Lantulan kesäkioski on tullut ohikulkijoille tutuksi vuodesta 2016. Tuolloin kioski rakennettiin osittain EU:n Leader-rahoituksella. Osa rahoituksesta tuli Lantulan seudun kyläyhdistykseltä, joka operoi kioskin toimintaa. Kioski on auki ensi sunnuntaihin, jonka jälkeen kesäkausi on paketissa.

Kioskin käytännön työstä on vastannut kolme 11-14 -vuotiasta tyttöä.

– Tytöt toimivat tavallaan yrittäjinä, koska heidän tulonsa muodostuvat sen mukaan, mitä saavat myytyä, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Virri kertoo.

Osa nuorista asuu kylällä, osa Sastamalan keskustassa. Tyttöjen vanhempien on osaltaan sitouduttava kioskin toimintaan, sillä nuoret tarvitsevat apua esimerkiksi kioskissa myytävien tuotteiden kuljetuksiin. Vuorolistojen tekemisestä vastaavat nuoret yhdessä vanhempiensa kanssa.

– Pyrimme siihen, että kaikille on suunnilleen saman verran työvuoroja ja leipomisvuoroja, Virri sanoo.

Onnistuneilla leipomuksilla lisää tuloa

Leipomisvuoro on oleellinen mahdollisuus vaikuttaa omiin tienesteihin, sillä nuoret saavat tekemistään leivonnaisista kaiken tuoton itselleen. Leivonnaisten lisäksi kioskista voi ostaa kahvia, jäätelöä ja perjantaisin myös grillimakkaraa.

– Mitä herkullisempia leivonnaisia tekee ja mitä enemmän niitä mainostaa ja myy, sitä enemmän saa tuloa. Jos ei ole kovin myyvä, sitä huonommaksi tulos jää. Siinä mielessä nuoret saavat hyvää kokemusta yrittäjyydestä, Virri jatkaa.

Onnistuneilla leipomuksilla nuoret voivat tienata useita satasia ekstraa kesän aikana. Nuorten varsinainen tuntipalkka on 6-7 euroa.

– Elokuussa kun kioskin toiminta loppuu, laskemme menojen ja tuottojen erotus ja jaamme tuoton nuorten kesken, tehdyn tuntimäärän mukaan. Nuoret eivät maksa vuokraa, ainoastaan sähkön. Kyläyhdistys maksaa vakuutukset, Virri selvittää.

Hän uskoo, että moni nuori saa kioskityöstä arvokasta kokemusta työnteosta.

– Perehdytämme jokaisen nuoren työhön ja opetamme myös, miten asiakkaita kohdellaan. Kun esimerkiksi vanhempi ihminen tulee kioskille, kahvi viedään hänelle aina pöytään. Hauskinta on ollut se, että nuoret ovat oppineet leipomaan. Tuon ikäisille leipomista ei vielä opeteta koulussa.

Kuva: Lantulan kyläyhdistys

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kun Mika Seppänen havahtui Suomen pakettiliikenteen ongelmiin, hän päätti tehdä asialle jotain. Seppäsen ideoima sovellus MyXline on ollut nyt ladattavissa parisen viikkoa. Kyseessä on palvelu, joka tuo joukkoistamisen pikalähetysten toimitukseen. 

– Minulla on ammatillista taustaa kansainvälisessä pikakuljetuksessa. Olen ihmetellyt, että maailmalta saa lähetettyä Suomeen lähetyksiä yön yli, mutta kun Suomessa pitäisi lähettää paketti pikana toiseen kaupunkiin, se on lähes mahdotonta. 

Mielikuva vahvistui, kun Seppänen törmäsi työmaalla tilanteeseen, jossa tarvittiin rasiallinen kiinnikkeitä.

– Neljä virolaista asentajaa jäi odottamaan laatikkoa. Rupesin selvittämään, miten kiinnikkeet saadaan Jyväskylään. Selvisi, ettei ollut mitään vaihtoehtoa, jolla lähetys saadaan nopeasti työmaalle paitsi kuin viedä itse tai käyttää taksia. Se on melko kallista. Suomessa kulkee koko ajan junia etelästä pohjoiseen ja ihmiset ajavat autolla paikasta toiseen. Mietin, miksei joku heistä voisi kuljettaa lähetystä.

MyXline on kilpailija etenkin Postille. Toiminta perustuu luottamukseen lähettäjää ja kuljettajaa kohtaan. 

– Alkuvaiheessa jokainen lähetys on maksettava luottokortilla. Emme halua, että kukaan maksaa käteisellä ja lähettää jotain arveluttavaa tai laitonta. Tiedämme siten myös lähettäjän henkilöllisyyden. Seuraavassa vaiheessa lähetämme laskun niille, jotka lähettävät säännöllisesti, yrityksen toimitusjohtaja Sami Kivistö kertoo.

Yritys maksaa sovelluksen käytöstä

Jokainen sovellukseen rekisteröity kuljettaja varmennetaan ajokortin tai passin tietojen avulla. Jos kuljettaja on yksityishenkilö, hänelle maksetaan kevytyrittäjäpalvelun kautta. Jos sovellukseen rekisteröitynyt käyttäjä on yritys, se maksaa sovelluksen käytöstä 49 euroa vuodessa.

– Yksi kuljettaja vie lähetyksen perille. Lähetystä voidaan seurata koko ajan eikä lähetys kulje logistiikkakeskusten ja useiden toimijoiden kautta, Kivistö selvittää.

Enintään kahdeksan kilon painoisen paketin lähettäminen maksaisi vastaanottavalle yritykselle 120 euroa ja kuljettaja saisi 60 euron palkkion, lakisääteisillä maksuilla vähennettynä. Jos kuljettaja on yritys, korvaus on niin ikään 60 euroa.

– Pelkästään paketin vieminen ei tietenkään kannata tällä korvauksella mutta jos henkilö on tekemässä matkan muutenkin, siitä saa mukavan korvauksen, Kivistö sanoo.

Palvelun ensimmäisessä vaiheessa kuljettajiksi on houkuteltu pääasiassa opiskelijoita.

– Se on ryhmä, joka liikkuu paljon ja jolle lisätienestille on varmasti tarvetta.

"Tavoitteena Euroopan suurin pikakuljetusyhtiö"

MyXline on suunnattu kiireellisille lähetyksille. Hinnasto on laadittu kolmen kokoisille paketeille: enintään 8-kiloisille, enintään 25-kiloisille ja isommille lähetyksille, joiden hinta määräytyy kuorman koon mukaan. Suurin kokoluokka edellyttää kuljetusyrityksen, jolla on liikennelupa.

– Sovellus vaatii tuhansia kuljettajia, jotta voimme luvata 12 tunnin toimitusajan. Tarjoamme myös viikonloppujakelua, mikä on hyvin harvinaista.

Kaikki lähetykset ja kuljettajat vakuutetaan samalla tavoin kuin kuljetusalalla normaalistikin. Yrittäjinä toimivat kuljettajat vakuuttavat itse toimintansa ja kevytyrittäjien kohdalla vakuutuksista huolehtii kevytyrittäjäpalvelu.

Kivistön visiossa palvelu laajenee ulkomaille.

– Tavoitteena on olla ensin Suomessa iso. Sen jälkeen laajennumme Pohjoismaihin. Tavoitteenamme on rakentaa tästä Euroopan suurin pikakuljetusyhtiö.

MyXline-sovelluksen kehittämisestä on vastannut Mika Seppäsen poika Juho, jolla on koulutus Aalto-yliopistosta. Seppänen on yrityksen pääomistaja. Mukaan on lähtenyt useita piensijoittajia.

Kuva: Getty images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Valtiokonttori joutuu avaamaan osan jo päätetyistä kustannustukihakemuksista eilen ilmoitetun teknisen virheen takia. Kyseessä on virhe verottajan järjestelmässä. Valtiokonttori käyttää hakemusten käsittelyssä verottajalta saatavia palkkatietoja.

– Kyseisen aineiston ajohetkellä on tapahtunut tekninen vika, joka on aiheuttanut sen, että käyttämämme materiaali ei ole ollut palkkakauden materiaali vaan ajohetken materiaali. Tämä on aiheuttanut eroja kustannustuen laskennassa käytettäviin palkkakustannuksiin, Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen selvittää.

Hänen mukaansa yrityksen palkanmaksun kausiluontoisuuden takia virhe on voinut näyttää palkkatiedot suurempina tai pienempinä kun ne oikeasti ovat. Tämä on puolestaan saattanut laskea tai nostaa korvattavia kustannuksia, minkä takia kyseiset hakemukset täytyy nyt käsitellä uudelleen.

"300-400 yritystä, joiden tuki nousee"

Suurin osa hakemuksista on välttynyt virheeltä, mutta joukossa on satoja hakemuksia, joiden kohdalla maksettavan kustannustuen määrä muuttuu.

– Laskemme uudelleen noin 2000 päätöstä, mutta suurimmassa osassa niistä ei tule muutoksia maksettuun tukeen. Niitä yrityksiä, joiden tuen määrä nousee, on 300-400 kappaletta. Niitä, joille on maksettu liikaa, on suunnilleen saman verran, Laitinen kertoo.

Joukossa on myös yrityksiä, jotka ovat jääneet täpärästi alle kustannustuen 2000 euron minimirajan. Uudelleenlaskennan jälkeen osa näistä yrityksistä saattaa päästä tukea saaneiden joukkoon.

– Yksikään yritys ei joudu tästä kärsimään, sillä korjaamme virheen automaattisesti. Kontaktoimme ne yritykset, joita virhe koskee. Ymmärrän toki, että joissakin tapauksissa voi syntyä mielipahaa, jos joudumme perimään jotain takaisin.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen pahoittelee tilannetta niiden yrittäjien puolesta, joilta joudutaan perimään tukea takaisin.

– Tällaiset virheet ovat todella ikäviä. On kuitenkin hyvä, että virhe havaittiin jo tässä vaiheessa ja korjataan automaattisesti. Ikävintä tässä on se, että joukossa on edelleen keskellä koronakriisiä eläviä yrittäjiä, joilta tullaan takaisinperimään tukea, jolle olisi varmasti ollut tarvetta.

Valtiokonttori pyrkii tekemään uudelleenlaskennan mahdollisimman pikaisesti.

– Onneksi meillä on henkilöstöä riittävästi, jotta asiat hoituvat nopeasti, Laitinen sanoo.

Hänen mukaansa Valtiokonttori on nyt varmistanut, ettei vastaavaa virhettä tapahdu jatkossa.

Lue lisää kustannustuesta

Seuraavien linkkien takaa voit lukea lisää kustannustuesta ja sen hakemisesta.

Iskikö tenkkapoo kustannustuen hakemisessa? Näin huomioit yrityksesi kiinteät kulut

Haitko kustannustukea? Toimi näin, jos hakemus hylättiin

Kustannustuen haku käynnistyy – Huomioi nämä asiat lomakkeen täyttämisessä

Ensimmäiset kustannustuet on maksettu, suuri osa hakemuksista on hylätty – Tässä yleisimmät hylkäysperusteet

Kustannustuki tulee haettavaksi 7. heinäkuuta: Toimi näin

Valtiokonttori tarkentaa ohjeitaan kustannustuen hakijoille – Ongelmia etenkin kiinteiden kulujen ilmoittamisessa

"Odotimme kovempaa ryntäystä"– Kustannustuen hakemuksista hylätään edelleen 79 prosenttia

Teron matkatoimisto on kustannustuen väliinputoaja – "Laskin, ettei meillä ole siihen teoreettisia mahdollisuuksia"

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tutkimuslaitos Kantar TNS on selvittänyt Suomen Yrittäjien pyynnöstä kevättalvesta asti, kuinka koronakriisi on vaikuttanut Suomessa toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

– Yrittäjien vastausten perustella saatu tieto on ollut todella tärkeää, kun olemme vaatineet poliitikoilta toimia yritysten aseman parantamiseksi kriisissä. Toimia on saatu. Kiitos siis kaikille, jotka ovat jaksaneet ja ehtineet vastata! Mikael Pentikäinen kiittää.  

Kriisi on edelleen päällä, ja tieto yrittäjien kokemuksista ja tarpeista siis edelleen tarpeellista. 

– Siksi toivon, että mahdollisimman moni ehtisi taas vastata, jos kysely omaan sähköpostiin ilmestyy, Pentikäinen vetoaa. 

Yrittäjägallup auttanut yrittäjien asioiden ajamisessa jo vuosia

Yrittäjägallup-kyselytyökalu on luotu yhteistyössä Kantar TNS:n kanssa. Suomen Yrittäjät on käyttänyt sitä vuodesta 2017 saakka. Yrittäjiltä kysytään vain yrittäjien asian ajamisen kannalta tärkeitä asioita. Kysely on lyhyt, eli aikaa ei tuhraannu tuhottomasti. Sillä saadaan esille yrittäjäkunnan rakennetta ja yrittäjiä oikeasti edustava mielipide. 

Luotettavuuden vuoksi kyselyyn haetaan 1000 vastaajaa. Tällä kertaa kysely on käynnissä elokuun alkuviikoilla.

toimitus @ yrittajat.fi 

Keväällä koronavirusepidemian alettua moni yritys joutui miettimään toimintansa uusiksi, niin myös kurikkalainen Tella, jonka päätuote ovat erilaiset lakit.

– Lakkituotanto seisahtui keväällä täysin, joten oli aikaa panostaa kasvomaskien ja muiden turvavarusteiden tuotekehitykseen, Tellan toimitusjohtaja Liina-Maaria Lönnroth kertoo.

Kasvomaskien tuotekehitys alkoi heti maalikuussa ja suojatuotevarusteiden malliston prototyypit olivat valmiita puolentoista viikon jälkeen. Terveydenhuollon ja julkisen puolen tarpeisiin kehitetyn suojatakin valmistus alkoi huhtikuun alussa. Lisäksi suojatarvikemallistoon kuuluvat suojahaalari, -päähine ja kenkäsuojat.

Kasvosuojien osalta kauppa ei käynyt aivan suoraviivaisesti.

– Maskeja kysyttiin paljon maalis-huhtikuussa, mutta emme halunneet tulla markkinoille keskeneräisellä tuotteella, vaan toimia vastuullisesti ja kehittää tuotteesta laadukkaan. Alussa vaivasi myös materiaalipula. Esimerkiksi kuminauhat katosivat ja niiden hinnat kipusivat pilviin. Kun saimme tuotteen valmiiksi ja markkinoille toukokuun alussa, markkina oli tyrehtynyt pahimman epidemian laannuttua, eikä suositusta kasvomaskien käytöstä viranomaisilta tullut, Lönnroth kertoo.

Viranomaissuositusta odotellessa

Tellan kertakäyttöinen kasvomaski on lähes kirurgisen tason suu- ja nenäsuoja. Hetken sillä oli jo lääketieteelliseen laitteen CE-merkintä, kunnes viranomaiset pyysivät lisäselvityksiä.

Lisäselvitykset on tehty ja ne odottavat asiantuntijoiden lausuntoa. Maskikangasta on tutkittu kolmessa eri laboratorioissa, muun muassa VTT:llä.

Lisäksi Tella valmistaa kankaista, pestävää maskia, johon voi asettaa vaihdettavan filtterin, mikä tekee siitä tavallista kangasmaskia suojaavamman.

– Täytyy olla kieli keskellä suuta, mitä suojista voi virallisesti sanoa. Tuotekehityksessä on ollut uusia käsitteitä, jotka on pitänyt opetella. Viranomaisten vaatimuksia on pitänyt seurata tiiviisti. Takit, jotka ovat olleet keväästä asti markkinoilla, vaativat myös testejä ja sertifikaatteja, joissa oli uutta opiskeltavaa, mutta se on kiinnostavaa, Lönnroth kertoo.

Takkeja on myyty pelkästään ammattilaiskäyttöön satoja tuhansia kappaleita. Asiakkaina ovat olleet yliopistolliset keskussairaalat, terveyskeskukset ja huoltovarmuuskeskus.

Maskien suhteen valmistajat odottavat viranomaisten suosituksia.

– Viranomaissuositus on maskikaupan kannalta tärkeä. Toivotaan, että se lähtee liikkeelle mahdollisimman pian, Lönnroth kertoo.

Toimitusjohtaja on itse käyttänyt maskia julkisilla paikoilla koko kesän.

– Aluksi se tuntui oudolta, mutta olen tottunut siihen. Nyt tuntuu jo ahdistavalta olla ihmisjoukossa ilman maskia. Olen saanut myös pitkiä katseita, mutta olen huomannut, että moni lähtee pian käsidesipullolle minut nähtyään. Maski toimii muistutuksena muille ja tiedän, että olen tehnyt kaikkeni, etten olisi mahdollinen tartuttaja, hän sanoo.

Useamman kymppitonnin projekti

Koko tuotekehitys ja valmistus on kotimaista tekoa. Tella työllistää noin 140 suomalaista työntekijää alihankintaketjujen kautta. Myös alkuperäiset tuotteet, eli lakit on valmistettu alihankintana.  

Tellan johdolla useampi eteläpohjalaisyritys lähti mukaan suojavarustetuotteiden kehitykseen. Mukana ovat olleet Lapuan Kankurit, Hakola, Jokipiin Pellava, Santala Print, Pohjanmaan Kaluste, Unico, Univisio, Adea, Osuuskunta Sopiva sekä ensimmäisenä alihankkijana aloittanut Lennol.

Tuotetta ja tuotantoa on kehitetty koko ajan. Lönnroth tiimeineen on lopputulokseen ja tehokkaaseen prosessiin tyytyväisiä.

Tuotekehityksen hinta on ollut useita kymmeniä tuhansia euroja.

– Laboratoriokulut ovat olleet useita tuhansia euroja per kerta, mutta työmäärä, mitä ei tule usein laskettua, on ollut todella suuri. Olen itse tehnyt maalikuusta juhannukseen töitä tauotta, ja meillä on ollut tiivis tiimi tässä mukana. Kesällä olen pitänyt muutamia vapaapäiviä ja tehnyt välillä lyhyempää päivää, jotta saan vähän ladattua akkuja. Olen ollut tästä innoissani ja ottanut hankkeen vähän elämäntehtäväkseni, Lönnroth kertoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat: Kati Saari

Suomen Yrittäjät on etsinyt vuodesta 2015 lähtien kansanedustajille oman nimikkoyrittäjän vaalipiirin alueelta. Jokainen nimikkoyrittäjä saa ajantasaista tietoa yrittäjiä koskevasta päätöksenteosta ja vaikuttamiskanavan vaalipiirinsä kansanedustajaan. Kansanedustaja saa puolestaan nimikkoyrittäjästä luontevan yhteyden vaalipiirissä toimivaan yrittäjään.

Vihreiden puheenjohtajan, sisäministeri Maria Ohisalon nimikkoyrittäjä Esko Valkeala pitää konseptia onnistuneena.

– Yhteydenpito on lähtenyt hyvin käyntiin. Kun otin yhteyttä häneen ensimmäisen kerran, hän oli kovasti yllättynyt. Heti järjestettiin tapaaminen, Valkeala kertoo.

Tämän jälkeen kaksikko on ollut yhteydessä kerran kuukaudessa. Koronakeväänä yhteydenpito hoidettiin pikaviesteillä, puhelinkeskusteluilla ja sähköpostilla. Yhtäkään sovittua tapaamista ei ole jätetty väliin. Valkeala myöntää, että koronan seurauksena livetapaamiset ovat jääneet väliin ja se on harmittanut.

Keskustelujen pohjana Valkeala on käyttänyt kuukausittain Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajan Anssi Kujalan ehdottamia teemoja.

– Olemme jokaisella kerralla käyneet läpi nykytilannetta jostain ajankohtaisesta teemasta. Yksi teemoista on ollut yksinyrittäjyys. Maria Ohisalon tausta on köyhyystutkijana. Yksinyrittäjyys on liipannut tätä aihetta kuten myös yrittäjien jaksaminen.

Valkealalle teema on tärkeä myös siksi, että hän on itse yksinyrittäjä.

– Olen peilannut muiden yrittäjien tilannetta omaani. Olemme puhuneet paljon myös koronakriisin vaikutuksista. Olen itse toiminut mentorina ja siitä on tullut paljon palautetta, miten surkeasti monella yrittäjällä on mennyt koronan takia.

Valkeala uskoo, että yhdessä käydyt teemat päätyvät osittain myös puoluepoliittiseen keskusteluun.

– Ohisalo on luvannut jakaa tietoa eteenpäin puolueessaan myös nimikkoyrittäjyydestä. Hän on ollut yllättynyt sen toimivuudesta. 

Petteri Orpo: Hyvä sapluuna

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ehti olla yhteydessä nimikkoyrittäjäänsä, Kiskon Laki Oy:n yrittäjään Jyrki Hakkaraiseen yhden kerran ennen koronaepidemian alkua.

– Tapasimme tammikuussa. Juttelimme ja teimme yhdessä yritysvierailun. Jo siinä sain hyvän tuntuman yrittäjän arkeen. Samalla kävimme läpi yrittäjäjärjestön asioita, Orpo kertoo.

– Ministerin työssä aikaa nimikkoyrittäjälle ei riittänyt samalla tavalla. Oppositiossa sitä on ollut enemmän.

Orpo ja Hakkarainen eivät ole olleet yhteydessä kevään aikana. Orpo toivoo, että yhteistyö tiivistyy jatkossa.

– Pistän koronan piikkiin sen, että tapaamisia ei ole ollut. Nimikkoyrittäjyys on mielestäni hyvä sapluuna. Voisimme ihan hyvin tavata vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tämä on erinomainen tapa olla yhteydessä yksittäisiin kansanedustajiin.

Ennen korona-aikaa Orpolle oli tavallista vierailla säännöllisesti maakunnissa eri yrityksissä.

– Kun teen vierailuja puolueen puheenjohtajana maakuntiin, käyn aina vähintään yhdessä pk-yrityksessä. Nyt kun järjestämme puolueen kesäkokouksia, niissä kansanedustajat jalkautuvat yrityksiin sen verran, mitä korona sallii. 

"Toinen aalto rokottaisi rajusti"

Orpo on vakuuttunut siitä, että koronakriisi lisää tarvetta yrittäjien kontaktoimiseen ja samalla nimikkoyrittäjän yhteydenpitoon.

– Me tarvitsemme tähän maahan työpaikkoja ja kasvua. Se ei synny mistään muualta kuin pk-yrityksistä. Korona-aika on ollut kova suonenisku kymmenille tuhansille yrityksille. Tässä tilanteessa yrittäjän arkeen tutustuminen on entistä tärkeämpää.

Hän pelkää, että Suomen talouden syksystä tulee synkkä.

– Olen tosi huolissani. Tartuntaluvut ovat lähteneet kasvuun. Jos toinen aalto tulee, se rokottaa taloutta rajusti. Suomessa on jo nyt lähes puoli miljoonaa työtöntä. Vaikka pystyisimme pitämään Suomessa tautitilanteen kurissa, maailmantalous sukeltaa sellaista vauhtia, että se tulee vaikuttaman yleiseen talouskasvuun ja pk-yritysten elämään.

Tärkeinä toimenpiteinä Orpo listaa muun muassa paikallisen sopimisen lisäämisen.

– Nyt on alennettava työllistämisen kynnystä. Paikallinen sopiminen on ylivoimaisesti tärkein yksittäinen osa-alue. Missään tapauksessa työn ja yrittämisen verotusta ei saa nostaa.

Koronakriisi ja yrittäjän arki esillä

Nimikkoyrittäjän tehtävänä on välittää kansanedustajalle konkreettista tietoa yrittäjän arjesta. Kansanedustaja ja yrittäjä tapaavat toisensa omatoimisesti esimerkiksi aluejärjestön kansanedustajatapaamisissa.

– Keskeinen tavoite on, että kansanedustaja saa nimikkoyrittäjästään luottokontaktin ja luontevan yhteyden yrittäjän arkeen. Vaikka me Suomen Yrittäjissä kontaktoimme päättäjiä päivittäin, on yrittäjä yrittäjyyden paras asiantuntija. Kokemuksemme mukaan kansanedustajat arvostavat viestejä ja kokemuksia suoraan yrittäjän arjesta, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala kertoo.

Yrittäjien vuodenvaihteessa tekemän kyselyn mukaan kansanedustajista 37 prosenttia on vieraillut nimikkoyrittäjän yrityksessä ja 41 prosenttia nimikkoyrittäjistä aikoo kutsua edustajan yritykseensä.

– Kyselymme mukaan kärjessä tapaamisissa käsitellyissä asioissa olivat alueen edunvalvonta ja yrittäjän arki. Nyt kevään ja kesän aikana kontakteissa on puhuttu paljon koronakriisistä selviämisestä ja yritystukien ongelmista, Kujala jatkaa.

Kuva: Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien kilpailu- ja elinkeinoasioiden päällikkö Satu Grekin on nimitetty Suomen Kuntoutusyrittäjä ry:n toiminnanjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään syyskuun alussa.

Grekin toimi Suomen Yrittäjissä yhteensä kahdeksan vuotta ensin veroasiantuntijana, sitten kilpailuasioiden päällikkönä ja viimeksi elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkönä.  

Sosiaali- ja terveydenhuollon teemat ovat olleet Grekinille läheisiä.

Grekinin mukaan sote-uudistus edistää terveyttä, jos kuntoutusyrittäjät pidetään mukana. Suomen Kuntoutusyrittäjät ry on Suomen Yrittäjien toimialajärjestö, ja järjestöt yhdessä vaikuttavat, että yrittäjyys ja yritykset voivat olla terveydenhuollon ammattilaisten uravaihtoehtoja myös tulevaisuudessa.

– Soten järjestämisessä pitää kaikin keinoin tukea sitä, että asiakkaat pääsevät palveluihin. Hyvä keinoja ovat palvelusetelit ja julkiset hankinnat siten, että tietoisesti otetaan mukaan useita ja pieniäkin palveluntuottajia, Grekin sanoo.

Hänen mukaansa yrittäjyys kuntoutusalalla on tärkeää kaikille suomalaisille, koska kun kuntoutusta tarjoaa moni taho, asiakkaan pääsy palveluihin helpottuu. Kun tarvitsevat pääsevät kuntoutukseen, nopeutuu ja vapautuu heiltä sekä heidän läheisiltään toimintakykyä pyörittää kansantalouden rattaita. Se vähentää veronkorotuspainetta kaikilta.

– Yrittäjyys on mielestäni ammateista hienoin. Sen pitää Suomessa olla mahdollinen ja mielekäs uravalinta oman toimialansa ammattilaisille, Grekin sanoo.

Paikka hakuun

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala kiittelee Grekinin intohimoa pk-yrittäjyyden puolustajana.

– Satu on tehnyt pitkään töitä yrittäjäjärjestössä ja ei nytkään mene kauas, kun siirtyy yhden sote-toimialajärjestömme toiminnanjohtajaksi. On tietenkin aina harmi, kun kokenut vaikuttaja siirtyy uusiin haasteisiin, mutta yhteistyö jatkuu muun muassa sote-uudistukseen vaikuttamisessa. Kuntoutusyrittäjillä yhteisessä vaikuttamistyössä on ollut tärkeä rooli jo aiemmin, Kujala sanoo.

Grekin lupaa jatkaa työtään yhtä intohimoisesti Kuntoutusyrittäjissä.

– Olen kiitollinen Suomen Yrittäjille näistä vuosista, upeista vaikuttamisvoitoista ja yrittäjien kanssa vietetystä ajasta. Olen oppinut valtavasti, hän sanoo.

Grekinin jättämä paikka kilpailu- ja elinkeinoasioiden päällikkönä laitetaan hakuun.

– Jo tehtävänimikkeessä huomioimme sen, että tulemme entisestään vahvistamaan kuntavaikuttamista lähivuosina. Koronakriisinkin myötä vahvistui se, että yrittäjäjärjestön ylivoimainen vahvuus on kolmiportainen organisaatio ja erityisesti kuntatasolla voidaan edistää kaikkien yrittäjien asiaa. Kunta on usein yrittäjälle läheisin julkistoimija, Kujala toteaa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Maria Karp on toiminut yrittäjänä 20 vuotta. Hänen yrityksensä HairHouse tarjoaa parturi-kampaamopalveluita. Yrityksen 14 työntekijää ovat pääasiassa vuokratuoliyrittäjiä.  

– Meillä on säännöllisesti myös opiskelijoita oppimassa koulutussopimuksella, Maria Karp lisää.  

Karpilla itsellään on kaksi ammatillista tutkintoa. Hius- ja kauneusalasta Karp haaveili jo nuorena. Suosittuun parturi-kampaamo-kouluun oli vaikea päästä, joten hän opiskeli kokiksi ja työskenteli kylmäkkönä.  

– Parturi-kampaajaksi pääsin opiskelemaan toisella yrityksellä, Karp toteaa. 

Opiskelijat tuovat uusia tuulia 

Karp ja kaksi muuta parturi-kampaajaa toimivat työpaikkaohjaajina. He ovat käyneet ohjaajille tarkoitetun koulutuksen. Opiskelijoita on ohjaamassa aina vähintään yksi henkilö. 

– Tutustumme opiskelijaan ja pohdimme, mitä töitä hän voi tehdä. Aluksi työ on muun muassa siivoamista, minkä jälkeen pääsee harjoittelemaan. Riippuen opiskelijan vahvuuksista annamme hänelle myös omia vastuualueita, esimerkiksi tuotteiden järjestämisen, hän kertoo.   

Myös Karpin tyttäret ovat alalla. Vanhempi heistä toimii HairHousen vuokratuoliyrittäjänä. 

– Nuorempi tyttäreni opiskelee hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkintoa ja on meillä koulutussopimuksella, Karp toteaa. 

Opiskelijat tuovat uusia tuulia. Moni heistä on tullut aluksi harjoittelemaan ja valmistuttuaan jäänyt lopulta vuokratuolille.   

– He ovat niin halukkaita oppimaan ja tuovat energiaa. Parhaillaan ohjaan tytärtäni koulutyönä olevan asiakasillan suunnittelussa, Karp kertoo. 

Oppilaitosyhteistyö toimii

Yritys tekee yhteistyötä kahden oppilaitoksen, Yrkesakademin i Österbottenin ja Vamian, kanssa. 

– Yhteistyö sujuu hyvin, ja olen tyytyväinen. Keskustelumme on avointa, ja opettajalle voi kertoa, jos opiskelija tarvitsee lisää oppia koulusta, Maria Karp kiittelee. 

Karp myös luennoi oppilaitoksissa.  

– Käyn välillä kertomassa opiskelijoille alan vaatimuksista. Esimerkiksi sen, että ohjaus tapahtuu muun työn ohella, hän toteaa.  

Maria Karpilla on muutama toive. 

– Toivoisin, että opiskelijoilla olisi ansioluettelo eli CV mukana koulutussopimuspaikkaa hakiessaan. Opiskelijoiden kannattaisi myös etsiä tietoa yrityksestä ennen hakua. Lisäksi kannustaisin kertomaan yritykseen mahdollisista erityistarpeista, kuten esimerkiksi paniikkihäiriöstä. On helpompi ohjata, kun tarpeet ovat tiedossa, Karp toivoo. 

Jatkuva osaamisen kehittäminen tärkeää yrityksissä

Maria Karp kannustaa pitämään yllä omaa ja työntekijöiden osaamista.  

– On hyvä olla aktiivinen ja hakeutua koulutukseen. Osaaminen on tärkeää, jotta pärjää kilpailussa. Esimerkiksi asiakaspalveluun on kiinnitettävä huomiota entistä enemmän. 

Karp harkitsee myös itse ammatillisen tutkinnon suorittamista. 

– Haluaisin suorittaa yrittäjän ammattitutkinnon oppisopimuksella. 

Tiesitkö, että ammatilliseen koulutukseen voi pyrkiä ympäri vuoden? 

• Ammatillisia tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Erilaisia tutkintoja on yli 160 ja tutkinnon osia lukuisia. Ammatilliseen koulutukseen voi hakeutua joustavasti ympäri vuoden. 
• Koulutussopimus on entinen työssäoppiminen. Koulutussopimuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa eikä hän saa palkkaa. Opiskelija on kuitenkin oikeutettu opintotukeen, koulumatkakorvaukseen ja koulutuksen järjestäjän tarjoamaan maksuttomaan ateriaan. Työnantaja ei saa koulutuskorvausta. 
• Oppisopimus voidaan solmia tutkintoon tai vain johonkin tutkinnon osaan. Oppisopimuksessa opiskelijalle maksetaan TES:n mukaista palkkaa ja töitä on tarjottavat vähintään 25 tuntia viikossa. Työnantaja voi saada koulutuskorvausta. Opiskelijan voi palkata kesätöihin oppisopimuksella. 
• Yrittäjän oppisopimuksessa päätoiminen yrittäjä voi itse opiskella yleensä pienin kustannuksin tutkintoja tai tutkinnon osia.  

Suomen Yrittäjien viestintähanke vahvistaa yrittäjien tietoa ammatillisesta koulutuksesta 

•  Suomen Yrittäjät edistää ammatillisen koulutuksen työelämälle suunnattavien palveluiden tunnettuutta ja tavoitettavuutta Opetushallituksen rahoittamassa viestintähankkeessa vuoden 2020 aikana.  Hankkeessa nostetaan esille hyviä käytänteitä ammatillisesta koulutuksesta, ja yrittäjien ja oppilaitosten välisestä yhteistyöstä.  
• Lisätietoja ammatillisesta koulutuksesta löydät osoitteesta www.yrittajat.fi/ammatillisen-koulutuksen-viestintahanke. Tieto on suomenkielistä. 
• Hankkeen verkostokumppaneita ovat Yrittäjien aluejärjestöt, paikallisyhdistykset ja toimialajärjestöt sekä Suomen Yrittäjäopisto. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä myös muiden oppilaitosten ja median kanssa.    

Teksti: Anne Öhman anne.ohman at yrittajat.fi 

Kuva: Emma Bodbacka 

Valtioneuvoston kanslia piti tänään tiedotustilaisuuden koronavirustilanteeseen liittyen. Suomen tartuntatilanne on hyvä, vaikka tartunnat ovat olleet pienessä kasvussa.

Elokuun alussa on kuitenkin purettu rajoituksia esimerkiksi tapahtumien suhteen ja etätyösuositus päättyi. Matkustelu on lisääntynyt kesän aikana, mikä on nostanut tartuntojen määrää.

Mahdollinen toinen aalto vaatii varautumista niin valtion tasolta kuin työpaikkojen, koulujen ja kansalaisten arjen suhteen.

– Yritämme välttää kaikin tavoin suuren yhteiskunnan sulkemisen. Kevään rajoituksissa on onnistuttu melko hyvin, ja rajoitusten purkamisia on nyt tehty, Sosiaali ja teveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo.

Ministeriöillä ja viranomaisilla on kehitteillä tiekartta, joka on jaettu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa nykyinen rauhallinen tilanne säilyy, ja nykyisillä keinoilla pystytään hallitsemaan tilanne. Toisessa mallissa tautitapauksia tulee alueellisesti, ryppäissä, jolloin tilannetta tarkastellaan alueellisesti ja jäljityksen onnistuvat, jotta tartuntaketjut voidaan kartoittaa.

Kolmas, pahin malli lähentelee kevään tilannetta, jolloin tautitapausten lukumäärä nousi 200 tapauksen päivävauhtia, eikä tartuntaketjuja voitu jäljittää.

– Yritetään pysyä ykkösessä, hillitsemään taudin leviämistä ja ehkäisemään epidemiaa, Varhila sanoo.

Ravintoloiden rajoitukset pysynevät voimassa

Mahdollisesti pahenevaan tilanteeseen on olemassa osittain tuttuja ja osin uudenlaisia keinoja. Testaus ja jäljityskapasiteettia nostetaan, luotettavia pikatestejä ja Koronavilkku-sovellus otetaan käyttöön.

Jo nykyisessä tilanteessa karanteenisuositusohjetta tiukennetaan ja rajanylityspaikkojen terveyttä ja turvallisuutta kehitetään.

Varhila ei usko, että matkustamiseen on tulossa löyhentämisiä ja ravintoloiden rajoitukset pysynevät voimassa. Ravitsemusliikkeiden rajoitusten lieventämiset eivät ole nostaneet tautitapausten määrää merkittävästi. Yökerhot ovat saaneet olla auki vasta vähän aikaa, joten tilannetta seurataan.

– Lokakuun loppuun asti rajoituksia voidaan tehdä lainsäädännöllisesti. Tarkastelemme, jatketaanko elokuun asetuksella vai joudutaan rajoituksia kiristämään. Tartuntatautilain puitteissa katsotaan, voidaanko jatkossa sulkea muita kuin julkisia tiloja. Elinkeinonharjoittajien tiloja ei voida sulkea, Varhila sanoo.

Etätyösuositus purettiin, mutta sitä suositellaan silti

Virallinen etätyösuositus purettiin elokuun alussa, mutta Varhila toivoo, että etätyötä jatkettaisiin mahdollisuuksien mukaan tai ainakin etätöistä palattaisiin työpaikoille hitaasti ja hallitusti.

– Tavoite on sosiaalisten kontaktien väheneminen, Varhila sanoo.

Hän vetoaa ihmisiä miettimään esimerkiksi isojen yleisötilaisuuksien tai ulkomaanmatkojen kohdalla, onko osallistuminen välttämätöntä.

– Suuret yleisötilaisuuksien suhteen on turvallista, jos järjestäjät ja osallistujat käyttäytyvät erinomaisesti, hän sanoo.

Maailmalla koronavirustilanne on useissa maanosissa huono. Euroopassa tilanne on monissa maissa rauhallinen, vaikkakin tautitapauksissa on ollut kasvua.

Ruotsissa tautitilanne on parantunut huomattavasti. Norjan tilanne on Suomen kaltainen, eli hyvä. Tanskassa tautitapauksissa on pientä kasvua, mutta tilanne ei ole huolestuttava.

Baltian maissa tilanne on hyvä, mutta niiden maiden läpi tulee paljon kauttakulkuliikennettä, mikä kasvattaa riskiä.

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoo, että Suomeen on tullut eniten tapauksia Balkanin maista sekä Ruotsista.

– Tautitapauksia on ollut eri maista ja erityyppisiltä matkoilta, kuten työmatkoilta, sukulaisvierailuilta, töihin tulleilta, kausityöntekijöiltä, teollisuuden työntekijöiltä, joiden majoitusolosuhteet ovat ahtaita. Kokonaisuus koostuu pienistä puroista, Puumalainen sanoo.

Maskipakkoon ei lainsäädännöllistä perustetta

Kasvomaskit ovat puhuttaneet ja viranomaisten suositusta on odotettu. Varhilan mukaan tiekarttatyö ja kriteerit sille, milloin kasvomaskisuositus olisi ajankohtaista on vielä työn alla. Asiasta tullee lisätietoa ensi viikolla, ja suositus niiden käyttöön on mahdollinen jo ensi viikolla, jos tilanne sitä vaatii.

– Maskipakkoon ei ole säädöspohjaa. Viranomaissuositukset ovat toki vahvoja ja kansalaiset ovat noudattaneet hyvin ohjeita ja suosituksia, Varhila sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Startup-yritykset lisäävät seudun elinvoimaa, muun muassa teknologiakehityksen, palveluinnovaatioiden, työpaikkojen ja verotulojen keinoin. Tampereen seudulla on noin 150 startup-yritystä.

– Startup-yritykset tarvitsevat kasvunsa tueksi uusia sijoituksia, asiakkaita ja palveluita. Startup-talo käynnistyy otollisella hetkellä, sillä kuluva vuosi on osoittanut, että kriisit aiheuttavat markkinoihin sellaista epäjatkuvuutta, jossa syntyy yllättäviä mahdollisuuksia uusille liikeideoille, sanoo Tampereen kaupungin elinkeinojohtaja Timo Antikainen.

Tampereen kaupunki kilpailutti yrityksille vuokratilaa välittävän palveluntuottajan roolin. Tampere Startup Hub Oy toteuttaa tilan. Yrityksen taustalla on laaja joukko tamperelaisia startup-toimijoita ja -yrityksiä. Tampere Startup Hubin hallituksen puheenjohtaja Joni Lappalaisen mukaan keskustelut toimitilojen vuokraamisesta kiinnostuneiden startup-yrittäjien kanssa käynnistetään heti.

Helsingissä startup-yrityksiä on Newco Helsingin sivuilla olevien tietojen mukaan noin 1800. Startupin määritelmä saattaa kuitenkin vaihdella niitä tilastoivien tahojen kesken, joten määrä voi poiketa eri tilastoissa.

Platform6-toimintaympäristö saanee myös sijoittajien huomion

Platform6 nimellä toimiva talo mahdollistaa startup-yrityksille nopean yhteistyön käynnistämisen seudun suurten teollisuusyritysten, korkeakouluyhteisön ja innovaatioalustojen kanssa.

– Ainutlaatuinen toimintaympäristö houkuttelee alansa parhaiden startup-yritysten lisäksi kansainvälisiä startup-yrittäjiä ja -sijoittajia, osapuolet uskovat.

– Keskittymä avataan kaupunkiseudun elinkeinostrategian konkreettisena kärkenä. Business Tampereen roolina on kehittää startup- ja kasvuyritysten toimintaympäristöä, ja lisätä pääomasijoituksia, Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Business Tampereen toimitusjohtaja Harri Airaksinen kertoo.

Platform6 luottaa toimijoiden väliseen tiiviiseen vuorovaikutukseen. Tampereen kaupunki ja Business Tampere ovat rakentaneet viimeisen vuoden ajan toimintamallia kymmenien yhteistyökumppaneiden kanssa.

– Ympäristö tarjoaa tukikohdan myös tulevaisuuden startup-yrittäjille, jotka voivat saada tukea liikeidean testaamiseen ja tilaa yritystoiminnan käynnistämiseen.

Uusi Platform6 -startup-talo avautuu Tullintorin viereen. 4000 neliömetrin tiloihin mahtuu noin 50 yritystä ja yli 200 henkilöä.

Kuvassa: Tampere Startup Hubin Joni Lappalainen (kesk.) tutustuu uusiin tiloihin Business Tampereen Tapio Siikin (vas.) ja Tommi Uitin kanssa. Kuva: Business Tampere / Mirella Mellonmaa

toimitus (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 63 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Yhdelle juoman vaikuttavista osista, japanilaisen rusinapuun kaarnasta uutettavalle antioksidantti dihydromyrisetiinille ei ole aiemmin haettu lupaa elintarvikekäyttöön EU:ssa. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto on nyt hyväksynyt juoman raaka-aineen elintarvikekäyttöön. Elintarvikekäyttö edellyttää vielä lopullisen hyväksynnän Euroopan unionilta.

Joulukuussa 2018 perustetun Health Hack Labs Oy:n juomassaan käyttämän antioksidantin lupakäsittely vei 2,5 vuotta. Lupahakemuksen virastoon jätti ruotsalainen yritys, joka kerää kyseistä japanilaisen rusinapuun kaarnaa. Health Hack Labs Oy:n hallituksen puheenjohtaja John Niemen mukaan tieteellinen tutkimus kyseisellä flavonoidilla aloitettiin vuonna 1984.

Juoma on yhdistelmä rohdoskasveja ja vitamiineja.

– Virastoon on lähetetty neljä kertaa toksikologisia selvityksiä. Elintarviketurvallisuusvirasto on tehnyt kliinisiä ihmiskokeita ja myös toksikologisia testejä. Syytän ja kiitän EU:ta yhtä aikaa, jos kasvin osa olisi ollut hyväksytty jo aiemmin, meillä ei olisi niin laajaa tietoa tästä flavonoidista.

Ennen vuotta 2007 EU:n alueella olevat elintarvikkeet hyväksyttiin automaattisesti, sen jälkeen sisämarkkinoille tulleista elintarvikkeista ja hyväksytyistä sellaisista puhutaan uuselintarvikkeina.

Absurdi tilanne: EU:ssa tuotetta ei saa myydä, mutta Amerikasta käsin voi myydä Eurooppaan

EU:ssa pitkittynyt lupakäsittely turhautti yrittäjiä, sillä raaka-aineena käytetty japanilaisen rusinapuun (Hovenia Dulcis) kaarna on perinteinen ainesosa aasialaisessa lääketieteessä.

- Tilanne on sama kuin heinäsirkkojen elintarvikekäytössä vielä muutama vuosi sitten. Tuotetta saa tuoda maahan, pitää hallussa, syödä ja myydä koristekäyttöön. Mutta emme saa sitä markkinoida tai myydä elintarvikkeena, sanoo John Niemi.

Niemi kiinnostui krapulaa helpottavista rohdoista 6-7 vuotta sitten. Kilpaurheilutaustansa vuoksi hän oli käyttänyt paljon ravintolisiä. Yliopistolla työskennellessään hän pääsi tiedon äärelle, ja lopulta tilasi kotiinsa rohdoskasveja ympäri maailmaa.

- Tuotteen kehittämis- ja testaamistyötä on tehty täysillä puolitoista vuotta. Kaikki on tähdännyt siihen, että saamme myyntituloja tuotekehityksen maksamiseen jo tänä vuonna, Niemi sanoo.

John Niemen mukaan tilanne on absurdi: EU:ssa tuotetta ei saa myydä EU:n kansalaisille, mutta USA:sta käsin sitä saa myydä myös EU:n kansalaisille.

Millaisia terveysväittämiä eri maanosissa saa esittää?

EU:ssa lainsäädäntö säätelee yhteisiä pelisääntöjä siitä, minkälaisia väitteitä elintarvikkeista saa esittää.

– Jenkeissä saamme suoraan sanoa, että voit välttää krapulan kokonaan juomalla FixU-drinkin. EU:ssa meidän pitää olla varovaisia, vaikka juoma auttaa krapulaan, emme saa markkinoida sitä sillä tavalla. Toki on hyvä, että Euroopassa on varovaisuutta terveysväittämien suhteen.

Myynti Venäjällä on alkamassa elokuussa maan suurimman verkkokauppaportaali ozon.ru kautta. Yritys ei ole vielä käynnistänyt markkinointia Venäjällä. Niemen käsitys on, että markkinointi on hiukan EU:ta vapaampaa terveysväittämien suhteen.

Tuote on kehitetty yhteistyössä itävaltalaisen juomavalmistaja Beverage Scouts Gmbh:n kanssa.

– Emme halunneet lähteä raskaisiin investointeihin ennen kuin näemme, että markkina on valmis tuotteellemme, Niemi kertoo.

Amerikassa Health Hack Labs Oy:n Fixu Drink hakee rahoitusta 12. elokuuta päättyvällä Indiegogo-joukkorahoituskampanjalla. Amerikassa myynnin hoitaa paikallinen kumppaniyritys.

– Olemme huomanneet, että tuotteen lanseeraaminen Amerikassa vaatisi pienen 6-numeroisen summan.

Yritys keskittyy nyt Suomen, Venäjän ja Euroopan markkinoihin.

Kuva: Health Hack Labs, kuvassa Health Hack Labs Oy:n John Niemi

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kesälomakausi näytti keväällä vielä epävarmalta matkailualan yrittäjille. Ulkomaalaiset vieraat puuttuivat, mutta löytäisivätkö suomalaiset turistit kotimaan kohteet?

Ainakin osalle yrittäjistä matkailukesä on ollut onnistunut. Puumalassa Saimaan rannalla toimivan Sahanlahti Resortin yrittäjä Jaana Kuivalaisen mukaan kesä- ja heinäkuu ovat sujuneet yli ennakko-odotusten kesä- ja heinäkuun tulosten perusteella.

– Vaikka kesäkuussa arvioimme matkailijoiden lähtevän liikkeelle varovasti, liikevaihtomme kasvoi 15 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tulos ilahduttaa siinäkin mielessä, että kesäkuulta peruuntui paljon hää- ja yritystapahtumia. Hyvä kehitys jatkui heinäkuussa, jolloin liikevaihto kasvoi 30 prosenttia, Kuivalainen kertoo.

Ruka-Kuusamossa on myös ollut erinomaisen hyvä kotimaisten matkailijoiden kesä. 

– Kasvua on ollut jopa viime kesän ennätyslukemista. Kesäkuussa kotimaiset yöpymiset kasvoivat meillä kaksi prosenttia viime vuoteen verrattuna ja heinäkuu vaikuttaa tätäkin paremmalta, Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n markkinointipäällikkö Marja Mäenpää kertoo.

Keski-Suomessa Mäntän klubin ja Hotelli Keurusselän yrittäjä Iris Mäkisen mukaan kesäkuun alku oli varovaista, mutta kun matkailu pääsi täyteen vauhtiin juhannuksen jälkeen, asiakkaita on riittänyt elokuulle asti.

– Syyskesää tietysti odottelemme jännityksellä ja toivomme, että korona pysyy hallinnassa. Matkailuyritykset tarvitsevat koronakeväästä toipumiseen kaiken mahdollisen kassavirran ilman häiriöitä, hän sanoo.

Vinkkipankki syyskesän matkailuun

Kotimaisia matkailukohteita markkinoimaan on neljä vuotta sitten perustettu 100 syytä matkailla Suomessa -kampanjasivusto. Tänä vuonna sille on ollut erityistä tarvetta. Nyt kampanjan takana oleva Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoma ry. on saanut 500 000 euron lisärahoituksen kotimaista syyskesän matkailukautta vauhdittamaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämän lisärahoituksen turvin 100 syytä matikalla Suomessa -sivustolle toteutetaan Vinkkipankki. Se on uusi hakuelementti, jossa kuluttaja voi etsiä, suodattaa ja tutustua matkailuyritysten monipuoliseen tarjontaan ympäri Suomen. Tavoitteena on edistää matkailuyritysten palvelujen ja tuotteiden myyntiä. Vinkkipankkiin on lähtenyt mukaan 120 yritystä ympäri Suomen ja osallistuminen on yrityksille mahdollista syyskuun loppuun saakka. Hinta on 300 euroa sekä arvonlisävero.

– Vinkkipankin erityisenä tavoitteena on lisätä syyskesän myyntiä ja saada myös kuluttajat huomaamaan, että kotimaanmatkailuun on mahdollisuuksia myös perinteisen kesälomakauden ulkopuolella. Tämä edellyttää, että yritykset pitävät ovensa auki ja lumettoman kauden tarjonnan esillä mahdollisimman pitkälle syksyyn. 100 syytä matkailla Suomessa -kampanja jatkuu tänä vuonna aktiivisena lokakuun loppuun saakka ja Vinkkipankki on toiminnassa pitkälle vuoden vaihteen yli, Anne-Marget Hellén sanoo.

Palveluiden uudelleen tuotteistaminen on tärkeää

Suomen matkustajalaivayhdistyksen varapuheenjohtaja ja Savonlinna Cruises varustamon yrittäjä Piia Kinnusen mukaan kesän kokemusten perusteella palveluiden uudenlainen tuotteistaminen eri kohderyhmille on tärkeää.

– Kotimaan kohteet on pidettävä nyt voimakkaasti esillä, ja yritysten palveluiden on pelattava mahdollisimman pitkälle syksyyn sekä talvella. Me Savonlinnassa aiomme jatkaa risteilykautta lähelle joulua, mikäli Saimaa vain on jäätön. Syyskaudella järjestämme myös erilaisia teemaristeilyjä, jotka osoittautuivat suosituiksi jo viime kesänä, Kinnunen jatkaa. 

Kampanjasivustolle on ollut tänä vuonna kysyntää. Kävijämäärissä rikottiin koko viime kesän ennätysluvut yli 20 prosentilla jo heinäkuun aikana, sivustolla vietetään yli 105 prosenttia pidempään aikaa kuin vuonna 2019 ja kampanjan Instagramissa seuraajien määrä on kasvanut tänä kesänä 79 prosenttia yli 13 000 seuraajaan. 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Kustannustukea voi hakea elokuun loppuun asti. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kannustaa selvittämään oman yrityksen kohdalla, onko tukea mahdollista saada. Selvitystyötä voi tehdä Valtiokonttorin sivuilta löytyvällä laskurilla.

– Kannustamme kaikkia niitä yrityksiä, joiden kriteerit täyttyvät, hakemaan kustannustukea.

Valtiokonttorin viestinnästä kerrotaan, että kustannustuen hakeminen ei ole piristynyt elokuun alussa verrattuna heinäkuun tilanteeseen. Elokuun 10. päivään mennessä hakemuksia oli tullut Valtiokonttoriin 7575 kappaletta. Niistä on hylätty 74 prosenttia. Kustannustukea on maksettu lähes 55 miljoonaa euroa.

Pentikäisen mukaan moni yritys ei ole hakenut kustannustukea muun muassa siksi, että kesäkuu oli taloudellisesti odotettua parempi. Syitä on myös muita.

– Lomakausien takia osa yrityksistä ei ole ehtinyt vielä hakea tukea. Moni jää myös tuen ulkopuolelle, koska kriteerit ovat niin tiukat.

Nykyisessä kustannustukimallissa aikaisemmin mahdollisesti saatu ELY- tai Business Finland -tuki vaikuttaa merkittävästi myönnettävän kustannustuen määrään. Pentikäinen toivoo, että vaikutusta vähennetään.

– Kustannustuen yksi ongelma on liian korkea yhteensovitusprosentti. Se on nykyisellään 70, kun sen pitäisi olla mieluummin 30 prosenttia.

"Rahaa kannattaa jättää toisen aallon varalle"

Pentikäinen pitää todennäköisenä, että kustannustukeen varatusta 300 miljoonasta eurosta jää rahaa käyttämättä.

– Kun rahaa jää käyttämättä, sitä kannattaa varata toisen aallon varalle. Silloin rahaa on valmiina yritysten tukemiseen.

Ongelmaksi kustannustuen hakemisessa on noussut myös kiinteiden kustannusten ilmoittaminen. Pentikäisen mukaan vakuutuskulut pitäisi huomioida kiinteinä kustannuksina.

– Eräs ongelma kustannustuen ehdoissa on osakepääomavaatimus. Osassa hakemuksista vaatimuksena on, että yrityksen osakepääomasta on puolet jäljellä. Se on liian kova vaatimus joidenkin yritysten kohdalla. Lisäksi pitäisi hyväksyä pienempikin liikevaihdon pudotus kuin 30 prosenttia.

Kustannustukea koskevan lain mukaan kustannustukea ei myönnetä yritykselle, joka on ollut 31. päivänä joulukuuta 2019 EU:n valtiontukisääntelyn tarkoittamissa taloudellisissa vaikeuksissa. Valtiokonttorin mukaan vaikeuksissa olevan yrityksen kriteerit määräytyvät muun muassa yrityksen koon ja iän mukaan. Määritelmän mukaan yrityksen katsotaan olevan vaikeuksissa, jos se on menettänyt yli puolet osakepääomastaan. Toisaalta alle 3-vuotiaisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kyseistä kriteeriä ei sovelleta.

Kuva: Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kertoo, miten yritys voi minimoida riskiä ja varautua sopimuskumppanin, esimerkiksi asiakkaan, maksuvaikeuksiin. Yrityksen pitää erikseen selvittää, mikä tarjolla olevista vaihtoehdoista soveltuu juuri kyseiseen yritykseen.

– Osa omista kumppaneista on koronan takia aidosti maksuvaikeuksissa. Tällöin on hyvä pohtia erilaisia maksujärjestelyjä kumppanin kanssa: onko yrityksen mahdollista antaa anteeksi korkoja, pidentää maksuaikaa tai antaa mahdollisuus maksaa velka erissä pois. Tämä on yksi vaihtoehto, jonka avulla voisi pitää sopimuskumppanin notkahduksen jälkeen. Mutta ei yrityksellä tietenkään aina ole mahdollista antaa joustoja, neuvoo lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

Intrumin Euroopan laajuisen kyselyn mukaan 78 prosenttia yrityksistä on joutunut hyväksymään epämieluisan pitkät maksuajat viimeisen 12 kuukauden aikana. Kysely toteutettiin 14. helmikuuta -14. toukokuuta.

Vaihtoehtoina perintä, rahoituspalvelut ja sopimusten muuttaminen

Työkalupakissa on mahdollisuutena perintä.

– Tutkimusten mukaan perintätoimenpiteen tekeminen nopeuttaa maksun maksamista. Laskua voi periä itse, tai sen voi antaa perintätoimiston tai muun ammattimaista perintää harjoittavan tehtäväksi.

Sopimuskumppanin maksuvaikeuksien tuomaa mahdollista riskiä voi minimoida myös laskurahoituksella tai factoring-rahoituksella. Factoring-palvelussa myyntisaatavaa vastaan myönnetään luottoa, ja laskurahoituksessa myydään laskuja rahoitusyhtiölle. Näitä rahoitusmuotoja tarjoavat rahoitus- ja perintäyhtiöt.

– Laskurahoitus voi olla factoringia helpompi tapa, mutta molemmissa kannattaa kilpailuttaa provisio ja maksut, ja selvittää, millaisilla hinnoilla niitä tarjotaan. Rahoituspalvelussa saat heti rahat käyttöösi. Factoringissä osa saadaan myyntisaatavaa vastaan luottona, ja loppuosan yritys saa, kun loppuasiakas maksaa laskunsa, Tiina Toivonen kertoo.

– Myös sopimusten sopimusriskit kannattaa minimoida. Aina, kun taloudessa tulee notkahdus, aletaan sopimuksia lukea pilkun paikkaa myöten. Sopimuksissa on jo voitu huomioida, mitä tehdään siinä tilanteessa, jos toinen osapuoli ei maksa ajoissa. Sopimuksiin voidaan sisällyttää irtisanomismahdollisuuksia. Suosittelen konsultoimaan asiantuntijaa, esimerkiksi Suomen Yrittäjien neuvontapalvelua tarvittaessa. Yrittäjien neuvontapalvelussa ei kuitenkaan tehdä sopimuksia.

Toivosen mukaan muuttuneessa tilanteessa on mahdollista tehdä muutoksia sopimukseen itsessään.

OP Ryhmä ja Nordea: Pankit tarjoavat tuotteita luottoriskien varalle

Pankeilla on rahoitustuotteita tarjolla, minkä avulla yritys voi varautua sopimuskumppanin maksuvaikeuksiin. Myös Finnvera tarjoaa rahoitustuotteita vientikauppaan ja luottoriskeihin varautumiseen.

OP Ryhmän Pk-yritysasiakas -segmentin johtaja Heikki Peltola muistuttaa, että yrittäjän kannattaa konsultoida omaa tilintarkastajaa siitä, mitä mahdollisuuksia he näkevät rahoitustilanteessa.

– Meillä on käytössä tilitoimistokumppanin kanssa OP Laskulaina, eli rahoitamme saatavia. Tämä soveltuu 25 000 eurosta miljoonaan euroon. Sen operaattori on Visma Netvisor Taloushallintopalvelut. Aina on hyvä etsiä vähän pidemmän ajan ratkaisuja, Peltola korostaa.

Peltolan mukaan, jos hidas laskunmaksaja on luottokelpoinen yhtiö, voi oman pankin kanssa tarkistaa, olisiko factoring-rahoitus käytettävissä.

– Factoring sopii harvoin kriisitilanteeseen. Siinä käydään keskustelu rahoituksen ehdoista. Aina kannattaa muistaa varmistaa, että se oma maksajayritys on selvittänyt kaikki mahdolliset maksujoustot, ja varmistaa, että velallinen yritys on tasapuolinen velkojille. Tämä kaikki voi tapahtua suullisesti.

OP Ryhmän Peltolan mukaan factoring on pitkäaikainen järjestely. Hänen mukaansa OP:n factoring-lainakannassa puhutaan miljardeista ja kaiken kaikkiaan tuhansista kotimaisista yrityksistä.

– Factoring sopii parhaiten silloin, kun laskutetaan säännöllisesti. Laskujen keskikoko pitäisi nousta vähintään 10 000 euroon, että järjestely on mielekäs, sillä siinä on käsittelypalkkio ja korko.

Factoring-rahoitusta käytetään myös pitkien maksuaikojen tapauksissa, jos yrityksellä on tarve saada käyttöpääoma nopeammin omaan käyttöönsä.

Nordea Rahoituksella on Laskuluotto -palvelu, joka hoitaa asiakkaan puolesta huomautuskirjeet sekä varsinaiset perintätoimenpiteet.

– Jos ostaja ei kuitenkaan lopulta pysty maksamaan laskua, se jää Laskuluotto -asiakkaan tappioksi. Laskuluotto -palveluun voidaan liittää luottovakuutus, joka kattaa 90 prosenttia ostajariskistä, Nordean pk-yrityksistä vastaava liiketoimintajohtaja Aleksi Lehtonen kertoo.

Lehtosen mukaan Nordea Rahoituksen Luottovakuutuksen käyttö maksaa noin 0,20–0,30 prosenttia laskutuksesta, siis 10 000 euron laskusta 20–30 euroa.

Millaisiin tilanteisiin järjestelyt sopivat?

– Laskuluotto-palvelu on tarkoitettu yritysten välisen laskutuksen rahoitukseen. Palvelua voidaan käyttää sekä kotimaiseen että ulkomaiseen laskutukseen. Luottovakuutusta on tyypillisesti käytetty vientilaskutuksessa, mutta se voidaan liittää myös kotimaiseen laskutukseen, Nordean Aleksi Lehtonen kertoo.

Muista maksuhuojennusten vaikutukset arvonlisäverokäsittelyyn – Luottotappion käsittely poikkeaa hinnanalennuksen käsittelystä

Maksuhuojennusjärjestelyt yritysten välisessä kaupassa ovat myös yleistyneet korona-aikana. Poikkeaminen normaaleista laskutuserien summista ja maksuaikatauluista vaikuttaa arvonlisäverokäsittelyyn ja sitä kautta kassavirtaan.

Myyjän myöntämä maksuhuojennus vaikuttaa sekä myyjän että ostajan arvonlisäverotukseen.

– Myyjän saatavan tai sen osan anteeksianto käsitellään arvonlisäverotuksessa alennuksena. Tällöin myyjä saa vähentää ostajalle antamansa hinnanalennuksen oikaisueränä veron perusteesta, ja ostajalla puolestaan on velvollisuus oikaista ostovähennyksiään, SY:n veroasiantuntija Laura Kurki selvittää.

Myös ostajan maksukyvyttömyydestä johtuva luottotappio oikeuttaa myyjän oikaisemaan verollisten myyntiensä arvonlisäveroja.  Luottotappio vähennetään veron perusteesta myynnin verottoman arvon mukaisena alennusten tapaan, ja se kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jolle se on hyvän kirjanpitotavan mukaan kirjanpidossa kirjattava. Jos luottotappiona vähennetty määrä myöhemmin kertyy kokonaan tai osittain, se tulee lisätä veron perusteeseen.

–  On hyvä huomata, että ostajan arvonlisäverotuksessa luottotappion käsittely poikkeaa hinnanalennuksen käsittelystä, sillä ostajan ei tarvitse käsitellä luottotappiota vähennyskelpoisten ostojen oikaisueränä, Kurki kertoo.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kasvomaskien käyttösuositusta odotetaan kuluvan viikon aikana. Julkisuudessa on käyty keskustelua muun muassa siitä, mikä on jatkossa työnantajan vastuu työntekijöiden maskien käytöstä ja kenen vastuulla on maskien hankkiminen.

Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen vastaa yleisimpiin kysymyksiin.

Mikä on työnantajan vastuu, jos maskisuositus tulee esim. julkisille paikoille ja julkiseen liikenteeseen?

Jos kyse on yleisestä suosituksesta, jokaisella työpaikalla on syytä arvioida, miten suositus vaikuttaa töiden järjestämiseen omassa yrityksessä sekä miten ja missä tilanteissa esimerkiksi maskeja on syytä käyttää. Mikäli kyse olisi maskipakosta, tulee myös työnantajan omalta osaltaan huolehtia, että työntekijät noudattavat annettuja määräyksiä, silloin kun kyse on esimerkiksi julkisilla paikoilla tai julkisessa liikenteessä tehtävästä työstä.

Kuka maksaa maskit ja onko työnantaja vastuullinen kustantamaan ne?

Jos työnantaja edellyttää, että työntekijät käyttävät maskia työpaikalla, työnantaja on luonnollisesti velvollinen myös kustantamaan maskit. Lisäksi on huomattava,  että työnantajan voi olla myös velvollisuus hankkia maskit, jos arvioidaan, että työpaikalla on sellaisia vaaroja, jolta pitää suojautua esimerkiksi maskilla. Jos työntekijä haluaa vapaaehtoisesti tai yleiseen suositukseen pohjautuen omasta aloitteestaan pitää maskia, silloin työntekijä lähtökohtaisesti kustantaa maskit itse. Jos voimaan tulisi yleinen valtion asettama maskipakko eikä pelkästään suositus (esimerkiksi julkisille paikoille tai julkiseen liikenteeseen), tulisi valtion huolehtia myös maskien kustannuksista.

Jokaisessa yrityksessä on syytä käydä yhteisesti läpi maskien käyttöön ja hankintaan liittyvät pelisäännöt, joiden avulla voidaan mahdollisimman kattavasti turvata sekä työntekijöiden että asiakkaiden turvallisuus erilaisilla työpaikoilla.

Entä jos työntekijä ei suostu käyttämään maskia?

Aina löytyy varmasti yksittäisiä henkilöitä, jotka eivät haluaisi maskia käyttää. Tällaisissa tilanteissa on tärkeintä käydä pelisäännöt sekä käytännöt läpi ja saada työntekijät ymmärtämään, miksi maskin käyttö on tarpeellista. Mikäli työnantajan määräys maskin käyttöön perustuu nimenomaiseen arvioon maskin tarpeellisuudesta tai yleiseen julkisen vallan antamaan suositukseen / maskipakkoon ja työnantaja hankkii maskit työntekijöille, on työntekijöillä myös velvollisuus työpaikalla ja työtehtävissä käyttää maskia. Jos tällaista määräystä rikkoo, kyseeseen voivat tulla normaalit työoikeudelliset sanktiot.

Millainen maski täyttää mahdollisen suosituksen asettamat vaatimukset?

Maskin valintaan vaikuttavat ennen kaikkea olosuhteet, joissa maskia käytetään sekä se, millaiseksi suojan tarve erilaisissa tilanteissa arvioidaan. Nämä tarpeet on syytä arvioida tapauskohtaisesti erikseen. Lisäksi maskin tyypistä riippumatta on tärkeä huolehtia, että työntekijät tietävät, miten maskeja käytetään oikein, jotta ne suojaavat mahdollisimman kattavasti.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 228 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjän työmarkkinatukea voi hakea väliaikaisilla ehdoilla vuoden loppuun asti. Kela voi maksaa yrittäjälle työmarkkinatukea, jos yrittäjän päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt tai yrittäjän tulo yrityksestä on koronaepidemian vuoksi vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa. Tuen saamiseksi yrittäjän ei tarvitse lopettaa yritystoimintaa.

Porilainen verhoomoalan yksinyrittäjä Peppiina Heilä haki työttömyysturvaa viime keväänä. Heilä on pyörittänyt Verhoomo Mööpelin Unelmaa 14 vuoden ajan.

– Hakuprosessi oli helppo. Täytin hakemuksen netissä. Kunhan piti toisessa ikkunassa auki täyttöohjetta, homma oli yksinkertaista. Ilman täyttöohjetta en olisi selvinnyt yhtä hyvin. Lisäksi sain apua Suomen Yrittäjien hakuohjeesta.

Heilän mukaan kotikunnan myöntämänä yksinyrittäjätuen hakuprosessi oli selvästi monimutkaisempi. 

Heilä haki tukea toukokuussa heti sen jälkeen, kun huhtikuun tulot romahtivat 500 euroon.

– Huhtikuu oli yritykselläni ainoa kuukausi, kun myynti sakkasi. Tiesin, että huhtikuusta en saa itselleni paljon mitään.

Työttömyysturvapäätös tuli nopeasti.

– Sain sitä kautta käteen huhtikuulta 464 euroa eli 29.01 euroa päivää kohden. Tottakai siitä oli hyötyä siinä tilanteessa.

Heilä on tottunut huolehtimaan raha-asioistaan säntillisesti. Hän pyrki kevään aikana varmistamaan, ettei jäisi täysin tyhjän päälle.

– Suunnittelen koko ajan rahankäyttöni kaksi kuukautta eteenpäin. Sellaiselle yrittäjälle, joka ei ole pystynyt varautumaan millään tavoin etukäteen, työttömyysturva on varmasti tullut todella tarpeeseen.

Kevään jälkeen Heillä ei ole enää hakenut työttömyystukea, sillä yritys on työllistänyt hänet riittävästi.

– Viime kuussa Kelasta tuli kirje, että pidetäänkö työnhaku vielä voimassa. Päätin katkaista haun, koska työtilanne on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. Tilauskantaa on lokakuun loppuun asti.

Kela: Haasteita hakujärjestyksessä

Kelan lakimiehen Teija Hauteran mukaan yrittäjän työttömyysturvan hakuprosessi on sujunut pääsääntöisesti mutkattomasti. Työttömyysturvaa on myönnetty noin 42 000 yrittäjälle.

– Osa yrittäjistä on hakenut työttömyysturvaa tavallisen työttömyysetuuden hakemuksella. Hieman haasteita on ollut myös siinä, että jos yrittäjä tulee ensimmäistä kertaa työttömyysturvajärjestelmän piiriin, hänelle ei ole välttämättä ollut selvää, missä järjestyksessä toimenpiteet täytyy tehdä. Yrittäjän on ensin rekisteröidyttävä TE-toimistoon työnhakijaksi ja vasta sitten voi hakea työmarkkinatukea. Joissain tapauksissa nämä on tehty väärässä järjestyksessä tai jompi kumpi toimenpide on jäänyt tekemättä.

Hauteran mukaan yrittäjän työmarkkinatuen prosessi on mennyt hyvin pitkälti siksi, että väliaikaisessa laissa suljettiin pois tiettyjä työttömyysturvan myöntämisedellytyksiä, joiden tutkiminen ei olisi ollut yrittäjien kohdalla tässä poikkeustilanteessa tarkoituksenmukaista.

– Se oli Kelan näkökulmasta erittäin hyvä asia. Olemme tyytyväisiä myös siihen, että pystyimme tekemään oman hakemuksen yrittäjille.

Lisätietoja yrittäjän työmarkkinatuesta löytyy Kelan sivuilta.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Euroopan komission hallinnoimassa ensimmäisessä haussa on tarjolla yhteensä miljardi euroa isoille yli 7,5 miljoonan euron hankkeille EU alueella. Tukihaku on avoinna 29. lokakuuta 2020 saakka.

Hakijana voi olla yksittäinen toimija, esimerkiksi pk- tai suuryritys, eli kansainvälistä konsortiota ei vaadita. Pienemmille hankkeille avataan erillinen haku vuonna 2021, tarkkaa aikataulua ei ole vielä tiedossa. Pienemmille hankkeille tulee yksivaiheinen hakuprosessi kaksivaiheisen haun sijaan.

Uusiutuvaa energiaa, energiaintensiivisten alojen teknologioita, energian varastointia ja hiilidioksidin talteenottoa

Innovaatiorahastosta rahoitetaan läpimurtoteknologioita, jotka liittyvät uusiutuvaan energiaan, energiaintensiivisiin toimialoihin, energian varastointiin sekä hiilidioksidin talteenottoon, käyttöön ja varastointiin.

Lupaaville hankkeille, jotka eivät ole vielä valmiita markkinoille, on varattu erillinen kahdeksan miljoonan euron määräraha hankekehitystukea varten.

– Komission avaama Innovaatiorahaston tukihaku tarjoaa myös suomalaisille yrityksille mahdollisuuden hakea rahoitusta teollisuuden tiekartoissa tunnistettuihin vähähiilisyyshankkeisiin. Puhtaan teknologian suurten innovatiivisten hankkeiden edistäminen on ollut vakiintunut osa Suomen energia- ja innovaatiopolitiikkaa. Asia korostuu entisestään nyt koronaelpymisen aikana, totesi elinkeinoministeri Mika Lintilä TEMin tiedotteessa.

Rahoituksen määrä voi kattaa enintään 60 prosenttia hankkeen lisäpääomasta ja toimintakustannuksista.

Työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Timo Ritonummen mukaan suomalaiset yritykset ovat jo osoittaneet kiinnostusta Innovaatiorahaston hakua kohtaan ja tiedusteluja on tullut monelta eri toimijalta.

TEM neuvoo yrityksiä hakuprosessissa ja komission sivuilta löytyy hakukaavakkeiden lisäksi runsaasti tietoa ja ohjeistusta.

Hae EU:n rahoitusportaalissa

Hankkeiden arvioinnissa otetaan huomioon niiden mahdollisuudet välttää kasvihuonekaasupäästöjä, niiden innovaatiopotentiaali, taloudellinen ja tekninen toteutusvalmius sekä laajentamismahdollisuudet ja kustannustehokkuus.

Hakemuksen voi tehdä EU:n rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa, jossa on lisätietoja menettelystä kokonaisuudessaan.

Rahaston varat ovat peräisin EU:n päästökaupan päästöoikeuksien huutokauppatuloista vuosien 2020-2030 aikana.

Innovaatiorahaston rahoitusta on mahdollista yhdistää toisen tukiohjelman rahoitukseen, kuten esimerkiksi: InnovFin energiademoprojektit, Horizon 2020 ja Horizon Europe.

Lisätietoja Innovation Fund Euroopan komission sivuilla

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

Pelättyä konkurssiaaltoa ole toistaiseksi näkyvissä. Näin uskoo Asiakastieto, joka pohjaa näkemyksensä keräämiinsä tilastotietoihin. Yritysten mahdolliset vaikeudet näkyvät Asiakastiedon mukaan ensin maksuviiveinä ja pahentuessaan maksuhäiriöinä, jotka voivat johtaa konkurssiin.

Maksuviiveiden määrä kasvoi alkuvuonna 20 prosenttia ja trattaprotestit lisääntyivät 30 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Maksuviiveitä oli kumulatiivisesti yli 100 000 kappaletta ja trattoja yli 30 000.

Maksuviiveet eivät johtaneet kuitenkaan vakaviin maksuhäiriöihin, sillä niiden määrä laski. Asiakastiedon analyysiyksikön esimies Pekka Liukkunen pitää kevään ja kesän torjuntavoittoa lievänä yllätyksenä.

– Koronan alkuvaiheessa näytti siltä, että kohta saattaa rytistä. Seurasimme tiiviisti koko kevään koronan vaikutuksia Datakatsauksessamme, mutta yritysten tilanne ei onneksi pahentunut.

OP Ryhmän pk-yritysasiakkaiden pankkitoiminnasta vastaava johtaja Heikki Peltola jakaa Liukkusen näkemyksen Asiakastiedon tiedotteessa.

– Yritysten maksukäyttäytymisessä ei ole näkynyt isoa muutosta. Osa yrityksistä reagoi ja sopeutti nopeasti kulujaan. Niille korona näkyy liikevaihdon negatiivisena muutoksena. Osa puolestaan ajoi seinään tai sopeutti hitaasti. Niiltä yrityksiltä häviää myös tulos. Se on jo vakavampaa, sillä Suomessa on paljon pieniä yrityksiä, joilla ei ole kassapuskureita, Peltola kertoo.

Luottoluokitukset pysyivät ennallaan

Maksuhäiriöiden pysyttyä kurissa yritysten luottoluokitukset säilyivät lähes ennallaan helmi-heinäkuun välisenä aikana. Asiakastiedon Rating Alfa -luokitus yhdistää yrityksen maksutapa-, tausta- ja taloustiedot.

– Taloudelliset mittarit päivittyvät kerran vuodessa tilinpäätösten valmistuessa, mutta maksukäyttäytyminen kertoo nopeasti muutoksista, Pekka Liukkunen sanoo.

Luottoluokitus vaikuttaa muun muassa ulkopuolisen rahoituksen saatavuuteen ja yritysten välisen kaupankäynnin ehtoihin. Esimerkiksi tavarantoimittaja voi vaatia käteiskauppaa, jos luokitus on heikko. Myös hankintakilpailuissa kriteerinä voi olla riittävä luokitus.

Vahvimmat yritykset pitivät kiitettävästi puolensa myös kevään kriisiaikana. Parhaan AAA-luokituksen saavutti heinäkuussa 2,8 prosenttia kaupparekisteriin merkityistä yrityksistä. Vahvimpien ryhmään kuuluvat myös AA+ yritykset, joita oli heinäkuussa 11,9 prosenttia. Yrittajat.fi listaa AAA-luokiteltuja yrityksiä perjantaisin.

Vahvojen yritysten määrä jopa kasvoi hieman helmikuusta.

– Nämä yritykset ovat taloudeltaan vakavaraisia. Liikevaihto on riittävän korkea ja omavaraisuus hyvällä tasolla, eikä rasitteena ole maksuhäiriöitä tai -viiveitä, Liukkunen luettelee.

Heikoimpien yritysten määrä ennallaan

Maakunnittain katsottuna suhteellisesti eniten vahvoja yrityksiä on Pohjanmaalla, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Päijät-Hämeessä. Päijät-Häme jakautuu vahvasti, sillä maakunnassa on kolmanneksi eniten myös heikkoja yrityksiä. Naapurimaakunnassa Kanta-Hämeessä B- ja C-luokituksen yrityksiä on eniten ja Etelä-Karjala on listalla toisena.

Koronakevät ei kasvattanut myöskään heikoimpien yritysten määrää. Helmi-heinäkuussa B- ja C-luokkaan kuului vajaat kymmenen prosenttia yrityksistä.

– Näistä yrityksistä on usein jo varoittavia tietoja saatavilla, esimerkiksi maksuviiveitä ja -häiriöitä. Yritys voi olla kooltaan pieni ja vastuuhenkilöillä on konkurssikytkentöjä, Liukkunen sanoo.

Suurimmalla osalla luottoluokitus asettuu välille A–AA. Silloinkin riski ajautua vaikeuksiin on varsin pieni.

– Suuri osa suomalaisista yrityksistä on vakiinnuttanut paikkansa markkinoilla ja niiden taloudellinen suoriutuminen on tasaista, Liukkunen kiteyttää.

Joustoista iso apu

Konkurssiin asetettuja yrityksiä oli tammi-kesäkuussa 1 100 eli yhtä paljon kuin finanssikriisin jälkeisinä vuosina 2009–2014. Kasvu ei ole dramaattinen viime vuoteen verrattuna. Lisäksi konkurssit painottuvat alkuvuoteen.

– Konkurssiin asettamista vaikeutettiin tilapäisesti koronan takia ja valtio on auttanut yrityksiä lainojen sekä tukien muodossa. Sama ilmiö näkyy myös muissa Pohjoismaissa. Mitään oletettua konkurssiaaltoa ei ole havaittu, Liukkunen sanoo.

OP:n Heikki Peltolan mukaan maksukäyttäytymisen merkitys on kasvanut, kun rahoittajat tarkastelevat yritykselle myönnettävää rahoitusta.

– Pienempien yritysten selviytyjät alkavat jo hahmottua. Sen sijaan vientiyritysten alihankintaketjuilla vaikeudet ovat vasta edessä maailmantalouden hidastuessa. Kevät opetti, että epävarmuuden sietämistä kannattaa harjoitella. Kassavirta ja puskurit ovat tärkeitä mittareita, Peltola arvioi.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images