Merkittävä osa kustannustukihakemuksista on hylätty Valtiokonttorissa. Osittain tämän takia kustannustukea on myönnetty maltillisemmin kuin odotettiin. Asiasta on uutisoinut muun muassa Helsingin Sanomat.

Tukeen on varattu kaikkiaan 300 miljoonaa euroa. Ensimmäisen viikon jälkeen kustannustukea on myönnetty kaikkiaan 614 yritykselle yhteensä noin 7,6 miljoonaa euroa. Viime päivinä tuen hakeminen on hidastunut.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen pitää yhtenä syynä ilmiöön kustannustuen 2000 euron alarajaa.

– Voi olla, että osa yrittäjistä on laskenut tuen jäävän alle 2000 euron ja jättäneet sen takia hakematta.

Kustannustuen 2000 euron raja saattaa jäädä saavuttamatta useista eri syistä. Niitä ovat muun muassa liikevaihdon tippuminen vähemmän kuin on oletettu, kiinteiden kustannusten vähäisyys tai aikaisemmin saatujen tukien (Business Finland ja Ely-keskus) yhteensovittaminen.

– On ensiarvoisen tärkeää, että valtiokonttorin verkkosivuilla ohjeistetaan yksityiskohtaisesti, mitä esimerkiksi kiinteisiin kuluihin voi laskea, Kuismanen sanoo.

Tarkista, että ehdot täyttyvät

Valtiokonttori on halunnut tarkentaa ohjeistustaan kustannustuen hakemiseen, jotta hakemusten hylkäysprosentti laskisi. Etenkin nämä kustannustuen edellytykset ja niiden täyttyminen kannattaa varmistaa ennen tuen hakemista: 

Yrityksen toimiala

Tutustu kustannustuen piirissä oleviin toimialoihin ja varmista, että yrityksesi toimiala on tuen piirissä.

Yritykselle maksettava tuki on vähintään 2 000 euroa

Kustannustukea ei makseta, mikäli maksettava tukisumma jää alle 2 000 euron. Varmista kustannustukilaskurilla, paljonko tukea yrityksesi olisi mahdollista saada, ja tukea kannattaa hakea vain, jos summa ylittää 2 000 euron alarajan.

Yrityksen vertailukauden liikevaihto yhteensä yli 20 000 euroa

Tukea ei voida myöntää, jos yrityksen koko vertailukauden liikevaihto on yhteensä alle 20 000 euroa. Mikäli yrityksesi vertailukauden liikevaihto jää alle 20 000 euron, kustannustukea ei kannata hakea, sillä sitä ei tulla myöntämään.

Liikevaihdon pudotus yli 30 prosenttia

Tuen ehtoihin kuuluu myös se, että yrityksen liikevaihto on pudonnut yli 30 prosenttia vertailukauteen nähden. Mikäli tämä ehto ei täyty, kustannustukea ei voida myöntää.

Ota tämä huomioon, kun ilmoitat kiinteitä kuluja

Valtiokonttori on havainnut, että monissa hakemuksissa on ollut epäselvyyksiä kiinteiden kulujen ilmoittamisessa.

Varmista, mitkä kiinteät kulut ovat korvattavia

Korvattavista kiinteistä kuluista on esimerkkejä Valtiokonttorin verkkosivulla. Valtiokonttori lisää lähiaikoina esimerkkejä kiinteiden kulujen ilmoittamisesta myös hakemuslomakkeelle.

Kiinteät kulut kannattaa Valtiokonttorin mukaan ilmoittaa mahdollisimman tarkasti kululajeittain eikä yhtenä kokonaisuutena. Tällä tavoin on helpompaa ratkaista, mitkä osat kuluista kuuluvat korvattavien kulujen kategorioihin. Hakemus kannattaa täyttää mahdollisimman tarkasti, sillä lähettämisen jälkeen jätettyä hakemusta ei pääse enää muokkaamaan.

Valtiokonttorin viestinnästä kerrotaan, että useilla asiakkailla on ollut ongelmia kulujen ilmoittamisessa ja kertaalleen ilmoitettuja tietoja on haluttu täydentää vielä hakemuksen jättämisen jälkeen.

– Laki ei valitettavasti ota huomioon jokaisen yrityksen ainutlaatuista tilannetta erikseen. Vaikka yritys siis haluaisi kertoa pitkästi omasta tilanteestaan, se ei ole mahdollista hakujärjestelmän puitteissa. Kysymme tarvittaessa lisätietoja hakijalta. Puhelinpalveluun voi myös soittaa, jos on kysyttävää, ja palvelusta vastataan nopeasti, viestinnästä kerrotaan.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjien aktiivisessa käytössä olevassa Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) Virre-tietopalvelussa havaittiin viikko sitten tietosuojaongelma, jonka takia kaikkiaan 144:n henkilön tietoja tai yrityksen edunsaajatietoja on virheellisesti näkynyt niille asiakkaille, jotka ovat hakeneet kaupparekisteri-ilmoituksia tietopalvelun pikahaulla.

Henkilö- tai edunsaajatiedot ovat ilmenneet kaupparekisteri-ilmoitusten asiakirjoista kuten kaupparekisteriotteista ja henkilötietolomakkeista.

Palvelu avattiin uudestaan 8. heinäkuuta sen jälkeen, kun ohjelmistovirhe oli havaittu kahta päivää aikaisemmin. Vika ehti vaivata järjestelmää 16. kesäkuuta alkaen, jolloin järjestelmään asennettiin uusi toiminnallisuus.

PRH:n yritykset ja yhteisöt -tulosalueen tukiyksikön päällikön Antti Kovalaisen mukaan PRH kontaktoi kaikki henkilöt, joiden tietoja on näkynyt ohjelmistovirheen seurauksena.

– Kontaktoimme jokaisen henkilökohtaisella kirjeellä.

Kovalainen ei osaa arvioida, millainen haitta kyseisille henkilöille on voinut aiheutua.

– Kerromme jokaiselle henkilölle, mitä tietoja heistä on näkynyt ja kuinka monta kertaa kyseisiä tietoja sisältävää asiakirjaa on avattu.

Havainto ongelmasta tuli PRH:lle kaupparekisterin asiakkaalta, joka oli mielestään nähnyt tietoja, joita hänen ei kuuluisi nähdä. Kovalaisen mukaan PRH:lla on arvio siitä, kuinka moni käyttäjä olisi nähnyt heille kuulumattomia tietoja. Tätä tietoa ei kuitenkaan anneta yleisesti julkisuuteen.

– Kyseisiin tietoihin on oikeus vain PRH:n sisäisessä käytössä ja tietyillä viranomaisilla, Kovalainen sanoo.

Kaupparekisteri on virallinen yritysrekisteri, jossa on lähes 1,6 miljoonan henkilön henkilötiedot.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Padel on Suomessakin nopeasti kasvava mailapeli, jonka juuret ovat latinalaisessa Amerikassa. Espanjassa pelistä on kasvanut jo tennistäkin suositumpi.

Kuopiossa sijaitsevan Bellanpuiston yrittäjä Antti Pakkala luottaa padelin ja Suomessa vielä tuoreemman citygolfin vetovoimaan.

– Olemme tutkineet molempia lajeja. Citygolf on uudenlainen tapa viettää vapaa-aikaa ja padel on puolestaan laji, joka kasvaa räjähdysmäisesti Euroopassa.

Viime kesänä Bellanpuistoon rakentui citygolf-rata. Helmikuussa viereisestä kiinteistöstä vapautui tilaa ja Pakkala perusti yhtiökumppaneiden kanssa kahta Padel-sisäkenttää vuokraavan yrityksen. Kesäkuussa valmistui kaksi ulkokenttää.

– Vastaanotto on ollut hyvä. Käyttöasteemme oli hyvä jo keväällä, koronasta huolimatta, Pakkala kertoo.

Padelin suosio on ollut hurjaa etenkin pääkaupunkiseudulla. Pakkalan mukaan lajilla on merkittävää potentiaalia Suomessa.

– Olemme paljon jäljessä esimerkiksi Ruotsia. Suomessa on tällä hetkellä noin sata kenttää, Ruotsissa noin tuhat.

"Perheet ja kaveriporukat innostuneet"

Padelista on innostuttu myös läheisellä Tahkovuoren matkailualueella. Tahko Spa Oy:n yrittäjät Heikki Vienola ja Jarmo Perttilä asennuttivat äskettäin Span edustalle ensimmäisen padel-ulkokentän.

– Espanjalaiset tulivat asentamaan kenttää. He olivat kolme viikkoa myöhässä, kun eivät päässeet maahan koronarajoitusten takia, Vienola kertoo.

Hän kehuu peliä etenkin sen sosiaalisuuden takia.

– Sulkapallossa tulee huonosti peliä, jos toinen ei osaa tarpeeksi. Padelissa on paljon alhaisempi kynnys. Meillä on ollut paljon perheitä ja kaveriporukoita pelaamassa. Moni on innostunut.

Padel-kentän investointi maksoi 50 000 euroa. Sen käytöstä veloitetaan Tahkolla alkuvaiheessa 20 euroa tunnissa. Normaalihinta on kymmenen euroa enemmän.

"Citygolf on maailmanympärysmatka"

Padelin suosion taustalla on matala aloittamiskynnys. Peliä pelataan aina nelinpelinä, joten se on lähtökohtaisesti tennistä sosiaalisempaa. Pelikenttä on pienempi ja se on ympäröity lasilla ja verkolla, joten aikaa ei kulu pallon hakemiseen yhtä paljon kuin tenniksessä.

– Viime vuonna kävijöitä oli noin 9000. Kesäkuussa olimme jo noin 6000 kävijässä, joten arvioimme, että koko kesän kävijämäärä nousee noin viiteentoista tuhanteen, Pakkala ennakoi.

Bellanrannan erikoisuus on Citygolf, joka muistuttaa minigolfia, mutta kentät on suunniteltu perusteellisemmin. Pakkala törmäsi konseptiin ulkomailla.

– Ideana on, että jokainen 18 väylästä on saanut esikuvansa jostain päin maailmaa, tunnetuilta golfklubien väyliltä. Kun lähtee kiertämään väyliä, se on tavallaan maailmanympärysmatka, Pakkala selvittää.

Bellanpuisto järjestää lajin MM-kilpailut ensi vuonna.

Kuvat: Tahko Spa, Bellanpuisto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Microsoft julkaisi aikaisemmin tällä viikolla päivityksen, joka paikkaa Windows-palvelimissa havaitun tietoturva-aukon. Päivitys vaatii toimenpiteitä useimmissa yrityksissä ja organisaatioissa, Check Point kertoo.

Kyseessä on Check Pointin toukokuussa löytämä haavoittuvuus, jonka kautta rikollisen on mahdollista päästä käsiksi yrityksen tai organisaation koko IT-järjestelmään. Tietoturvariski koskee kaikkia Windows-käyttöjärjestelmiä vuoden 2003 versiosta lähtien. Check Point on antanut haavoittuvuudelle nimen SigRed. Löydöksestä ilmoitettiin Microsoftille 19. toukokuuta.

Microsoft on luokitellut haavoittuvuuden vakavimmaksi mahdolliseksi. Kyseinen haavoittuvuus on ketjutuskelpoinen, mikä tarkoittaa, että yksikin onnistunut murto voi johtaa haavoittuvuuden sisältävien laitteiden automaattiseen ketjureaktioon yrityksen verkossa.

Check Point kehottaa yrityksiä ja organisaatioita paikkaamaan haavoittuvuuden mahdollisimman pian. Päivitys on tullut Microsoftilta tiistaina 14. heinäkuuta.

DNS on nimipalvelu, jota ilman verkkoa ei ole mahdollista käyttää. Kyseessä on ”internetin puhelinluettelo”, joka kääntää kirjaimin ilmaistut osoitteet (kuten www.yrittajat.fi) IP-osoitteeksi, jonka perusteella tietokoneet pystyvät toimimaan. Useimmat yritykset ja organisaatiot käyttävät Microsoftin nimipalvelua riippumatta siitä, millainen IT-ympäristö niillä muuten on.

Vielä ei tiedetä, onko haavoittuvuutta hyödynnetty.

– Tapaus osoittaa, että löytämistä odottavia haavoittuvuuksia on edelleen olemassa. Tämän haavoittuvuuden paikkaamisen tulisi nyt olla IT-väen työlistalla päällimmäisenä. Tämä ei ole mikä tahansa haavoittuvuus, Check Pointin Suomen maajohtaja Sampo Vehkaoja sanoo yhtiön tiedotteessa.

Päivityksen saa käyttöönsä käyttämällä tätä CMD-komentoa:

reg add "HKEY_LOCAL_MACHINE\SYSTEM\CurrentControlSet\Services\DNS\Parameters" /v "TcpReceivePacketSize" /t REG_DWORD /d 0xFF00 /f net stop DNS && net start DNS

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

Tanssilavat ovat jo osittain avautuneet, mutta koronarajoitukset vaikuttavat oleellisesti niiden toimintaan. Erityisen hankalaa on turvaväleistä huolehtiminen.

Nimettömänä pysyttelevä tanssilavayrittäjä on huomannut, että osa tanssiravintoloista on avannut ovensa, vaikka rajoituksia ei pystytä noudattamaan.

– Soitin toissa päivänä Vaasan Aluehallintovirastoon ja kysyin ohjeita, koska ne ovat mielestäni puutteelliset.

Nykyisen ohjeistuksen mukaan ravintolan anniskelualueella on oltava istumapaikka jokaiselle asiakkaalle. Lisäksi ravintoloitsijan tulee huolehtia siitä, että eri seurueisiin kuuluvien asiakkaiden turvaväli on 1-2 metriä.

– Tanssiporukkahan ei istu vaan he tanssivat. Kuitenkin pitäisi pitää turvaetäisyys. Millä pidät etäisyyden, kun tanssitaan tangoa tai valssia, yrittäjä kysyy.

AVIn mukaan vastuu on yrittäjällä.

– Samaan seurueeseen kuuluvat voivat olla lähekkäin. Muihin tulisi pitää turvaetäisyys. Tiedämme, että se voi olla vaikeaa järjestää. Me emme voi tarkkailla ohjeistuksen noudattamista, koska Avilla ei ole toimivaltaa siihen. Viime kädessä vastuu on tapahtumajärjestäjällä ja kunnan tartuntatautilaista vastaavalla henkilöllä, AVIn yhteisen viestintäyksikön päällikkö Jaana Lehtovirta kertoo.

Hänen mukaansa kaikille yleispätevää ohjeistusta on mahdoton antaa.

– Istumapaikkavaatimus koskee anniskelualuetta, ei muuta aluetta esimerkiksi tanssilavalla. Yrittäjä voi määritellä sen itse.

"Riskihommaa, jos tuntemattomat tanssivat"

Lehtovirta myöntää, että muiden kuin pariskuntien välinen tanssiminen on nykyisten suositusten mukaan lähes mahdotonta.

– Käytännössä pitäisi kieltää muiden kuin pariskuntien tanssiminen. Siitä ei kuitenkaan ole tarkkaa ohjeistusta. Jokaisen maalaisjärki sanoo, että jos vieraan ihmisen kanssa tanssii, siinä ei ole 1-2 metrin turvaväliä.

Nimettömänä esiintyvä yrittäjä pitää ohjeistuksen noudattamista erittäin vaikeana.

– Tanssilavoille tulee muitakin kuin pariskuntia. Se on aika riskihommaa, jos tuntemattomat tanssivat keskenään.

 Hän toivoisi, että kaikki noudattavat samoja pelisääntöjä.

– Suomessa on tietojeni mukaan avattu yli kymmenen tanssilavaa, joita on pidetty auki jo useamman viikon. Siellä mennään samalla systeemillä kuin ennen rajoituksia. On useita sellaisia paikkoja, joissa ei varmasti ole istumapaikka kuin 5-10 prosentille asiakkaista.

– Jos kerran muutkin ovat avanneet tanssilavoja, en voi jäädä yksin sivuun. Kyllä minunkin pitää tienata ja elää, yrittäjä jatkaa.

AVIn Jaana Lehtovirran mukaan tanssilavan saa avata, jos ohjeistusta noudatetaan.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 42 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Korona vaikuttaa monen yrityksen lomajärjestelyihin kuluvana kesänä ja vielä alkusyksyn aikana. Jatkuvasti ajankohtainen koronatilanne on nostanut yrittäjien keskuudessa kysymyksiä muun muassa siitä, miten lomautukset sopivat yhteen kesälomien kanssa ja miten mahdolliset karanteenit tai koronaan sairastumiset vaikuttavat vuosilomiin.

Lisäpohdintaa aiheuttaa se, että monissa yrityksissä keväällä alkaneet lomautukset ovat edelleen käynnissä. Yrityksissä joudutaan miettimään kesälomien sijoittamista lomautusten kanssa päällekkäin.

Suomen Yrittäjien työmarkkinoiden ja työlainsäädännön asiantuntija Atte Rytkönen muistuttaa, että työnantajalla on velvollisuus myöntää kesäloma kesälomakauden aikana.

– Lomautukset eivät estä vuosiloman määräämistä kesälomakaudelle, vaan päinvastoin työnantajalla on velvollisuus antaa kesälomat kesälomakauden aikana. Kesälomat tulee siis lähtökohtaisesti pitää lomakaudella, eli 2.5.-30.9. välisellä ajalla, myös lomautusten aikana, Rytkönen kertoo.

Vuosiloma voidaan näin ollen sijoittaa myös lomautuksen keskelle. Tällöin lomautus jatkuu automaattisesti vuosiloman pitämisen jälkeen. Työnantaja ja työntekijä voivat lisäksi sopia vuosilomien pitämisestä myöhemmin, mutta lomat tulisi joka tapauksessa pitää ennen seuraavan lomakauden alkua eli vuoden 2021 toukokuun alkuun mennessä.

– Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan loma-ajan palkka sekä lomarahat, jos alan työehtosopimus niin edellyttää, Rytkönen jatkaa.

Karanteeni voi sekoittaa suunnitelmia

Koronatilanne on Suomessa toistaiseksi rauhoittunut, mutta taudille altistuminen ja siitä aiheutuva karanteeni voivat aiheuttaa epätietoisuutta lomajärjestelyissä.

– Työntekijä ei voi siirtää kesälomaansa, jos hän joutuu esimerkiksi altistuksen takia koronakaranteeniin ennen kesäloman alkua. Pelkkä karanteeni tai se, että koronatilanne vaikeuttaa esimerkiksi matkustamista, ei oikeuta loman siirtämiseen.

Vuosiloman ajankohdasta päättää lain mukaan työnantaja. Työntekijä ei voi yksin päättää vuosilomansa siirtämisestä, vaikka esimerkiksi karanteeni tai koronaan liittyvät rajoitukset estäisivät lomailun.

– Jos loman ajankohta on jo aiemmin määritetty, työantaja ja työntekijä voivat erikseen tarvittaessa sopia loman uudesta ajankohdasta, Rytkönen sanoo.

Entä jos sairastuu ennen lomaa?

Jos työntekijä on esimerkiksi sairauden vuoksi työkyvytön vuosilomansa alkaessa, lomaa on työntekijän pyynnöstä siirrettävä. Työntekijällä on oikeus siirtää lomaansa myös silloin, jos on etukäteen tiedossa, että hän joutuu lomansa aikana esimerkiksi sairaalahoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

– Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät.

Työntekijällä on aina oikeus vähintään neljän viikon vuosilomaan. Tämä määritellään työaikadirektiivissä. Omavastuupäiviä voi olla vain silloin, kun työntekijä on ansainnut lomaa enemmän kuin neljä viikkoa.

– Tärkeintä on käydä läpi ja sopia työpaikoilla, miten ajankohtaisessa ja monin paikoin uudessa tilanteessa toimitaan ja löytää yhdessä yritykselle tarkoituksenmukaiset ratkaisut myös lomajärjestelyiden osalta, Rytkönen sanoo.

Kuva: Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kustannustuen hakuprosessin avauduttua valtaosa hakemuksista on jouduttu hylkäämään, koska valtaosassa hakemuksia laissa määritellyt tuen saamisen edellytykset eivät ole täyttyneet. Taustalla ovat muun muassa hakemusten perustuminen kuluihin, jotka eivät lain mukaan ole korvattavia kiinteitä kuluja, tuen jääminen alle 2 000 euron rajan sekä tukea hakeneiden yritysten vertailuajankohdan liikevaihdon jääminen alle 20 000 euron rajan. Hylkäykseen johtaneista syistä kerrotaan lisää täällä. Jotta yrityksillä olisi paremmat valmiudet hakea kustannustukea, Valtiokonttori on tarkentanut ohjeistustaan julkaissut esimerkkejä korvattavista kiinteistä kuluista verkkosivuillaan.

Jos hakija on tyytymätön päätökseen, voi hän pyytää oikaisua Valtiokonttorilta. Oikaisuvaatimus liitteineen on toimitettava Valtiokonttorille virka-aikana kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, kun asiakas on saanut tiedon päätöksestä. Oikaisupyynnön voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen .

Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kiinteitä kustannuksia. Tuoreimmat tiedot tuen myöntämisestä ovat luettavissa täällä.

Toimi näin, jos yrityksesi toimiala ei ole listalla

Kustannustukea voidaan myöntää lähtökohtaisesti niille yrityksille, joiden toimiala kuuluu asetuksen mukaan tuen piiriin. Lista toimialoista löytyy Valtiokonttorin sivuilta.

Jos yrityksen päätoimiala ei kuulu valtioneuvoston asetuksen mukaan tuen piiriin, yritykselle voidaan myöntää tukea vain yrityksen osoittamista erityisen painavista, COVID19-pandemiaan liittyvistä syistä. Hakemuslomakkeen Perustelut-kohdassa yritys pääsee esittämään syyt, joiden takia yrityksen kohdalla tulisi poiketa lain pääsäännön mukaisesta toimialarajauksesta. Perustelut-kohta tulee sähköisellä lomakkeella näkyviin vain niille yrityksille, joiden Verohallinnolle ilmoitettu päätoimiala 1.4.2020 tiedon mukaan ei kuulu tuen piiriin.

Erityisen painavaksi syyksi voidaan katsoa esimerkiksi sellainen COVID19-pandemiaan liittyvä julkisoikeudellinen rajoitus tai määräys, jonka takia elinkeinon harjoittaminen on vaikeutunut. Syynä voi olla myös se, että kyseinen rajoitus on kohdellut tukea hakevaa yritystä  raskaammin kuin muita toimialan yrityksiä.

Valtiokonttorille toistaiseksi toimitettujen hakemusten perusteella erityisen painavista syistä tukea voivat saada esimerkiksi osa tapahtumatuotantoon liittyvistä liiketoiminnoista, hammaslääkäripalveluja tarjoavista yrityksistä ja matkustusrajoitusten vuoksi kärsineistä kaupoista. Näissäkin tapauksissa tuen myöntämisen muiden edellytysten tulee täyttyä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

LinkedIn on sosiaalisen median palvelu, joka on viime vuosina kerännyt etenkin myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia. Samaan aikaan siitä on tullut tehokas henkilöbrändäyksen ja rekrytroinnin kanava.

LinkedIn-näkyvyyden kannalta erityisen tärkeä merkitys on paitsi jaetulla sisällöllä, myös omalla profiililla ja sillä, miten huolellisesti se on laadittu.

Profiilitiedoissa voi kertoa itsestään, kokemuksestaan ja erityistaidoistaan monipuolisesti. Profiilia voi täydentää linkeillä esimerkiksi omaan blogiin tai Youtube-kanavalle.

Kuten muutkin sosiaalisen median kanavat, LinkedIn-näkyvyys perustuu algoritmeihin. Samalla tavoin kuin Facebook arvostaa palveluun ladattavaa videomateriaalia, myös LinkedIn antaa arvoa palveluun luodulle omalle sisällölle.

Seuraavassa vinkkejä oman profiilin laatimiseen ja näkyvyyden parantamiseen palvelussa.

1. Muista avainsanat

Mieti omaa osaamistasi kuvaavia avainsanoja ja tee niistä lista. Käytä näitä avainsanoja profiilitekstissäsi ja julkaisuissasi. Julkaisujen loppuun voit erotella avainsanoja Instagramin tapaan käyttäen #-merkkiä. Yritä miettiä avainsana niin, että se ei olisi tavallisin mahdollinen. Mitä tavallisempi avainsana, sitä vaikeampi sinun on erottautua palvelussa.

2. Panosta esittelytekstiin

Otsikkoteksti näkyy nimesi alapuolella ja sen tehtävänä on kertoa tiiviisti, mitä teet. Kerro ytimekkäästi osaamisestasi ja / tai yrityksesi palveluista. Otsikkotekstissä kannattaa käyttää valitsemiasi avainsanoja. Muista lisätä profiiliin kaikki oleelliset tiedot koulutuksistasi, kursseista ja muista ammatillista osaamista lisäävistä opinnoista ja taidoista.

3. Lisää mediaa

Jos tuotat sisältöä muualle verkkoon lisää kyseiset sisältölinkit profiiliisi. Voit lisätä sisältöä klikkaamalla kynän kuvaa ison profiilikuvan alapuolella. Jos teet Youtube-videoita, podcasteja, blogia tai mitä tahansa verkkosisältöjä, tämä on oikea paikka kertoa niistä muille. Lisää jokaisen median yhteyteen kuvaus, mistä sisällössä on kyse.

4. Laadi artikkeleja suoraan LinkedIniin

LinkedIn arvostaa palveluun tuotettuja omia artikkeleita. Voit lisätä artikkelin painamalla julkaisukentän alapuolella olevaa "Write article" -kuvaketta.

Artikkeliin voit lisätä kuvia LinkedInin omalla työkalulla. Artikkelissa kannattaa tuoda sopivasti esille omaa osaamistasi. Hyvä tapa on kirjoittaa esimerkiksi lyhyt opas aiheesta, jonka hallitset hyvin. Muut LinkedIn-käyttäjät osaavat arvostaa hyödyllisiä vinkkejä.

5. Älä unohda laadukasta kansikuvaa

Kuten monissa muissakin sosiaalisen median palveluissa, kansikuvat herättävät usein eniten huomiota. Valitse pienempään profiilikuvaan laadukas henkilökuva, jossa kasvosi näkyvät selkeästi. Isompi profiilikuva voi sen sijaan liittyä enemmän työhösi. Voit jopa mainostaa siinä blogiasi.

6. Osallistu keskusteluun

Vaikka profiilisi olisi kuinka timanttinen tahansa, et todennäköisesti saa huomiota LinkedInissä, jos et osallistu keskusteluun tai jaa omaa sisältöä.

Käy siis säännöllisesti läpi LinkedIn-feediä löytääksesi oman alan ja kontaktiverkostosi kannalta oleellisia käyttäjiä, verkostoidu heidän kanssaan ja käy keskustelua myös muista kuin omaa alaasi käsittelevistä teemoista. 

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Elinkeinoelämän keskusliitto on tiedottanut uudesta kannastaan liittyen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Aikaisemmin liitto ei ajanut yleistä ansioturvaa.

Uuden linjan mukaisesti EK kannattaa mallia, jossa ansiosidonnainen työttömyysturva ei ole sidottu työttömyyskassan jäsenyyteen. Liitto pitää nykyistä järjestelmää epäoikeudenmukaisena.

Perustelut ovat pitkälti samoja kuin Suomen Yrittäjien kannanotoissa. EK:n mukaan koronaepidemia on näyttänyt, että ansiosidonnainen työttömyysturva kuuluu kaikille.

– Pandemia on alleviivannut, että ansiosidonnaista turvaa eivät saa usein pienipalkkaiset työntekijät ja siksi tarvitsemme lakisääteisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan, EK:n johtaja Ilkka Oksala lausuu liiton tiedotteessa.

Tuki "Kela-mallille"

EK kannattaa järjestelmää, jossa Kela hallinnoisi keskitetysti ansiosidonnaista työttömyysturvaa. 

– EK:n linjamuutos on erittäin tervetullut ja perusteltu. Ja on hienoa, että EK on tullut asiassa Suomen Yrittäjien jo aiemmin ajamalle linjalle, Yrittäjien työmarkkinoiden ja työlainsäädännön asiantuntija Atte Rytkönen sanoo.

Yrittäjät siirtäisi työttömyysturvan keskitetysti Kelan vastuulle pois työttömyyskassoilta.

– Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on kehitettävä niin, että kaikki työntekijät ovat sen osalta yhdenvertaisessa asemassa, eikä ansiosidonnaista sidota työttömyyskassan jäsenyyteen. Järjestelmää uudistettaessa työttömyysturvan keskitetty toimeenpano esimerkiksi Kelan kautta olisi tehokas ja tarkoituksenmukainen tapa toimia, Rytkönen lisää.

Kuva: Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Maanantaimalli-korvakorufirman perustaja Matleena Töhönen on onnistunut kasvattamaan yrityksensä kolmessa vuodessa viiteen työntekijään ja 160 000 euron liikevaihtoon. Ensimmäisellä tilikaudellaan yritys teki 80 000 euron voiton. Äskettäin Töhönen muutti toiminimensä osakeyhtiöksi. 

Iltalehden haastattelussa Matleena Töhönen kertoo muun muassa, että hän pystyi pitämään kaikki viisi työntekijäänsä töissä koko koronakevään ajan. Vaikka Turussa sijaitseva liike jouduttiin sulkemaan, töitä riitti muissa toiminnoissa.

Korujen kysyntä on ylittänyt opettajaksi aikaisemmin aikoneen Töhösen. Nyt opettajan työt eivät ole suunnitelmissa.

Maanantaimalli-korut syntyivät Töhösen opettajankoulutuksen aikana, kun opiskelijat saivat tehtäväkseen perehtyä lasertyöstökoneen käyttöön.

Töhönen piirsi luonnokset korvakoruista ja teki ensimmäiset valmiit kappaleet. Kyselyjä korvakoruista alkoi tulla, kun Töhönen käytti koruja itse. Pian tilauksia alkoi tulla niin paljon, että Töhösen aika alkoi kulua keittiön pöydän ääressä koruja valmistaessa. Yrityksen suosituin tuote on Kaarella-korvakoru.

"Minusta on ihanaa, että pystyn luomaan työpaikkoja"

Iltalehdessä Töhönen kertoo, että hänellä oli aikaisemmin varsin negatiivinen kuva yrittäjyydestä. Se on muuttunut.

– Ajattelin, ettei yrittäjillä ole ikinä lomia, vaan hirveästi stressiä ja taloudellista epävarmuutta, hän kertoo.

– On ollut ihana huomata, että yrittäminen on sellaista, mitä siitä itse tekee. Minusta on ihanaa, että pystyn luomaan työpaikkoja.

Töhönen on onnistunut kasvattamaan yritystään ilman lainarahaa.

– Pystyin testaamaan toimintaa tosi pienessä mittakaavassa, hän perustelee haastattelussa.

Viime vuonna Maanantaimalli teki yrittäjän mukaan noin 300 000 euron liikevaihdon. Koruja myydään pääasiassa verkkokaupassa. Lähitulevaisuudessa jälleenmyyjäverkostoa kasvatetaan Viroon.

– En ole ajatellut, että haluaisin tehdä tai myydä näitä koruja, vaan kyseessä on vahingossa tuotettu tuote. Sielukkuus tuntuu vähän syvälliseltä, mutta toivon, että ihmisille välittyy se, että tuotteessa on muutakin kuin puupalat ja metalliosat, Töhönen kertoo.

Kuva: Maanantaimalli

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Peräti 90-tuntisiksi venyneet neuvottelut EU:n monivuotisesta budjetista ja niin kutsutusta koronapaketista ovat päättyneet sopuun. Lopputuloksena on kompromissi, jossa jäsenmaille jaetaan 390 miljardia euroa erilaisina avustuksina ja 360 miljardia euroa lainoina. Tavoitteena on nostaa euroalue nopeasti ulos koronalamasta.

EU-maiden johtajat ylistivät kuin yhdestä suusta neuvottelutulosta onnistuneeksi ja historialliseksi. Historiallisuutta alleviivaa se, että ensimmäistä kertaa EU-maat ottavat yhteistä lainaa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kiittää sovun syntymistä.

– On hyvä, että sopu ylipäänsä syntyi. Se kertoo EU:n toimintakyvystä. Suomen ei kannata kuitenkaan paukutella henkseleitä, hän sanoo.

Pääministeri Sanna Marin ilmaisi heti neuvottelujen päätyttyä tyytyväisyytensä sopuun. Hänen mukaansa Suomen tavoitteet täyttyivät neuvotteluissa. Suomi ajoi terhakkaasti oikeusvaltioperiaatteen kytkemistä rahoituspakettiin. Tämä toteutui, minkä lisäksi Suomi sai sadan miljoonan euron rahoituksen pohjoisen ja itäisen Suomen harvaan asutuille alueille. Elpymispaketin tukieurot päätyvät pääosin Italiaan ja Espanjaan, jotka ovat kärsineet eniten koronapandemian vaikutuksista.

Pentikäisen mukaan tulevaisuus näyttää, miten onnistunut paketti viime kädessä on.

– Avustusten osuus jää liian suureksi, ja lainojen osuus liian pieneksi. On syytä toivoa, että avustuksia ja lainoja vastaan edellytetään kunnon talousuudistuksia, hän sanoo.

"Suomi jää ilman jäsenmaksualennuksia"

Suomen talous näyttää elpyvän koronakriisistä monia muita EU-maita hitaammin. Pentikäinen kantaa huolta Suomen maksuosuudesta.

– Suomen talous on heikossa hapessa ja sen kasvun ennustetaan olevan EU:n hitainta. Silti Suomi maksaa koronapakettiin yli tuplasti sen, mitä saa.

Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen on samoilla linjoilla.

– Suomi on koko seitsenvuotiskauden selkeä nettomaksaja. Näin tulee ollakin, mutta huomioiden taloutemme heikot näkymät, nettomaksuosuus on liian suuri. Suomi jää myös ilman jäsenmaksualennuksia, joita ohjattiin ns. ”nuukanelikolle”.

"Nuukaan nelikkoon" kuuluneet Alankomaat, Itävalta, Ruotsi ja Tanska vaativat suorien tukien osuuden pienentämistä. Kuismanen olisi toivonut kansallisen tuen kohdistamista eri tavoin. 

– Suomen kasvun ja uudistumisen kannalta olisi ollut tärkeää, että 400 miljoonan kansallista tukea olisi kohdistunut enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen, hän huomauttaa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Lopen Pilpalassa ei voi olla törmäämättä persoonalliseen kesäkahvilaan, joka on rakennettu lättähattuvaunun sisälle. Kolmatta kesää Café Lättistä pyörittävä Jaakko Hämäläinen on nuoruuden haaveammatissaan.

– Nuorena haaveilin, että vanhoilla päivilläni pyöritän kesäkahvilaa tai kioskia. Halusin kuitenkin jotain mielenkiintoisempaa kuin pulpettikattoisen kioskin, mies kertoo.

Lättähattuna paremmin tunnettu kiskobussivaunu löytyi Iisalmesta.

– Halusin, että kahvilani herättää huomiota ohikulkijoissa. Alun perin etsin sukellusvenettä ja lentokonetta, mutta sellaisia ei ollut myynnissä. Ajattelin, että lättähattu olisi riittävän erikoinen.

Romuttamokunnossa oleva vaunu muuttui Hämäläisen käsissä persoonalliseksi kahvilaksi. Hämäläisen päätyö on rakennusalalla. Hänellä on aliurakointiyritys, jonka projektit ovat pääosin pääkaupunkiseudulla. Rakennuskokemuksen ansiosta lättähattu muuttui kahvilaksi ilman ylivoimaisia ponnisteluja.

Café Lättis on suunnattu ennen kaikkea motoristeille. Kauniina kesäpäivänä kahvilan edusta on täynnä erilaisia moottoripyöriä.

– Monelle motoristille Loppi ja etenkin Räyskälä on entuudestaan tuttu. Moni ajelee täällä kesäisin, Hämäläinen kertoo. Hän on itsekin intohimoinen motoristi.

Somemarkkinointi toi tulosta

Lättiksen suosio on ennen kaikkea aktiivisen somemarkkinoinnin seurausta. Hämäläinen käyttää päivittäin väintään tunnin sometekemiseen. Kahvilan FB-sivulla on jo yli 5000 seuraajaa.

– Ilman Facebookia suosio ei olisi levinnyt näin nopeasti. Siihen olen panostanut. Joka päivä täytyy julkaista jotain, se on tärkeää.

Suosiota ovat lisänneet viikonloppuisin järjestettävät tapahtumapäivät, jolloin Hämäläinen järjestää muun muassa koeajotapahtumia yhteistyössä moottoripyörämaahantuojien kanssa.

Lättis on avoinna moottoripyöräkauden ajan eli huhtikuusta syyskuuhun. Sinä aikana Hämäläinen häärii itse lähes päivittäin kahvilassa.

– Heitän haalarit nurkkaan rakennusalan hommista ja teen joka päivä töitä. En tiedä mitä loma on, koska olen työnarkomaani, hän kertoo.

Aikaa riittää silti myös moottoripyöräilylle.

– Ajelen aamulla ja iltaisin. Vilkkaanakin kahvilakesänä ehdin ajaa noin 7000 kilometriä, Hämäläinen sanoo.

Kuva: Jaakko Hämäläisen albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Nooa Aalto, 15, on yksi lukuisista nuorista, jotka menettivät kesätyönsä koronaepidemian seurauksena. Hän ei kuitenkaan jäänyt harmittelemaan tilannetta, vaan perusti kaverinsa Patrick Backmanin, 18, kanssa hengityssuojaimia myyvän verkkokaupan.

Lapsuudesta asti toisensa tunteneet kaverukset olivat molemmat uuden edessä, sillä myös Backmanin suunnitelmat menivät koronan takia uusiksi. Hänellä oli jo kesätyöpaikka sovittuna lontoolaisessa pankissa.

Patrickin isän perustama yritys työllistää nyt nuorukaiset osa-aikaisesti. Yritys toimii aputoiminimellä Patrickin isän perustaman yrityksen yhteydessä. Idea yritykseen lähti Nooan isältä.

– Hän oli tilannut ison erän hengityssuojaimia ulkomailta ja ehdotti, että lähden mukaan myymään niitä. Aluksi en innostunut, mutta sitten kun myös Patrick kiinnostui asiasta, ajattelin, että se voisi olla hauskaa, Nooa Aalto kertoo.

Maskit oli alun perin tilattu Nooan isän yrityksen asiakkaille. Määrä oli kuitenkin niin iso, että Nooa ja Patrick saivat osan omaan verkkokauppaansa.

– Olemme perustaneet verkkokaupan itse alusta asti. Tämä on ollut varsin opettavainen kokemus, Patrick Backman kertoo.

Nuoret myöntävät, ettei verkkokaupan perustaminen ollut niin helppoa kuin heille aluksi mainostettiin.

– Vaatii jonkinlaista osaamista ja aikaa, että saa kaupan luotettavaksi ja kaikki linkit ja välilehdet toimimaan, Backman sanoo.

Lisätyötä ovat teettäneet markkinointi, maskien hinnoittelu ja kilpailijoiden kartoittaminen.

Isät apuna ongelmatilanteissa

Projektin aikana nuoret ovat oppineet ottamaan vastuuta yrityksen pyörittämisestä.

– Oman ajankäytön suunnittelu on tärkeää. Ettei unohda töitä vaan kantaa vastuun.

Apua ongelmatilanteissa kaksikko on saanut vanhemmiltaan. Molempien isät ovat kokeneita yrittäjiä.

– He ovat kertoneet etukäteen kaikista ongelmista, joita voi tulla vastaan. Siitä on ollut suuri apu. Jos olisimme miettineet kaikkea vain kahdestaan, emme olisi päässeet näin pitkälle.

Verkkokauppa avautui heinäkuun ensimmäisellä viikolla, joten asiakkaita on kertynyt vasta vähän. 

– Tähän mennessä tilausmäärät ovat vaatimattomia, mutta työtä on ollut etenkin suoramarkkinoinnissa. Olemme lähestyneet muun muassa kampaajia, hierojia ja hoivakoteja. Tällä viikolla aloitamme Facebook- ja LinkedIn-mainonnan, nuoret kertovat.

Tällä hetkellä myynnissä on kertakäyttöisiä hengityssuojaimia. Myyntiä aiotaan jatkaa, vaikka koronatilanne pysyisi rauhallisena Suomessa.

– Suojaimista on hyötyä muutenkin. Lisäksi on palkitsevaa päästä tutustumaan yrityselämään.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 249 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen  Virre-palvelusta.

toimitus (at) yrittajat.fi

OnePlus on julkistanut uuden Nord-älypuhelimensa, joka saattaa aloittaa uuden aikakauden 5G-puhelinten hinnoittelussa. Tähän asti 5G-puhelimet ovat sijoittuneet etupäässä selvästi kalliimpaan hintaluokkaan. Nordin edullisempi malliversio maksaa 399 euroa.

Nord on mielenkiintoinen ja samalla osittain hämmentävä uutuus, sillä se asettaa kalliimpien OnePlus -puhelinten ostajalle kysymyksiä. Miksi kannattaa maksaa kalliimmasta älypuhelimesta, kun halvempi malli tuo käyttöön lähes samat ominaisuudet?

Nordin tekniset tiedot vakuuttavat etenkin kameran osalta. Puhelimessa on optisella kuvanvakaajalla varustettu 48 megapikselin pääkamera, joka on sama kuin OnePlus 8 -lippulaivamallissa. Tämän lisäksi Nordissa on kahdeksan megapikselin ultralaajakulmakamera, makrokamera ja syvyyssensori.

Lisäksi Nord tuo käyttäjälle jotain sellaista, jota edes lippulaivamallista ei löydy. Puhelimessa on kaksoisetukamera, jolla voi ottaa kuvia ultralaajakulmalla. Tästä on hyötyä, kun etukameraa käytetään esimerkiksi ryhmän kuvaamiseen.

Lippulaivamallista tuttu ominaisuus on myös nopea pikalataus, joka mahdollistaa 70 prosentin lataustason puolessa tunnissa.

Kaiken lisäksi puhelin tukee 5G-verkkoteknologiaa, jota ei löydy vieläkään esimerkiksi Applen puhelimista.

Nord-malleja on saatavilla kaksi: 128 gigatavun tallennusmuistilla varustettu versio maksaa 399 ja tuplasti isommalla tallennustilalla hintaa on 100 euroa enemmän. Laite on ennakkotilattavissa Elisan, DNA:n, Telian, Verkkokaupan, Gigantin ja Jimm’sin kanavista 21. heinäkuuta kello 18 alkaen.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Siikajoenkylän Martikkalasta löytyvä kotieläinpiha on saanut viime aikoina julkisuutta pitkälti nuoren yrittäjänsä ansiosta. Eero Sallinen, 16. on päässyt kertomaan matkailukohteestaan muun muassa Siikajokilaakso-lehdessä ja Iltalehdessä.

Eero hakeutui mukaan 4H-toimintaan saatuaan idean kotieläinpihasta.

– Vanhemmat suhtautuivat aluksi epäilevästi, mutta nyt hekin ovat tässä täysillä mukana, Eero kertoo. Hän omistaa suurimman osan eläimistä itse.

Hän aloittaa päivittäiset työnsä aamulla yhdeksän aikaan eläinten ruokinnalla. Asiakkaat pääsevät tutustumaan eläimiin klo 12 alkaen. Kotieläinpiha on auki 24. heinäkuuta asti.

Hoidettavia eläimiä riittää, sillä niitä on yhteensä 44, jokossa vuohia, ankkoja, kissoja ja kaneja. Kahdeksanviikkoiset kissanpennut ovat olleet erityisen suosittuja asiakkaiden keskuudessa.

– Ne ovat olleet kaikkien sylissä. Omia suosikkejani ovat vuohet, koska ne ovat niin seurallisia, Sallinen kertoo.

"Yrittäjän homma tuntunut yllättävän hyvältä"

Kotieläinpihan suosio on yllättänyt koko Sallisen perheen. Paikan päällä on käynyt kahden viikon aikana yli 2000 vierasta.

– Tämä on ollut tosi iso yllätys. Ensin ajattelin, että täällä kävisi vain naapureita ja kyläläisiä, mutta heitä ei ole käynyt melkein ollenkaan, kaikki ovat tulleet kauempaa.

Kaukaisimmat vieraat ovat Tampereelta ja Turusta. Suosio on tullut ilman maksettua mainontaa. Sallinen on kertonut kotieläinpihasta Facebookin puskaradioryhmissä. WhatsAppissa kiertänyt mainoskuva on levinnyt niin ikään Facebookiin. 

Tuotot Sallinen aikoo käyttää paitsi eläinten hoitoon, myös opiskeluun ja harrastuksiin. 4H-yrittäjyyttä hän on pitänyt hyvänä ratkaisuna.

– Yrittäjän homma on tuntunut yllättävän hyvältä. Rentoa, mutta kuitenkin tässä tienaa hyvin. Työ ei tunnu rankalta, kun itse tykkää siitä.

Kuva: Eero Sallisen albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Savon Yrittäjät ja Kuopion hiippakunta keskustelevat kirkon ja yrittäjien suhteesta kolmessa eri paneelikeskustelussa. Kuopion Tuomiokirkossa striimattavien paneelikeskusteluiden sarja hakee uusia ratkaisuja kovan koronakevään koettelemille yrittäjille.

Keskustelijoiksi on kutsuttu maakunnan vaikuttajia. Savon Sanomien vastaavan päätoimittaja Seppo Rönkön vetämänä käydään keskustelua siitä, miten yritykset ja kunnat toipuvat koronakriisistä ja mitä kirkko ja yrittäjät voivat oppia toisiltaan. 

Yhtenä osallistujana paneelissa nähdään Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

– Korona-aikana eri puolilla maata seurakunnat ja yrittäjät ovat tehneet yhteistyötä. Se on tervetullutta. Moni yrittäjä on iloinnut siitä, että kirkko on kulkenut hänen rinnallaan vaikeana aikana, hän sanoo.

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen vastasi keväällä Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgrenin esittämään yhteistyökutsuun.

– Riskiryhmien lisäksi koronarajoitukset ovat iskeneet erityisen kivuliaasti yrityksiin. Tarvitsemme yrityksiä ja työpaikkoja koko Suomessa ja aivan erityisesti Itä-Suomessa. Nyt on pantava kaikki voima siihen, että erityisesti pk-yritykset pääsevät vaikeuksien yli. Vuoden aikana on puhuttu myös kirkon ja yrittäjien suhteesta. Haluan sen toimivan, Jolkkonen kertoo.

Mikael Pentikäisen mukaan kirkolla ja yrittäjillä on paljon yhteistä.

– Molemmilla on vahva missio, toki erilainen. Yrittäjä ei menesty, jos hänellä ei ole kirkas missio, tekemisen tarkoitus, joka antaa voimaa ja auttaa arkisissa valinnoissa. Molemmat ovat myös palvelijoita. Kirkko on sanan ja lähimmäisen palvelija. Yrittäjälle asiakkaan palvelu – lähimmäisen auttaminen – on a ja o.

Ensimmäinen paneelikeskustelu järjestetään Kuopion Tuomiokirkossa tiistaina 4.8. klo 12.00-13.00. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

Vaikka moni yrittäjä huhkii töissä myös kesällä, edes lyhyt rauhoittuminen on tärkeää jaksamisen ja ylirasittumisen välttämisen kannalta. Stressitasojen laskeminen on hyväksi kokonaisterveydelle. Henkisten voimavarojen kannalta lomailu on ensiarvoisen tärkeää. Jos pitkä lomailu ei onnistu, kannattaa pyrkiä viettämään vapaata useampana pitkänä viikonloppuna.

Pienyrittäjille suunnattu Etasku on listannut vinkkejä stressittömään kesälomaan. Etasku on palvelu kuittien sähköiseen välittämiseen tilitoimistoille.

1. Päätä, kalenteroi ja lupaa ääneen

Lomapäätöksen tekeminen saattaa usein mennä jahkailuksi. Lopulta loma saattaa jäädä pitämättä.

Kokenut yrittäjä osaa jo vanhasta muistista ennustaa kesän hiljaisimmat viikot, joten kalenteria kannattaa alkaa suunnitella hyvissä ajoin. Kun lupauksen lomasta ja sen pituudesta lausuu samalla ääneen kumppanille tai lapsille, siitä on myöhemmin vaikeampi luistaa.

2.  Älä anna loman yllättää asiakkaitasi

Asiakkaan tai yhteistyökumppanin näkökulmasta harva asia on yhtä ärsyttävä kuin täysin puskista lomalle jäävä yrittäjä. Siksi omasta lomasta tai mahdollisista poikkeusaikatauluista on kohteliasta ilmoittaa hyvissä ajoin ennen loman alkua.

Verkkosivuille ja toimitilojen oveen jätetyn ilmoituksen lisäksi yrityksen somekanavat sekä työsähköpostin automaattiallekirjoitus ovat hyviä tiedotusväyliä.

3. Viimeistele asiat ennen lomalle lähtöä

Lomailu sujuu stressittömämmin, kun pakolliset juoksevat asiat on viimeistelty mahdollisimman valmiiksi ennen lomaa. Helpointa on listata kaikki olennainen paperille viimeistään muutama viikko ennen kesälaitumille siirtymistä. Varmista, että tilaus-, laskutus- ja palkka-asiat on hoidettu niin, ettei niihin tarvitse muutamaan viikkoon kajota. Riittävä suunnittelu takaa sen, ettei lomaan tule turhia katkoksia pikkuasioiden takia.

4. Jos töitä on tehtävä, varaa niille oma aikansa

Monen mielestä älypuhelin ja kannettava tietokone on syytä jättää loman ajaksi sivuun. Joillekin yrittäjille taas on luonnollista, että pieniä työhön liittyviä asioita hoidetaan joustavasti lomailun ohessa.

Loma voi olla lomaa, vaikka yrittäjä käyttäisikin pienen hetken päivästä sähköposteihin, puheluihin tai muihin nopeaa reagointia vaativiin asioihin. Jos mahdollista, näille on kuitenkin hyvä varata oma tietty aikansa, jotta loppupäiväksi voi irrottautua täydellisesti työasioista.

5. Käytä loma oikeisiin asioihin

Jos yrittäjän arki on jo valmiiksi stressintäyteistä, lomasta ja sen suunnittelusta on turha ottaa itselleen lisää päänvaivaa. Päätä, mitä asioita haluat lomalla tehdä ja kenen kanssa haluat sen viettää. Harva nauttii liian aikataulutetusta lomailusta, eikä jokaisiin kissanristiäisiin ole pakko osallistua. Välillä on hyvä sanoa ei.

7. Suunnittele jo seuraava loma

Yrittäjän ensimmäiset vuodet ovat usein kaikkein hektisimpiä, ja ensimmäinen pidempi loma saattaa olla edessä vasta muutaman vuoden työrupeaman jälkeen. Moni oppii pitämään kunnolla lomaa vasta huomatessaan, että pienen kesäpaussin jälkeen firma on edelleen pystyssä ja asiakkaat tallella.

Jotta lomaa tulisi pidettyä jatkossakin, lyö ennen töihin paluuta jo alustavasti lukkoon seuraavan loman ajankohta. Löytyisikö syksyltä tai talvelta sopiva viikko?

8. Arkirytmi ajoissa kuntoon

Vaikka oma työ tuntuisi kuinka nautittavalta, lomalta palaaminen aiheuttaa silti helposti stressiä. Lomalla unirytmi on saattanut muuttua ja ruokaa on tullut syötyä enemmän kuin normaalisti.

Oma päivärytmi heräämisineen ja syömisineen kannattaa laittaa työarkea vastaavaan tilaan jo muutamaa päivää ennen loman päättymistä.

9. Mieti (ja opi), mitä lomasta jäi käteen

Lomailu voi olla pienyrittäjälle opettavaista, vaikka pari viikkoa olisikin kulunut vain grillaten ja aurinkotuolilla maaten. Töihin palatessa voi miettiä esimerkiksi seuraavaa:

Oliko kesäloman ajankohta yritystoiminnan kannalta sopiva? Miten mahdolliset kesätuuraajat onnistuivat? Voisinko jakaa enemmän vastuuta muille? Ilmenikö kesän aikana ongelmia, jotka olisi voinut välttää paremmalla ennakoinnilla tai ohjeistuksella?

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 38 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi