksi tiedossa on yrityksen laajentaminen, sillä hän on solminut sopimuksen Viron terveydenhoitojärjestelmän kanssa.

– Jos asiat kehittyvät näin, on palkattava ja koulutettava joku. Jonot lyhenisivät, mikä palvelisi kaikkia. Olisi hyvä olla piste pohjoisempanakin, mutta on harmi, että minä en voi jakaantua, Routa sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Yrittäjä, varaudu Brexitiin – Edessä on pitkään jatkuva kaaos

$
0
0

Britannian EU-eroon, Brexitiin, on aikaa yksi kuukausi. Kansanäänestyksen jälkeen kaksi vuotta valmisteltua sopimusta on kasassa noin 600 sivua, mutta Brexitin kynnyksellä koko tilanne on kaaoksessa. Mitään varmaa sanottavaa EU-erosta ei ole, mutta muutamia skenaarioita siitä, mitä kuukauden kuluttua tapahtuu, on olemassa.

– Brexitin vaikutukset suomalaisiin yrityksiin riippuu siitä, miten Brexit toteutuu käytännössä. Nyt kuukausi ennen Brexitiä kaikki on levällään. Kova Brexit, eli ero ilman sopimusta olisi isku niin EU-maiden yrityksille kun briteillekin. Lähes kaikki haluavat välttää tämän tilanteen, sanoo Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren.

Neljä Brexit-skenaariota

Kuukausi ennen Brexitiä vallalla on neljä mahdollista vaihtoehtoa sen toteutumiselle.

Ensimmäinen ja kaikille mieluisin vaihtoehto on, että erosopimus saadaan voimaan 29.3. mennessä. Tavoitteena on hallittu ero, noin kahden vuoden siirtymäajalla.

Pahin vaihtoehto on, että erosopimusta ei saada voimaan, josta seuraa kova Brexit. Tämän vaihtoehdon todennäköisyys pienenee, sen sijaan neuvotteluajan pidennys näyttää todennäköisemmältä. Neuvotteluajan pidennys vaatii 27 EU-jäsenmaan yksimielisen päätöksen ja yhteisymmärryksen Iso-Britannian kanssa.

Neljäs vaihtoehto on, että Iso-Britannia peruu eronsa ja vetää EU:lle antamansa eroilmoituksen pois esimerkiksi kansanäänestyksen seurauksena.

– Riippumatta Brexit-mallista kiireellisintä on nyt päättää, miten EU-kansalaisia Britanniassa kohdellaan Brexitin jälkeen sekä miten 3,5 miljoonaa Britannian kansalaista kohdellaan EU-maissa. Tässä noudatetaan vastavuoroisuutta, Palmgren sanoo.

Linkkejä eri viranomaistahojen Brexit-ohjeisiin löydät tämän linkin takaa.

Vaikeita kysymyksiä neuvottelupöydällä  

Suurin kiistakysymys Brexit-neuvotteluissa on Irlannin ja Pohjois-Irlannin raja, eli niin sanottu backstop. Kumpikaan osapuoli, EU tai Iso-Britannia, ei halua fyysistä rajaa ja siihen liittyvää valvontaa tai rajamuodollisuuksia.

– Britit kuitenkin katsovat, että he voivat jäädä panttivangeiksi EU:n tulliunioniin. EU pitää luonnollisesti Irlannin puolta, Palmgren sanoo.

Brittiparlamentissa pääministeri Theresa Mayn mukaan neuvotteluajan pidennys näyttää koko ajan todennäköisemmältä. Labour-työväenpuolue on esittämässä omaa Brexit-suunnitelmaa, jonka mukaan Iso-Britannian pitäisi jäädä EU:n tulliunioniin. Ratkaisevat äänestykset järjestetään 12. maaliskuuta.

Oma kysymyksensä on se, miten 27 EU-jäsenmaata reagoivat brittivaatimuksiin.

– Tehtyä liki 600-sivuista sopimusta ei haluta avata. Onhan sen valmisteluun mennyt kaksi vuotta. Siirtymäajasta voidaan keskustella, kun Brittien tavoitteet selkeytyvät.  Jos jatkoajalle mennään, se on ennemminkin noin kahden vuoden jatkoaika kuin muutaman kuukauden tekninen pidennys. Eteen tulevat toukokuun europarlamenttivaalit, Palmgren sanoo.

Hän uskoo, että kahden vuoden jatkoaika voisi riittää EU:n ja Iso-Britannian vapaakauppasopimuksen valmisteluun.

– Riittävä siirtymäaika auttaisi yrityksiä sopeutumaan Brexitin tuomiin muutoksiin. Koska Brexit mitä todennäköisimmin toteutuu, yritysten on syytä valmistautua sen tuomiin lisäkustannuksiin ja kasvavaan hallinnolliseen taakkaan, Palmgren sanoo.

Kova Brexit hankaloittaisi kauppasuhteita

Iso-Britannian sopimukseton ero tarkoittaisi sitä, että kaupankäynti jatkuisi WTO:n eli Maailman kauppajärjestön sääntöjen pohjalta.

Palmgrenin mukaan EU:ssa tai Britanniassa ei ole valmiutta siirtyä täysiin tullimuodollisuuksiin huhtikuun alussa. Myös Suomeen pitäisi rekrytoida kymmeniä uusia tulliviranomaisia Brexitin takia.

– Jos kova Brexit astuu voimaan huhtikuussa, siitä seuraa kuukausia kestävä kaaos. On mietittävä, miten yritys hoitaa velvoitteitaan, jos se esimerkiksi vie alihankintatuotteita kuten esimerkiksi autoteollisuudessa tarvittavia osia Britanniaan, Palmgren sanoo.

Eron hetkellä EU:n lainsäädäntö on sellaisenaan voimassa UK:ssa. Siitä eteenpäin alkaa lainsäädännön muuttuminen brittilainsäädännöksi. Brittiviranomaiset ja tuomioistuimet lähtevät tulkitsemaan lainsäädäntöä omista lähtökohdistaan.

Jos siirtymäaika tai neuvotteluajan pidennys toteutuu, nykytilanne ei muutu ja yrityksillä on enemmän aikaa sopeutua tuleviin muutoksiin.

Yritysten hallinnollinen taakka kasvaa 

Mikäli Brexit toteutuisi huhtikuun ensimmäisenä päivänä, sekä tuonnin että viennin säännöissä tapahtuisi muutoksia.

Yritykset tarvitsevat EORI-tunnuksen, jonka takana on EU:n laajuinen järjestelmä taloudellisten toimijoiden rekisteröintiä ja tunnistamista varten. Suomessa tästä vastaava viranomainen on Tulli. Tätä tunnusta tulee käyttää aina, kun yritys asioi minkä tahansa EU-jäsenmaan tulliviranomaisen kanssa.

Iso-Britanniasta tulee kolmas maa suhteessa EU:hun, mikä vaikeuttaisi merkittävästi kaupankäyntiä. Kaikki alueiden välillä liikkuvat tavarat ovat tulliselvitettäviä. Näin olleen kaikki tavaranhaltijat, eli tuojat ja viejät, ovat vastuussa tavaran tulliselvityksestä.

Palmgren kehottaa brittiyritysten kanssa kauppaa tekeviä yrityksiä käymään avointa keskustelua siitä, miten Brexit vaikuttaa tuotteisiin tai palveluihin ja miten lisäkustannukset huomioidaan yritysten välisissä sopimuksissa.

Tullimaksut vaihtelevat tuoteryhmittäin. Teollisuustuotteiden tulli EU:ssa on keskimäärin 4,2 prosenttia.

Viennin ja tuonnin totuttuihin käytäntöihin tulee myös muita huomioitavia muutoksia. Tähän asti yrittäjä on esimerkiksi maksanut arvonlisäveroa myydystä tuotteesta. Jatkossa Iso-Britanniasta tuodusta tuotteesta maksetaan maksu tulliselvityksen yhteydessä. Arvonlisäverot yritys hoitaa verottajan kanssa.

– Käytännössä tämä tarkoittaa, että rahaa on enemmän sidottuna, kun tuodaan tavaraa Iso-Britanniasta Suomeen, Palmgren sanoo.

Yrittäjän täytyy tarkistaa myös tarvitaanko tavaroiden tuontiin tai vientiin lupia tai sertifikaatteja. Sisämarkkinoilla kauppa on vapaata, mutta Brexitin jälkeen joidenkin tavaroiden, kuten elintarvikkeiden, maataloustuotteiden, lääkkeiden tai sotatarvikkeiden tuominen EU-maahan saattaa olla luvanvaraista. Rajoituksia voi tarkistaa Tullin rajoituskäsikirjasta.

Jos yritys vie tavaroita Iso-Britanniaan sellaisesta maasta, jonka kanssa EU:lla on vapaakauppasopimus, yritys voi jatkossa joutua maksamaan tavaroista suuriakin tulleja. Tämä koskee esimerkiksi päivittäistavarakauppaa.

– Ei ole vielä selvää, miten EU:n vapaakauppasopimusta sovelletaan suhteessa Britanniaan. Siirtymäaikana nykykäytäntö jatkuisi, Palmgren sanoo.

Brexit muuttaa kaupankäynnin osapuolten vastuita

Iso-Britanniasta tavaroita tuovan yrityksen status voi muuttua. Jos yritys on tähän asti ollut tavaran jakelija, se voi jatkossa olla maahantuoja. Uusi rooli tuo mukanaan uusia velvoitteita ja vastuita. Maahantuoja on vastuussa siitä, että tuote täyttää EU:n ja Suomen vaatimukset.

Maahantuojan velvollisuus on CE-merkitä tuotteita, jos Iso-Britannia on EU:n ulkopuolella.

Tuotteita Iso-Britanniasta Suomeen tuovien yrittäjien täytyy huomioida, että CE-merkinnän antavan tahon pitää olla EU:ssa tai ETA-maassa.

– Kun tuotteen tuotemääräykset on harmonisoitu EU-maissa, se usein tarkoittaa, että tuotteessa on CE-merkintä. Kaikki riippuu siitä minkälainen EU:n ja Iso-Britannian välinen sopimus tulee olemaan. Vaikka tavaran saakin myydä, voi olla, että tulee uusia tuotevaatimuksia ja sääntöjä, joita yrityksen pitää noudattaa. Jonkun tuotteen myynti Iso-Britanniassa voi jatkossa tarkoittaa, että siitä pitää tehdä erityinen versio brittimarkkinoille, Palmgren kertoo.

Pitkä lista kysymyksiä

Se, että Iso-Britannaista tulee kolmas maa suhteessa EU:hun, tarkoittaa lisää käytännön hankaluuksia, kuten EU:n tullimääräyksiin sekä terveys- ja kasvinsuojelusäännöksiin liittyvät tarkastukset ja valvonta. Rajalla tehtävät tarkastukset aiheuttaisivat viivästyksiä esimerkiksi tieliikenteessä ja vaikeuksia satamissa.

– On syytä miettiä tarkkaan tavarantoimituksia ja kuljetuksia. Miten toimia, jos tavarantoimitukset viivästyvät? Tullaanko maahantuonnissa tarvitsemaan fyysisiä tarkastuksia? Missä ne tehdään esimerkiksi helposti pilaantuvien tuotteiden kohdalla sekä välituotteissa, jotka tulevat osaksi lopputuotetta, kuten esimerkiksi autoteollisuudessa, Palmgren kysyy.

Tulleista ja varastoinnista syntyvät lisäkustannukset täytyy huomioida ja miettiä, miten yritys hoitaa ne.

Kysymyslista jatkuu, sillä yritysten lisäksi on kiinnostavaa, miten varautuneita jakelijat ja alihankkijat EU:ssa ja Britanniassa ovat.

Oma lukunsa on työvoima. Miten toimia, jos tuotteen mukana tulee asentaja Suomesta? 

– Jatkossa tarvitaan todennäköisesti oleskelulupa ja työlupa, jos viettää pidempiä aikoja Britanniassa. EU:n sairasvakuutuskortti ei enää toimi Iso-Britanniassa Brexitin jälkeen, Palmgren sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kasvu Openiin hakenut jo 400 yritystä – uutta miljoonan euron rahoituspalkinto

$
0
0

Suomen suurin pk-yritysten sparrausohjelma Kasvu Open on käynnistynyt hyvin, sillä alkuvuonna mukaan on hakenut jo 400 yritystä. Haku on edelleen käynnissä monilla alueilla ja toimialoilla pitkälle kevääseen. Tavoitteena on saada kasvusuunnitelma noin tuhannelta yritykseltä. 

Kasvu Openin tuleva toimitusjohtaja Jaana Seppälä kertoo, että mukaan pääsee 450 kasvuhaluista yritystä. Valitut saavat maksuttomasti sparrausta asiantuntijoilta ja lupaavimmat yritykset etenevät aina valtakunnalliseen sparraukseen ja kilpailun finaaliin saakka.

– Yritysten apuna ovat myllärit eli asiantuntijat. Yritys saa kahden sparrauspäivän aikana neuvoja peräti kymmeneltä mylläriltä.

Tänä vuonna asiantuntijoina on myös Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjäverkoston jäseniä.

– He ovat itsekin yrittäjiä, joten heillä on arkipäivän kokemusta kasvun hallinnasta. Uskon, että keskustelut ovat hyvin hedelmällisiä ja niissä päästään oikeiden kysymysten ja kipukohtien äärelle, Seppälä sanoo.

Yritykset saavat Seppälän mukaan prosessissa arvokasta ulkopuolista näkemystä muun muassa strategiaan ja miten se nivoutuu menossa oleviin muutostrendeihin.

– Yleisimpiä kasvun pullonkauloja ovat rahoitus, myynti ja markkinointi sekä osaaminen. Näiden lisäksi esille nousee melkein kaikilla se, miten digitalisaatio otetaan haltuun perinteisillä toimialoilla.

Tänä vuonna Kasvu Openissa on uutta Sijoittajan suosikki -palkinto.

– Palkinto on peräti miljoonan euron suuruinen. Se koostuu Innovestorin puolen miljoonan pääomasijoituksesta ja Nordean samansuuruisesta kasvulainasta. Palkinnon saaja valitaan sparraukseen osallistuvien yritysten joukosta kasvusuunnitelman perusteella.

Kasvu Open toimii valtakunnallisesti, Kasvupolkuja järjestetään koko Suomessa Lapista pääkaupunkiseudulle ja myös toimialoittain. Ohjelma huipentuu syksyllä valtakunnallisiin sparrauspäiviin ja lokakuussa pidettävään finaaliin.

Seppälä kertoo, että ohjelmaan voi osallistua useana vuonna.

– Moni yritys on hyödyntänyt kasvupolkua useasti. Esimerkiksi viimevuotinen startupsarjan voittaja, lappeenrantalainen Finnos oli mukana jo edellisenä vuonna, edeten silloin 100 parhaan joukkoon finaaliin.

Suomen Yrittäjät kumppanina

Suomen Yrittäjät on tänä vuonna Kasvu Openin valtakunnallinen kumppani.

– On tärkeätä tuoda yhdessä esille, että kasvu on mahdollista kaikille yrityksille, Jaana Seppälä sanoo.

Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjäverkosto pyrkii tukemaan kasvuhakuisia yrittäjiä ja kannustamaan pieniä yrityksiä kohti kannattavaa kasvua. Pk-barometrin mukaan vain yhdeksän prosenttia yrityksistä on voimakkaasti kasvuhaluisia ja alle puolet haluaa ylipäätään kasvaa.

– Kasvu Open on meille oiva ja juuri oikea kumppani. Tällainen kansanliike mahdollistaa kasvupolun tarjoamalla sparrausta ja tietoa, olemme ilomielin tällaisessa toiminnassa mukana, Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai sanoo.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Kasvu Open

61 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

$
0
0

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 61 yritystä.

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

KotipaikkaYritysPerustettu

Liike-vaihto, €o, €

Tulos, €
AlavusKonekorjaamo A. Nukarinen Oy1.10.197419500033000
AlavusAlavuden Öljynpuristamo Oy1.11.1997116600080000
AsikkalaPlastvo Oy1.1.20131711000307000
EsboOy Pawli Consulting Ab1.11.2006600014000
EspooDaydream Capital Oy1.10.199510000057000
EspooOy Forerunner Ab1.7.2006292000124000
EspooMetso Terveyspalvelut Oy26.1.2011342000250000
HeinolaPorvari Group Oy1.4.20186208239827
HelsingforsBeijer Oy 5021000188000
HelsinkiTaloustutkimus Oy1.9.19718586389644487
HelsinkiOy Arvest Ab1.2.1988456000104000
HelsinkiLähteenmäki Consulting Oy1.1.1991268000110000
HelsinkiInsinööritoimisto Lantee Oy1.1.19904742712200
HelsinkiMavisystems Oy1.1.19923020000234000
HelsinkiRatia Brand Co Oy15.9.1999646000307000
HelsinkiSähkö-Salo Oy1.10.199985300096000
HelsinkiPe-To Entertainment Oy1.3.2005704000472000
HelsinkiSuomen Ensiapukoulutus Oy15.1.20082622000951000
HelsinkiLevi Holdings Ltd Oy16.9.2008290003000
HelsinkiOSA Import Oy1.1.20190347123
HelsinkiAvicon Oy1.9.2012 191000
HelsinkiVenturia Oy21.6.2012145000512000
HelsinkiAC Invest Oy1.1.201431080001333000
HelsinkiViabel Oy23.7.20031541000158000
HelsinkiAllied Travel Consultants Oy Ltd1.11.20026735000257000
HelsinkiWebropol Oy20.7.20023503000253000
HelsinkiCloud Asset Oy1.12.20141143000402000
HelsinkiEcoReal Oy23.5.20162377000527000
JyväskyläPäiväkoti Aarresaari Oy1.8.1995161510001082000
KajaaniOP-Kiinteistökeskus Kainuu Oy1.7.1977302100089000
KangasalaSorvaamo Robek Oy1.12.1981480000238000
KauhajokiSähkö-Mäntylä Oy1.8.19911497000299000
KaustinenKaustisen Elementtivalmiste Oy1.8.19834425000302000
KaustinenPuukuljetus Vesala Oy1.1.19951894000266000
KokkolaPTR-Kuljetus Oy1.7.2006 23000
KuopioKatenostin Oy23.7.2002 8000
KuusamoKlas 1-Yhtiöt Oy1.5.19953429000417000
KuusamoNevala I & J Oy18.2.2004682000102000
LahtiKotimestarit Oy1.3.19883649000203000
LahtiLindströmin Perhekoti Oy1.10.1993634000162000
LahtiOy Pamon Ab1.6.199482278491039934
LaitilaLaitilan IP-Työ Oy1.8.19962153436200978
OuluSpinech Oy15.4.2003596000109000
OuluCT TOP Oy17.4.2015276000131000
PolvijärviMetsä Kallinen Oy10.9.2007922000317000
PoriVenepori Invest Oy1.10.2011 7000
PälkänePälkäneen Asuntotuotanto Oy1.2.19791175000148000
RaisioRaisio Oyj1.1.1988158733328628713
RiihimäkiSimosol Oy4.1.2007856000108000
RovaniemiEconomica Yrityspalvelut Oy1.10.19941200061000
RovaniemiMaalaus- ja tasoitetyö J. Tornberg Oy1.12.20001130000224000
SastamalaTyrvään Konttorikone Oy11.11.1998960000112000
SiilinjärviKolmen Sähkö Group Oy1.1.19747304000382000
SipooAccomation Oy1.7.1994139000300000
SotkamoVuokatinranta Lomahuoneistot OY10.1.2012660000
TampereRukax Oy1.1.1987 43000
TampereIntera Dent Finland Oy1.8.1987877000179000
TornioTornion Rabatti Oy1.1.199410500025000
TurkuJKT-Vuokratrukit Oy1.4.19951589000149000
YlivieskaESEKO Holding Oy26.11.2012 169000
YlöjärviKumpuniitty Oy1.5.20014173000159000
     

Sitran barometri: Yrittäjät kokevat muita enemmän voivansa vaikuttaa tulevaisuuteen

$
0
0

Suomen itsenäisyyden rahasto Sitra on julkistanut tulevaisuusbarometrin, johon se on koonnut megatrendien näkökulmasta suomalaisten kokemuksia tulevaisuuden kehityssuunnista.

Sitra kertoo tulevaisuusbarometrin johdannossa, että suomalaiset tuntevat tulevaisuuden keskeiset kehityssuunnat, kuten ilmastonmuutoksen, digitalisaation ja demokratioiden kehityshaasteet varsin hyvin.

Suomalaiset tuntevat megatrendeistä ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ylikulutuksen parhaiten ja se nähdään suurimpana uhkana. Vähiten tuttuja ovat kansainvälisen politiikan jännitteet ja demokratian haasteet. Omat vaikutusmahdollisuudet kyseisen kehityskulun suhteen suomalaiset kokivat vähäisemmiksi.

Teknologian nopeaan kehitykseen ja työelämän muutokseen suomalaiset liittävät eniten mahdollisuuksia. Tulevaisuuden kehityskulkuihin suomalaiset odottavat suuria muutoksia etenkin valtionhallinnolta, kunnilta ja kaupungeilta sekä yrityksiltä. Kolmesta megatrendistä ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen ylikulutukseen vastaamiseksi odotetaan kaikilta toimijoilta suurimpia muutoksia, Sitra kertoo.

Tulevaisuus kiinnostaa ja pelottaa suomalaisia, mutta mahdollisuuksiin ja keinoihin vaikuttaa omaan tulevaisuuteen vaihtelee. Kokemus vaikutusmahdollisuuksista ja keinoista riippuu paljon toimeentulon tasosta.

Yrittäjät erottuvat omana ryhmänään vastauksista, sillä 97 prosenttia heistä on kiinnostuneita tulevaisuudesta. Yrittäjät myös uskovat selvästi keskimääräistä enemmän siihen, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa.

Teknologian kehitys on pelottava mahdollisuus

Teknologian tuomat muutokset yrittäjät näkevät mahdollisuuksina. Teknologian kehitys tuo mahdollisuuksia, uskoo 67 prosenttia tutkimukseen vastanneista. Yrittäjistä 83 prosenttia näki mahdollisuuksia ja akateemisesti koulutetuista 81 prosenttia. Ne vastaajat, jotka joutuivat tinkimään lähes kaikesta, kokivat enemmän uhkia.

Keskustelu työn murroksesta on synnyttänyt kahdenlaista ajattelutapaa: työ muuttuu ja häviää, toisaalta työtä uskotaan löytyvän jatkossakin.

Sitran mukaan enemmistö uskoo, työn muuttuvan epävarmemmaksi ja työttömyyden lisääntyvän väliaikaisesti, mutta vain neljännes uskoo työttömyyden lisääntyvän.

Teknologian kehityskulkuun ja työelämän muutokseen vaikuttamiseen sen sijaan koettiin olevan vähän mahdollisuuksia. Vain 19 prosenttia arvioi, että voi itse vaikuttaa erittäin tai melko paljon tähän kehityskulkuun.

Kansainvälisen politiikan jännitteet huolettavat yrittäjiä

Kansainvälisen politiikan jännitteisiin ja demokratian haasteisiin liittyy suomalaisten mielissä paljon uhkia. Näin koki 78 prosenttia vastaajista.

Yrittäjistä 90 prosenttia koki uhat melko suurina tai erittäin suurina. Osin kyse voi olla viennin odotusten heikentymisestä ja osin Iso-Britannian lähestyvän EU-eron aiheuttamasta epävarmuudesta, jolla on vaikutuksia useiden toimialojen tulevaisuuden näkymiin.

Demokratian vahvistumista ja uusien osallisuuden muotojen kehittymistä pitää tärkeänä 76 prosenttia suomalaisista ja onnistumista todennäköisenä 53 prosenttia. Keskimääräistä tärkeämpänä sitä pitivät yli 50-vuotiaat, akateemisesti koulutetut sekä yrittäjät. Myös tämän tavoitteen kohdalla näkemykset onnistumisesta vaihtelevat koetun toimeentulon suhteen.

Sitran mukaan on useita tutkimuksia, joiden mukaan suomalaiset ovat tyytymättömiä demokratian tilaan ja luottamus siihen on laskenut. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisilla on suhteellisen korkea luottamus demokraattisiin instituutioihin. Suomen hallinnon ja johtamistavan edistyksellisyyttä ja uudistumiskykyä pidetään tärkeänä laajasti eri vastaajaryhmien kesken.

Omat vaikutusmahdollisuudet kansainväliseen politiikkaan ja demokratian kehitykseen koetaan pieninä. EU-vaalit ovat kuitenkin tulossa, jolloin on mahdollisuus äänestää.

Äänestyskopissa yrittäjät kokevat koulutuksen, ilmastonmuutoksen, kilpailukyvyn sekä työllisyyden ja työelämän muutoksen erityisen tärkeiksi teemoiksi.

Kilpailukyky, elinikäinen oppiminen ja kiertotalous ovat yrittäjille tärkeitä

Sitä, että olemme kilpailukykyisiä korkeaa osaamista vaativassa globaalissa taloudessa, piti tärkeänä suurin osa, eli 84 prosenttia vastaajista ja todennäköisenä selvä enemmistö, eli 68 prosenttia vastaajista.

Yrittäjien näkemykset erottuvat selkeästi. Heistä 96 prosenttia pitää kilpailukykyä tärkeänä ja 78 prosenttia uskoo onnistumisen todennäköisyyteen.

Toinen yrittäjille tärkeä teema on elinikäinen oppiminen. Kaikista vastaajista 79 prosenttia pitää asiaa tärkeänä, mutta yrittäjävastaajista teemaa pitää tärkeänä 90 prosenttia. Myös akateemisesti koulutetut pitävät asiaa tärkeänä: 80 prosentin mielestä asia on vähintään melko tärkeä.

Yrittäjät erottuivat vastaajina myös kiertotalouskysymyksissä. Suomalaisista 89 prosenttia piti teemaa tärkeänä. Yrittäjistä 99 prosenttia ja akateemisesti koulutetuista 94 prosenttia pitivät tavoitetta tärkeänä. Kaikista vastaajista 47 prosenttia piti tavoitteessa onnistumista mahdollisena, yrittäjävastaajista 54 prosenttia.

Työllisyys ja koulutus ovat painavia teemoja äänestykopissa

Tutkimukseen liittyviin avoimiin kysymyksiin vastaajat saivat listata kolme asiaa, joiden he toivoisivat toteutuvan yhteiskunnassa pitkällä aikajänteellä.

Sitran mukaan suomalaisille tärkeissä asioissa näkyvät erityisesti ekologinen kestävyyskriisi, työn murros ja kysymys tulevaisuuden työpaikoista, kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen. Globalisaatio puolestaan konkretisoituu ihmisten tulevaisuuden näkemyksissä erityisesti maahanmuuttokysymykseksi. Tärkeä teema oli myös demokratian säilyminen ja parantaminen.

Tulevissa eduskuntavaaleissa tärkeimpiä teemoja suomalaisille ovat työllisyys ja työelämän muutokset, jotka mainitsi 84 prosenttia vastaajista, sekä koulutus, jonka mainitsi 83 prosenttia vastaajista. Nämä teemat nousevat tärkeimpien asioiden kärkeen ihmisten miettiessä, ketä äänestävät seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Sosiaaliturvaturvauudistusta pitää tärkeänä äänestyspäätöksensä kannalta 79 prosenttia suomalaisista, ja ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen ylikulutusta 76  prosenttia. Vähiten merkitystä ehdokkaan valinnassa on Suomen kilpailukyvyllä, kansainvälisen politiikan jännitteillä ja demokratian vaikeuksilla ja sote-uudistuksella.

Sitran mukaan vastauksissa kerrottiin, että yhteiskunnan toivottiin kehittyvän suvaitsevammaksi, ja vähemmän itsekkääksi ja ahneeksi. Yhteiskunnan toivottiin kehittyvän suvaitsevammaksi, ja vähemmän itsekkääksi ja ahneeksi. Vastaajat toivoivat yhteisen ymmärryksen lisääntymistä ja empatiaa sekä keskustelukulttuurin parantumista. Useat mainitsevat erikseen toiveen vihapuheen vähentymiseksi.

Eriarvoisuuden, polarisaation ja konkreettisena esimerkkinä asunnottomuuden ja leipäjonojen toivottiin poistuvan ja tilalle yhteisvastuuta sekä parempaa asemaa heikompiosaisille. Tulevaisuuden yhteiskunnassa toivotaan olevan vähemmän eriarvoisuutta ja polarisaatiota, enemmän yhteisvastuuta ja parempi asema heikommassa asemassa oleville ja vähävaraisille. Vastauksista nousi toive säilyttää tai vahvistaa pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ominaisuuksia.

Vastakkaisia näkemyksiäkin toki nousi esiin. 25 vastauksessa toivottiin sosiaaliturvan heikentämiseksi sekä yksilön vastuun lisäämiseksi ja valtion “holhouksen” vähentämiseksi tulevaisuudessa.

Muutoksia vastaajat odottavat kaikilta toimijoilta. Valtionhallinto, kunnat, kaupungit ja yritykset ovat suurimpien odotusten valokeilassa. Seuraavaksi eniten odotuksia luodaan mediam, mielipidevaikuttajien ja oppilaitosten suuntaan. Kansalaisiin ja järjestöihin kohdistuu vähiten odotuksia, mutta yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että myös järjestöjen ja kansalaisten pitäisi saada aikaan vähintään melko suuria muutoksia kaikkien megatrendien kehityskulkujen osalta.

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Tamperelaisfirma kehitti sähköpyörään automaattivaihteiston – tavoittelee isoja markkinoita

$
0
0

Talouselämä kertoo tuoreessa artikkelissaan vuosi sitten toimintansa aloittaneesta tamperelaisesta Revontesta, joka kehittää sähköpyörien automaattivaihteistoa. Yritys on kerännyt 400 000 euron siemensrahoituksen muun muassa yksityisiltä sijoittajilta. Revonte käy parhaillaan neuvotteluja sähköpyörävalmistajien kanssa. Sen tavoitteena on saada uudenlainen moottori myytäviin pyöriin ensi vuoteen mennessä.

Revonten salaisuus on uudenlainen ohjelmistoon perustuva moottori, jossa ei ole perinteistä ratasta. Tavoitteena on uudistaa sähköpyörien markkinat. Idean isät ovat Anteri Jalkanen ja Iiro Peltola.

Revonten liikeideasta tekee erityislaatuisen se, että aikaisemmin polkupyöriin ei ole yhdistetty jatkuvavälitteistä automaattivaihteistoa. Teknologian ansiosta pyöräilijän ei tarvitse vaihtaa vaihteita itse, vaan järjestelmä hoitaa sen portaattomasti.

Moottori on kytketty sekä pilvipalveluun että mobiilisovellukseen. Tämän ansiosta moottoria voidaan päivittää ja diagnosoida etänä. Pyörä voidaan myös paikallistaa ja siihen on mahdollista liittää varkauksienestojärjestelmä. Kilpailijoistaan Revonte erottuu siinä, että sen keksintö soveltuu kaikkiin pyörätyyppeihin.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi


Katsoitko jo nämä koskettavat yrittäjätarinat?

$
0
0

Suomen Yrittäjien Youtube-kanava kannattaa laittaa tilaukseen. Tuotamme kanavalle säännöllisesti kiinnostavia ja koskettavia yrittäjätarinoita.

Tähän mennessä Yrittäjien tubekanavalla on julkaistu seitsemän Tunneyrittäjä-videota. Kaikki yrittäjätarinat löydät saman nimiseltä soittolistalta. 

– Tavoitteenamme on löytää aidosti kiinnostavia tarinoita ihminen edellä. Tarina on kuningas, tunneyrittäjävideoista vastaava sisällöntuottaja Pauli Reinikainen kertoo.

Tähän mennessä julkaistuista Tunneyrittäjä-jaksoista Reinikaisen oma suosikki on Liivitehdas-video, joka kertoo hämeenlinnalaisen pariskunnan kerrostaloasunnossa sijaitsevasta rintaliivikutomosta.

Yrittäjämediat etsii jatkuvasti uusia videotarinoiden aiheita. Voit vinkata niistä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus (at) yrittajat.fi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjän mielestä alkoholilain tulkinta epäselvää ja valvonta mahdotonta – ”Kertoo lain puusilmäisyydestä”

$
0
0

Valvira on ohjeistanut useita pienpanimoita poistamaan kuluttajien positiiviset somekirjoitukset. Ohjeistukset ovat tuttuja myös Kyrö Distilleryn toimitusjohtaja Miika Lipiäiselle.

– Muutaman kerran on tullut kutsu rehtorin huoneeseen, Lipiäinen vitsailee.

Kun alkoholilaki muuttui vuosi sitten keväällä, Kyrö Distillery sai Valviralta kehotuksen puuttua somenäkyvyyteen.

– Joissakin kuvissa näkyi tuotteemme ja niissä oli kuluttajien kehuja. Nämä piti poistaa.

Alkoholilain mukaan tietoverkon palveluissa toteutettavassa mainonnassa ei saa käyttää kuluttajien tuottamaa sisältöä. Yli 22 tilavuusprosenttisten väkevien alkoholijuomien mainonta ja muu myynninedistämistoiminta on lain mukaan pääosin kiellettyä.

Lipiäisen mukaan markkinointia koskeva kohta laissa on epäselvä.

– Kertoo lain puusilmäisyydestä, että siinä ajatellaan koko somen olevan yhtä kuin Facebook. Jos joku mainitsee tuotteemme Twitterissä omassa profiilissaan, emme mahda sille mitään. Lakia on täysin mahdoton valvoa.

Lipiäinen pitää alkoholilakia tältä osin epäonnistuneena.

– Lain pitäisi olla oikeudenmukainen, tasapuolinen ja valvottavissa. Alkoholilaki ei ole mitään näistä, hän puuskahtaa.

Lain tulkinta aiheuttaa Lipiäisen mukaan yritykselle suuria hankaluuksia etenkin viennissä.

– Myyntiä ja markkinointia koskevat Suomen lait ovat suurin hidaste viennille. Verotusta koskevat säännökset ovat meille toissijainen hankaloittava asia.

Suomalaisten yritysten täytyy noudattaa suomalaista alkoholilakia markkinoidessaan tuotteita ETA-maissa.

Valviran ylitarkastaja Marianna Vasara sanoi Taloussanomien jutussa, että lain pykälä on kiemurainen. Kuluttaja voi kehua yritystä, mutta ei tuotetta. Jos kuluttaja lisää yritysarvion kylkeen kuvan tuotteesta, kuva täytyy Vasaran mukaan poistaa.

Lipiäinen harmittelee, että alkoholilakia uudistettaessa ei epäselviä ja eriarvoistavia kohtia muutettu.

– Olen ymmärtänyt, että myös Valvira pyysi, että markkinointia koskeva kohta pitäisi kirjoittaa selkeämmäksi. Poliittinen rohkeus loppui siinä vaiheessa.

Lipiäinen kertoo, että lainvastaiset somekommentit ja kuvat tulevat Valviran tietoon yksittäisiltä ihmisiltä.

– Hieman omituinen piirre on, että on ihmisiä ja kilpailevia yrityksiä, jotka kantelevat Valviralle näistä somekommenteista.

Keskustelu alkoholin näkymisestä somekanavissa nousi esille viime viikolla oululaisen Sonnisaaren panimon perustajan Harri Vaaralantwiitattua aiheesta. Vaarala liitti päivitykseen kuvan Valviran ohjeesta:

”Valvontaprojektissa tehtyjen havaintojen mukaan verkkosivunne ovat lainmukaiset, mutta yrityksenne ylläpitämillä sosiaalisen median tileillä (Facebook, Instagram) esiintyy jonkin verran kuluttajien tuottamaa materiaalia, esimerkiksi kuluttajien antamia alkoholijuomia kehuvia suosituksia ja kommentteja. Tällaiset suositukset ja kommentit tulisi sosiaalisesta mediasta yrityksen toimesta poistaa.”

Päivitys herätti vilkkaan keskustelun, jossa mietittiin muun muassa, että saisivatko negatiiviset kommentit jäädä näkyviin. Kommentoijat kehittivät myös useita keinoja kiertää ohje, esimerkiksi käyttämällä epäsuoria kommentteja ja parodisia ilmaisuja.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Verkkouutiset.

Suomen Yrittäjät vaatii sääntelyn vähentämistä. Vaikka hallitukset ovat asettaneet vähentämisen tavoitteekseen, pk-yritykset kokevat sääntelytaakan kasvaneen.

Sääntelyn vähentäminen on yksi tavoite Yrittäjien Kasva Suomi -ohjelmassa, jossa esitetään tavoitteet vaalikaudelle 2019-23.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Yksinyrittäjä muutti Pariisista Pudasjärvelle kirjakauppiaaksi – Tarkoitus on tavoittaa paikalliset ja ulkomaalaiset ohikulkijat

$
0
0

Tuija Wallgren on perheineen asunut koko aikuisikänsä ulkomailla eri maissa, kuten Tanskassa, Japanissa ja 12 viime vuotta Pariisissa, Ranskassa, sillä hänen miehensä työ paperiliiketoiminnassa on vienyt perhettä ympäri maailmaa. Pariisissa Wallgren työskenteli kansainvälisen koulun viestintätehtävissä.

Viime talvena Wallgren halusi kuitenkin muuttaa Pudasjärvelle asuakseen lähellä isäänsä.

– Kirjakaupan edellinen yrittäjä Aune Ekdahl oli jäämässä eläkkeelle, mutta hän ei tahtonut löytää jatkajaa ja minä tarvitsin jonkun työn. Kirjakauppojen asema on huono ja asukasmäärä laskussa. Siksi kirjakaupan täytyy uudistua, Wallgren sanoo.

Wallgren kertoo, että ensimmäinen vuosi on mennyt opetellessa, mitä paikalliset haluavat kirjakaupalta. Seuraavaksi täytyy alkaa rakentaa uutta ja tuoda lisäarvoa, jotta kirjakaupan elinmahdollisuudet säilyvät jatkossakin.

– Pääsiäiseen mennessä aion lisätä valikoimaan vieraskielisiä kirjoja, jotka kertovat tästä alueesta ja pohjoisesta ulkomaalaisille ja ohikulkijoille. Minulla on täällä jo paikallista kirjallisuutta suomeksi ja se kiinnostaa paikallista väestöä. Lisään myös jonkun verran paikallisten tuottajien käsitöitä, Wallgren kertoo.

Talviliikuntakeskus Isosyöte on Pudasjärveltä noin tunnin ajomatkan päässä ja siellä vierailevat turistit ajavat Pudasjärven ohi. Heitä Wallgrenkin aikoo kauppaansa houkutella.

Tärkeä osa viestintää on sosiaalinen media ja siellä tapahtuva maantieteeseen perustuva viestinnän kohdistaminen. Wallgren aikoo siirtyä Instagramissa viestimään täysin englanniksi.

Wallgren on perustanut kirjakaupalleen sivut myös Facebookiin ja viestii aktiivisesti seuraajilleen kirjallisuudesta, kulttuurin merkkipäivistä ja tietenkin kauppaan liittyvistä tapahtumista.

– Sosiaalisessa mediassa on tärkeää olla aito ja viestiä omana itsenäni. Minun ei tarvitse keksiä brändille ääntä. Jos ajatus tuntuu kivalta, tiedän, miten laitan sen julki sivuillani. Asioista ei tarvitse tehdä vaikeampia, kuin ne ovat, Wallgren kertoo.

Hän merkitsee kalenteriinsa merkkipäiviä ja tapahtumia, joista ainakin pitää viestiä. Joskus julkaisut ovat hyvinkin valmisteltuja, joskus Wallgren keksii jotain samana päivänä. Teemoista ja tapahtumista on helppo saada sisältöä kirjakaupan sivuille.

– Mielestäni aktiivisuus sosiaalisessa mediassa on asiakkaiden kanssa keskustelua. Viestit sosiaalisessa mediassa ovat selkeästi toimineet. Kun olen järjestänyt kampanjoita, asiakkaat ovat saaneet tietoa niistä sosiaalisessa mediassa. Sitä kautta ihmisiä on helpompi tavoittaa kuin ilmoituksella paikallislehdessä, Wallgren sanoo.

Myös kirjakaupan tapahtumat ovat herättäneet kiinnostusta paikallisväestössä. Wallgren järjestää muun muassa säännöllisesti kielikahvilaa, missä osallistujat tulevat tunniksi puhumaan ja verestämään englannin kielen taitojaan. Rasismin vastaisella teemaviikolla paikallisia maahanmuuttajia tulee kirjakauppaan kertomaan tarinoitaan.

– Kielikahvilassa käy noin kymmenen henkilöä ja he ovat olleet iloisia, kun ovat voineet sujuvoittaa kielitaitoaan. Yritän järjestää jonkun tapahtuman kirjakaupalla kerran kuukaudessa. Liikaa ei voi tuputtaa. Tapahtumat ovat paljon ihmisistä kiinni. En minä voi täällä yksinäni pöhistä, Wallgren kertoo.

Wallgren on kiitollinen paikallisten tuesta, vaikka kirjakaupan hengissä pysymisestä ei ole mitään takeita.

– Täällä oli suuri pelko, että kirjakaupan toiminta päättyy. Paikallisten tuki on kannatellut minua. En tiedä, onko meneillään vielä kuherruskuukausi ja pysyykö kauppa pystyssä, mutta tässä hommassa pitää uskoa vähän mahdottomaan, Wallgren sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Lisätuohi Oy ja muut uudet yritykset – katso lista

$
0
0

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 151 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

KotipaikkaYritys
AkaaKekkonen Mark
AlajärviAsunto Oy Alajärven Mammula
AsikkalaZannako Trucks Oy
EspooTax Service Finland
EspooAvinoor Oy
EspooAsunto Oy Espoon Haltijatontunhelmi
EspooSaarenmaa Invest Oy
EspooArte Mentis Oy
EspooUnivire Oy
EspooAttila Siivous
EspooCosmic Element
EspooVellor
EspooFinnoonniitty 1 C44
EspooFicops
EspooTmi Kai Halmesvaara
EspooT:mi Sari Levänen
EuraETH Turku Oy
ForssaKuntoForssa Oy
HaapavesiRM AgriKone OY
HalsuaOx palvelut
HeinolaNaviska
HelsinkiRêv Payments Finland Oy
HelsinkiHAYBAY OY
HelsinkiOgobest
HelsinkiOy Plantay Ab
HelsinkiAutolaurel Oy
HelsinkiSuomen Myynti/ Tulos Oy
HelsinkiKodinrakentajat Liski & kumppani Oy
HelsinkiOsuuskunta KV Venäjäpalvelut
HelsinkiAtrivcom Oy
HelsinkiHeidi Heinonen LKV Ky
HelsinkiBackels Ab
HelsinkiSkar Oy
HelsinkiKumma Consulting Oy
HelsinkiSchröder Creative
HelsinkiPlanetary Food-Tech Oy
HelsinkiTH Workteam Oy
HelsinkiAvern Group oy
HelsinkiDandy Helsinki Oy
HelsinkiSuomen Ilmalämpöpalvelu Oy
HelsinkiLisätuohi Oy
HelsinkiHelsinki Nails
HelsinkiKostinmetsä
HelsinkiKuljettajaa HJ
HelsinkiVinorakkaus
HelsinkiThrust Productions
HelsinkiWarsame taksi
HelsinkiJ.R.D Media
HelsinkiSUNNY BEST
HelsinkiJEV Creative Media
HelsinkiTmi Minja Konttori
HämeenlinnaPsykoterapiapalvelu Teija Virtanen
IlmajokiKummitusjuna III
ImatraTaloteema Imatra Oy
ImatraKR-Putki Oy
IsojokiValokuvaus Helena Peltonen
IsojokiJP LAITEASENNUS OY
JoensuuSosiaalisen median hyvä haltiatar
JoensuuJalosijoitus Oy
JoroinenSannan toimet
JyväskyläVankka perheyhtiö Oy
JyväskyläDtape
JämsäAs Oy Villa Quattro Jämsä
JärvenpääJ.Käkönen Oy
JärvenpääAs. Oy Järvenpään Risti I
KaarinaIisipaku Oy
KajaaniNetPartner Oy
KannonkoskiHiekkarannan Mansikka Oy
KauniainenSmileful Oy
KaustinenFinnmehl Oy
KempeleKempeleen Taksipalvelu Oy
KempeleRakennus ja Saneeraus Ykkönen Oy
KotkaHyvinvointi ja hieronta Syke
KouvolaRiimi Ravintolat Oy
KouvolaRestaurointi & Verhoilu Saarinen
Kuopio1664 Jaana Hyvönen Oy
KuopioKaiku Kids Oy
KuopioWanha Tietola Oy
KuusamoNilo Market Oy
LahtiUR Vinyl Graphics
LappeenrantaHieta Holding Oy
Lappeenranta1667 Ella Nemtsova Oy
LapuaTassunjälkiä Sydämessä
LiminkaFolk Control Oy
LiminkaOtsonautti
LohjaElämäntasapaino - Bioresonanssi
LohjaILM
LohjaKalakuiskaus
LoppiTmi FinnEco Style
MaskuSirke Sport
MikkeliNorolan Artisanlures Oy
MustasaariAuxilia
MäntsäläPLK-Service
NokiaHelmivalkea Oy
NurmijärviCompany Glaze Oy
NurmijärviTmi Repedo
NurmijärviJobitan Oy
OuluEfektiapaja
OuluKaisan ja Jonin siivous
OuluTmi Sami Kallio-Kokko
OuluOulun Lentokenttä Taxi
OuluTaloSisu Oy
OuluSusannaMaria
OuluHermoratahieroja Ainikki Päätalo-Anttila
OuluRavintola Oulun KMS Oy
ParainenEtcetera Networks Ab
PirkkalaPirkanmaan Lähineuvola
PoriLaumahanke
PoriVaitoArt
PuolankaJMK Forest Oy
PöytyäLVI Merisaari Oy
RaaheAJ-Talotekniikka Oy
RaaseporiBostads Ab Raseborg Prästmossegatan 6
RaaseporiMuffes Bygg Ab Oy
RaisioNaturans Oy
Riihimäki1653 Carita Viitanen Oy
RiihimäkiSecond floor asian restaurant oy
RuovesiAkome Oy Aarnen Kone ja Metalli
SaloCanis Sanus
SeinäjokiPoison O'Clock
SeinäjokiKoivoi Taide-kahvila kirppis
SipooCarita Tillanders Festservice - Juhlapalvelu
SipooGrowth & Innovation Partner Oy
SomeroUimari uimaopetus
SäkyläTmi Mikko Niitynpää
TampereUnconventional Happiness Oy
TampereCaj Sjöman Consulting Oy
TamperePulog oy
TampereTunturi Finance Oy
TampereAs. Oy Tampereen Vuoreksen Välke
TampereIncertiMomenti
TampereInsinööri- ja Rakennuspalvelu Parain Oy
TurkuKoy Raision Leilimaa
TurkuVS-Yhtymä Oy
TurkuProfaid
TuusulaVaihto-Ettan Oy
TuusulaTelnova Oy
UusikaarlepyyByggStaff Ab
UusikaarlepyyKvarnstranden Ab
UusikaupunkiSarpanPaja
UusikaupunkiSaloviirinen Oy
VantaaSuga Oy
VantaaMGS Management Oy
Vantaa1663 Nadeem Iqbal Oy
VantaaRisto Reinikainen Consulting Oy
VantaaMakihata tilit
VantaaUudenmaan LVI-Rakennuttaja Oy
VantaaAldo Pirn
VihtiAutovelhot Oy
VöyriReliefster
YlöjärviSähköpalvelut 24/7 J.Honkanen
  

Yrittäjät pyysi KKV:tä selvittämään – useita taksien välityskeskuksia epäillään nyt kielletyistä kilpailunrajoituksista

$
0
0

KKV epäilee, että keskukset eivät ole välittäneet Kela-kyytejä syrjimättömästi kaikille taksiautoilijoille.

– En ole yllättynyt tästä Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksen tuloksesta. Ikävää, että tilanne on tällainen, toteaa Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin.

– Kävimme elokuussa KKV:ssä ja pyysimme virastoa selvittämään välityskeskusten sopimusehtoja, Grekin kertoo.

KKV käynnisti tutkinnan syyskuussa. Virasto on saanut viime kuukausien aikana yli 200 yhteydenottoa taksiyrittäjiltä. Suurin osa yhteydenotoista on koskenut sitä, ottavatko välityskeskukset uusia taksiautoilijoita välityksen piiriin ja minkälaisilla ehdoilla tämä tapahtuu.

Virasto on selvittänyt taksimarkkinoilla esiintyviä ongelmia lähettämällä syksyllä 2018 yli 6 000 taksiautoilijalle kyselyn, johon vastasi noin 2 300 autoilijaa. Kyselystä saatujen tietojen perusteella KKV epäilee, että useat välityskeskukset saattavat toimia kilpailulain kieltämällä tavalla.

Kyselyyn vastanneista lähes puolet (46%) oli sellaisia, jotka eivät aja Kela-kyytejä. Suurin osa heistä (64%) piti keskusten asettamia sopimusehtoja kohtuuttomina, muun muassa tietynmerkkisten mittareiden hankkimista tai keskusten suuria välityspalkkioita.

13 % vastanneista taksiyrittäjistä kertoi, että heitä ei ole hyväksytty mukaan.Kela-kyytejä tarjottava syrjimättömin ja tasapuolisin ehdoin.

Kela-kyydit tärkeitä

Erityisesti harvaan asutuilla alueilla merkittävä osa yksittäisen taksiautoilijan tuloista tulee välityskeskusten välittämistä ja yhteiskunnan tukemista kyydeistä. KKV on käynnistänyt useita eri yhtiöitä koskevan tutkinnan siitä, ovatko välityskeskukset syyllistyneet kilpailulain kieltämiin menettelyihin, kun ne eivät ole välittäneet Kela-kyytejä kaikille autoilijoille syrjimättömästi. KKV:n saamien tietojen mukaan välityskeskukset ovat saattaneet esimerkiksi kieltäytyä ottamasta uusia autoilijoita välityksen piiriin tai välityskeskusten autoilijoille asettamat ehdot on koettu syrjiviksi.

– Kun Kela kilpailutti välityskeskukset, se asetti sopimussakot keskuksille. On syytä epäillä, että riskit ja sakot on vyörytetty taksiautoilijoille, Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin toteaa.

Välityskeskukset ovat alueellaan vahvoja toimijoita, joten niiden toimintatapoja voidaan arvioida mahdollisen määräävän markkina-aseman väärinkäytön näkökulmasta. Välityskeskukset ovat tyypillisesti alueen autoilijoiden omistuksessa, ja välityskeskuksen piirissä tehtäviä päätöksiä voidaan arvioida myös keskenään kilpailevien taksiautoilijoiden välisenä epäiltynä kartelliyhteistyönä, Kilpailu- ja kuluttajavirasto toteaa tiedotteessaan.

Selvityspyynnöt lähes kaikille keskuksille

KKV lähetti 1. maaliskuuta lähes kaikille Kela-kyytejä välittäville välityskeskuksille laajat selvityspyynnöt. Niissä virasto pyytää välityskeskuksilta vastinetta epäilyihin.

Selvityspyyntö on lähetetty Kainuun Taksivälitys Oy:lle, Keskustaksi Oy:lle, Kokkolan Taksiliikenne Oy:lle, Kuru-Taksi Oy:lle, Kymenlaakson Taksi Oy:lle, Lounais-Suomen Taxidata Oy:lle, Oulun Aluetaksi Oy:lle, Pohjanmaan Taksi Oy:lle, PRO-keskus Oy:lle, Taksi Päijänne Oy:lle, Taksi Saimaa Oy:lle, Tampereen Aluetaksi Oy:lle ja Vaasan Ulataksi Oy:lle.

Viraston alustava näkemys on, että osassa välityskeskuksia on ongelmia, ja asiaa selvitetään nyt kaikkien osalta. Uudellamaalla Kela on vastikään kilpailuttanut uudelleen Kela-kyydit, ja uusi välityskeskus aloittaa 1.4.2019. Siksi Uudellamaalla Kela-kyytejä välittävä välityskeskus ei ole tutkinnan kohteena.Yrittäjien Satu Grekinillä on vastaisen varalle ehdotus Kelalle:

– Kun Kela nyt muutenkin kehittää hankintakäytäntöjään, sen pitäisi ensin kilpailuttaa autoilijat ja vasta myöhemmin välityskeskukset, niin ei pääsisi syntymään valtakeskuksia, Grekin sanoo.

Jari Lammassaari

Katso lisätietoja Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksestä täältä

 

Seinäjoella kova kuhina vaalikiertueella – yrittäjien asiat puhuttivat yli puoluerajojen

$
0
0

Seinäjoki oli Yrittäjien Kasva Suomi -kiertueen 14. paikkakunta, ja iltapäivän tunteina heräsi tähän mennessä ehkä kiertueen vilkkain vaalikeskustelu ehdokkaiden, yrittäjien ja muiden kävijöiden kesken. Puheenaiheina olivat tutut verotus, paikallinen sopiminen ja sukupolvenvaihdokset, mutta vapaamuotoinen juttelu kulki työvoimapulasta aina suomalaisten rallimenestykseen saakka.

Joupin Citymarketin liiketilaan oli kerääntynyt parisenkymmentä eduskuntavaaliehdokasta keskustelemaan etenkin yrittäjyyteen liittyvistä aiheista. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Heikki Risikko uskoi, että keskusteluissa tulee varmasti uusia asioita tietoon ehdokkaillekin.

– Kaikki eivät ole sisäistäneet, kuinka laaja on yrittäjien merkitys työllistämiseen ja verotuloihin, Risikko arvioi.

Yksi vaalien yrittäjäehdokas on alavutelainen Jari Latvala. Hän pyörittää useita yrityksiä, joiden aloina ovat muun muassa maansiirtokoneiden maahantuonti ja kuljetus. Latvala Motorsport on puolestaan ralliautoiluun keskittyvä yritys, jossa Jari ja hänen poikansa Jari-Matti Latvala ajavat kilpaa.

– Nyt taitaa omalta osaltani rallit jäädä hetkeksi, sillä panostan tähän vaalityöhön. Voitontahtoinen kun olen, teen asiat loppuun asti täysillä, Latvala sanoi.

Yrittäjyyden edistämisessä Latvala pitää tärkeänä alkuvaiheen tukia.

– Yrittäjää pitää auttaa ensimmäisen kynnyksen yli ja antaa siihen taloudellinen mahdollisuus. Kun sain itsekin alkupääoman kerättyä, yritys lähti pyörimään ja nyt uraa on takana jo 42 vuotta.

Vimpeliläinen Anne Niemi on yrittäjä Järvisuomen Peruna Oy:ssä, joka nimestään huolimatta on kolmen metalliyrityksen omistaja. 25 vuotta yrittäjänä toiminut Niemi haluaa nostaa vaalikeskusteluun etenkin sukupolvenvaihdokset ja sosiaaliturvan.

– Sukupolvenvaihdosten helpottaminen verotuksellisin keinoin on tärkeätä, sillä on kohtalon kysymys, että yrityksiin saadaan jatkajia. Myös yrittäjien sosiaaliturva on minulle sydämen asia.

Linja-autoliikennöitsijä Jussi Lehtonen toimi Kasva Suomi -kiertuebussin kuljettajana Kokkolassa, Ylivieskassa ja Seinäjoella. Keskiviikkona oli luvassa vielä ajo Vaasan tilaisuuteen.

Lehtosta mietitytti vaalien alla etenkin mahdollisuus paikalliseen sopimiseen.

– Gallupeissa on käynyt ilmi, että 80 prosenttia yrittäjistä haluaisi sopia paikallisesti asioista. Joustavuuteen tuntuu olevan kiinnostusta myös työntekijöillä, Lehtonen sanoi.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen iloitsi monipuolisesta ja vilkkaasta keskustelusta, jota käytiin Seinäjoella. Hienoa hänen mukaansa on, että paikalla oli monien puolueiden eduskuntavaaliehdokkaita.

– Täällä tuntuvat nousevan esille etenkin koulutus ja osaaminen. Käy selvästi ilmi, että yrityksillä on pulaa osaavista työntekijöistä, Kuismanen sanoi.

Kävijät saivat Seinäjoellakin mukaansa leivät, jotka paikkakunnalla oli leiponut Pirjon Pakari. Osaa nuorimmista kävijöistä houkutteli paikalle ratsastus ja ajelu Seinäjoen poniravikoulun poneilla. Ulkona Siiri Mäenpää ohjasti Teppo- ja Osku-poneja halukkaille.

Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kasva Suomi -sivusto

Alla livevideo Facebookista ja lisää kuvia.

Sarjayrittäjä Jaajo Linnonmaa neuvoo nuorempiaan ja sijoittaa ihmiseen – ”Suomi on liian pieni maa kusettaa ketään”

$
0
0

Jaajo Linnonmaa herää 5.20 ja ”hiipii intiaanina omassa asunnossaan”, jotta lapset eivät heräisi. Jännitysmomentit eivät siihen lopu, sillä päivän vauhdikkaista tilanteista pitävät huolen miehen viisi yritystä.

– 12 vuotta olen tehnyt Aamulypsyä eikä herääminen ikinä tunnu hyvältä. Kaikkeen kuitenkin tottuu ja aamua piristää Nesteen huoltamon ihana myyjä, jolta haen joka aamu kahvin ja sämpylän.

Vuoden alussa Linnonmaan rutiineihin tuli iso muutos, kun Radio Suomipopin suositun aamuohjelman kolmas juontaja Juha Perälä jätti homman ja Jaajo jäi studioon kahden Anni Hautalan kanssa.

– Sovittiin Annin kanssa, että panostetaan vielä vähän enemmän ja pidetään suosio. Monelle kuulijalle tuntuu olevan jopa helpotus, että meitä on siellä yksi vähemmän. Aloitimme Annin kanssa kahdestaan, joten tilanne on oikeastaan aika herkullinen.

Matkalla Espoosta studioon Linnonmaa kuuntelee puheohjelmia ja miettii samalla aamun ensimmäisiä aiheita.

– Moni ei ajattele sitä, että kaikki tehdään lennosta. Aamulypsy on kuin urheilusuoritus, minuuttipeliä. Kun biisi soi, on kolme minuuttia aikaa miettiä seuraavaa aihetta.

Koko päivän kestävään minuuttiaikatauluun suhteutettuna Linnonmaa näyttää hyvinkin rentoutuneelta Maria01-startup-keskuksen neukkarissa. Uuden työntekijän rekryhaastattelu painaa päälle, mutta kiire ei näy hänen vastatessaan kysymyksiin. Jaajo sanoo suosivansa yrityksissään rennon letkeää otetta, ja siihen hän tuntuu pyrkivän itsekin.

– Olen kyllä positiivinen, kultakala, jonka voi heittää minkälaiseen maljakkoon tahansa ja se selviää.

Kaikkien tuntema Jaajo

Kun mies astuu kotiovelta ulos, kaikkien tunteman Jaajon on tultava toimeen kaikkien kanssa. Kaupan tiskillä on oltava valmis juttelemaan vaikka broilerista mummon kanssa. Jos haluaa omaa rauhaa, on parasta oleskella kotona lasten kanssa tai suunnata mökille Varsinais-Suomeen.

– Pitää olla vain oma itsensä, mukava ja iloinen. Isäkin neuvoi, että kannattaa hoitaa asiat kaikkien kanssa hyvin. Suomi on liian pieni maa kusettaa ketään tai myydä paskaa. Se on ollut hyvä neuvo bisneksissä.

Aamulypsy loppuu kello 10, ja sarjayrittäjälle on vielä loppupäivä aikaa hoidella muita asioita.

– Yleensä menee tunnin verran puhelimessa ja meilissä. Käyn läpi eri firmojeni asioita, mitä pitää missäkin tehdä.

Teknologiayrittäjä, joka osaa tuskin muuttaa pistekokoa

Tämänhetkinen lempilapsi on VirtualTraveller, jonka idean Jaajo keksi vuoden 2015 Slushissa. Maria01:ssä sijaitsee yrityksen toimisto, jossa Jaajo työskentelee yleensä parina päivänä viikossa.

VirtualTraveller-sivustolla on 360-videoita maailman eri kohteista, joita pääsee tutkimaan virtuaalitodellisuuden avulla. Palvelu julkaistiin joulukuussa ja tammikuusta lähtien sitä on markkinoitu ahkerasti muun muassa Matkamessuilla ja Instagramissa.

– Katsojalle tämä on mahtava elämys, mutta palvelu palkitsee myös sisällöntuottajan. Hän voi vaihtaa videon katselukerrat lentopisteiksi, ja lähteä seuraavaan kohteeseen. Mukana on nyt Finnair, mutta tarkoituksena on saada muitakin lentoyhtiöitä mukaan.

Digitaaliseen matkailumarkkinointiin käytetään maailmassa 10 miljardia euroa, ja VirtualTraveller ottaisi siitä mielellään osansa. Yrityksellä on Instagramissa 350 000 seuraajaa ja Facebookissa 105 000 tykkääjää.

VirtualTravellerin myötä Linnonmaata kutsutaan Wikipediassa teknologiayrittäjäksi.

– Se on aika hyvin henkilöltä, joka osaa tuskin muuttaa pistekokoa Wordissä. Mutta yhteistyökumppanien haalimisen takia ansaitsen kyllä sen tittelin.

”Olen oppinut antamaan vastuuta muille”

Töiden jakaminen muille on ollut Linnonmaalle yksi yrittäjyyden oppi. Vaimo huomautti puolitoista vuotta sitten, että kaikkea ei tarvitse itse tehdä.

Neuvosta viisastuneena Linnonmaa huomasi, että esimerkiksi ExtremeRun sujui hyvin, vaikka hän ei itse ollutkaan tapahtuman juontaja.

– Olin kuvitellut, että juuri minun pitäisi se juontaa. Otin sitten kaverin siihen hommaan ja pääsin itse juoksemaan. Olen oppinut antamaan vastuuta muille.

ExtremeRun on yksi yrityksistä, sen Linnonmaa perusti vuonna 2010 ystävänsä Mika Hirvisen kanssa. Vantaalta lähtöisin oleva tapahtuma on levinnyt seitsemälle paikkakunnalle, ja osallistujia on vuosittain 10 000.

Myös Teee Clubin asioita hoitavat pääasiassa kaksi työntekijää.

– Kerran kuukaudessa pääsen pakkaamaan parituhatta t-paitaa. Puhelimet laitetaan kiinni, ja sessio kestää 7–8 tuntia. Siinä pääsee näkemään konkreettisesti, mitä on kaupankäynti.

Omat ja yrityksen rahat

Yrittäjäksi Linnonmaa alkoi tavallaan jo 14-vuotiaana. Hän päätti alkaa myydä hotdogeja ystävänsä Jessen kanssa Kulosaaren yläasteella. He tilasivat tuotteet tukusta ja tekivät puukäsityön tunnilla myyntikojun.

– Rehtori antoi vapaat kädet, ja saimme alkukassan oppilastoimikunnalta. Tytöt ompelivat meille kokin asut.

Hodarikioski oli auki kahdesti viikossa iltapäivien välitunneilla, ja kauppa kävi hyvin. Kaikki sujui loistavasti, kunnes rehtori alkoi kysellä kirjanpidosta.

– Hän tivasi, mitä oli jäänyt viivan alle. Olimme ostaneet myyntirahoilla polkupyörät. Aika nopeasti siinä oppi, mitä on kirjanpito ja että omat ja yrityksen rahat eivät voi mennä sekaisin.

Yrittäjyys oli tuttua jo kotoa, sillä Linnonmaan isällä oli perheyritys, joka toi maahan urheilutarvikkeita. Jaajo työskenteli yrityksessä 15-vuotiaasta lähtien ja 18-vuotiaana hän eteni pakettiauton kuljettajaksi.

– Siinä radiota kuunnellessa keksin, että haluaisin tehdä joku päivä juontajan hommaa.

Vuosituhannen vaihteessa Jaajo perusti Jessen kanssa firman, jonka ideana oli kehitellä tv-ohjelmia ja tuottaa mainoksia. Siinä sivussa syntyi Hymypoika-elokuvan käsikirjoitus, jonka ostaneen tuotantoyhtiön kautta Jaajo päätyi Räsypokka-ohjelman juontajaksi.

Ura viihdealalla oli alkanut, ja Jaajo löysi tiensä radioon. Kun hän alkoi saada säännöllistä kuukausipalkkaa, hän suunnitteli tekevänsä pelkästään radiotöitä. Radiossa kuluikin tiiviisti vuodet 2005–11.

Suomalaiset yrittäjät auttavat toisiaan

Omien yritysten lisäksi Linnonmaa on sijoittanut useisiin muihin yrityksiin. Hän toimii mielellään myös neuvonantajana aloittaville yrittäjille. Kun Nuorkauppakamarit valitsi Jaajon nuoreksi menestyjäksi vuonna 2016, valinnan perusteluna oli erityisesti se, että hän oli auttanut nuoria yrittäjiä uran alkutaipaleella.

– Otan Sanomatalolla vastaan yrittäjiä kerran pari kuukaudessa. Pyrin antamaan vinkkejä esimerkiksi, minkälainen myyntipuhe kannattaa olla tai miten haetaan tukea Tekesiltä tai sijoittajilta.

Sijoituskohteet Linnonmaa sanoo valitsevansa yrittäjän innostuksen perusteella.

– Sijoitan ihmiseen. Kun näen, että kaverissa on potentiaalia ja hän on fanaattinen oman ideansa suhteen, olen valmis sijoittamaan yritykseen.

Jaajo kertoo itsekin saaneensa tarvittavia neuvoja kokeneimmilta yrittäjiltä. Aina on ollut joku, jolle soittaa.

– Suomalaisten yrittäjien keskuudessa autetaan toisia. Olen voinut soittaa esimerkiksi Nokian entiselle toimitusjohtajalle Kalle Isokalliolle, jolta olen saanut syvällä kokemuksella hyviä vihjeitä. Myös isäni ja äitini ovat usein kertoneet näkemyksiään.

Menestymisen mittari on Linnonmaalle ollut se, että pystyy työllistämään muita.

– Unelmani ei ole ollut, että tienaisin miljoonia. Yrityksen ei tarvitse tuottaa hirveästi voittoa, riittää, että se pyörii omillaan ja työllistää. Olen edelleenkin tyytyväinen, kun pystyn palkkaamaan yhdenkin henkilön enemmän.

Hän sanoo pitävänsä ihmisiä sitä vaikutusvaltaisempina, mitä enemmän he työllistävät muita.

– Faijan firmassa oli kahdeksan ihmistä töissä, ja se oli mielestäni hienoa.

Omina vahvuuksinaan Linnonmaa pitää luovuutta ja joustavuutta.

– Osaan luovia hyviä ratkaisuja tilanteen mukaan ja osaan vakuuttaa nopeasti, miksi joitain juttuja pitää tehdä. Olen joustava muutoksille, en ole fakkiutunut tiettyihin ajatuksiin.

Päätökset syntyvät kuitenkin tarkan harkinnan jälkeen. Tärkeintä on peruspositiivinen ilmapiiri.

– Ulospäin voi näyttää, että touhotan ja vouhotan, mutta mietin hyvinkin tarkkaan, miten päätökset vaikuttavat tulevaisuuteen. Jos tekeminen aiheuttaa vain stressiä, ei firmaa ole syytä pitää pystyssä.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Tommi Anttonen

Juttu on kokonaisuudessaan Yrittäjä 1/2019 -lehdessä.


Tulorekisterin tuoma hallinnollisen työn määrä uuvuttaa yrittäjiä – Viranomainen muistuttaa että tietojen täytyy olla oikein ja ajallaan

$
0
0

Tulorekisteri on ollut käytössä reilut kaksi kuukautta. Verohallinnon mukaan tulorekisteriin on annettu ilmoituksia alkuvuodesta 7,3 miljoonaa kappaletta. Tämä sisältää myös mitätöidyt ja korjaavat ilmoitukset. Noin 220 000 työnantajaa on ilmoittanut tietoja tulorekisteriin ja siellä on 2,1 miljoonan tulonsaajan palkkatiedot tammikuulta.

Verohallinto iloitsee tiedotteessa siitä, että ilmoituksista 85 prosenttia ilmoituksista on tullut teknistä rajapintaa pitkin tulorekisteriin eli ilmoittamisen prosessi on automatisoitu ja tiedot siirtyvät palkanlaskentajärjestelmästä suoraan tulorekisteriin. 11 prosenttia ilmoituksista on tullut latauspalvelun kautta ja neljä prosenttia verkkolomakkeella. Paperilla ilmoituksia on tullut vain 0,01 prosenttia.

Toisin sanoen, viranomainen on päässyt tulorekisteriuudistuksella yhteen tavoitteistaan.

Yrittäjien työtaakkaa tulorekisteri on lisännyt ja vähentänyt tuottavaa työaikaa. Automatisointi voi toki helpottaa tietojen käsittelyä, mutta kritiikkiä saa viiden kalenteripäivän aikaikkuna, jonka sisällä tiedot muutoksista täytyy rekisteriin ilmoittaa, jokainen erikseen.

Yrittäjämediat kertoi helmikuisessa jutussaan, miten tulorekisterin lisäämä työmäärä on koettu yrittäjien keskuudessa kohtuuttomaksi, järjestelmä hankalaksi ja lisäksi kustannukset kasvavat, kun yrittäjät tukeutuvat tilitoimistoihin ja muuhun apuun velvoitteista selvitäkseen. Tulorekisterin tavoite on alun perin ollut päinvastainen, eli hallinnollisen taakan keventäminen.

Kritiikistä nousee erityisesti esiin kolme ongelmakohtaa: palkkaennakoiden, matkakorvausten ja luontoisetujen ilmoittaminen tulorekisteriin.

Helmikuussa oululaisen Tilit tasan -tilitoimiston yrittäjä Johanna Rahkala kiteytti ongelman seuraavasti:

– Tulorekisteri ei taivu reaalimaailman palkanlaskentaan. Se ei hahmota palkkaennakkojen merkitystä.

Taloussanomat haastatteli yrittäjä Jari Kolehmaista, jonka mukaan verohallinto ja vakuutusyhtiöt siirsivät kaiken paperityön yrittäjälle. Nyt palkkaennakon maksaminen työntekijälle on paljon työläämpää kuin ennen.

Kolehmainen on menettänyt yöuniaan, ja yrittäjäystävien kesken on ollut puhetta jopa yrityksen lopettamisesta, sillä työmäärä on ajanut yrittäjiä loppuunpalamisen rajoille.

Esimerkiksi Rahkala ehdottaa, että tietoja ei tarvitsisi ilmoittaa kuin kootusti kerran kuussa. Se vähentäisi hallinnollista taakkaa.

Talouselämän haastattelema SuoraTyö Oy:n liiketoimintajohtaja Miika Halonen on sitä mieltä, että raportointitiheyttä ei kannata harventaa, sillä palkkatietojen reaaliaikaisuus helpottaa esimerkiksi Kelan etuuksien myöntämistä. Erityisesti sosiaaliturvauudistuksessa tulorekisteri on mahdollisuus.

Sen sijaan tulorekisterin ohjelmiston täytyisi palvella ihmisiä, eikä toisin päin. Rekisterin täytyisi kehittyä toimimaan niin, että tiedot toimitetaan tulorekisteriin automaattisesti samalla, kun palkka maksetaan sen kautta.

Verohallinto muistuttaa, kuinka tärkeää on, että tiedot ovat oikein, sillä niitä käyttävät useat eri viranomaiset ja tietojen perusteella tehdään esimerkiksi kansalaisten eläke- ja etuuspäätöksiä ja määrätään erilaisia maksuja. Mikäli tiedoissa on virheitä, ne tulee korjata viipymättä.

Yrittäjien ja tilitoimistojen työkuormaan ja muuhun stressiin lohtua on tarjolla vähän.

–Tulorekisteri on uusi palvelu ja uusi tapa toimia. Uuteen alkuun liittyy opettelua ja uusia toimintamalleja. Pikkuhiljaa kuitenkin asiat loksahtavat paikoilleen ja uudet toimintatavat muuttuvat rutiineiksi. Muutokseen tarvitaan aikaa ja kärsivällisyyttä, tiedotteessa kerrotaan.

Tutustu yrittäjän tulorekisterioppaaseen täällä

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Matkailuala on Suomen menestyneimpiä toimialoja – Ulkomaiset yöpymiset nousivat uuteen ennätykseen

$
0
0

Matkailu on Suomessa 15 miljardin euron palveluteollisuustoimija, ja sen BKT-osuus on jo 2,6 prosenttia. Vahva kasvu tulee matkailuviennistä, joka nousi Visit Finlandin Tilastokeskukselta tilaaman tuoreimman matkailutilinpidon mukaan miljardilla, 4,6 miljardiin euroon vuonna 2017.

Matkailuteollisuus on Suomen viime vuosien menestyneimpiä ja dynaamisimpia toimialoja. Vuonna 2018 ulkomaiset yöpymiset nousivat uuteen ennätykseen, 6,8 miljoonaan.

Kun mukaan lasketaan epäsuoria kokonaisvaikutuksia, matkailun vaikutus bruttokansantuotteeseen oli World Travel & Tourism Councilin mukaan 18,8 miljardia euroa, joka on noin 8,3 prosenttia BKT:stä vuonna 2017. Vuoteen 2028 mennessä matkailun suora vaikutus BKT:hen on arvioitu kasvavan noin 24,3 miljardiin euroon, joka olisi noin 9,3 prosenttia BKT:sta.

Matkailuteollisuuden kasvuun on vaikuttanut muun muassa yhteistyö toimialan sisällä ja panostukset matkailuvientiin ovat realisoituneet poikkeuksellisen suurena euromääräisenä kasvuna. Tuoreimman matkailutilinpidon ennakkotietona ulkomainen matkailukysyntä eli matkailuvienti kasvoi 27 prosenttia eli miljardilla nousten 4,6 miljardiin euroon vuonna 2017. Matkailun tuottama arvonlisäys kasvoi kahdeksan prosenttia nousten viiteen miljardiin euroon. Matkailun osuus BKT:sta nousi ensimmäisen kerran 2,6 prosenttiin.

– Matkailuteollisuus on toimialana samaa kokoluokkaa kuin maa-, metsä- ja kalatalous yhteensä, ja puolet suurempi kuin elintarviketeollisuus, Business Finlandin Visit Finland -yksikön johtaja Paavo Virkkunen kertoo.

Matkailuteollisuudessa työskenteli viime vuonna yli 140 000 henkilöä eli 5,5 prosenttia työllisistä. Vuokratyövoima ja kaupan alan työpaikat eivät ole mukana työllisyyslaskelmissa. Hotelli- ja ravintola-alalla esimerkiksi tehdään vuokratyötä arviolta 6 000 henkilötyövuotta.

Vielä on kasvunvaraa

Suomi on matkakohteena verraten tuore, ja kasvupotentiaalia on vielä merkittävästi. Suomen osuus ulkomaisista yöpymisistä Pohjoismaissa oli ennakkotietojen mukaan 14 prosenttia vuonna 2018. Se on Business Finlandin mukaan selvästi vähemmän kuin mihin Suomella olisi mahdollisuus. Matkailualan strateginen tavoite on tulla pohjolan houkuttelevimmaksi kohteeksi ja nostaa alan jalostusarvoa kestävästi.

Suomen menestys maailman matkailumarkkinoilla on lisännyt kotimaisia ja ulkomaisia investointeja. Suomeen on suunnitteilla merkittävä määrä uusia hotelleja. Valtiollinen lentokenttäoperaattorimme Finavia investoi lentokenttien laajennukseen ja valmistautuu vuoteen 2030 mennessä vastanottamaan 30 miljoonaa matkailijaa. Investointien taustalla on suuret kasvuodotukset: Kansainvälinen matkailu kasvoi Maailman matkailujärjestön UNWTOn mukaan kuusi prosenttia viime vuonna ja näkymät tuleville vuosillekin ovat hyvät.

Mitä paremmin Suomi tunnetaan, sitä helpompi on myydä muutakin

Matkailu on yksi kilpailluimpia aloja maailmassa, jossa digitalisaatio on mullistanut kuluttajakäyttäytymisen. Visit Finland on tiivistämässä yhteistyötään muiden pohjoismaiden kanssa sekä kaukokohteissa Kiinassa, Intiassa ja USA:ssa, jossa kilpailu käydään ensin Euroopan ja muiden maanosien välillä. Suomeen tulevat matkailijat tyypillisesti vierailevat muissa Pohjoismaissa, ja myös Suomen sisällä tehdään kiertomatkoja.

Suomen matkailun vahvistuva maakuva tukee myös muita Suomen viennin kaupallisia tavoitteita. Mitä paremmin Suomi tunnetaan, sitä helpompi on myydä muutakin.

– Visit Finlandin tärkeimpiä tehtäviä vuonna 2019 on saavutetun tason ylläpitäminen sekä uuden kasvun hakeminen alati muuttuvassa maailmantilanteessa uusilta kasvumarkkinoilta. Kasvun työkaluina myös ympärivuotisen matkailutarjooman luominen ja markkinointi, digitaalisuuden tuominen matkailun liiketoimintamalleihin, sekä kestävään ja vastuulliseen matkailuun panostaminen, Virkkunen jatkaa.

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Suomen ensimmäinen yrittäjyysvalmennus kuntajohdolle Lappeenrannassa

$
0
0

Maan historian ensimmäinen Kuntajohdon Yrittäjyysvalmennuspäivä järjestettiin keskiviikkona Lappeenrannassa. Valmennuksen tuotti Suomen Yrittäjät yhteistyössä Lappeenrannan Yrittäjien kanssa.

Kaikki Suomen kunnat ovat strategisella tasolla yrittäjyysmyönteisiä, mutta arjen teot erottavat jyvät akanoista. Yrittäjyysajatteluun valmentava koulutus viranhaltijoille on tällöin avainjuttu.

Valmennuspäivän aikana äänessä olivat niin Yrittäjien edustajat kuin viranhaltijajohto. Puheenvuoroissa käsiteltiin pk-yrittäjyyden merkitystä kunnan elinvoimalle, sitä miten kunnan eri päätökset vaikuttavat yrittäjjyteen ja mihin toimenpiteisiin kaupunki ja yrittäjäyhdistys voisivat sitoutua. Viisi paikallista yrittäjää kertoi mistä heidän tulonsa tulevat ja mihin ne kuluvat.

 Lappeenrannan koulutuspilotti esitellään valtakunnallisesti Lappeenrannan Holiday Club Saimaassa pidettävässä Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaarissa 15.–16.5.

– Jotta kunta pystyy toimimaan yrittäjyyttä ja elinvoimaa tukien, viranhaltijoilla pitää olla ymmärrystä siitä, miten yritykset toimivat, ja millä perusteella ne tekevät liiketaloudellisia päätöksiä. Kun näin on, kunta osaa arvioida päätöstensä yritysvaikutukset realistisesti, sanoo kaupunginjohtaja Kimmo Jarva.

Kaupungin päätöksillä suuria vaikutuksia yrityksiin

Lappeenranta valikoitui pilottikohteeksi, sillä kaupunki haluaa aidosti parantaa yritysten toimintaolosuhteita. Lappeenranta haluaa myös parantaa asemiaan valtakunnallisissa kuntien välisissä vertailuissa yrittäjäystävällisyydestä.

Suomen Yrittäjien keväällä 2018 toteutettavissa Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyssä tulos kouluarvosanoilla mitaten oli 6,3. Tavoitteena on numeron parannus seuraavaan mittaukseen mennessä keväällä 2020.

– Yrittäjät itse ovat paras taho valaisemaan, mitkä konkreettiset asiat rohkaisevat yrityksiä investoimaan ja työllistämään. Ja toisaalta senkin, mitkä asiat johtavat siihen, että investoidaan muualle, kehuu Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin valmennuksessa mukana olleita yrittäjiä.

Lappeenranta on ottamassa yritysvaikutusten arvioinnin vakituiseksi osaksi asioiden valmisteluprosesseja. Vaikutukset yrityksiin on tärkeää tunnistaa. Siinä tarvitaan useampikin silmäpari. Siksi yrittäjäjärjestö on hyvä kumppani kaupungille vaikutuksia arvioimaan.

Yritysvaikutusten arviointi ei takaa yrittäjyysmyönteisiä päätöksiä, mutta lisää niiden todennäköisyyttä.

– Mitä enemmän kunnassa on yrityksiä, sitä enemmän on myös tuottavuutta, työpaikkoja sekä elinvoimaa. Näitä saadaan esimerkiksi ryhdikkäällä maankäyttö- ja kaavoituspolitiikalla, sekä järjestämällä kaupungin palvelut markkinoita avaavalla ja tervettä kilpailua ruokkivalla tavalla, Grekin jatkaa.

Vaikutusarvioinnin onnistunut kehittäminen edellyttää aina kuntien viranhaltijajohdon, luottamuselinten ja Yrittäjien yhteistyötä.

 

 

 

Kustannuksia lapsista tulisi jakaa työnantajilta yhteiskunnalle – parantaisi naisten työllisyyttä

$
0
0

Hoitokoti Päiväkumpu Oy:n yrittäjä Anne Kangas sanoo vanhempainvapaiden tuovan ison kuluerän vuosittain.

– On hyvä, että Kelalta saa 2 500 euron perhevapaakorvauksen, mutta se ei kata kaikkia kuluja.

Itsekin kahden pienen lapsen äitinä Kangas tunnistaa perheen ja työn yhdistämisen haasteet.

– Lasten hankinta on täysin työntekijän oma iloinen asia. Kulujen tulisi kuitenkin jakaantua tasaisemmin yhteiskunnalle, ei työnantajalle, hän korostaa.

Kantar TNS teki mielipidemittauksen Suomen Yrittäjien pyynnöstä, pitäisikö lapsista koituvia kuluja siirtää työnantajalta koko yhteiskunnan vastuulle. Kyselyyn vastasi 1078 ihmistä.

42 prosentin mielestä kustannuksia pitää siirtää koko yhteiskunnan vastuulle, 32 prosentin mielestä ei. 26 prosenttia vastaajista ei osannut ottaa asiaan kantaa.

Työntekijä-äidin perhevapaasta aiheutuu työnantajalle keskimäärin noin 8 000 euron kustannus. Työntekijäisän perhevapaa maksaa työnantajalle keskimäärin noin 4 000 euroa. Näihin summiin sisältyy Kelalta saatava 2 500 euron perhevapaakorvaus, jonka rahoitus kerätään työnantajilta.

Työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä korostaa, että kustannusten jakaminen parantaisi naisten työllisyyttä.

– Vanhempainvapaiden suorat kustannukset kompensoidaan työnantajalle kohtalaisen hyvin. Mutta suurin kuluerä tulee sairaan lapsen hoitovapaasta, jota ei kompensoida, Hellstén sanoo.

Anne Kankaan mukaan sairaan lapsen hoitovapaan kulut ovat isot myös heidän yrityksessään.

– Työntekijöinä on paljon pienten lasten vanhempia, joten poissaoloja tietenkin tulee ja sijaisia tarvitaan.

Kangas sanoo, että vanhemmuuden kulut voivat etenkin pienissä yrityksissä olla suhteellisen isot.

– Pienessä yrityksessä voi puolet porukasta olla yhtä aikaa vanhempainvapaalla tai kotona sairaan lapsen kanssa. Se on haastavaa ja voi aiheuttaa jopa kassakriisin.

Perhevapaan rahoitus verovaroista

Suomen Yrittäjät ei vastusta perhevapaita, mutta pitää kohtuuttomana, että niistä aiheutuvat kustannukset kaatuvat nykyjärjestelmässä niin suurelta osin yksittäisen työnantajan vastuulle.

– Perhevapaalla olevan toimeentulo tulee turvata, mutta rahoitus tulisi hoitaa verovaroista. Jos yrityksessä on huono kassatilanne, sen päälle tuleva työntekijän perhevapaa ja siitä aiheutuvat kustannukset saattavat kriisiyttää tilanteen, Hellstén sanoo.

Perhevapaiden palkallisuus ja siten tarve työnantajille maksettavaan kompensaatioon tulee työehtosopimuksista. Lainsäätäjän tahto on ollut, että vanhempainvapaat ovat palkattomia jaksoja, joiden ajalta työntekijän toimeentulo turvataan päivärahalla.

– Erityisesti yksittäiselle työnantajalle aiheutuvat kustannukset aiheutuvatkin isolta osin TES-järjestelmästä, ei lainsäädännöstä, Hellstén sanoo.

Hellstén muistuttaa, että kustannusten merkitys korostuu pienissä yrityksissä, joita valtaosa suomalaisyrityksistä on. Hänen mukaansa kustannusten tasaisempi jakautuminen yhteiskunnalle parantaisi myös nuorten työllistymistä.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Tavaramerkkilaki uudistuu – yritysten tarkistettava suojan piiriin kuuluvat tavarat ja palvelut

$
0
0

Lakiuudistus antaa mahdollisuuden uudentyyppisten tavaramerkkien rekisteröinnille. Tulevaisuudessa tavaramerkkiä ei tarvitse esittää graafisesti, vaan se voidaan esittää nykytekniikan keinoin esimerkiksi multimediana tai liikkuvana merkkinä.

– Suomen tavaramerkkisääntely saadaan tälle vuosituhannelle, Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä sanoo.

Voimaan tuleva sääntely edellyttää tavaramerkkejä käyttäviltä yrityksiltä toimia. Tavaramerkin tuottama yksinoikeus kohdistuu vain niihin tavaroihin ja palveluihin, joita varten merkki on rekisteröity. Suojan kohteen määrittämiseen käytetään tavara- ja palveluluokkia, joihin tulee uuden lain mukana muutoksia.

– Sen vuoksi myös tavaramerkin antaman yksinoikeuden kohde voi muuttua, Mäkelä sanoo.

Tavaramerkin rekisteröinti on voimassa kymmenen vuotta kerrallaan, minkä jälkeen se on uudistettava. Jotta tavaramerkki suojaisi edelleen niitä tavaroita ja palveluita, joita varten se on rekisteröity, yrityksen tulee tarkistaa luokitus ja tarvittaessa täsmentää sitä, kun tavaramerkki tulee lain voimaantulon jälkeen ensimmäistä kertaa uudistettavaksi.

Täsmennysilmoituksessa on esitettävä selkeästi ja täsmällisesti suojan piiriin kuuluvat tavarat ja palvelut, eikä yleisnimityksiä pääasiassa voisi käyttää.

– Rekisteröinnin uudistamisen yhteydessä on hyvä tilaisuus varmistaa, että tavaramerkin suojan laajuus on asianmukainen ja kunnossa, Mäkelä neuvoo.

Jos luokitusta ei täsmennä uuden lain mukaiseksi, tavaramerkin tuottama suoja voi muuttua. Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei tavaramerkki suojaakaan enää niitä tavaroita tai palveluita, joita varten se on haettu.

– On hyvä, että luokituksen täsmentäminen kytkettiin rekisteröinnin uudistamiseen. Täsmentäminen voidaan siten tehdä samalla kuin uudistaminen, eikä se pääse helposti unohtumaan, Mäkelä sanoo.

Muutoksia myös toiminimilakiin

Lakimuutos on merkittävä myös niille yrityksille, joilla ei ole tavaramerkkejä. Lakiin sisältyy mahdollisuus vaatia yrityksen toiminimeä kumottavaksi. Tällä tavoin käyttämättömät nimet voidaan saada muiden yritysten käyttöön.

Toiminimi eli yrityksen nimi on mahdollista kumota kokonaan tai osittain, jos sitä ei ole käytetty viiden vuoden aikana eikä käyttämättömyydelle ole hyväksyttävää syytä. Kumoamismahdollisuus koskee erityisesti sellaisia yrityksiä, joille on kaupparekisteriin merkitty toimialaksi niin sanottu yleistoimiala, eli ”kaikki laillinen liiketoiminta”.

– Vain käytössä oleva toiminimi saa suojaa ja suoja kohdistuu siihen toimialaan, jolla yritys toimii. Jos yrityksen toimialana on kaikki laillinen liiketoiminta, mutta yritys toimii esimerkiksi vain rakennusalalla, toiminimi voidaan kumota vaikkapa majoitus- ja ravitsemistoiminnan osalta, Mäkelä kertoo.

Laissa on varattu yrityksille kahden vuoden siirtymäaika, jonka kuluessa yritys voi maksuttomasti ilmoittaa kaupparekisteriin toimialan täsmennyksen. Lainmuutosten voimaantulo vahvistetaan myöhemmin.

Lisätietoa Yrittäjien sivuilla

Uusi tavaramerkkilaki PRH:n sivuilla

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Viewing all 6337 articles
Browse latest View live