Liikennepolttoaineiden valmisteverot nousevat elokuun alusta alkaen. Nettohintojen pysyessä ennallaan ja arvonlisävero huomioituna veron vaikutus bensiinilitran hintaan on 6,6 senttiä ja diesel-litran hintaan 6,9 senttiä.

Dieselin kallistuminen on myrkkyä raskaalle liikenteelle. 

– Tämä on iso veronkorotus. Se ei oikein istu hallituksen ajamaan koronaelvytykseen. Nyt pitäisi päinvastoin miettiä, millä Suomi saa viennin vetämään, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKALin toimitusjohtaja IIro Lehtonen sanoo.

Ilman arvonlisäveroa korotuksen vaikutus on hieman alle kuusi senttiä litralta.

– Jokainen sentti merkitsee. Yhden verosentin kustannusvaikutus kuljetusalan tavarankuljetukseen on 13 miljoonaa euroa. Kuusi senttiä on 80 miljoonaa vuodessa, Lehtonen laskee.

Lehtosen mukaan Suomessa dieselin polttoainevero on Euroopan korkeimpia.

– Voi sanoa‚ että tätä rataa kohta puolet dieselin tolppahinnasta on pelkästään polttoaineveroa.

SKAL toivoo, että hallitusohjelmassa mainittu, niin sanotun ammattidieselin käyttöönotto toteutuu. Kyseessä on tällä hetkellä kahdeksassa Euroopan maassa jo käytössä oleva järjestelmä, jossa kuljetusyritys saa jokaista tankattua litraa kohden tietyn määrän maksupalautusta.

– EU sallii ammattidieselin. Esimerkiksi Ranskassa palautetaan ammattiliikenteeseen yli 11 senttiä litraa kohden, mikä on paljon. Budjettiriihessä pitäisi linjata, että ammattidiesel otetaan käyttöön.

"Korotus siirtyy tuotteiden hintoihin"

Länsi-Suomessa Mynämäellä omaa kuljetusyritystä vetävä talousneuvos Teppo Mikkola on myös SKALin puheenjohtaja. Hän operoi liikennettä kahdella autolla, joista toinen on 8-akselinen raskas ajoneuvoyhdistelmä.

– Polttoainekulut kattavat yleensä kolmanneksen yrityksen kuluista. Toinen kolmannes tulee polttoainekuluista. Raskas puutavarayhdistelmä voi kuluttaa vuodessa 100 000 litraa polttoainetta. Kuuden sentin korotus tekee 6000 euron lisälaskun. 

Mikkolan mukaan on väistämätöntä, että korotukset siirtyvät asiakkaiden ja tuotteiden hintoihin. Hän muistuttaa, että kallis diesel verottaa välittömästi Suomen kilpailukykyä.

– Kovimmat Suomen rekkaliikenteeseen vaikuttavat maat ovat Baltiassa ja Itä-Euroopassa, missä on huomattavasti matalampi hintataso. Kun niissä maissa tankataan rekan tankit täyteen, niillä ajaa Suomessa 5000 kilometriä. Kun vielä työvoimakulut ovat selvästi matalammat, tämä antaa ulkomaisille yrityksille selkeän kilpailuedun. Liettuassa ja Puolassa polttoainevero on 33 senttiä litraa kohden.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Matkailualalla 20 vuoden ajan toiminut Tero Norvio johtaa matkailutoimisto Aventuraa. Kyseinen ala on kärsinyt rajusti koronasta.

Norvio totesi heti kustannustuen ehdot nähtyään, että tuki jää yritykseltä saamatta.

– Laskin, ettei meillä ole siihen teoreettisia mahdollisuuksia. Laskentamalli on meille erittäin epäedullinen.

Aventuran asiakkaat ja liikevaihto kertyvät lähes kokonaan lokakuun ja maaliskuun välillä. Keväästä syksyyn on hiljaista. Kustannustukea voi saada, jos kuluvan vuoden huhtikuun liikevaihto on pudonnut vähintään 10 prosenttia vertailuajankohtaan eli vuoden 2019 maalis-kesäkuun keskimääräiseen liikevaihtoon verrattuna.

– Kulut pyörivät meilläkin ympäri vuoden, eli siinä mielessä kustannustuen ehdot ovat ongelmalliset.

Norvio muistuttaa, että matkailualalla liikevaihto tulee aina lähtevistä asiakkaista, ei tehdyistä kaupoista. Raha

– Yritykseni liikevaihto on ollut tasan nolla euroa maaliskuun alusta lähtien. Pientä kauppaa on mahdollista saada elokuun loppuun.

Apua Business Finlandin tuesta

Suomen Yrittäjät on aikaisemmin kritisoinut kustannustuen tulleen yritysten kannalta liian myöhään. Yrittäjien mielestä kustannustuen olisi pitänyt olla ensimmäinen tukimuoto koronakriisin iskettyä täydellä teholla viime keväällä. Norvio on samaa mieltä.

– Koronan takia menetettyjen tulojen ja siitä huolimatta jatkuvien kulujen korvaus olisi ollut paikallaan, kun liikevaihto stoppasi kokonaan. Matkailualalla on lakisääteinen velvollisuus palauttaa asiakkaalle 100 prosenttia rahoista, jos joudumme peruuttamaan matkan. Olimme niitä harvoja lentomatkoja myyviä suomalaisia matkatoimistoja, jotka palauttivat asiakkaille heti rahat takaisin.

Keväällä helpotusta Aventuralle toi Business Finlandin kehittämistuki, mutta sitä ei saanut käyttää kiinteisiin kuluihin.

– Oli jotenkin outoa miettiä uutta hanketta, kun samalla piti kantaa huolta kulujen kattamisesta. Olen kuitenkin kiitollinen, että saimme tuen, Norvio sanoo.

"Kalliita matkoja oli myyty hyvin"

Aventura tarjoaa asiakkailleen kaukomatkoja. Norvio itse on matkustanut aktiivisesti kymmenien vuosien ajan. Hän viettää tavallisesti puolet vuodesta Suomen rajojen ulkopuolella.

– Nyt kaukomatkailu ja sitä kautta kauppa on seis. Kysyntää ei ole. Vielä syksylläkään ei lähdetä kaukomaille.

Tällä viikolla hallitus vapautti koronakarenssin Thaimaalta ja Etelä-Korealta. Se tarkoittaa, että kysyntä näihin maihin saattaa elpyä. Myös Uuteen-Seelantiin saa heinäkuun lopusta lähtien matkustaa vapaasti.

Norvion yrityksen näkymän tälle vuodelle näyttivät alkuvuonna poikkeuksellisen valoisilta.

– Tänä vuonna oli tulossa harvinaisen suuret liikevaihdot maalis-huhtikuulle. Ne peruuntuivat ensimmäisten joukossa. Oli kalliita matkoja, joita oli myyty hyvin.

"Henkilöstö lomautettuna pitkälle loppuvuoteen"

Kaukomatkojen tuotannon suunnittelu käynnistetään vähintään vuosi ennen myynnin avaamista.

– Meillä oli tulossa muun muassa poikkeuksellinen juhlamatka Tyynellemerelle. Se olisi ollut hieno yli kuukauden kiertomatka, 14 valtion kierros. Lisäksi poikkeuksellisen hyvältä näyttänyt Nepalin vaellusesonkin peruuntui.

Norvion mukaan tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että talvikauden yleensä aloittava Nepalin vaelluskausi peruuntuu syksyltä kokonaan. Intian koronaepidemiatilanne näyttää vain pahenevan.

– Näillä mennään. Nyt säästellään kustannuksia. Käytännössä kaikki työntekijämme ovat tällä hetkellä lomautettuina ja taitaa olla niin, että enemmistö heistä on lomautettuna pitkälle loppuvuoteen. Onni on, että kassamme kestää vielä.

Nyt Norvio suunnittelee kaukomatkoja myyntiin vuodelle 2022. Hän pitää monia kaukomatkailun kannalta tärkeitä kohdemaita vielöä arvoituksina.

– Afrikassa on paljon epävarmuuksia. Etenkin Etelä-Afrikka on meille tärkeä kohde. Siellä on jatkettu tiukkoja liikkumismääräyksiä. Ruandaan Suomi sallii matkustamisen ja sieltä saa palata ilman karenssia takaisin. Ruanda ei kuitenkaan vielä päästä eurooppalaisia maahan. Kenia ja Tansania voisivat olla potentiaalisia kohteita piakkoin, mutta Tansaniasta paluun jälkeen on oltava vielä kaksi viikkoa karanteenissa. Tällaisia maita on vaikea myydä matkailijoille, koska harvalla on mahdollisuutta ensin lomailla kaksi viikkoa ja olla sen jälkeen toiset kaksi viikkoa kotikaranteenissa.

Kuva: Tero Norvion albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kustannustukipäätöksiä oli tullut torstaihin mennessä kaikkiaan 5411 kappaletta. Tukea on maksettu runsaat 17,1 miljoonaa euroa. Keskimääräinen tukisumma on reilut 16 000 euroa.

Alusta asti kustannustuen ilmiönä on ollut merkittävä hylkäysprosentti. Torstaina päivitettyjen tietojen perusteella 79 prosenttia hakemuksista on hylätty.

Valtiokonttorin toimialajohtaja Jyri Tapper myöntää odottaneensa suurempaa ryntäystä.

– Meille rekrytoitiin 80 ihmistä käsittelemään kustannustukihakemuksia. Nykyinen tahti ja toimiva sähköinen järjestelmä on varmistanut sen, että rahat ovat hakijan tilillä kahdessa päivässä.

Tapper uskoo, että osa yrityksistä hakee tukea vasta elokuussa.

– Osalla yrityksistä hakemuksiin liittyvien tietojen saaminen voi olla haasteellista, jos ne ovat tilitoimistoilla. Jos tilitoimistossa lomaillaan, tiedot saatetaan saada vasta elokuun puolella. On myönnettävä, että tässä mielessä kustannustuen ajankohta on haasteellinen. 

Oikaisupyyntöjä on tullut Valtiokonttorille vielä vähän, Tapperin mukaan noin kymmenkunta.

– Joissakin tapauksissa yritys ei ole muistanut kertoa oleellisia seikkoja, jotka vaikuttavat tuen myöntämiseen.

Tapper mainitsee esimerkkinä palvelualan yritykset, joilla oli keväällä yli 70-vuotiaita asiakkaita.

– Kun keväällä käytännössä kiellettiin yli 70-vuotiaiden tapaamisen, kyseessä voi olla yritykselle julkisella toiminnalla aiheutettu liiketoiminnan este ja kompensaatiota tulee tarkastella tätä taustaa vasten.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Henri Haaksiala on startup-yrittäjä, jonka kaksi vuotta sitten yhdessä Kimmo Lehtilän kanssa perustama Dwellet Oy kehittää verkkoalustaa asuntosijoittajille ja vuokranantajille. Yrittäjä hän on ollut koko aikuisikänsä.

Kuluneen kesän Haaksiala on tehnyt pitkää päivää.

– Lähtökohtaisesti suhtaudun lomailuun positiivisesti. Mitä kesään tulee, vuokrausalalla kesä on parasta sesonkia. Perheet muuttavat paikkakunnalta toiselle kesällä, ennen kuin työt ja koulut alkavat. Lisäksi opiskelijat etsivät asuntoja. Siksi kesällä pitää tahkota, kun rauta on kuumaa.

Haaksiala pitää vapaata mieluummin syksyllä tai talvella. Työn organisointia helpottaa se, että teknologiayrityksessä riittää, kun mukana on kannettava tietokone ja nettiyhteys.

– Kun etätyöt alkoivat viime keväänä, meillä tekeminen ei oikeastaan muuttunut. Olen tehnyt töitä rantakahvilan pöydässä ja laiturin nokassa.

Dwelletillä on toimisto Espoon Tapiolassa. Muutama työntekijä halusi pysyä toimistolla myös koronakevään aikana.

Etätyö pidensi työpäiviä

Kesän aikana Haaksialan työpäivät ovat venyneet välillä yli 10-tuntisiksi.

– Arkisin saatan tehdä 12 tuntia päivässä, en kuitenkaan joka päivä. Normaali työaika on 8-9 tuntia asiakasrajapinnassa ja siihen päällr pari kolme tuntia erilaisia yrittäjävastuita. Viikonloppuisin olen meidän yrityksessä se henkilö, joka ohjaan puhelut itselleni ja selaan asiakaspalvelun sähköpostia. Viikossa työtunteja kertyy reilut 80, hän kertoo.

Kesällä yrittäjä on tasapainottanut töitä irtatumalla normaalin arjen maisemista.

– Tykkään työstä, enkä osaisi olla täysin eristyksissä. Minulle riittää, että ympäristö vaihtuu mutta työasiat pysyvät mielessä.

Haaksiala on huomannut, että etätyön lisäännyttyä hänen työhön käyttämänsä aika on kasvanut.

– Aikaisemmin kun olin ravintola-alalla, töitä tehtiin enemmän kiinteässä paikassa. Nyt arki rytmittyy toimistorutiinin mukaan mutta etänä. Kun ottaa tietokoneen mukaan kotiin, vapaa-ajan ja työn raja hämärtyy. Saatan tehdä töitä alkuiltaan asti ja sitten käydä vaikkapa liikkumassa. Kun tulen takaisin kotiin, saatan jatkaa töitä vielä illalla muutaman tunnin.

Kuva: Henri Haaksialan albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Perjantai-ilta, Lopen Pilpala ja 200 ravintola-asiakasta. Yhdistelmä kuulostaa haastavalta.

Pelto-Seppälän tilan isäntä Tommi Seppälä on onnistunut houkuttelemaan kesäravintolaansa tuvan täydeltä asiakkaita. Vieläpä ilman maksettua mainontaa. Puskaradio on toiminut etenkin sosiaalisessa mediassa.

– Emme ole oikeastaan markkinoineet tätä lainkaan. Johonkin paikalliseen esitteeseen ostimme mainospaikan ihan kannatuksen vuoksi. Facebookissa olemme julkaisseet tilan kuulumisia, Seppälä kertoo.

Listan vakioelementtinä on Mulliburger, jonka liha tulee luonnollisesti omalta tilalta. Myös muut raaka-aineet pyritään ostamaan lähituottajilta.

Seppälä on ollut tilan vetovastuussa yhdessä siskonsa kanssa vuoden 2019 keväästä, jolloin tilalla tehtiin suupolvenvaihdos. Suvun omistuksessa tila on ollut 1720-luvulta. Tommi Seppälä edustaa 13. sukupolvea.

Tilan tuotot tulevat viljasta, emolehmäkasvatuksesta, puodista ja ravintolasta. Tilalla on viljelyksessä 220 hehtaaria viljaa. Emolehmiä on noin 70.

– Vaikea sanoa, mikä näistä on pääliiketoimintaa. Kaikki tuottavat ja palvelevat toisiaan, Seppälä sanoo.

Pitsan täytteeksi tyrnihilloa

Puodissa myytiin aluksi vain omaa lihaa, mutta nykyisin sieltä voi ostaa myös muiden lähituottajien tuotteita kuten pienpanimo-oluita, hunajaa ja tyrnituotteita. Asiakkaiden määrä on kasvanut tasaisesti.

Ravintola sai alkunsa vuonna 2015, jolloin tilalliset päättivät kokeilla pop up -ravintolaa. Suosio yllätti. Tällä hetkellä ravintola on auki kesäviikonloppuisin, mutta vain perjantaisin on tarjolla koko ruokalista. Tänä kesänä väkeä on riittänyt parin sadan asiakkaan verran lähes jokaisena perjantaina.

– On se siihen nähden paljon, että kukaan meistä ei ole ammattimainen ravintoloitsija, Seppälä kommentoi. Hänen mukaansa ravintolaa ei ole yksinkertaisesi aikaa pitää auki muina arkipäivinä.

– Pitää ehtiä tekemään muutkin työt. Asiakkaat ovat oppineet, että perjantai on se päivä.

Viikonloppuisin listalla on pitsaa. Täytteet eroavat tavallisista.

– Käytämme täytteinä muun muassa peruna- ja tyrnihilloa sekä järvikalaa, joka on tonnikalan korvike. Ne on otettu vastaan yllättävän hyvin. Meillä kukaan ei ole vielä kaivannut kinkku-ananaspitsaa, Seppälä kertoo.

Kuva: Pelto-Seppälän tila

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Koronaepidemian toinen aalto aiheuttaisi syksyllä uuden paineen yritysten taloudellisen tilanteen tukemiseen. Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen pitää parhaana ratkaisuna nykyisen kustannustuen kaltaista, mutta "modifioitua" tukimallia.

– Jos koronan toinen aalto tulee ja jos tarvitsemme yritystukia, tulee lähteä liikkeelle valikoivasta kustannustukityyppisestä ratkaisusta. Se on ykkösvaihtoehto. Nykyistä kustannustukea ei kuitenkaan pidä kopioida sellaisenaan.

Kuismasen mukaan nykyinen kustannustuki vaatii hiomista joidenkin ehtojen kohdalla.

– Ne ongelmakohdat, joita nyt on esiintynyt liittyen esimerkiksi kiinteisiin kustannuksiin, pitää katsoa uudestaan. Yrityksillä on paljon sellaisia kustannuksia, joita nykyinen kustannustuki ei hyväksy. Tällaisia ovat esimerkiksi leasing-maksut. Pitää myös varmistaa, että kustannustuki soveltuu moninaisempiin tilanteisiin. Laskentasääntöjä pitää muokata niin, ettei aidosti tuen tarpeessa olevia yrityksiä jäisi tuen ulkopuolelle.

Ongelmalliseksi on paljastunut myös kustannustuen 2000 euron alaraja, joka sulkee pois pienimmät yritykset.

– Alaraja tulee laskea tuhanteen euroon.

Nykyisen kustannustuen muuttaminen on Kuismasen mukaan viisainta, koska mahdollinen seuraava koronakriisi iskisi joka tapauksessa nopeasti.

– Jos uutta tukea aletaan rakentamaan liikaa puhtaalta pöydältä, ollaan jo myöhässä. Nykyinen malli on jo viety eduskunnassa läpi. Business Finlandin ja ELY-tukien kaltaisia malleja en ottaisi enää käyttöön.

Samaan hengenvetoon Kuismanen muistuttaa, että tukijärjestelmiä on harkittava tarkasti.

– Jokainen tuki tarkoittaa sitä, että Suomen kansantalous velkaantuu edelleen.

"Suomen talous heikossa kunnossa pidemmän aikaa"

Konkurssien määrä ei ole Suomessa vielä lisääntynyt merkittävästi kevään koronakriisin seurauksena. Kuismasen mukaan tämä ei tarkoita, että talouden ongelmat olisi selätetty.

– Talous ei ole toipunut ensimmäisen aallon jälkeen. Itse asiassa Suomen talous on erittäin heikossa kunnossa ja tulee olemaan pidemmän aikaa. Jos toinen aalto iskee, tilanne muuttuu entistä haastavammaksi.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi rakennusala ja moni teollisuuden ala kärsivät ensimmäisestä aallosta vasta loppuvuoden aikana pitkien toimitusketjujen ja sopimusten takia. Monella alalla päätetään syksyllä seuraavan vuoden tilauksista.

– Suomen kannalta on tärkeää, miten kansainvälisen kaupan toimivuus varmistetaan EU-tasolla. Emme elä pelkästään viennistä. Kuluttajat ja investoinnit tarvitsevat myös tuontia.

Kuva: Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kustannustukihakemuksia oli eiliseen maanantaihin mennessä saapunut Valtiokonttoriin 5 927 kappaletta. Tukea oli maksettu 22 784 020 euroa.

Hakemuksista on jouduttu hylkäämään yli 70 prosenttia. Yksi suurimmista syistä on ollut epäselvyys yrityksen kiinteiden kulujen ilmoittamisessa.

Valtiokonttorin ohjeistuksen mukaan kiinteät kulut kannattaa ilmoittaa mahdollisimman tarkasti kululajeittain, ei yhtenä kokonaisuutena. Näin hakemuksen arviointivaiheessa on helpompaa ratkaista, mitkä osat kuluista kuuluvat korvattavien kulujen kategorioihin.

Valtiokonttori muistuttaa, että kustannustukihakemus kannattaa täyttää mahdollisimman tarkasti. Lähettämisen jälkeen jätettyä hakemusta ei pääse enää muokkaamaan. Tarvittaessa hakijalta kysytään lisätietoja hakemuksen vastaanottamisen jälkeen. Hakijalla on myös mahdollisuus soittaa Valtiokonttorin puhelinpalveluun.

Kustannustuen ohjeiden mukaisesti hakijalle voidaan "myöntää tukea hakemuksessa yksilöityihin 1.4.-31.5.2020 välisenä aikana syntyneisiin kiinteisiin kustannuksiin".

Kyseisiin kiinteisiin kustannuksiin luetaan vuokrakulut ja muut kulut omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta, laite- ja esinevuokrat, käyttöoikeuskorvaukset sekä lisenssimaksut. Yrityksen tulee tarvittaessa myös erotella kiinteistä kuluista tukikaudelle kuuluva osuus.

Valtiokonttori on listannut sivuillaan kiinteiden kustannusten kulutyyppejä, jotka voidaan katsoa kuuluviksi laissa tarkoitettuihin tukikauden kiinteisiin kustannuksiin. Lista ei kuitenkaan ole tyhjentävä.

Kuva: Getty images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 300 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen  Virre-palvelusta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Aira Samulin vastaa puhelimeen yhtä energisenä kuin aina, vaikka matkailubisneksen taloudellinen tilanne ei ole mairitteleva.

Äskettäin Samulinin emännöimä Hyrsylän Mutka sai Valtiokonttorilta myönteisen kustannustukipäätöksen. Tukisumma oli hieman yli 3000 euroa.

– Ollaan haettu tukea sieltä ja täältä, tämä on ainoa mikä on tullut. Paitsi se Lohjan kaupungilta tullut 500 euroa.

Julkisuudessa uutisoitu Lohjan kaupungin tuki nosti pienimuotoisen polemiikin. Samulinin mukaan summaa pidettiin naurettavan pienenä, jopa häväistyksenä yritystä kohtaan.

– Päätin lähettää summa takaisin, jotta se menee jollekin nuorelle aloittelevalle yrittäjälle. Hyrsylän Mutka ei tee 500 eurolla mitään.

Kustannustukipäätökseen Samulin on tyytyväinen, vaikka muutama tuhat euroa on varsin pieni raha yrityksen juokseviin kuluihin nähden.

– Hyrsylän Mutkan kustannuksilla sillä rahalla selviää pari päivää. Kulut ovat ihan toista luokkaa, 93-vuotias yrittäjä sanoo.

Samulinin matkailuyrityksen vuoden tulos tehdään käytännössä kokonaan kesällä. Tänä kesänä matkailijamäärät ovat romahtaneet.

– Meillä käy tavallisesti vähintään 100 bussillista kesän aikana. Ennen kun korona alkoi, meillä oli tilattuna jyli 50 bussillista. Koska asiakkaamme ovat enimmäkseen eläkeläisiä ja vanhuksia, he eivät uskalla lähteä samalla tavalla liikkeelle nyt. Täytyy sanoa, että olen pahassa pulassa.

Esiintymisiä siirretty ensi vuoden syksyyn

Samulin kertoo joutuneensa myymään rantapalstansa Saimaan rannalta. Lisäksi hän on käyttänyt säästöjä, jotta Hyrsylän Mutkan toiminta on saatu pidettyä käynnissä.

– Niillä on selvitty tähän asti. Nyt olemme aloittaneet hiljalleen toiminnan pienillä asiakasryhmillä. Tiedän, että ensi kesänä ihmiset tulevat, mutta kysymys kuuluu, pystymmekö tekemään minun voimillani kaksinkertaisen tuloksen ensi vuonna, jotta saamme tämän vuoden menetykset paikattua. 

Korona on perunut myös lähes kaikki Samulinin omat esiintymiskeikat.

– Osa on siirretty niinkin pitkälle kuin ensi vuoden lokakuulle. Sinne asti täytyy pärjätä. Ei tässä voi seinille hyppiä.

Samulin kertoo olleensa koronakaranteenissa koko kevään ja alkukesän, yhteensä neljä kuukautta.

– Nyt olen tullut Hyrsylään, otan samalla sen riskin että en ole itse karanteenissa.

– Olen selvinnyt kaiken maailman jutuista yrittäjäurani aikana, mukaan lukien 90-luvun lamasta. Tällainen piti vielä tulla 93-vuotiaana.

Kuva: Jaana Tihtonen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Valtiokonttori on vastaanottanut runsaat 6200 kustannustukihakemusta. Hyväksyttyjä hakemuksia on lähes 1400 kappaletta.

Yksi kustannustuen saajista on Keuruulla toimiva Töysän Linja, joka operoi matkatoimistoa sekä linja- ja tilausliikennettä. Yritys sai tukea runsaat 80 000 euroa.

Perheyhtiön omistaja ja toimitusjohtaja Risto Töysä on käyttänyt tukea muun muassa palkkoihin.

– Pääsimme laittamaan henkilökunnan lomautuksilta kesälomille. Tavoitteena on, että suurin osa kuljettajista pääsisi oikealle kesälomalle ennen koulukyytien alkamista. Nyt maksellaan lomapalkkoja ja toivotaan, että koulut alkavat normaalisti, Töysä kertoo.

Töysän mukaan kustannustukea käytetään siihen, mihin se on tarkoitettu eli koronan takia kärsineen liiketoiminnan kuluihin.

– Ei tässä voi lähteä hulluttelemaan. Toimimme kahdella alalla, joista molemmat laitettiin tavallaan kiinni hallituksen päätöksellä. Mukavaahan se on, että jotain tuli valtiolta takaisin. Edellisen kerran, kun Töysän Linjan toiminta keskeytyi valtiovallan päätöksellä, elettiin jatkosodan aikaa. Sitä ennen sama tapahtui talvisodan aikana. Tämä oli kolmas kerta.

”Summan suuruus yllätti”

Töysän Linja haki kustannustukea pian sen haun avautumisen jälkeen.

– Puolitoista viikkoa piti jännittää. Yrittäjäkollegat olivat kertoneet saaneensa päätöksen Valtiokonttorista jopa seuraavana päivänä hakemuksen jättämisestä ja rahat tilille kolmessa päivässä. Meillä kesti vähän kauemmin.

Töysän mukaan hakuprosessi sujui ilman ongelmia.

– Hienosti se meni. Täytimme hakemuksen kirjanpitäjän kanssa, ei se mahdottoman vaikeaa ollut. Summan suuruus hieman yllätti, mutta ehkä saimme enemmän sen takia, että toimimme kahdella alalla yhden yhtiön nimissä.

”Ei ole häpeä, jos tulee rahaa”

Risto Töysä kannustaa kaikkia koronasta kärsineitä yrittäjiä hakemaan kustannustukea, jos ehdot täyttyvät.

– Ensin kannattaa käydä Valtiokonttorin sivuilla tarkistamassa laskurista, tulisiko tukea. Eilenkin vetosin ainakin kolmen koronasta kärsineen yrittäjätuttavan suuntaan, että laittakaa äkkiä hakemusta sisään. Ei se ole häpeä, jos tulee hylky eikä sittenkään, jos tulee rahaa.

Liikennöitsijäyrittäjä on pannut merkille, että moni yrittäjä arkailee kustannustuen hakemista syystä tai toisesta.

– Olen ihmetellyt, miksi näin on. Ei minua ainakaan ujostuttanut yhtään. Tavallaanhan se on erikoista, että ensin itketään kuukausitolkulla yleistukea ja sitten kun se tulee, ei haeta.

Suomen Yrittäjiltä moitteita kustannustuen ehdoista

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on keuruulaisen yrittäjän kannalla kannustaessaan yrittäjiä hakemaan tukirahaa. 

– Kustannustukea kannattaa ehdottomasti hakea, jos täyttää kriteerit. Tuki on rakennettu yritysten auttamiseksi. Hakuprosessi on sujuva ja Valtiokonttori tekee päätöksiä kiitettävän nopeasti, hän sanoo.

Samalla Pentikäinen nostaa esiin kustannustuen puutteet.

– On selvää, että kustannustuki ei ole tukimuotona onnistunut. Kriteerit ovat liian tiukat ja yhteensovitus muiden tukien kanssa aivan liian ankara. Liian moni karsiutuu, mistä tulee paljon kritiikkiä yrittäjäjärjestöön. Jos toinen korona-aalto tulee syksyllä, kustannustukea pitää ehdottomasti korjata paremmaksi.

Olemme aikaisemmin kertoneet, miten Yrittäjien pääekonomisti korjaisi kustannustukea, jos sitä tarvitaan myös syksyllä.

Valtiokonttori: Hakemuksia odotettua vähemmän

Yritykset ovat voineet hakea kustannustukea koronakriisin aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin Valtiokonttorista noin kolmen viikon ajan. Valtiokonttorin mukaan hakemuksia on tullut tähän mennessä odotettua vähemmän, noin 300 päivässä. 

– Palvelukokonaisuuden rakentamisen tavoitteena oli palvelun sujuvuus, nopeus ja hakijan kannalta vaivattomuus. Saadun palautteen perusteella tavoitteessa on onnistuttu, Valtiokonttorin toimialajohtaja Jyri Tapper sanoo.

Tapper kannustaa omalta osaltaan yrityksiä hakemaan tukea.

– Loma-aika ja tukeen kuulumattomien yritysten suuri määrä on saattanut aiheuttaa negatiivisen kokemuksen mahdollisuudesta saada kustannustukea. Valtiokonttorin palveluvalmius on rakennettu vastaanottamaan nykyistä suurempi määrä hakemuksia. Käsittelyajat ovat muutamia päiviä ja kompensaatiokorvaukset ovat yrittäjän tilillä parissa päivässä, hän sanoo.

Kustannustukea voi hakea elokuun loppuun saakka.

Kuvat: Töysän Linja Oy / Suomen Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Nordean asiakkaita on kesän aikana lähestytty erilaisilla huijausyrityksillä. Asiakkaat ovat saaneet Nordean nimissä lähetettyjä sähköposteja, joissa pyydetään avaamaan suojattu sähköposti klikkaamalla linkkiä. Linkki johdattaa Nordean palvelua muistuttavalle valesivustolle.

– Nordea ei milloinkaan pyydä puhelimitse, sähköpostitse tai tekstiviesteillä pankkitunnuksia eikä lähetä linkkejä verkkopankkiin. Jos saa Nordean nimissä lähetetyn sähköposti- tai tekstiviestin, jossa pyydetään klikkaamaan linkkiä, kyseessä on aina huijausviesti ja se kannattaa poistaa heti, liiketoimintajohtaja Janne Kaisto sanoo Nordean tiedotteessa.

Viesti näyttää tältä:

Kaisto muistuttaa, että rikolliset usein aktivoituvat kesälomien ja juhlapyhien aikana.

– Rikollisten keinot kehittyvät koko ajan ja valesovellukset, joihin linkit johdattavat, ovat pitkälti oikeiden sovellusten näköisiä. Hyvä perusohje on, että älä anna korttitietojasi tai kirjaudu verkkopankkitunnuksillasi viesteissä olevien linkkien kautta, hän jatkaa.

Kaiston mukaan asiakkailta vaaditaan jatkuvasti suurempaa huolellisuutta.

– Nordea ei koskaan hoida asioita suojaamattoman sähköpostiyhteyden kautta, vaan aina pankin omien kanavien kautta esimerkiksi verkkopankissa.

Nordea ohjeistaa asiakasta, joka epäilee omien pankkitunnusten päätyneen vääriin käsiin, olemaan pikaisesti yhteydessä Nordean asiakaspalveluun. Se palvelee arkipäivisin klo 8-20 ja viikonloppuisin klo 9-17. Epäillyistä huijauksista voi myös raportoida Nordean petosyksikköön .

Noudata näitä ohjeita

1. Huolehdi omien laitteidesi tietoturvasta ja pidä ne ajan tasalla.

2. Älä koskaan anna sähköpostissa tai tekstiviestissä olevan linkin kautta pankkitunnuksiasi, vaikka sivu vaikuttaisi aidolta verkkopankin kirjautumissivulta.

3. Anna vahvistustunnus vain silloin, kun olet itse tehnyt maksun tai maksuja tai kun itse olet tekemässä sopimusta.

4. Lue pankilta saamasi tekstiviestit huolellisesti äläkä esimerkiksi kerro viesteissä olevia aktivointikoodeja ulkopuolisille tai syötä viesteissä olevia aktivointikoodeja linkkien kautta avautuville sivustoille.

5. Muista, että pankkitunnukset ovat aina henkilökohtaisia ja ettei niitä saa koskaan luovuttaa toiselle henkilölle.

6. Pankki ei koskaan pyydä puhelimitse, tekstiviestillä tai sähköpostitse asiakasta kertomaan pankkitunnuksiaan.

Kuva: Nordea

toimitus (at) yrittajat.fi

Valtiokonttorin sivuilla on lista tähän mennessä hyväksytyistä ja hylätyistä kustannustukipäätöksistä. Listasta ilmenee, että moni yritys on saanut tukea vain hieman yli tuen alarajaksi määritellyn 2000 euron. Tuen määrää voi vähentää jo saatu Business Finland- tai Ely-tuki.

Tampereella toimiva Verhoomo Sinikka Mäkelä sai Valtiokonttorista myönteisen kustannustukipäätöksen 2166 euron tuesta. Yrittäjä otti uutisen vastaan ristiriitaisin tuntein.

– Jos yksinyrittäjät ovat saaneet tukea pari tuhatta euroa, miten on mahdollista, että yhden työntekijän työllistävä yritys saa saman verran. Summat eivät kohtaa. Tämä on yksi hyttysenkakka Itämeressä, yrittäjä Sinikka Mäkelä kommentoi.

– En ole oikeastaan mitään muuta tukea hakenut. Se on selvä, että lainaa en ainakaan ota.

Yrityksensä saaman tuen Mäkelä käytti pääosin vuokriin.

– Ei se kauan pankkitilillä ollut. Todella vähäinen hyöty, mitä tulee yritykseni menoihin, hän jatkaa.

Odottamaton ongelma haittaa työtilannetta

Pelkästään vuokriin Mäkelän yrityksellä uppoaa noin tuhat euroa kuukaudessa. Mäkelä työllisti vielä alkukesästä yhden työntekijän, mutta lomien jälkeen hän tekee töitä yksin. Työntekijään ei ole nyt varaa.

Lähinnä huonekalujen ja veneiden sisätilojen verhoamiseen erikoistunut Mäkelän verhoomo on toiminut Tampereella 24 vuoden ajan. Töitä on riittänyt tasaisesti myös korona-aikana. Viime aikoina haasteita on kuitenkin tuonut kankaiden loppuminen tukusta.

– Töitä on tulossa, mutta tällä hetkellä materiaalipula on suurin ongelma. Töitä on sen verran, että tulen toimeen tällä hetkellä.

Olemme aikaisemmin kertoneet, että kustannustukea myöntävä Valtiokonttori kannustaa yrittäjiä hakemaan kustannustukea. Hakemuksia on saapunut Valtiokonttoriin odotettua vähemmän.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Äskettäin toteutunut EU:n elpymispaketti herättää toivoa Suomen syrjäseuduilla. Suomen Yrittäjät ilmaisi lähtökohtaisesti tyytyväisyytensä paketin syntymiseen, mutta sen yksityiskohdat herättivät huolta.

EU-johtajien neuvotteluissa ratkaistiin, kuinka paljon suoria tukia maksetaan eri jäsenmaille tulevalla seitsemän vuoden kaudella. Samalla päätettiin maaseudun kehittämisen EU-rahoituksen kokonaismäärä.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomi saisi vuosittain maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen EU-rahaa yhteensä yli 900 miljoonaa, joka on noin 6 prosenttia enemmän kuin kuluvalla kaudella. Tästä kokonaismäärästä maatalouden suorien tukien osuus olisi hieman yli 500 miljoonaa euroa ja maaseudun kehittämisrahoituksen osuus noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.

Suomen Yrittäjät on aikaisemmin julkistanut aluekehittämisohjelman, johon on koottu 91 keinoa koko maan selviytymiseksi koronakriisistä. 

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala kiittelee joidenkin maakuntien ripeyttä koronakriisin kampittamisessa.

– Esitimme ohjelmassa, että maakunnat laatisivat selviytymissuunnitelmia. Tietojemme mukaan 18 maakunnasta 15 on sellaista nyt tekemässä. Esimerkiksi Pohjois-Karjala oli nopea ja jo kesäkuussa julkaisi selviytymissuunnitelmansa.

– Vaikka yksityiskohtaisemmat tiedot EU-rahoitusmääristä ja niiden jakautumisesta rahoituskauden 2021-2027 aikana tarkentuvat aikanaan, tulisi näissä maakuntien selviytymissuunnitelmissa huomioida myös maaseuturahoituksen välineet.

"Osa tuesta yrityskauppojen helpottamiseen"

Keväällä Suomen Yrittäjät, Kuntaliitto, Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry sekä Suomen Uusyrityskeskukset ry käynnistivät yhteistyössä Alueesi korona-apu yrittäjälle -verkoston.

– Eräs rahoitettava ja varmasti laajasti yrittäjiin vaikuttava EU-rahojen kohde voisi olla erilaisten yrittäjän apuna toimivien organisaatioiden yhteisen toiminnan kehittäminen tulevia kriisejä silmällä pitäen, Kujala jatkaa.

Hän muistuttaa, että yritysten ja alueiden toimintaympäristö on muuttunut koronakriisissä.

– Varsinkin jos kohtaamme toisen aallon, Suomen Yrittäjät esittää, että pääministeri Sanna Marinin hallitus tarkastelee uudelleen aluekehittämispäätöksen ja tekee siihen tarvittavat muutokset, jotka antavat alueille työkaluja ja eväitä rakentaa elinvoimaa ja menestystä koronakriisin jälkeen. Aluekehittämispäätöksen on pysyttävä ajassa mukana ja tarpeen tullen sitä on voitava päivittää kesken vaalikauden.

Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta Kujala nostaa ensiarvoisen tärkeäksi uusien yritysten syntymisen.

– Uudet yritykset luovat uusia työpaikkoja. Siksi kansallisesti kannattaa nyt pohtia konkreettisia keinoja, joilla rahoitusta suunnataan uusien yritysten syntymiseen ja niiden menestymiseen. Aloittavien yrittäjien näkökulmasta voisi olla hyvä vahvistaa yrittäjävalmiuksia tai tarjota investointituki, joka lähentäisi yritystä isommille, globaaleille markkinoille. Maaseudun kehittämisvaroista kannattaa suunnata osa eläköityvien yrittäjien yrityskauppojen helpottamiseen niin, että liiketoiminta jäisi alueelle työllistämään ihmisiä.

Kujalan mukaan kaikkea rahaa ei pidä kohdistaa pelkkiin investointeihin.

– Hedelmällisempää olisi koota saman toimialojen yritykset laajemmalta maantieteelliseltä alueelta yhdessä kehittämään valmiuksiaan vaikkapa digitaalisuuden tai kansainvälistymisen suhteen.

Kuva: Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 81 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Huomenna perjantaina voimaan astuva polttoaineiden veronkorotus nostaa dieselin litrahintaa noin kuudella sentillä. Tämä kirpaisee etenkin paljon ajavaa puunkuljetusyritystä.

Kuljetus Villman Oy:n yrittäjä Kimmo Villman pyörittää kuljetustoimintaa reilulla 20 rekalla. Yritys on perustettu Villmanin isän toimesta 50-luvun lopulla. Yritys työllistää noin 60 henkilöä.

– Kilometrejä tulee 150 000 – 180 000 per auto vuodessa. Polttoainetta kuluu 10 000 litraa vuorokaudessa. Siitä voi alkaa laskea, paljonko kuluja veronkorotus nostaa.

Villmanin mukaan kuuden sentin litrahinnan korotus tarkoittaisi noin 150 000 euron arvonlisäverollista kustannusta vuodessa. Ilman alvia puhutaan yli 100 000 eurosta.

Kuljetusyritys saa siirrettyä osan korotuksesta kuljetushintoihin, mutta ei kaikkea.

– Sopimuksissa oleva polttoaineklausuuli ei koskaan korvaa täysin korotusta. Aina häviämme siinä.

"Väärin niitä kohtaan, jotka ajavat ammatikseen"

Korotus astuu voimaan elokuun 1. päivä, mutta kuljetusliike saa siirrettyä osan korotuksesta hintoihin vasta kuukauden tai kahden päästä, kun asiakkaat muuttavat hinnoitteluaan.

Yhden puunkuljetusrekan keskikulutus sadalla kilometrillä on yli 60 litraa. Villman on yrittänyt tehdä kaikkensa, jotta kuluja saataisiin pienennettyä.

– Olemme yrittäneet löytää taloudellisia autoja. Lisäksi olemme kurssittaneet kuljettajia taloudelliseen ajotapaan.

Pelkkä säätila vaikuttaa merkittävästi polttoaineen kulutukseen, sillä esimerkiksi märällä asvaltilla ajaminen nostaa kulutusta useamman litran satasella.

Villmanin viesti hallitukselle on tyly.

– Tämä on väärin niitä kohtaan, jotka ajavat ammatikseen. Muutenkin tällä alalla on niin pienet marginaalit. Veron korottaminen syö kannattavuutta.

Hän kannattaa SKALin ehdottamaa ammattidieseliä, josta maksettaisiin hyvitys alan ammattiliikenteelle.

Villman antoi kuljettajilleen torstaina ohjeen tankata huoltoasemien mittareista, eikä omista säiliöistä.

– Siinä säästetään muutama satanen. Moni kuvittelee, että ammattiliikenne saa isot alennukset polttoainehinnoista, mutta ei niissä paljon eroa ole.

Tavallisesti Villmanin autot tankataan D-mittareilta, joista yritys tankkaa niin sanotulla kuntahinnalla. Alennus lasketaan laskutuksen yhteydessä.

– Jos dieselin kuluttajahinta huoltoaseman tolpassa on 1,40 euroa, kuntahinta voi olla 1,50 euroa, josta lasketaan alennus. Loppulasku voi olla samaa luokkaa kuin normaali kuluttajahinta, yrittäjä selvittää.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kaupallinen yhteistyö: Neste

Maailma ympärillämme on muuttunut. Elämme tällä hetkellä haastavia aikoja, mikä vaatii tekemisen pohtimista uudella tavalla. Samaan aikaan haluamme luoda kestävää kasvua, ja investoinnit vastuullisiin ratkaisuihin ovat yhtä tärkeitä elleivät tärkeämpiä kuin ennen.

Vaikka tänä päivänä lähes 70 % suomalaisista päättäjistä kokee, että yhteistyöstä muiden yritysten kanssa on hyötyä vastuullisuustyössä, vain 38 % toteuttaa yhteistyötä käytännössä.*

Edelmann (2020) Trust Barometer -tutkimuksen mukaan kumppanuudet ovat keino luoda luottamusta erilaisten toimijoiden välille. Mitä, jos voisimme saavuttaa kunnianhimoiset tavoitteet niukemmista resursseista huolimatta? Miten kumppanuuksia käytännössä johdetaan ja mitä se yrityksiltä vaatii?

Vastuullisuus rakennetaan aidoilla teoilla — niin pienillä arkisilla asioilla kuin maailmaa mullistavilla hankkeillakin

Kumppanuudet on helppo nimetä osaksi yrityksen strategiaa, mutta käytännössä niiden toteuttaminen vaatii sitoutumista, pitkäjänteisyyttä sekä erityisesti oman sisäisen, parhaan osaamisen jakamista. Siksi toisen asemaan asettumisella ja empatialla on iso merkitys kumppanuusyhteistyössä, kuten myös arvoilla, erityisesti kun puhutaan vastuullisuudesta.

Omia tavoitteita on helppo asettaa, mutta kuinka moni aidosti pohtii yhteistä saavutettavaa hyötyä?

Monissa projekteissa olemme yhdessä asiakkaiden kanssa törmänneet siihen, että yhteisten tavoitteiden saavuttamisen lisäksi saimme yhteistyöstä irti sellaisia hyötyjä, joita meistä kukaan ei olisi saavuttanut tekemällä yksin. Esimerkiksi Nesteen, Mantsisen ja Hope ry:n Zero Exclusion -hankkeessa keräsimme lukuisten yritysten tuella yli 50 000 euroa syrjäytyneille nuorille.

Kumppanuus ei synny automaattisesti tai esityskalvojen avulla, vaan vaatii empatiaa ja dialogia. Ihmisten vuorovaikutusta. Uskon vahvasti, että kestävä tulevaisuus rakentuu juuri näille yhteisille, pienille ja suurille teoille. Siksi haluamme kutsua yritykset mukaan yhteiselle matkalle: www.neste.fi/vastuulliset-ratkaisut

*) Kysely toteutettiin 3 649 suomalaiselle yrityspäättäjälle 15.-21.11.2019 välisenä aikana ja siihen vastasi 2,7  % eli 94 yrityspäättäjää eri kokoisista yrityksistä. Kysely toteutettiin sähköpostitse.

Savossa toimiva, julkisuudessa nimettömänä esiintyvä yrittäjä on herättänyt huomiota mediassa kertomalla harvinaisesta sähkösopimukseen liittyvästä sopimussakosta.

Yrittäjä kertoo kokemuksistaan Taloussanomien haastattelussa. Hän oli tehnyt sähkösopimuksen noin vuosi sitten. Sopimuksen välittäjänä toimi Greene, jonka liiketoimintaa on nimenomaan yritysten sähkönhankinta.

Yrittäjä päätyi omien sanojensa mukaan sopimuksen allekirjoittamiseen välittäjän lupailtua, että hänen maksamansa sähkönhinta laskisi uuden sopimuksen myötä.

– Sopimus tuskin oli ollut voimassa kuin muutaman kuukauden, kun sain jo sähköpostia, että sopimuksen kuukausimaksu nousee, savolaisyrittäjä kertoo Taloussanomien haastattelussa. Sittemmin hänen onnitua sopia suoraan sähköyhtiön kanssa, ettei kuukausimaksua koroteta.

Sähkön hinta jatkoi kuitenkin nousuaan. Yrittäjä päätyi irtisanomaan sopimuksen. Se oli virhe, sillä kyseessä oli kolmen vuoden määräaikainen sopimus, jonka irtisanomisesta seurasi lähes 2000 euron suuruinen sopimussakko.

Yrittäjä myöntää, ettei lukenut sopimusehtoja riittävän tarkasti.

– Haluan nyt varoittaa muita, että kannattaisi aina lukea ehdot kunnolla, hän sanoo haastattelussa. Samaan hengenvetoon yrittäjä toteaa, ettei hän ymmärrä, millä perusteella sopimussakko on näin iso.

– Muutaman satasen olisin ymmärtänyt.

"Viime kädessä tuomioistuimen asia"

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen painottaa sopimusehtoihin tutustumisen merkitystä.

– Yritysten määräaikaiset sähkösopimukset päättyvät vasta sovitun määräajan umpeuduttua. Jos sopimus kuitenkin irtisanotaan päättymään ennen määräajan umpeutumista, voi sopimuksessa olla sitä varten ehto sopimussakon maksamisesta. On erittäin tärkeää, että yrittäjä tutustuu aina huolellisesti kaikkiin sopimusehtoihin ennen kuin päättää, haluaako sitoutua sopimukseen.

Toivonen huomauttaa, että sopimussakon tulee olla tilanteeseen nähden kohtuullinen.

– Viime kädessä tuomioistuin voi sovitella sakon määrää alaspäin. On kuitenkin suositeltavaa yrittää ratkoa tilanne sopimuskumppanin kanssa siten, ettei asiaa tarvitse lähteä ratkomaan käräjillä.

Yrittäjä kertoo Taloussanomissa, että Greenen myyjä esitteli hänelle sähkösopimusta siten, että hinnat oli ilmoitettu sopimuksessa verottomina. Yrittäjän mukaan hinnat tuntuivat tästä johtuen edullisilta.

Toivonen ei ota yksityiskohtaisesti kanta savolaisyrittäjän tapaukseen mutta muistuttaa, että yrittäjän on yleisesti ottaen voitava luottaa siihen tietoon, mitä tuotetta tai palvelua markkinoiva myyjä tälle lupaa.

– Jos markkinointipuheen aikana sovittu etuus tai esimerkiksi hinnan alennus ei lopulta toteudukaan luvatun mukaisesti, on palvelussa virhe. Tällaisissa tapauksissa yrittäjä voi vaatia, että myyjä pitää kiinni siitä, mitä on sovittu. Puhelimessa tehtyjen sopimusten osalta on erityisen tärkeää, että jälkikäteen lähetetty tilausvahvistukset tai sopimusehdot luetaan tarkasti. Jos ne poikkeavat myyntitilanteessa luvatusta, siitä on syytä heti reklamoida myyjää.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Polttoaineveron lauantaina voimaan astunut korotus on kirvoittanut huolestuneita kommentteja etenkin kuljetusalan yrittäjiltä.

Porissa toimivan Ruosniemen Linja-auto Oy:n yrittäjä Mikko Sundell pelkää, että moni bussifirma joutuu entistäkin ahtaammalla veronkorotuksen seurauksena.

– Bussipuolella tilanne on tällä hetkellä muutenkin erittäin vaikea, etenkin matkailutoiminnassa. Sillä puolelle tämä veronkorotus vaikeuttaa tilannetta entisestään.

Polttoaineveron korotus lyötiin lukkoon jo viime vuonna, jolloin koronakriisistä ei ollut tietoakaan. Hallitus pyrkii veronkorotuksella ohjaamaan liikennettä kohti ekologisempia vaihtoehtoja kuten sähköautoja. Sundellin mukaan korotus kohdistuu kuitenkin haitallisimmin ammattiliikenteeseen.

– Korotus luo kustannuspaineita bussiliikenteelle, vaikka se on vihreämpi vaihtoehto kuin omalla autolla liikkuminen.

Kuljetusliikenteessä korotus saadaan osittain siirrettyä asiakashintoihin. Bussiliikenteessä näin ei läheskään aina ole.

– Sopimusliikenteessä bussihinnat on määritelty sopimusten mukaan kunnan tai Ely-keskuksen kanssa. Sopimuksissa on indeksitarkistukset, mutta tällä hetkellä indeksit ovat miinuksella. Näin ollen hinnat eivät muutu, vaikka polttoaineet kallistuvat.

Osassa bussiliikennettä hinnat on sidottu suhteellisen pitkillä sopimuksilla. Moni sopimus alkaa syksyllä, jolloin hinnat tarkistetaan yleensä heinäkuun tilanteen perusteella. Sen jälkeen hinnat ovat voimassa vuoden eteenpäin.

– Korona on aiheuttanut sen, että yleisindeksit ovat painuneet miinukselle. Silloin hinnankorotuksia ei tehdä. Pahimmassa tapauksessa bussifirmat ovat joutuneet laskemaan hintoja, koska indeksit ovat miinuksella.

"Jokainen sentti lisää tuntuu pahalta"

Polttoaineveron korotus tuo Sundellin yritykselle kymmenien tuhansien eurojen lisäkulun vuodessa.

– Matkailubisnes on bussiliikenteessä merkittävin työllistäjä säännöllisen reittiliikenteen lisäksi. Siellä kysynnän ja tarjonnan laki toimii niin, että kysyntää on tällä hetkellä erittäin niukasti. Moni yritys on laskenut hintoja 20-30 prosenttia, jotta saadaan toimintaa edes vähän pyörimään.

Alan kate on Sundellin mukaan parhaimmillaankin kymmenen prosentin luokkaa. Kun hintoja on jouduttu laskemaan, yritykset saattavat tehdä liiketoimintaa tappiolla.

– Siihen kun lisätään vielä polttoainekustannusten nousu niin vaikeaa on. Meidän matkailuliiketoiminnastamme on palautunut 10-15 prosenttia sen jälkeen, kun kaikki liikenne loppui maaliskuussa. Tässä tilanteessa, kun olemme veitsen terällä, jokainen sentti joka korottaa kustannustasoa, tuntuu tosi pahalta.

Yrittäjät: Uusiutuva diesel tehokkain päästövähennyskeino

Suomen Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen huomauttaa veronkorotuksen ristiriitaisesta vaikutuksesta päästövähennyksiin.

– Dieselpolttoainetta verotetaan Suomessa huomattavasti. Hyötyliikenteen polttoaineen kysyntä on lyhyellä aikavälillä joustamatonta. Tämä tarkoittaa, että veronkorotus siirtyy suoraan kuljetusten kustannuksiin ja päästövähennykset ovat korotuksen myötä mitättömiä. Lisäksi korotukset osuvat yrittäjien kannalta huonoon saumaan, hän sanoo.

Seppänen löytää veronkorotusta parempia vaihtoehtoja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. 

– Teknologiarajoitteiden takia raskaassa liikenteessä tehokkain keino vähentää päästöjä on siirtyminen asteittain uusiutuvaan dieseliin. Lisäksi tiukkojen liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi kuluttajien auto- ja ajoneuvoverotuksen päästöporrastusta voitaisiin jyrkentää. Tämä olisi dieselin veronkorotuksia vähemmän kivulias toimenpide päästövähennyksiä tavoiteltaessa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Elokuun alusta lähtien yli 500 hengen tapahtumat ovat taas sallittuja, eivätkä tapahtumajärjestäjät aikailleet: viikonloppuna juhlittiin useammassa kaupungissa erilaisissa musiikkitapahtumissa.

Turussa juhlittua Aura Festia ja Vaasassa tulevana viikonloppuna vietettävää Vaasa Festivalia järjestävä Tommi Mäki otti siivouksen tapahtumissa vakavasti ja pyysi vaasalaista siivousalan yrittäjä Jenni Parpalaa kartoittamaan tapahtuman riskipaikat. Yrittäjät tuntevat toisensa oltuaan Vaasan Yrittäjien hallituksessa samaan aikaan.

– Jenniltä tuli hyviä nostoja siitä, mitkä pinnat ja kohteet vaativat desinfiointia milläkin aikavälillä ja millä kapasiteetilla sitä täytyy hoitaa. Vaasa Festivalia varten kapasiteettia vielä nostetaan, sillä alue on erilainen ja siellä on enemmän yksityiskohtia, Taphtuma-alan Nordic Live Productions -yrityksen toimitusjohtaja Mäki sanoo.

Parpala antaa esimerkin heti festivaalialueen sisääntuloportilta.

– Sisäänkäynnissä pestään kädet, sitten on desinfiointi, karsinat jonotukseen, turvatarkastus, lipuntarkastus ja vielä desinfiointi. Kaiteissa on laput, jotka kehottavat olemaan koskematta niihin, ja kosketuspintoja, kuten desinfiointikanistereiden pumppuja, pyyhitään jatkuvasti, Parpala kertoo.

Viestintä on tärkeää

Parpala koulutti noin 20 vapaaehtoisen siivoustiimiläisen joukon etukäteen. Lisäksi hän palkkasi vaasalaisen viestintäalan yrittäjän Priska Autio tuekseen suunnittelemaan tapahtuman viestintää siivouksen ja hygienian osalta. Yhdessä he tekivät kylttejä, ohjeita ja muistutuksia hygieniasta huolehtimiseen tapahtuman vieraille.

Lisäksi tapahtuman aikana siivouksesta viestittiin siivousmanagerin sosiaalisen median kanavissa. Kävijöille tehtiin myös ohjevideo käsienpesupisteiden käytöstä.  

– Siivouksen lisäksi viestintä hygieniasta on tärkeää, Parpala toteaa.

Satsaus kannatti. Mäki kertoo, että palaute tapahtuman kävijöiltä on ollut hyvää.

– Tapahtumassa oli siistiä ja puhdasta. Siivoustiimin tekeminen oli näkyvää ja se lisäsi turvallisuuden tunnetta kävijöiden keskuudessa, Mäki toteaa.

Jatkoa suunnitelmissa

Parpala uskoo, että tapahtumissa korostuu jatkossa turvallinen kävijäkokemus hyvän asiakaspalvelun lailla. Vaikka tapahtumiin osallistuminen on kävijöiden omalla vastuulla, puhtaus ja hygienia ovat entistä tärkeämpiä onnistuneen kokemuksen edellytyksinä.

– Enää ei riitä pari käsienpesupaikkaa alueella. Myöskään pelkkä roskien kerääminen ei riitä. Siihen täytyy jonkun todella perehtyä ja olla selkeät vastaavat. Myös etukäteiskoulutus on tärkeää, Parpala listaa.

Aura Festissa vapaaehtoisten työnjohto sujui Parpalan yrityksen Kiffelin mobiilisovelluksen kautta. Normaalissa arjessa asiakas näkee sitä kautta, milloin siivooja tulee ja mitä tämä siivoaa. Tapahtumassa Parpala teki vapaaehtoisille työvuorot, ja siivoustiimi näki, millä alueella tapahtumaa he toimivat, kenen kanssa ja mitä siivotaan. Tiimiläinen ei saanut lähteä omalta vastuualueeltaan ilman lupaa.

Tehokkaan organisoinnin ansiosta 4 000 tuolin ja pöytien siivoaminen kävi nopeasti, kun tapahtuma päättyi.

– 15 minuuttia porttien sulkemisen jälkeen pulloja tai tölkkejä ei ollut pöydillä. Hyvin organisoitu työ on paitsi tehokasta myös taloudellista, Parpala toteaa.

Hän uskoo, että paluuta entiseen ei ole, vaan siivous tulee pysymään tapahtumissa entistä tärkeämmässä roolissa.

– Tämän kokemuksen perusteella lähden kehittämään uutta liiketoimintaa. Nyt olemme sopineet Tommin kanssa näistä kahdesta tapahtumasta, mutta toivottavasti pääsemme jatkossakin tekemään yhteistyötä, Parpala sanoo.

Elina Hakola

Lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 234 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen  Virre-palvelusta.

toimitus (at) yrittajat.fi