Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan koronatartuntojen määrä on noussut viimeisinä viikkoina jyrkästi ylöspäin, ja tuhannen viikkotartunnan määrä on saavutettu. HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoi tilaisuudessa, että ennusteen mukaan nousu jatkuu jonkin aika, ja siksi toimenpiteitä tarvitaan.

Määräykset koskettavat Helsinkiä, Espoota, Vantaata ja Kauniaista, muut Uudenmaan kunnat saattavat tulla myöhemmin mukaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n mukaan viime viikolla joka viides tartunnoista tapahtui työpaikoilla. Suositus mahdollisimman laajasta etätyöstä on jo ollut voimassa ja jatkuu edelleen. Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren mukaan kasvomaskin käyttöä suositellaan kaikissa kohtaamisissa työpaikoilla liikuttaessa.

Yleisötilaisuuksien järjestämistä rajoitetaan kolmeksi viikoksi – Yrittäjä: ”Taloudellisesti iso isku ja se osuu pikkujoulukauteen”

Kaupungit, THL ja HUS linjasivat tilaisuudessa, että sisätiloissa järjestettävien yleisötilaisuuksien enimmäishenkilömäärä tulisi rajoittaa 20 henkeen pääkaupunkiseudulla 23. marraskuuta alkaen kolmeksi viikoksi. Päätöksen asiassa tekee Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Yleisötilaisuudella tarkoitetaan niin tapahtumia, kilpailuja, näytöksiä, kuin kaikkia urheilutapahtumia, erilaisia juhlia ja kokoontumisia.

– Tämä tulee aiheuttamaan uusia liiketaloudellisia takaiskuja monille toimijoille. Luotan, että valtio tulee tekemään toimenpiteitä tukemaan yrittäjiä, Jan Vapaavuori sanoo.

Fantastico Productionin yrittäjä Minna Pentti kuunteli pääkaupunkiseudun tiedotustilaisuutta herkällä korvalla, sillä Pentti tuottaa lavaohjelman sunnuntaiseen Helsingin joulukadun avaukseen.

– Tapahtuma striimataan ja perinteinen paraati on jo hyvissä ajoin peruutettu. Harmillista, ettemme saaneet tänä vuonna perinteiseen tapaan suurta yleisötapahtumaa, mutta terveys edellä pitää mennä.

Fantastico Production työllistää yrittäjän lisäksi yhden työntekijän sekä alihankkijoita.

– Olemme aavistaneet rajoitusten tiukentumisen jo pidemmän aikaa, ja olemme kuorineet pois loppuvuoden tapahtumia. Taloudellisesti tämä on iso isku ja se osuu pikkujoulukauteen. Rajoitukset ovat ikävä asia: alamme toivoi hartaasti, että toinen aalto olisi ollut laimeampi.

Pentti peruu viitisen tapahtumaa seuraavilta kolmelta viikolta, ja loput toteutetaan striimin välityksellä.

– Tämä aika tuonut jotain hyvääkin, on löytynyt uusia innovaatiota virtuaalitapahtumien järjestämiseen. Viihdettä sisältävät virtuaalitapahtumat ovat olleet suosittuja, ja tuoneet meille uutta kassavirtaa.

Yksi virtuaalinen keikka-alusta on Rockwayn keikalla.fi, jonka kanssa Fantastico Production tekee yhteistyötä.

– Kuluneen vuoden liikevaihto on tippunut 90 prosenttia. Olemme yrittäneet suojella kassaa koko ajan, ja olemme samalla tehneet kehitystyötä. Odotamme mitä vuodenvaihteeseen lupaitu kustannustuki tuo, odotan, että nyt kriteerit olisivat paremmin harkittuja.

Pentti harmittelee, ettei marraskuu ole mukana uudistetussa kustannustuessa vertailukuukautena, se olisi tapahtumateollisuudelle tärkeä.

– Olemme päättäneet, että selviämme koronakriisistä. Kun saadaan rokote, niin on nähtävissä, että ihmiset haluavat edelleen kokoontua yhteen ja jakaa kokemuksia.

Suositus siitä, ettei yli 10 henkilön yksityistilaisuuksia järjestetä, jatkuu edelleen.

Aikuisten harrastustoimintaa rajoitetaan – Ravintoloiden aukioloaikoihin pieniä muutoksia

Kaupunkien hallinnoimissa sisätiloissa tapahtuva yli 20-vuotiaiden joukkue- ja kontaktilajien harrastustoiminta keskeytetään 23. marraskuuta alkaen kolmeksi viikoksi. Lisäksi suositellaan, että kaikki aikuisten harrastukset suoritetaan toistaiseksi vain omassa harrastusryhmässä.

– Tämä koskee kaupungin toimintaa, mutta samalla suositellaan kaikkia yksityisiä toimijoita toimimaan samalla tavalla, Vapaavuori toteaa.

Esimerkiksi uimahallien kävijämäärää rajoitetaan toistaiseksi puoleen toistaiseksi.

Pääkaupunkiseudun siirtyminen leviämisvaiheeseen tarkoittaa muutoksia myös ravintolatoimintaan. Ravitsemisliikkeiden aukiolo- ja anniskeluaikojen alueellisiin rajoituksiin tulee pieniä muutoksia 20. marraskuuta alkaen. Esimerkiksi Uudellamaalla anniskelu pitää lopettaa kello 22.

Koronakoordinaatioryhmän mukaan tavoitteena tiukemmilla rajoituksilla on varmistaa se, ettei tarvitse myöhemmin mennä vielä tiukempiin rajoituksiin. Kuten eri yhteyksissä on todettu, haasteena on, että iso osa tartunnoista on jäänyt jäljittämättä.

Kuva: Minna Pentin kuva-arkisto

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

11-vuotiaasta hyrynsalmelaisesta Juho Kemppaisesta on tullut hetkessä paikallinen kuuluisuus Kainuussa. Kaikki sai alkunsa, kun paikallinen yritys etsi turhaan jätkänkynttilöitä.

– Veljeni kanssa päätimme laittaa toimeksi, matkailualalla työskentelevä Taru Kemppainen kertoo.

Jätkänkynttilöitä valmistava yritys perustettiin virallisesti eilen torstaina. Tavoitteena on kerätä Juholle alkupääoma omaan traktoriin, jotta hän voi tehdä töitä isänsä kanssa täytettyään 15 vuotta.

– Homma lähti niin sanotusti laukalle. Juholla oli kova hinku päästä tekemään.

Varsinainen sysäys tekemiseen tuli, kun Taru Kemppainen vei näytille yhden jätkänkynttilän Puuilo-ketjun hallinnolle. Ketju kiinnostui ja päätti tilata oitis 1000 kappaletta. Nyt Kemppaisten tavoitteena on sada valmiiksi 1000 jätkänkynttilää kuukauden loppuun mennessä.

Käytännössä koko Kemppaisten perhe on mukana projektissa. 

– Hoidan itse myynnin ja markkinoinnin. Isämme on ammattimetsuri. Hän hoitaa puumateriaalin ja valvoo, että työt sujuvat turvallisesti. Meitä on tässä neljä sisarusta mukana.

Juhosta tuli somevaikuttaja

Juho on mukana kaikissa työvaiheissa paitsi puiden kantamisessa. Sen hoitavat aikuiset.

– Heti kun Juho pääsee koulusta, hän on kyselemässä koska aletaan sahaamaan. Välillä häntä ei tahdo saada töistä pois ollenkaan. Välillä täytyy vaan lopettaa ja lähteä harrastuksiin.

Haastavimmaksi työvaiheeksi jätkänkynttilöiden tekemisessä on osoittautunut puun kuivattaminen.

– Työt tehdään vanhalla maatilalla. Ulkona on sahausalue ja kuivatus sekä varastointi hoituu isommassa navettahallitilassa. Haluamme, että puut saadaan riittävän kuiviksi, jotta ne syttyvät hyvin. 

Työt ovat sujuneet sen verran vauhdikkaasti, että tuhannen kappaleen tavoite täyttyy. Yhden kynttilän valmistukseen kuluu aikaa noin parisenkymmentä minuuttia. Taru Kemppaisen päivät ovat olleet niin ikään pitkiä, sillä hän aloittaa hommat päästyään päivätöistä.

Jätkänkynttilöitä on markkinoitu myös paikallisille. Kysyntää on paljon kauempaakin.

– Ihmiset näyttävät olevan kovasti kiinnostuneita. Meille on tullut kyselyitä ympäri Suomea. Joku on tiedustellut, toimitammeko Espooseen. Paikkakuntalaisille olemme toimittaneet kynttilät kotiovelle, Kemppainen kertoo.

Juhosta on tullut jätkänkynttilöiden ansiosta myös somevaikuttaja. Husqvarna Suomi on tarjonnut apuaan projektiin ja on tarjonnut Juhon käyttöön asianmukaiset turvavarusteet ja moottorisahan. Paikalliselta yritykseltä on löytynyt tuotteiden materiaaliksi laadukasta puuta.

– Kun haimme sopivaa sytytysmenetelmää kynttilöille, löysimme yrityksen, joka valmistaa Suomi Sytytyspaloja. Yrityksen omistaja on lähtenyt omalta osaltaan tukemaan projektia, Taru Kemppainen kiittelee.

Kuva: Taru Kemppainen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tällä hetkellä yrittäjien eläkevakuutuksia hoitavat yksityiset työeläkeyhtiöt kuten Ilmarinen, Varma ja Elo. Sosiaali- ja terveysministeriö hakee keskittämisellä ratkaisua yrittäjien alivakuuttamiseen eli siihen, ettei YEL-työtulo vastaa laissa edellytettyä tasoa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää ehdotusta selvittämisen arvoisena.

– Pohdimme sitä huolella yrittäjien näkökulmasta. On selvää, että YEL-järjestelmä ei toimi tällä hetkellä optimaalisesti.

Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén pitää ratkaisevana luottamusta.

– Meille tärkeää on se, että yrittäjät voivat luottaa järjestelmään ja saavat sosiaalivakuutusjärjestelmästä maksuilleen vastinetta eli taloudellista turvaa, kun ovat sen tarpeessa.

Alivakuuttaminen on ministeriön mukaan ongelma, koska ilmiö näkyy veronmaksajien lompakoissa. Vuoden eläkemaksukertymällä kustannetaan kunkin vuoden eläkkeet. Jos YEL-maksut eivät riitä, laki määrää valtion maksamaan erotuksen.

Helsingin Sanomien haastatteleman sosiaali- ja terveysministeriön johtajan Hannu Ijäksen mukaan valtion osuus on ollut kasvussa alivakuuttamisen takia.

– Yel-järjestelmä on työeläkejärjestelmämme ehdottomasti suurin yksittäinen ongelmakohta, YEL-uudistuksen valmistelua johtava Ijäs sanoo haastattelussa.

Hellsténin mukaan valtion maksaman osuuden kasvulle on myös muita syitä.

– YEL-järjestelmä on suora jakojärjestelmä. Lisäksi YEL-maksu on sidottu suuruudeltaan TyEL-maksuun. Valtion osuuden kasvu johtuukin ensisijaisesti siitä, ettei kasvavankaan yrittäjäjoukon vakuutusmaksut riitä rahoittamaan maksuun tulevia, myös kasvussa olevia YEL-eläkemenoja. On myös hyvä huomata, että YEL-tasoja nyt nostamalla siirretään valtion osuuteen liittyvä haaste vain ajallisesti eteenpäin, mutta vaikutus valtion kassan kertymään on välitön, koska vakuutusmaksu on 100-prosenttisesti vähennyskelpoinen verotuksessa. Korkeammat YEL-työtulot merkitsevät siis valtion pienemmän rahoitusosuuden lisäksi pienempää veropottia valtiolle.

Ongelmana yksityisten eläkevakuutusyhtiöiden kilpailu

Ijäs pitää nykyistä lainsäädäntöä riittävänä, mutta hän ei ole tyytyväinen siihen, että yrittäjät saavat asettaa työtulonsa minimitasolle. Lain mukaan YEL-työtulon pitäisi olla samalla tasolla yrittäjän työpanoksen kanssa.

– Yrittäjien keskimääräisten YEL-työtulojen lasku voi kertoa myös siitä, että yrittäjyydestä on tullut hyväksytympi tapa hankkia elanto ja esim. osa-aikainen yrittäjyys on yleistynyt. Harva muutenkin aloittaa yrittämisen tehden välittömästi 40 tuntia viikossa, joten YEL-minimillä vakuutuksen ottaminen ei ole aina alivakuuttamista vaan voi vastat hyvinkin yrittäjän työpanosta, Hellstén muistuttaa.

STM ehdottaa YEL-maksujen keskittämistä, koska ilman kilpailua yksittäinen laitos voisi paremmin valvoa yrittäjien riittävää vakuutustasoa. HS:n haastattelussa Ijäs kuitenkin painottaa, ettei Mela ole ainoa vaihtoehto. Hän mainitsee toisena vaihtoehtona Kelan.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Elinkeinoelämän keskusliitto EK jättäytyy yllättäen pois palkkatietojen avoimuuden lisäämistä valmistelevasta kolmikantaisesta työryhmästä, jossa myös Suomen Yrittäjät on mukana. Ratkaisu on poikkeuksellinen.

Sosiaali- ja terveysministeriön lainsäädäntötyöryhmä selvittää, millä tavoin työntekijä voi jatkossa saada tietoonsa toisen työntekijän palkkatiedot. Työryhmän tavoitteena on estää naisten ja miesten välistä palkkasyrjintää työpaikoilla.

Työryhmä kokoontuu tänään maanantaina iltapäivällä, mutta ilman EK:ta. Syynä vetäytymiseen on STM:n työtapa, joka EK:n mielestä rikkoo kolmikantaisen lainvalmistelun periaatteita.

– STM:n tasa-arvoyksikkö ei ole antanut mahdollisuutta työryhmän käsittelemän asian selvittämiseksi ja eri vaihtoehtojen punnitsemiseksi, vaan se on käytännössä päättänyt lopputuloksen etukäteen. Työmarkkinaosapuolilta haetaan vain hyväksyntää ministeriön itse jo tekemään päätökseen, ja tällaiseksi keppihevoseksi me emme voi suostua, EK:n edustaja Katja Leppänen kertoo Helsingin Sanomille.

Yrittäjät jää työryhmään toistaiseksi

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula (kuvassa) ymmärtää EK:n päätöstä. Hänen mukaansa työryhmän työtavoissa ongelmana on yksipuolisesti tietyn näkemyksen vieminen eteenpäin ilman, että erilaisia vaihtoehtoja on pohdittu riittävästi. Yrittäjät on mukana työryhmässä.

– Työskentelyssä on ollut ongelmia. Valmistelu ei ole hyvän lainvalmistelutavan mukaista. Valmistelu on yksipuolista, eikä erilaisia sääntelyvaihtoehtoja ole kartoitettu, hän myöntää.

Yrittäjät on päättänyt jäädä työryhmään toistaiseksi, mutta arvioi tilannetta.

– Aiomme vaikuttaa työryhmässä siihen, että sääntelyn eri vaihtoehdot kartoitetaan ja arvioidaan asianmukaisesti. Kun työryhmän työ päättyy, jätämme tarvittaessa eriävän mielipiteen, jossa otetaan kantaa valmisteluun liittyviin ongelmiin sekä mahdollisesti myös työryhmän ratkaisuun. Toivomme, että työryhmässä edettäisiin normaalin lainvalmistelun pelisääntöjen mukaisesti ja että EK:n ratkaisu muuttaa toimintatapaa tasapuolisemmaksi.

Makkula ei tässä vaiheessa kommentoi tarkemmin työryhmän toimintaa, koska lainvalmistelu ei ole julkista. Hän muistuttaa, että Suomen Yrittäjät tuomitsee palkkasyrjinnän.

– Kannatamme ehdottomasti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työmarkkinoilla. Siitä tässä ei ole kyse.

Työryhmä aloitti työnsä elokuussa. Sen toimikausi on seitsemän kuukautta.

Kuva: Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tuki auttaa yrityksiä selviytymään koronan aiheuttamassa vaikeassa taloustilanteessa. Hallituksen esitys kustannustuesta sisältää useita parannuksia kesällä haettavana olleeseen kustannustukeen verrattuna. Eduskunnan talousvaliokunta hyväksyi kustannustukilakiesityksen, ja kiinnitti käsittelyssään huomiota tapahtuma-alan erityispiirteiden huomioimiseen.

– Kustannustuki näyttää menevän läpi eduskunnassa hallituksen esityksen mukaisesti. Tämä on hyvä asia, sillä hallituksen esitys sisältää useita Suomen Yrittäjien haluamia näkökohtia, ja esitys on merkittävästi parantunut Kustannustuki I:stä. On myös perusteltua, että talousvaliokunta esittää toimenpidealoitteen, jossa päivitetään kustannustuen hakukriteerejä niin, että niissä huomioidaan tapahtuma-alan erityispiirteet, Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.

Tukijaksoa pidennetään, liikevaihdon alarajasta luovutaan ja hyväksyttävien kulujen joukko laajenee

– Erityisen tärkeää on, että tueksi hyväksyttyjen kulujen määritelmä laajenee, tukien yhteensovittamista koskevasta säännöksestä luovutaan, liikevaihdon vertailukautta pidennetään, liikevaihdon alarajasta luovutaan ja uudessa kustannustuessa myös henkilöyhtiöt tulevat paremmin huomioiduksi, Yrittäjien Mika Kuismanen nostaa esiin uuden tuen parannuksia.

Toisella kierroksella tukikausi pitenee viiteen kuukauteen ajanjaksolle 1. kesäkuuta ja päättyisi lokakuun loppuun.

Kustannustukea voi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria koronapandemian seurauksia lieventämään tarkoitettuja tukia. Jo myönnetyt tuet huomioidaan kuitenkin kustannustuen määrässä siten, että tuet yhteenlaskettuina eivät ylitä 800 000 euroa. Kustannustuen ehtona olisi edelleen, että yrityksen liikevaihto on laskenut merkittävästi. Liikevaihdon laskua tarkastellaan sekä toimialatasolla että yrityskohtaisesti.

Uudistettua kustannustukea haetaan Valtiokonttorista tuttuun tapaan. Valtiokonttori arvioi, että hakemusten käsittely voidaan aloittaa heti, kun laki on hyväksytty eduskunnassa ja valtioneuvoston asetus toimialoista on annettu ja tullut voimaan vuoden 2020 lopulla.

Suomen Yrittäjät on tyytyväinen lainvalmisteluun, mutta muistuttaa samalla, että kriisi voi vielä pitkittyä.

– Hallituksen tulee olla valmis auttamaan yrityksiä, jotta työpaikat saadaan säilytettyä.

Lue lisää: Yrittäjä, näin valmistaudut kustannustuen toisen kierroksen hakuun

Yrittäjät tyytyväinen, että kustannustukea uudistetaan – Tiketin Merimaa: ”Kriteereitä muutettava, lokakuun henkilökuntakulut ovat isommat kuin liikevaihto”

Uusi ja paranneltu kustannustuki tulee – Yrittäjä: "Tuki on elinehto, jos matkailu ei ala elpyä"

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Lapin matkailualan yrittäjät odottavat uutisia matkustusrajoituksista, jotta tulevan talvikauden suunnittelu ja ennakoiminen olisi helpompaa. Ulkomaisten matkailijoiden suhteen talvi ei näytä hyvältä.

– Meillä on joitakin varauksia vielä ulkomaisilta matkailijoilta, mutta en usko, että he pääsevät tulemaan. Pääosa joulukuun matkailijoista on kotimaisia. Valtaosa matkanjärjestäjistä on ilmoittanut, että ne yrittävät tuoda matkailijoita tammikuun loppupuolesta alkaen. Odotamme hallituksen linjauksia, Safartica-yrityksen Hotelli Ylläsrinteen toiminnasta vastaava Piritta Hatanpää kertoo.

Ohjeistusta odottaa myös Saariselällä luontoretkiä tarjoava Lapin luontoloman yrittäjä Tanja Ohenoja.

– Tilanne on sekava. Selkeää ohjeistusta siitä, miten matkustus olisi mahdollista ei vain saa, joten matkoja joudutaan perumaan, Ohenoja sanoo.

Sekava kokonaisuus, vaikeaselkoista ja monimutkaista ovat myös Suomen Yrittäjien yrityslainsäädännön asiantuntija Karoliina Katilan käyttämät luonnehdinnat matkailun karanteenisäännöksiä koskevan esitysluonnoksen lausunnossa, jonka määräpäivä oli maanantaina 23.11.

– Matkailutoiminnan elvytys vaatisi selkeää ja ennakoitavaa lainsäädäntöä. Nyt lausuttavana ollut esitysluonnos on sekava ja vaikeasti ymmärrettävä kokonaisuus, Katila sanoo.

Testi- ja karanteenivaatimukset 

Koronaviruksen aiheuttama tautitilanne on johtanut maakohtaisiin matkustusrajoituksiin, mikä tarkoittaa sitä, että Suomeen ei voi tulla vapaa-ajan matkalle suurimmasta osasta maailman maita. Yhdeksi ratkaisuksi on asetettu koronatestauksia ulkomailta saapuville matkailijoille.

Testi- ja karanteenivaatimukset liittyvät matkan kestoon ja koronaviruksen aiheuttaman Covid-19-taudin ilmaantuvuuteen sillä alueella, mistä matkailija on tulossa.

Sääntely sisältää lähtökohtaisen karanteenivaatimuksen, jos henkilö saapuu maasta, jossa ilmaantuvuus on vähintään kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Karanteenista päätettäessä voitaisiin ottaa huomioon toisen negatiivisen testin tulos sekä henkilön Suomessa oleskelun kesto.

Alle kolmen päivän matkan saa tehdä karanteenivapaasti, jos maahan saapuvalla henkilöllä on todistus negatiivisesta koronatestituloksesta tai jos hän osallistuu maahan tullessa testiin, jonka tulos on negatiivinen.

Jos oleskelu Suomessa kestää yli 3 mutta korkeintaan 6 vuorokautta, tulee henkilöllä olla saapuessaan negatiivinen testitulos, ja hänen täytyy osallistua maahan tullessa toiseen testiin.

Esitysluonnos sisältää myös säännökset karanteenin lopettamisesta. Karanteeni voitaisiin lopettaa aikaisintaan 72 tunnin kulutta maahan saapumisesta tehtävän toisen negatiivisen testi perusteella.

Alle kolmen päivän matkan saa tehdä karanteenivapaasti.

Riittämättömät perusteet

Aikarajat ovat ongelmallisia sekä matkojen toteutumisen että sekä tehtyjen ennakkovarausten näkökulmasta. Suomen Yrittäjät esittää, että karanteenivapaata oleskelua nostettaisiin neljään vuorokauteen ja 72 tunnin testaussäännös koskisi seitsemän päivää kestäviä matkoja.

Sitä, että matkustus on sidottu Suomen ilmaantuvuuslukuun yrittäjäjärjestö pitää kannatettavana, joskin ilmaantuvuuskriteeriksi valikoitunutta tasoa liian tiukkana.  

– Esitysluonnoksessa ei ole riittävästi perusteltu ilmaantuvuuskriteeriksi valikoitunutta tasoa tai sen tason merkitystä tartuntojen hallinnan kannalta. Olisi tarkemmin selvitettävä, miksi tämä kerroin on otettu sääntelyn perustaksi ja miten tason nostaminen vaikuttaisi tartuntojen hallintaan, Katila sanoo.

Ylläksellä toimiva Hatanpää ihmettelee sitä, miksi ulkomaalaisille on niin tiukat rajoitukset, mutta suomalaiset saavat kulkea vapaasti.

– Toivoisin, että tänne voisi matkustaa ulkomailta koronatestien kautta, Hatanpää sanoo.

Suomessa on alueita, joissa tilanne on pahempi, kuin monilla alueilla muissa maissa. Suomen kokonaistartuntatilannetta tasaavat ne alueet, joilla tartuntoja on vähän.

– Tällä hetkellä suurin osa tartunnoista on kotoperäisiä, Katila toteaa.

Tilanne ei ole toivoton

Koronakriisi on kohdellut matkailualan yrittäjiä hyvin eri tavoin. Osa on saanut nauttia siitä, että kotimaan matkailijat ovat löytäneet Suomen matkakohteet. Pahiten ovat kärsineet ulkomaalaisille suunnatut ohjelmapalvelut ja luksuskohteet.

Lapin luontoloma ja Hotelli Ylläsrinne kaipaavat ulkomaisia matkailijoita, mutta ovat saaneet palvella kotimaisia matkailijoita.

– Emme vähättele kotimaisten matkailjoiden arvoa! Kesällä täällä oli paikat täynnä kotimaisia matkailijoita ja vuokrapyörät olivat välillä käytössä niin, ettei kaikille halukkaille riittänyt pyörää. Jonkun verran retkiäkin varattiin. Kotimaisten matkailijoiden ansiosta kausi myös jatkuu lähes vappuun, kun tullaan keväthangille hiihtämään. Ulkomaisten kausi loppuu maaliskuun loppuun, kun revontulikausi on ohi, Ohenoja kertoo.

Myös Ylläksen kesä ja syksy olivat kiireisiä.

– Oli ilahduttavaa nähdä sellaisia matkailijoita, jotka eivät ole ennen käyneet Lapissa. Osa on nähnyt ja kokenut enemmän kuin osasivat kuvitella. He vuokrasivat välineitä ja retkeilivät tunturimaisemissa kokeillen uutta, kun etelänloma peruuntui, Hatanpää sanoo.

Myös Ohenoja uskoo, että talvi voi vielä yllättää. Ulkomaalaisten matkailijoiden puuttuessa keväällä on kuitenkin enemmän hiljaisia viikkoja.

Joulun aikaan varauksia on kalenterissa, mutta varsinainen kausi alkaa vasta sen jälkeen.

– Kevät näyttää ihan hyvältä. Varauksia on paljon, mutta ennustaminen on toisinaan hankalaa. Kesällä ja syksyllä varauksia tuli samalle päivälle. Talvella matkailu on suunnitelmallisempaa. Tilanne ei ole ollenkaan toivoton, Hatanpää toteaa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fin lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 218 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus(at)yrittajat.fi

Koulutuspalveluita tarjoavan Opineon Petra Pulkkinen on selvinnyt koronasta tähän asti säikähdyksellä ja tuotteiden kehittämisellä.

– Jotenkin usko ja voima löytyi keväällä pikku shokin jälkeen. Omassa roolissani Janakkalan Yrittäjien puheenjohtajana autoin muita yrityksiä, mikä vahvisti osaltaan myös omaa uskoa tulevaan. On ollut mahtavaa nähdä, miten yrittäjät ovat lähteneet toteuttamaan uusia ideoita. 

Yrittäjien toimialapäällikkö Mika Hämeenniemen mukaan trendi on säilynyt samana aiempiin kyselyihin verrattuna, eli yksinyrittäjät kertovat hieman muita useammin, ettei korona ole aiheuttanut heille ongelmia.

– Tässä on kuitenkin huomioitava esimerkiksi eri toimialojen kehitys. Osa yksinyrittäjistä on koronakriisin keskellä kehittänyt toimintaansa ja esimerkiksi siirtänyt palvelujaan verkon kautta tarjottaviksi, he pääsääntöisesti pärjäävät. Toisaalta esimerkiksi kosmetologi tai kampaaja eivät pysty juurikaan kehittämään toimintaansa verkkoon tai muullakaan tavoin, ja he ovat puolestaan useammin hankaluuksissa.

Loka-marraskuun vaihteessa Yrittäjien toimeksiannosta tehdyn Yrittäjägallupin mukaan yksinyrittäjistä jonkin verran pienempi osuus (59 prosenttia) kertoi koronan aiheuttamista ongelmista verrattuna koko vastaajajoukkoon (65 prosenttia kaikista vastaajista).

Lähes joka viides yksinyrittäjä sanoo, ettei koronavirus ole vaikuttanut yrityksen toimintaan mitenkään. Yksinyrittäjistä kahdeksan prosenttia kertoi hakeneensa verojen ja/tai eläkemaksujen lykkäyksiä, kun esimerkiksi 2-4 henkilöä työllistävistä yrityksistä 17 prosenttia oli hakenut verojen ja/tai eläkemaksujen lykkäyksiä.

Hiukan pienempi osuus yksinyrittäjistä kärsii koronan tuomista ongelmista verrattuna koko yrittäjäkuntaan – ”Yksinyrittäjät ovat toteuttaneet uusia ideoita”

28 prosentilla yksinyrittäjistä myynti on Yrittäjägallupin mukaan vähentynyt vähintään 30 prosentilla. Niiltä vastaajilta, joilta myynti oli vähentynyt, kysyttiin erikseen, paljonko myynti on vähentynyt: 55 prosentilla myyntiään menettäneistä yksinyrittäjistä se oli vähentynyt yli 30 prosenttia.

Työmarkkinatukea tarvitsevat erityisesti yksinyrittäjät ja pienet työnantajat, joista yli viidennes on hakenut tai hakemassa työmarkkinatukea.

Petra Pulkkinen toimii Yrittäjien yksinyrittäjäverkoston johtoryhmässä ja kohtaa arjessaan paljon yksinyrittäjiä.

– Yksinyrittäjien tilanne on mielestäni myönteinen. Monella alalla tämä on kasvun vuosi. Voi olla niin, että kriisi osaltaan tuo tietynlaista rajaamista, jonka myötä toteutetaankin niitä suunnitelmia, joita on hyvinä aikoina lykätty. Tai osa on kouluttautunut ja verkostoitunut, joten on löytynyt kasvun eväitä.

Esimerkiksi kaupan alalla on nähty valonpilkahduksia ja siivousalalla menee keskimäärin hyvin.  

Korona siirsi Pulkkisen koulutuksia keväällä, ja osa peruttiinkin, mutta suurin osa käynnistyi myöhemmin sovitusti.

– Olen löytänyt yhteistyön kautta uutta myyntiä. Toimin koulutusalalla, ja verkkoon siirtyminen oli tehtävä nopeasti. Tuotteen muokkaus piti tehdä sadasosasekunnissa. Tuotteen ja toiminnan muokkaaminen on tässä vaiheessa tärkeä juttu.

– Emmehän koskaan voi ennakoida kaikkea, mutta joustokyvyn ja optimistisen asenteen vahvistaminen on nyt äärimmäisen tärkeää.

Sparraus- ja rahatuille yhä tarvetta – ”Valmisteltavassa yksinyrittäjätuessa pitää poistaa hakemisen esteet”

Aktiivinen luottamushenkilö kiittelee, että Suomessa on hienot tukijärjestelmät ja -tahot, jotka auttavat ja sparraavat yrittäjiä. Yksinyrittäjät tarvitsevat rahallista tukea ja tukea kehittämiseen. Hallitus valmistelee yksinyrittäjätukea. Pulkkinen korostaa myös sparraus- ja kehittämistuen tärkeyttä erityisesti nyt koronakriisistä selviytymisessä.

Osana koronakriisin hoitoa ELY-keskukset tarjosivat yrityksille analyysi- ja konsultointipalveluja alennettuun 30 euroon hintaan per konsultointipäivä. Muutoksen tarkoitus oli väliaikaisesti madaltaa palvelujen käytön kynnystä koronan aiheuttaman häiriötilanteen kartoittamisessa ja liiketoiminnan sopeuttamisessa uuteen tilanteeseen. Konsultointiavun hinta palautui normaalille tasolle syyskuun loppupuolella.

– ELY-keskuksen sparrausavun subventio olisi tärkeä edelleen. Toivottavasti se saa jatkoa, Petra Pulkkinen toivoo.

– Yksinyrittäjätuen hakukriteerit pitää ottaa kriittiseen tarkasteluun, ja poistaa hakemisen esteet. On tärkeämpää katsoa huomiseen kuin eiliseen. Jos yritys on perustettu esimerkiksi vuosi sitten, se ei ehkä pysty esittämään vaadittuja liiketalouslukuja, vaikka liiketoiminnassa olisi kuinka potentiaalia.

Janakkalan Yrittäjät järjesti keväällä ja kesän alussa viikottaisen online-kahvilaa, jossa yrittäjät pääsivät kysymään elinvoima- ja yritysasiantuntijoilta askarruttavista asioista.

– Valtavien agendojen sijaan tärkeää oli, että jokainen pystyi purkamaan tuntemuksiaan. Jaoimme vinkkejä ja vahvistimme yhteishenkeä.

Yrittäjägallupin yksinyrittäjävastaajien määrä oli noin 470 vastaajaa. Kantar TNS toteutti kyselyn 28. lokakuuta – 4. marraskuuta. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1097 pk-yrityksen edustajaa.

Kaipaatko vertaistukea? MIELI Ry:n videovälitteiseen ammatillisesti ohjattuun vertaistukiryhmään yksin- ja pienyrittäjille voi hakea vielä tämän viikon 27.11. asti. Mieli Ry ottaa ryhmään 6–8 henkilöä.

Aiemmin aiheesta: Yksinyrittäjien koronakevään tilinpäätös – “Yksinyrittäjien jääminen kehittämistuen ulkopuolelle kismitti, tukipalveluita tarvitaan yhä”

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Vuoden yksinyrittäjäksi lokakuussa valittu Kongaamon perustaja Marika Konga on toiminut yksinyrittäjänä vuodesta 2009. Hän on löytänyt oman toimeentulonsa käsityöalalalta.

Uusimmassa Yrittäjän podcastin jaksossa Konga kertoo yksinyrittäjyydestä, omasta työstään, sen haasteista ja yleisesti ottaen yrittäjän elämästä.

– Värikkäiden kankaiden ja positiivisuuden tuominen tämän hetken aika synkkään maailmaan ja harmaaseen katukuvaan on yritykseni tärkein juttu.

Konga on ollut yksinyrittäjä koko yrittäjäuransa ajan. Viime vuosina hänellä on ollut apunaan myös alihankintaompelija, mutta käytännössä Konga vastaa yksin koko liiketoiminnasta.

– Tämän alan työpaikkoja ei kauheasti Suomessa ole. Etenkin pienellä paikkakunnalla asuvana on perustettava oma yritys, jos haluaa tehdä töitä käsityöalalla.

Äidin sairastuminen herätti

Konga tutustui käsitöihin "veren perintönä". Isä teki puutöitä, äiti neuloi ja virkkasi.

– Peruskoulun jälkeen alan valinta oli slekeä, lähdin Haminaan käsi- ja taideteolliseen oppilaitokseen. Välissä olin töissä käsiyöalan yrityksessä, mutta yrityksen tarina loppui ja olin sen jälkeen viisi vuotta töissä kaupan alalla.

Äidin vakava sairastuminen sai Kongan miettimään, mitä hän oikeasti haluaa elämässään tehdä. 

– Työvoimatoimiston sivuilta silmiini osui haku, jossa kirpputori haki tiloihinsa tuunaus- ja korjausompelijaa. Tavallaan yrittäjäksi lähteminen tapahtui hetken mielijohteesta, mutta päätöstä ei ole tarvinnut katua hetkeäkään.

Kirpputorin yhteydessä Konga teki ensin lastenvaatteita retrokankaista.

– Eräänä päivänä erään lapsen äiti tuli kysymään, teenkö vaatteita myös aikuisille. Siitä se sitten lähti. Lastenvaatteiden tekeminen jäi ja siirryin pelkästään aikuisten vaatteisiin. Värikkäitä ja kivoja vaatteita lapsille tekee moni, mutta aikuisille selvästi harvempi.

Konga on huomannut, että pienen yrittäjän etuna on mahdollisuus tarjota asiakkaille tarkasti mittojen ja omien toiveiden mukaisia vaatteita.

– Palaute tulee suoraan tekijälle, jolloin siihen pystyy reagoimaan. Esimerkiksi takkien kaavoitus on muuttunut matkan varrella kun olen huomannut, millainen vaate suomalaisen naisen vartalolle sopii.

Kuuntele Marika Kongan tarina kokonaisuudessaan Yrittäjän podcastin jaksosta! Konga kertoo muun muassa, miten on kehittänyt yrittäjätaitojaan ja miten hän on huolehtinut omasta jaksamisestaan.

Jaksot ovat kuunneltavissa Supla-palvelussa, Spotifyssa ja Googlen podcasteissa.

Kuva: Numi Nummelin

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Eggspress kuljettaa kananmunia ja muuta lähiruokaa ympäri Suomea sijaitseville lähiruokapysäkeille. Viime vuodet ovat kuitenkin olleet yritykselle haasteellisia. 

Vuonna syyskuussa 2017 alkaneen verotarkastuksen jälkeen somerolaisyritykseltä vaadittiin yli 100 000 euroa maksamattomia veroja. Yrittäjä totesi pian, että tarkastuksessa yrityksen laskutus oli arvioitu väärin. Verottaja arvioi EggsPressin liikevaihtoa asiakkaalle tekstiviestitse lähteneiden tilausvahvistusten perusteella, vaikka verottajalle oli toimitettu koko aineisto excel-muodossa, josta tarvittavat tiedot olisivat olleet luettavissa.

– Verottaja oli hakenut nettisivustomme palveluntarjoajalta tietoja asiakkaiden tekemien tilausten määrästä. Tähän heillä on oikeus, mutta verottaja ei huomioinut, että jokainen meiltä tehty tilaus ei välttämättä realisoidu kaupaksi. Lisäksi samaa sivustoa käyttää useampi yrittäjä tilaustensa vastaanottamiseen. Näin ollen kaikki tilaukset eivät olleet meidän. Tämä yksinkertainen asia olisi selvinnyt verotarkastajien selvityksellä, jos verotarkastuksessa olisi kysytty asiasta yrittäjältä itseltään. Näin ei toimittu, Välttilä kertoo.

– Kanssamme ei koskaan käyty verotarkastuksen loppukeskustelua. Sen sijaan saimme kirjeen, jonka mukaan meillä oli 100 000 maksettavaa. Verohallinnon hyvää verotarkastusta koskevissa ohjeissa on ohjeistettu, että aineiston tarkastamisen jälkeen on pidettävä loppukeskustelu. Perustelut mahdolliselle arvioverotukselle olisi ohjeen mukaan tullut kertoa jo loppukeskustelussa. Verottajan laiminlyönnin johdosta yrityksen kohtalo oli vaakalaudalla.

Yrityssaneeraushakemus antoi aikaa

Kun Välttilän yritys ei pystynyt vastaamaan maksuun, verottaja teki konkurssihakemuksen. Aikaa ei ehtinyt kulua kuin pari kuukautta.

– Emme ehtineet kunnolla edes lakimiestä hakemaan.

Vaahteramäen Eggspress joutui hakeutumaan yrityssaneeraukseen, mutta siihen se ei olisi päässyt verottajan vastustettua hakemusta.

– Yrityssaneerausprosessi antoi meille kuitenkin hieman aikaa ja pääsimme tekemään siinä välissä valituksen verovalituslautakunnalle. Yritys olisi mennyt nurin monta kertaa, jos olisimme vain antaneet periksi, Välttilä kertoo.

Yritystä edustaneen asianajaja Anssi Mäen mukaan verohallinnon toiminta oli esimerkki siitä, että asioita ei selvitetty yhteistuumin, vaikka laki antaa tähän kaikki mahdollisuudet.

– Muutama puhelinsoitto olisi säästänyt varoja sekä valtiolta että yrityksiltä, mielipahan menettämisestä puhumattakaan, Mäki tähdentää.

Välttilä mukaan verottajan toiminnassa on ollut tarkoitushakuisuuden piirteitä.

– Verottaja tuntui hakevan joka paikasta viitteitä, kuinka epäilyttäviä olemme. Teemme myyntiraportin kaavakkeelle jokaisesta myyntireissusta ja jossain vaiheessa kaavakkeet pääsivät loppumaan. Kirjoitimme raportit jonkin aikaa käsin, mikä oli verottajan mielestä epäilyttävää.

Pelkkiin kuluihin kymmeniä tuhansia

Yritykseltä perittiin ulosottoteitse kassavirrasta noin 80 000 euroa ennen kuin ulosottoprosessi saatiin keskeytettyä valitushakemukseen. Tällä hetkellä ulosotossa on noin 30 000 euroa kiistanalaista tuloa.

– Nyt neuvottelemme verottajan kanssa, paljonko saamme ulosmitatuista rahoista takaisin. Uskon, että saamme suurimman osan, mutta todennäköisesti emme kaikkea. Sitten ovat vielä maksetut kulut, joita tuskin saamme takaisin.

Kuluihin on uponnut Välttilän mukaan kymmeniä tuhansia euroja. Pelkkä yrityssaneeraushakemus maksaa 5000 euroa. Prosessin aikana yrittäjien piti realisoida omaisuutta.

Tällä hetkellä Vaahteramäen Eggspressin liiketoiminta sujuu paremmin kuin vuosiin.

– Tämä on ollut meille yllättävän hyvä vuosi. Olemme saaneet lisää asiakkaita ja kassavirtaa. Näyttää siltä, että kannattavuuskin alkaa olla kohdillaan. Viisi vuotta tässä on rämmitty. Kauan on ottanut, että olemme saaneet yrityksen kannattavaksi. Eikä miekka niskan päällä ole ainakaan helpottanut tilannetta. Tällä hetkellä olo on helpottunut, Välttilä kuvailee.

Verotarkastuksesta alkaneeseen prosessiin on nyt kulunut aikaa yli kaksi vuotta.

"Päätös vasta verovelvollisen kuulemisen jälkeen"

Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Tuula Gregory pitää mahdollisena, ettei somerolaisyrityksen tapauksessa ole noudatettu kaikilta osin hyvää verotarkastustapaa.

– Verohallinnon itse laatiman hyvän verotarkastustavan mukaan verotarkastuksen jälkeen pidetään verovelvollisen kanssa loppukeskustelu, aina kun se on tarkoituksenmukaista ja mahdollista. Loppukeskustelussa verotarkastajien tulee kuvata tarkastuksessa esiin tulleet havainnot mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Loppukeskustelussa selvitetään myös tarkastuksen jatkotoimet ja niiden arvioitu aikataulu. Loppukeskustelussa verotarkastajien tulisi siis kertoa yritykselle verotarkastuksen lopputuloksesta mahdollisimman tarkasti heti tarkastuksen jälkeen, hän selvittää.

Hyvän verotarkastustavan mukaisesti verotarkastajat laativat lopputarkastuksen jälkeen verotarkastuskertomuksen, jossa kuvataan tarkastuksessa havaitut verotuksen virheet ja kerrotaan toimenpiteet, joihin niiden johdosta ryhdytään. Verovelvolliselle varataan aina tilaisuus tulla kuulluksi ennen jälkiverotuksen tekemistä. Vasta verovelvollisen kuulemisen jälkeen tehdään päätös verotuksen oikaisusta ja veron määräämisestä.

– Yrityksen ei pitäisi joutua itse erikseen kysymään jälkiverotuksen perusteita, vaan näiden tulisi käydä selkeästi ilmi verotarkastuskertomuksesta. Jälkiverotus pitäisi myös tehdä vasta, kun yritys on antanut vastineensa verotarkastuskertomuksessa esitettyyn.

Yritysten on hyvä muistaa, että verotarkastajien tulee aina noudattaa verotarkastuksissa hyvää verotarkastustapaa. Hyvään verotarkastustapaan voi tutustua täällä.

Kuva: Kimmo Välttilän albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen Uusyrityskeskukset ry valitsee vuosittain valtakunnallisen Vuoden Uusyrittäjän yhdessä Patentti- ja rekisterihallituksen sekä työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Tänä vuonna palkitsemisraatiin liittyi myös Oma Säästöpankki. Vuoden Uusyrittäjä valitaan kahdesta viiteen vuotta yrittäjänä toimineiden, Uusyrityskeskuksen avulla yrityksensä perustaneiden henkilöiden joukosta.

Kansainvälisesti tunnustettu autokauppias

Rasmus Lönnqvist perusti vuonna 2014 autoharrastuksensa innoittamana osakeyhtiön ja myi Ruotsista tuomiaan autoja iltaisin ja viikonloppuisin sivutoimisesti opintojensa ja pankkityönsä ohessa. Yritystoiminta laajeni päätoimiseksi vuonna 2016, kun Lönnqvist päätti opintonsa ja irtisanoutui palkkatyöstä.

Tällä hetkellä yrittäjällä on toimipisteet sekä Vaasassa että Helsingissä ja kaksi palkattua työntekijää. Yrityksen liikevaihto lähes viisinkertaistui vuodesta 2016 vuoteen 2019 mennessä, ja maaliskuussa 2020 Financial Times sijoitti yrityksen 181. sijalle vuotuisessa listauksessaan tuhannesta nopeimmin kasvavasta eurooppalaisesta yrityksestä.

Vuoden Uusyrittäjä -kilpailun valintaraatia ihastutti nuoren yrittäjän tarina, jossa liiketoiminta on kasvanut varmasti ja kannattavasti.

– Rasmuksen yrittäjäpolku on kiinnostava. Tekeminen on kehittynyt harrastuksesta yrittäjyydeksi ja kasvuyrittäjyydeksi. Yritys on kasvanut vahvasti kannattavana, Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama kertoo.

Yrittäjän omien sanojen mukaan päämäärätietoisuus ja kova työnteko ovat siivittäneet yrityksen menestykseen.

– Pitää tietää, mitä haluaa. Muuten ei ole mahdollista menestyä, Lönnqvist toteaa. Hän oli yritystoimintansa alkuvaiheessa Vaasan seudun Uusyrityskeskus Startian asiakkaana.

Telakkayrittäjät vaalivat paikallisuutta

Savonlinnassa sijaitseva Laitaatsillan telakka on ollut 1900-luvun alusta lähtien Suomen tärkein sisävesilaivojen tukikohta. Vuonna 2005 sen omistus siirtyi Stora Ensolta uusille omistajille ja vuonna 2017 oli jälleen omistajanvaihdoksen aika. Tuolloin Laitaatsillan Telakka Oy:n yrittäjiksi ryhtyivät Antti Makkonen ja Harri Turtiainen, jotka työskentelivät telakalla jo edellisen omistajan aikana.

Yrittäjyys ei ollut miehille uusi asia, sillä kumpikin oli tahoillaan toiminut yrittäjänä aiemmin. Itä-Savon Uusyrityskeskuksen apu laskelmien tekemisessä ja rahoituksen hakemisessa Finnveralta oli kuitenkin tervetullutta.

Telakkatoimintaa on kehitetty omistajanvaihdoksen jälkeen ammattiliikenteen palveluista myös lossien ja muiden logistiikkapalvelujen huoltoon ja ylläpitoon sekä teollisuuden ja konepajojen alihankintatöihin. Arvopohjana on paikallisen työvoiman vakituinen työllistäminen sekä palveluprosessien ekologisuuden jatkuva kehittäminen herkässä järviympäristössä.

– Meillä on tavoitteena pitää valot päällä Savonlinnassa. Kaikessa missä vaan voidaan, niin suositaan paikallista. Toivomme myös, että norppia on Saimaalla jatkossakin, Makkonen toteaa.

Paikallisten työllistäminen ja ekologisuus vakuuttivat myös Vuoden Uusyrittäjä -kilpailun tuomariston.

– Halusimme antaa kunniamaininnan näille yrittäjille ennen kaikkea vastuullisen liiketoiminnan ansiosta. Yritys on aina parhaimmillaan tehdessään voittoa ja luodessaan samalla hyvää ympärilleen, Susanna Kallama toteaa.

Keppihevosista kehittyi puolivahingossa äidin ja tyttären yhteinen yritys

Maailman suurin kepparikauppa toimii Hattulasta

Hattulassa asuva Julia Aarrekivi oli 9-vuotias, kun hän pyysi äitiään Virva Klaasiota tekemään hänelle keppihevosen. Äidin tekemä ”keppari” innosti tyttärenkin tekemään keppihevosia. Ensimmäiset prototyypit olivat hapuilevia, mutta vähitellen taidot kehittyivät ja keppihevosista tuli yhä hienompia. Klaasio laittoi tyttärensä töitä kokeilumielessä myyntiin tori.fi-sivustolle, ja kaikki, mitä kotiverstaalla valmistui, myytiin saman tien.

Toiminimi perustettiin Julian ollessa 11-vuotias. Pian toiminta laajeni niin, että toiminimi vaihtui osakeyhtiöksi ja myös äiti ryhtyi valmistamaan keppihevosia kokopäiväisesti. Toiminnan alkuvaiheessa tuoreet yrittäjät hyödynsivät Hämeen Uusyrityskeskuksen palveluja.

– Minulla ei ollut mitään tietoa yrittäjyydestä ja kun kyseessä oli vielä toiminimen perustaminen alaikäiselle, niin siinäkin oli oma selvittelynsä, Klaasio muistelee.

Nyt Taikakepparilla on maailman suurin keppihevosten verkkokauppa. Suurin vientimaa on Ruotsi. Puskaradio on ollut Taikakepparin paras markkinointikanava, ja monesti seuraava tilaus tulee samalta kadulta, jonne edellinen keppari on toimitettu. Myyntiä on lisännyt myös Instagram-kanava, jossa yrityksellä on yli 23 000 seuraajaa.

Vuoden Uusyrittäjä -kilpailun valintaraati arvosti erityisesti yrityksen rohkeutta ja kekseliäisyyttä.

– Yrittäjillä on tässä hieno oma idea, jota on toteutettu sitkeästi. Markkinasegmentti on pieni mutta tuottoisa, ja toiminta on globaalia, Susanna Kallama perustelee.

toimitus (at) yrittajat.fi

Itse yrityskaupan tehneet Matias Mäenpää ja Anssi Kiviranta ovat keränneet 16 yrittäjän opit kansien väliin yrityksen perustamisesta yrityskauppaan. Esitellyt yrittäjät kertovat erilaisista yrityskaupoista.

Mielenkiintoista kirjan onnistuneen exitin tehneessä yrittäjäjoukossa on se, että vaikka heillä on yhdistäviä piirteitä, he ovat todella heterogeeninen joukko – ”jopa läpileikkaus yhteiskunnastamme”. Exit II -kirja julkaistiin tänään torstaina.

– Ihmiset tulivat tosi erilaisista perheistä; tässä ei mennyt niin, että yrittäjäperheen lapsi ryhtyy yrittäjäksi ja menestyy. Yhdistävät tekijät löytyvät luonteenpiirteistä. He ovat tosi uteliaita ja avoimia ihmisiä, jotka näkevät ympärillään tavallista enemmän mahdollisuuksia. Tietysti pitää sietää riskiä ja olla kyky sitä myös ottaa, B-to-B-palveluyritys Pappila Penkkala Groupin Vismalle myynyt ja Exit Vol2 -kirjan kirjoittaja Matias Mäenpää kertoo.

Toimialan mullistajalle heräsi haaveita kansainvälistymiseen, apuun etsittiin pääomasijoittaja

Yksi kirjassa esitellyistä exitin tehneistä yrittäjistä on Pekka Kari, joka tuli tunnetuksi kuljettajakoulutusyritys CAP-Groupista ja ehkä vielä enemmän CAP-Autokouluketjusta. Pekka Kari perusti yhtiökumppaninsa kanssa useita CAP-Autokouluja ympäri Suomen.

Kari kertoo kirjassa nauttivansa riskien ottamisesta.

– Siellä ei ole jälkiä, missä hiihtää, joten on pakko ratkoa uusia tilanteita. Ei ole latukarttaa, vaan ratkaisut on tehtävä itse. Sillä ajatusmaailmalla minä olen varustettu.

CAP-Group kasvoi Pohjoismaiden suurimmaksi kuljettajakouluttajayritykseksi. Yhtiö työllistää lähes 400 työntekijää ja useita sopimuskouluttajia. CAP-Autokoulu on kehittänyt omaa henkilöautosimulaattoria ja digitalisoinut kuljettajakoulutusta.

– Toimin aluksi raskaan kaluston puolella, mutta huomasin aika nopeasti, että kokonaisuudesta puuttuu autokoulubisnes. Houkuttelin autokouluyrittäjä Pasi Paakkarin yhtiökumppaniksi. Autokouluala ei ollut vielä ketjuuntunut millään tavalla, Pekka Kari kertoo puhelimessa Yrittäjämedioille.

Karin mukaan yrittäjät katsoivat, että autokoulubisneksessä oli paljon asioita, joita voisi tehdä toisin ja digitalisoida.

– Ensin haimme skaalaa, sillä pitää olla volyymia, että digitalisaatiosta saadaan etua.

Vuonna 2017 yrittäjillä oli haaveita kansainvälistää liiketoiminta, ja he etsivät pääomasijoittajaa. CAP-Autokoulun neuvonantajalla oli kytköksiä Eloon ja LähiTapiolaan. Kari ryhtyi edistämään asiaa.

– Elo ja LähiTapiola tarvitsevat yleensä mukaan lähteäkseen ankkurisijoittajan, ja saimme Asko Schreystä sellaisen.

Tapahtumat etenivät nopeasti. Toisen exitin Kari teki, kun Pohjoismainen pääomasijoitusrahasto Verdane tuli CAP-Groupin enemmistöomistajaksi joulukuussa 2019

Kun ajatus myynnistä heräsi

– Ajatus myymisestä heräsi ensi kerran jo vuonna 2014, kun saimme pääomasijoittajalta tarjouksen enemmistön ostamisesta. Meillä oli jo aiesopimuksessa nimet. He pakittivat, ja ajattelin että pitää vielä jonkun aikaa jatkaa ja kasvattaa yritystä. Jos taloudellisesti ajattelee, firma olisi silloin mennyt todella halvalla.

Institutionaalisten sijoittajien mukaantulosta hallitustyö ammattimaistui ja henkilökohtaisesti Karilla käynnistyi siedätysvaihe toimitusjohtajan roolista irtaantumiseksi.

– Olli Kilpi aloitti CAPin uutena toimitusjohtajana kesäkuun alussa. Ollin kanssa kävelimme 1,5 viikkoa rinta rinnan. Olen kesäkuusta viettänyt sapattikuukausia operatiivisista tehtävistä.

Pekka Karilla on vajaan 20 prosentin omitus CAP-Group konsernin emoyhtiöstä. Hän toimii hallitusammattilaisena neljässä yhtiössä.

Erilaisia esimerkkejä yrityskaupoista – Näin tehtiin kiinteistönvälitysfirman exit

Kirja esittelee myös Sirena Kivirannan, joka perusti miehensä Anssi Kivirannan sekä ystäväpariskunnan kanssa kiinteistönvälitysalan yritys Bo LKV:n vuonna 2014. Omistajat onnistuivat kasvattamaan yritystä vauhdikkaasti, ja iso välitysyhtiö ilmaisi kiinnostuksensa ostoneuvotteluihin vuonna 2017. Myyntiä ei vielä silloin tosissaan ajateltu.

Kiviranta kertoo kirjassa, että Bo LKV:lle haluttiin löytää toimitusjohtaja, joka vastaisi koko konsernista. Tilanteet kehittyivät hyvään suuntaan, ja Saari Partners teki tarjouksen yhtiöstä.

– Kun neuvottelut alkoivat edetä lähemmäs aiesopimuksia, ymmärsin, että tässä saatetaan mennä ihan oikeastikin kaupoille, Kiviranta kertoo kirjassa.

Kirjan lukijalle avautuu monipuolinen kuva yrityskaupoista. Kirjailija-sijoittaja Mäenpään mukaan kaikki kirjassa esiintyvät yrittäjät eivät ole hakeneet kasvurahoitusta matkan varrella. Pörssiin listautuminenkin on sinänsä yrityskauppa.

– Sekin, jääkö yrittäjä vielä uuden omistajan alaisuuteen, vaihtelee aika paljon. Kun pari vuotta on mennyt, alle puolet jää. Yritimme tuoda kirjaan erilaisia esimerkkejä yrityskaupoista.

Mitä halusitte kertoa kirjalla?

– Haluamme rohkaista elämään täysillä. Tässä on 16 erilaista ihmistä: eivät he sen ihmeellisempiä ihmisiä ole, vaan ovat rohkeita tekemään oman polun ja koittavat saada elämästä kaiken irti.  

Anssi Kivirannalla ja Matias Mäenpäällä on oma sijoitusyhtiö Leap, jonka tarkoitus on tukea startup-yritysten alkutaivalta.

Kuvituskuva: Getty Images

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Paikkakin oli sama – Helsingin Aurinkolahti. Yrittäjä Jesse Kettunen ja yhtiökumppanit Ilmari Heikkinen ja Onni Heikkinen syyttävät kaupunkia bisnesidean varastamisesta sekä korruptiosta. Asia on saanut viime päivinä paljon julkisuutta.

Kettunen kertoi Facebook-kirjoituksessaan, että hän oli yhtiökumppaniensa kanssa suunnitellut saunalauttaliiketoimintaa vuosien ajan. Helsingin Saunalautta Oy nimellä toimiva yritys on pyörittänyt vuodesta 2015 Helsingin Aurinkolahdessa vesiurheiluvälinevuokraamoa.

– Olemme hakeneet vaikka mitä liike-ideaa Helsinkiin ja kaikkeen vastataan kielteisesti. Kirjaimellisesti kaikkeen, yrittäjä Jesse Kettunen vuodatti Facebook-päivityksessään viikonloppuna.

Helsingin kaupungin Liikuntapalvelut ilmoitti eilen keskiviikkona Facebookissa selvittävänsä liikuntapalveluiden toimintatapoihin kohdistuneet syytökset. Toimialajohtaja Tommi Laitio on pyytänyt Helsingin kaupungin oikeuspalveluja ja itsenäisesti toimivaa sisäistä tarkastusta selvittämään asiaa.

– Ehdotusta kelluvasta palvelutoiminnasta on käyty perusteellisesti läpi kaupungilla yhdessä laajan asiantuntijajoukon ja kumppanien kanssa. Kaupunki on selvittänyt useita sijainteja, joissa kahvilatoiminta ja urheiluvälinevuokraus voitaisiin sijoittaa samaan paikkaan. [- - ] Ehdotukselle ei valitettavasti ole vielä löytynyt soveltuvaa paikkaa, Liikuntapalvelut tiedotti sosiaalisen median päivityksessään, kaupunki vastaa Facebookissa.  

Facebook-kirjoituksen seurauksena kaupungin virkamies, joka oli mainittu yrittäjän kirjoituksessa nimeltä, teki rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta. Helsingin Saunalautta kertoo torstaina julkaistussa tiedotteessaan tehneensä poliisille tutkintapyynnön kahdesta Helsingin kaupungin virkamiehestä.

– Tutkintapyyntö liittyy lukuisiin eri rikoksiin, joihin muun muassa Helsingin Saunalautta Oy epäilee kyseisten virkamiesten syyllistyneen toiminnassaan heitä kohtaan.

Yrittäjät haluavat nyt antaa viranomaisille työrauhan asian selvittämiseksi eivätkä kommentoi asiaa julkisuudessa tämän enempää.

Hankesuunnitelmat nielleet 10 000 euroa – Kaupunki: ”Kahvilat laitetaan yhteiseen hakuun”

Yrittäjät kertoivat Helsingin Sanomille 25. marraskuuta, että heillä on mennyt rahaa kelluvan ravintola-vuokraamon suunnitelmiin viimeisen vuoden aikana noin 10 000 euroa.

Sen jälkeen, kun kaupunki oli ilmoittanut yrittäjille, ettei hanke sovellu Aurinkolahteen, kävi niin, että kaupunki tiedotti Itä-Helsingin rantareitin kehittämisestä. Yrittäjien mukaan kaupunki haki tässä yhteydessä toimijoita tai yrittäjiä toteuttamaan vastaavalla konseptilla toimivaa palvelua.

– Helsingin Kaupunki hakee nyt yrittäjiä tai toimijoita, kuulemma jo yrittäjä löytynyt kelluvan ravintola/baari/vesiurheiluvuokraamon toteuttajiksi Helsingin Aurinkolahteen. Täysin samaan lokaatioon, mistä meillä on mustaa valkoisella, että "hanke ei sovellu alueeseen", Jesse Kettunen kirjoittaa yrityksen Facebook-sivuilla.

Helsingin kaupungin ja kulttuurin vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio pahoitteli Helsingin Sanomissa, ettei kaupunki ole onnistunut viestimään yrittäjille eri vaiheista ja vastuista selkeästi.

– Yrittäjä on toiminut alueella urheiluvälinevuokrausalalla, ja haluaisi laajentaa toimintaa nyt kahvilatoimintaan, Laitio kertoi lehdelle.

Keskeisellä paikalla Helsingissä kahvilat laitetaan yhteiseen hakuun tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi. Saunalauttayrittäjillä on huhtikuun 2025 loppuun voimassa vuokrasopimus, jossa toiminta on määritelty sup-lautojen ja aurinkotuolien vuokraukseksi Aurinkolahdella, eikä näin ollen sovellu kahvilatoiminnan aloittamiseen.

Toimialajohtajan mukaan Helsingin kaupungin marraskuussa julkaistun Itä-Helsingin rantareittiä koskevan tiedotteessa oli kyse kaavoituksen ja aluekehittämisen suuntaviivoista. Soppa oli kuitenkin jo syntynyt.

Liikuntapalveluiden some-kirjoituksen mukaan esimerkiksi kelluvien palvelujen tuottaminen Aurinkolahdessa ei ole mahdollista turvallisesti ilman merkittäviä muutoksia. Tämä asiantuntija-arvio nykytilan mahdollisuuksista on välitetty yrittäjälle.  

Riikka Koskenranta 

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Marraskuun alkupuolella Helsingin kansalaistorille nousi patsas itsenäisille yrittäjille kolmen päivän ajaksi. Se on osa laskutuspalvelu Ukko.fi:n markkinointikampanjaa, jonka tarkoitus oli nostaa itsenäisten yrittäjien ääntä kuuluviin.

– Meillä 100 000 asiakkaan raja meni rikki ja halusimme juhlistaa asiaa jotenkin. Koronan takia juhlia ei tietenkään voi järjestää, joten saimme ajatuksen patsaasta, toimitusjohtaja Ukko Kumpulainen kertoo.

Patsas rohkeudelle on kolmen itsenäisen yrittäjän, Aatu Itkosen, Tiina Jakobssonin ja Risto Viitasen, näköispatsas. Se oli ihailtavana kansalaistorilla kolme päivää, jonka aikana halukkaat saivat kaiverruttaa oman nimensä patsaan levyyn ja jakaa oman tarinansa. Tarinoita kertyi yli sata.

Lue myös Uusi työ -toimialajärjestö haluaa nostaa kevytyrittäjien asemaa yhteiskunnassa – Kansalaistorille nousi väliaikainen patsas itsenäisille yrittäjille

Suomen Yrittäjät otti patsaan vastaan

Nyt Ukko.fi lahjoittaa patsaan Suomen Yrittäjille. Fyysisesti patsas sijaitsee Ruoholahdessa sisäpihalla, joka on nyt nimetty kevytyrittäjyyden aukioksi.

Patsaan otti vastaan Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

– Yksinyrittäjien määrä on kasvanut tällä vuosituhannella yli 60 000 työllisellä. Tämä on työelämän megatrendi. Koronakriisin jälkeinen kasvu nojaa myös vahvasti pienyrittäjien varaan, Kujala sanoo.

Kevytyrittäjyys, tai laskutuspalvelun kautta työn laskuttaminen ja velvoitteiden hoitaminen, on hyvä tapa testata oman liikeidean markkina-arvoa ja osaamistaan. Kevytyrittäjyys onkin tapa kasvaa yrittäjäksi.

– Halusimme lahjoittaa patsaan eteenpäin, jotta itsenäisten yrittäjien asema ja tärkeys nähdään jatkossakin. Suomen Yrittäjät on luonnollinen jatkumo yrittäjätarinoiden esilletuomiseen ja itsenäisille yrittäjille tehty kunnianosoitus päätyy mielestämme näin juuri oikealle taholle. Toivottavasti inspiroimme muitakin tekemään konkreettisia tekoja itsenäisten yrittäjien puolesta, Ukko Kumpulainen perustelee.

Lisää huomiota pienyrittäjiin

Kumpulainen toivoo, että kevytyrittäjät saisivat lisää huomiota julkisessa keskustelussa.

– Keväällä useat pienyrittäjät olivat uudessa tilanteessa. Porukka tarttui toimeen ja löysi uusia tekemisen tapoja. Mielestäni he ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Patsaankin tarkoitus oli muistuttaa, että tämä joukko kasvaa ja hekin tarvitsevat tukea, Kumpulainen sanoo.

Yhteiskunnallisen äänen painoarvoa kasvattaakseen laskutuspalvelutoimijat yhdistivät voimansa ja perustivat Uusi työ -yhdistyksen, josta tuli toukokuussa Suomen Yrittäjien toimialajärjestö.

– On hienoa, että liittouduitte ja ajatte yhteisiä asioita. Arvostan tekemäänne työtä. Otatte yhteiskuntavastuuta ja markkinoitte asiaa. Patsas oli teiltä yrityksenä hieno teko, Kujala sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Yrittäjä ja hallituksen puheenjohtaja Jarmo Hyökyvaara Orange Company Oy:stä kutsuu itseään taustasparraajaksi, joka toimii johdon tukena eri yrityksien hallitusten kautta. Uuden oppiminen ja osaaminen ovat tärkeässä roolissa hänen työssään.

Orange Companyyn kuuluu muun muassa liikuntaseteleistä tunnetuksi tullut Smartum, joka nykyään tarjoaa monia hyvinvointipalveluja yrityksille.

– Minulla on useita luottamustoimia. Olen muun muassa Suomen Yrittäjien osaamisen valiokunnan sekä Helsingin kauppakamarin koulutus- ja työvaliokunnan jäsen. 

Yrittäjältä vaaditaan tulevaisuuden lukutaitoa

Jarmo Hyökyvaaran mukaan elämme suuressa murroksessa, joka muuttaa ihmisten käyttäytymistä: on osattava lukea tulevaisuutta. 

– Yrittäjältä vaaditaan tulevaisuuden lukutaitoa esimerkiksi siinä, miten oma toimiala kehittyy tai miten digitaalisuus ohjaa tekemistä.

Yrityksen liiketoiminta perustuu asiakkaisiin, asiakkaiden ymmärtämiseen ja arvoketjujen tunnistamiseen. 

– Tämä vaatii aktiivista vuorovaikutusta ja uuden oppimista, Hyökyvaara toteaa.

Kohti oppimisen kulttuuria – dialogisuus kantavana elementtinä

The Orange Company panostaa oppimisen kulttuuriin ja kannustaa työntekijöitä uuden tiedon lähteille – vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Käytössä on konsernin yrityskulttuurikuraattorin rakentama vuosikello ja työvälineinä muun muassa fasilitoidut dialogiryhmät. 

– Yhteishenki on kehittymässä arvostavammaksi ja luottamuksellisemmaksi. Ihmiset uskaltavat osallistua dialogiryhmiin ja sanoa ajatuksia ääneen, Hyökyvaara kertoo.

Konsernissa on meneillään esimieskoulutus yhteistyössä SASKY koulutuskuntayhtymän ja Tiimiakatemian kanssa. Koulutuksessa on mukana 18 henkilöä eri puolilta Suomea ja kumppanitoimijoiden esimiehiä. Koulutuksesta voi valmistua lähiesimiestyön ammattitutkintoon tai tuotekehitystyön erikoisammattitutkintoon.

– Koulutuksen kantavana elementtinä on dialogisuus, jossa opitaan toinen toisilta, hän toteaa. 

Konserni tukee ihmisiä kohti oma potentiaaliaan esimerkiksi kannustamalla henkilökohtaisen oppisopimuksen tekemiseen. Lisäksi se tukee opinnäytetöiden tekemistä ja pyrkii rakentamaan työtehtäviä, joissa uuden oppimista voi tapahtua.  

Luokaa verkostoja ja mahdollisuuksia keskusteluille

Muita yrittäjiä Jarmo Hyökyvaara kannustaa verkostoitumiseen ja keskinäiseen dialogiin.

– Etsikää vertaisryhmiä, joissa voi harjoittaa tulevaisuuden lukutaitoa. Kysykää ja kuunnelkaa, miten kollegat ovat ratkaisseet haasteita. Kertokaa aidosti, mitä ajattelette ja olette kokeneet. 

Oppilaitoksia hän kannustaa koulutuksissa luomaan enemmän tilaa avoimelle keskustelulle.

– Erityisesti kokeneemmilla henkilöillä on todennäköisesti halua omaehtoisiin, kokemuksista ammentaviin keskusteluihin, Hyökyvaara toteaa. 

Osaaminen on jatkossakin kilpailutekijä työmarkkinoilla, mutta pohjakoulutus ja tutkinto ei sellaisenaan takaa työllistymistä halutussa tehtävässä. Kokemus ja uuteen utelias asenne yhdistelmänä kasvattavat merkitystään. 

– Haaveilen ihmisen omaehtoisuutta tukevasta oppimisen ekosysteemistä. Tulevaisuuden lukutaito ja parviäly ovat jatkossa entistä suuremmassa roolissa. Keskustelu on työkalu niiden avaamiseen, Hyökyvaara pohtii.

Anne Öhman

anne.ohman (at) yrittajat.fi

Uusi sääntely laajentaa suomalaisten työehtojen soveltamista lähetettyihin työntekijöihin. Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä kertoo, ettei suomalaisille tilaajille aiheudu suuria muutoksia, mutta ulkomaisten alihankkijoiden kanssa tehtyjä sopimuksia voi olla tarpeen päivittää.

– Suomalaisella tilaajayrityksellä on jo nykyisen lain mukaan ulkomaista työvoimaa käytettäessä erityisiä velvollisuuksia, jotka tunnetaan usein puutteellisesti.

Kun suomalaisyritys tekee alihankintaa tai vuokratyötä koskevan sopimuksen ulkomaisen yrityksen kanssa ja ulkomainen yritys lähettää työntekijänsä tekemään työn Suomeen, toimitaan kyseisen lain mukaisesti. Lakia sovelletaan myös silloin, kun ulkomainen työntekijä työskentelee Suomessa yritysryhmän sisäisen siirron perusteella.

Suomalainen tilaajayritys ei ole lähetetyn työntekijän työnantaja.

– Laki edistää ulkomaisten työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua suomalaisten työntekijöiden kanssa.

Tilaajayritystä koskee velvoitteita, jotka poikkeavat tilanteesta, jossa kotimainen alihankkija – Tässä muistilista velvollisuuksista

Kun suomalainen yritys tekee ulkomaisen yrityksen kanssa sopimuksen alihankinnasta tai vuokratyöstä, suomalaisesta yrityksestä ei tule ulkomaisen työntekijän työnantajaa.

Tilaajayritysten on syytä tarkistaa ulkomaisten yritysten kanssa tekemiensä alihankinta- tai vuokratyösopimusten sisältö muutosten vuoksi. Laissa on 12 kuukauden siirtymäaika tätä varten.

– Ulkomainen yritys säilyy työnantajana ja vastaa siten kaikista työnantajavelvoitteista. Suomalaiselle tilaajayritykselle on kuitenkin asetettu lainsäädännössä eräitä velvoitteita, jotka poikkeavat siitä, kun alihankkijayritys tai työntekijöitä vuokraava yritys on suomalainen yritys, Albert Mäkelä kertoo.

– Suomalaisen tilaajan on huolehdittava näiden velvoitteiden täyttämisestä silloin, kun ulkomainen yritys lähettää työntekijöitä Suomeen työhön ja työtä tehdään tilaajayrityksen tiloissa, työkohteessa taikka sen johdon ja valvonnan alaisuudessa.

Muistilista tilaajan velvollisuuksista:

1. Huolehtimisvelvollisuus

Tilaajan on lähettävän yrityksen kanssa tehdyissä sopimuksissa tai muilla keinoin huolehdittava siitä, että lähettävä yritys tekee ennakkoilmoituksen työsuojeluviranomaiselle ja että lähettävällä yrityksellä on laissa tarkoitettu edustaja Suomessa.

2. Tietojen antaminen vuokratyössä

Vuokratyötä käyttävän suomalaisen tilaajayrityksen, käyttäjäyrityksen, on toimitettava lähettävälle yritykselle ne tiedot, jotka se tarvitsee työnantajavelvollisuuksiensa täyttämiseksi vuokratyössä. Säännöksen tarkoitus on, että ulkomainen yritys saa suomalaiselta käyttäjäyritykseltä tiedot käyttäjäyrityksessä sovellettavasta työehtosopimuksesta ja työehdoista, jotta se voi täyttää oman työnantajavelvoitteensa. Käyttäjäyrityksen on lisäksi tehtävä lähettävälle yritykselle ilmoitus, jos työntekijä jatkolähetetään työskentelemään tilapäisen vuokraussopimuksen kestäessä esimerkiksi käyttäjäyrityksen toiseen työkohteeseen ulkomaille.

3. Rakennuttajan ja pääurakoitsijan erityinen vastuu

Rakennusalalla rakennuttajalle ja työmaan pääurakoitsijalle on asetettu lisäksi erityinen selvitysvastuu tilanteissa, joissa lähetetylle työntekijälle ei ole maksettu lain ja työehtosopimuksen edellyttämää palkkaa. Jos rakennuttaja tai pääurakoitsija saa ilmoituksen puuttuvasta palkasta, tämän on välittömästi pyydettävä lähettävältä yritykseltä selvitys lähetetylle työntekijälle maksetusta palkasta ja siitä, onko se lain ja työehtosopimuksen mukainen. Rakennuttajan tai pääurakoitsijan on välittömästi toimitettava selvityspyyntö ja lähettävältä yritykseltä saatu selvitys työntekijälle. Lue tarkemmin aiheesta

4. Tilaajavastuulain mukainen selvitysvelvollisuus

Tilaajana toimivan suomalaisyrityksen on myös täytettävä tilaajavastuulain mukainen selvitysvelvollisuus ennen alihankintaa tai vuokratyötä koskevaa sopimusta tehdessään. Jos sopimuspuolena toimii ulkomainen yritys, tilaajan on pyydettävä tilaajavastuulain mukaiset selvitykset ulkomaisen yrityksen sijoittautumismaan mukaisella rekisteriotteella tai vastaavalla todistuksella. Työsuojeluviranomaisen verkkosivuilla on saatavilla taulukko, josta käy ilmi tieto siitä, mitä ulkomaista todistusta voidaan pitää luotettavana selvityksenä tilaajan selvitysvelvollisuuden täyttämisessä.  Tilaajan on selvitettävä työntekijöiden sosiaaliturvan määräytyminen viimeistään ennen sopimuksen mukaisen työn aloittamista Suomessa. Lue lisää tästä.

5. Varmistautumisvelvoite työntekijän työnteko-oikeudesta

Kun ulkomaiset työntekijät työskentelevät Suomessa tilaajan ja ulkomaisen työnantajan alihankintaa tai vuokratyötä koskevan sopimuksen nojalla, tilaajalla on ulkomaalaislain mukainen varmistautumisvelvoite siitä, että ulkomaalaisilla työntekijöillä on lupa tehdä ansiotyötä Suomessa tai että lupaa ei tarvita. Varmistautumisvelvollisuus koskee myös Pohjoismaiden ja EU-maiden kansalaisia.

6. Tietojen toimittamisvelvollisuus TE-toimistolle

Jos ulkomaalainen lähetetty työntekijä ei ole EU-maan kansalainen ja tarvitsee työntekijän oleskeluluvan Suomessa työtä varten, tilaajaa koskee myös velvoite toimittaa TE-toimistolle selvitys työhön sovellettavista työehdoista ja vakuutus siitä, että työehdot ovat säännösten ja työehtosopimuksen mukaiset. Suomalaisen tilaajayrityksen on myös ilmoitettava työpaikan luottamusmiehelle, luottamus- ja työsuojeluvaltuutetulle ulkomaalaisen nimi sekä sovellettava työehtosopimus.

Lue tarkemmin aiheesta yrittajat.fin Työnantajan ABC:stä.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Hyrynsalmella sijaitsevan Hiihtokeskus Ukkohallan pääomistajat vaihtuivat äskettäin, kun pitkään Ukkohallaa kehittänyt Kimmo Kyhälä myi henkilökohtaisen omistuksensa Teemu Muhoselle, Charlotta Avellanille ja Janne Keräselle. Yhtiön muina osakkaina jatkavat matkailun ja vapaa-ajan pääomasijoitusyhtiö Nordia Rahasto Oy sekä Starfinance Oy.

Kyhälä on ollut mukana Ukkohallan toiminnassa viidentoista vuoden ajan. Hän on edelleen vähemmistöosakkaana perheyhtiönsä kautta, mutta jäi sivuun operatiivisesta johdosta.

– Kun aikanaan ostimme Ukkohallan, huomasimme pian, että alueen infra on jäänyt jälkeen nykyaikaisesta matkailukeskuksesta. Alueelta puuttui laadukasta majoitusta ja palveluita.

Vuosina 2011-2018 alueella tehtiin yli 15 miljoonan euron investoinnit, näistä merkittävimpinä huoneistohotellin rakentaminen ja vuoden 2014 Lomakotimessut. Uusia huoneistoja ja mökkejä rakennettiin yli sata. Kylpylää laajennettiin ja sen yhteyteen rakennettiin kauppa, keilahalli ja kuntosali. Fokus alkoi siirtyä yhä enemmän majoituskapasiteetin uusimiseen ja palveluiden lisäämiseen.

Kävi samoin kuin monessa muussa hiihtokeskuksessa on käynyt viime vuosina: laskettelun rinnalle on noussut muita palveluita kuten ravintoloita, kylpylöitä ja elämyksellisiä liikuntapalveluita.

Viisi vuosi sitten Ukkohallassa tehtiin päätös rinnekeskuksen eriyttämiseksi hotelli- ja ravintolatoiminnasta kahdeksi eri yhtiöksi.

– Hotellipuolelle yrittäjä löytyi jo aikaisemmin ja nyt löysimme yrittäjät myös hiihtokeskukselle.

Kyhälä täyttää 55 vuotta tammikuussa. Viisi vuotta sitten selvisi, ettei hänen poikansa ole kiinnostunut jatkamaan toimintaa Ukkohallassa.

– Silloin käytiin tämä homma läpi. Päätettiin, että Kalle vetää Ruskon laskettelukeskusta Oulussa ja haluaa jäädä siihen hommaan. Hotel Ukkohallan osakkaaksi ja toimitusjohtajaksi tuli jo aikaisemmin Jussi Kiiskilä, joka toimi sitä ennen Hiihtokeskus Iso-syötteen aluejohtajana.

Kyhälä omistaa edelleen perheyhtiönsä kautta Ruskoa ja Ukkohallaa. Hänen päätyönsä on jatkossa osakkaana Suomen Kuntakiinteistöt Oy:ssä. Se rakennuttaa, omistaa ja vuokraa kiinteistöjä yksityiselle ja julkiselle sektorille.

Toiveet kotimaan matkailussa

Kyhälän päätös myydä osuutensa Ukkohallassa syntyi jo kauan ennen koronapandemiaa, mutta viimeinen ei voinut olla vaikuttamatta myyntihaluun.

– Selvä asia on, että matkailun kokonaiskiinnostavuus toimialana on väliaikaisesti laskenut. Vielä vuosi sitten matkailuala oli erittäin kiinnostava toimiala. Kasvunäkymät ennen koronaa olivat huimat. Kaikki ennusmerkit viittasivat siihen, että matkailu on globaalisti kasavava toimiala. Nyt näkyvät ovat hyvin epävarmat. Kukaan ei pystynyt ennustamaan, että matkailu Suomeen pysähtyy kokonaan, Kyhälä sanoo

Epäselvä tilanne on vaikuttanut suoraan myös matkailuyritysten ja hotellikiinteistöjen arvostukseen.

– Vielä vuosi sitten hotellikiinteistöt olivat yksi tuottaimmista kiinteistöomistusmuodoista. Tällä hetkellä kiinnostavasta kiinteistöstä on tullut riskikiinteistö. Jos hotelli joudutaan sulkemaan, jokainen ymmärtää, että kiinteistön arvo laskee.

Kyhälän mukaan käsitys siitä, että kotimaan matkailu voisi elättää kaikki matkailuyrittäjät, on liian optimistinen.

– Kapasiteettia on Suomessa liikaa pelkän kotimaan matkailuun nähden, mutta selvää on se, että  vilkas matkailukesä loi alalle uskoa siihen, että tuleva talvikausi on vilkas ja perustuu kotimaiseen kysyntään.

Iso investointi juuri ennen koronaa

Ukkohallan matkailukeskus jouduttiin sulkemaan maaliskuussa kesken parhaan sesongin. Se aiheutti useiden satojen tuhansien menetykset. Kansainvälisten matkilijoiden määrä Ukkohallassa on noin 10 prosentin luokkaa, joten ulkomaisten turistien puuttuminen ei aiheuttanut merkittävää lovea myyntiin.

– Teimme isot investoinnit lasikattohuoneistoihin, koska tavoitteena oli kasvattaa kansainvälisten matkailijoiden määrää. Sen kehityksen korona pysäytti, Kyhälä kertoo.

Kesä oli vilkas, mutta isot tapahtumat kuten Kainuun rastiviikot ja Suopotkupallon MM-kisat jouduttiin perumaan. Se verotti majoitusliiketoiminnan tuloja Ukkohallassa.

Tällä hetkellä tilanne on odottavan positiivinen.

– Mökkien kysyntä on kohtuullisen hyvää, mutta kyllähän tässä odotetaan, minkälainen talvi on tulossa. Joulun ja vuodenvaihteen varausaste näyttää hyvältä.

Kyhälällä on edessään iso projekti, sillä Suomen Kuntakiinteistöt on suunnittelemassa 15 miljoonan euron olympiavalmennuskeskusta Kuusamon Rukalle. Asiasta on raamisopimus Kuusamon kaupungin kanssa. Lisäksi yritys on mukana muissa kiinteistöhankkeissa. Yksi niistä on Oulun kaupungille rakennettava päiväkoti.

Kuva: Kimmo Kyhälän albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Keskeisiä kriteerejä palkitsemiselle olivat edellä mainitun lisäksi kansainvälinen kasvu, kilpailukykyinen ja kannattava toiminta sekä eettinen ja ekologinen kestävyys.

Presidentti Sauli Niinistö kiitti palkintopuheessaan yrityksiä siitä, että he levittävät myös hienoa sanomaa Suomesta.

– Minun silmiini tämä kolmen yrityksen rypäs näyttäytyy mielenkiintoisena kolmiona, 7-vuotias, 70-vuotias ja 101-vuotias suomalainen yritys. Nuorin näyttää lähteneen liikkeelle yhden miehen ajattelusta. Keskimmäinen on ollut leimallisesti perheyritys listautumiseensa saakka, ja Lojer Oy. En usko, että Vammalan konepajassa kukaan osasi 100 vuotta sitten kuvitella, mitä siitä tulee, Sauli Niinistö sanoi palkintojenjaon verkkotilaisuudessa.

– Kriisin aikana yritysten on tärkeä uudistua ja innovoida. Palkitut yritykset ovat menestyneet, työllistäneet ja kansainvälistyneet taloudellisesti vaikeana aikana. Nämä eri toimialoja edustavat yhtiöt inspiroivat esimerkillään muita ja tuovat valoa tähän hetkeen, pohtii Nina Kopola, Business Finlandin pääjohtaja ja Team Finland –verkoston varapuheenjohtaja. 

Kansainvälisen menestyksen lisäksi arvioinnissa painotettiin toiminnan eettisyyttä, vaikutuksia suomalaisen osaamisen ja työllisyyden kehittymiseen sekä ulkomaisiin investointeihin ja Suomen innovaatioympäristön tunnetuksi tekemiseen.

Lojer nojaa omaan t&k:een ja tuotantoon – ”Koronakeväänä sairaalasänkyjen kysyntä kasvoi räjähdysmäisesti”

Palkittu Lojer Oy on Pohjoismaiden suurin sairaala- ja hoitokalusteiden valmistaja ja alan merkittävin kotimainen työllistäjä. Suomessa yritys työllistä suoraan 150 henkilöä. Vuonna 1919 perustetun yhtiön tehtaat sijaitsevat Sastamalassa, Kempeleessä ja Hollolassa.

– Tämä on hienointa, mitä maailmalle pyrkivä yritys voi saada, Lojerin toimitusjohtaja Ville Laine sanoi vastaanottaessaan palkintoa.

Hän jatkoi vientiteollisuuden merkityksestä:

– Pidän yritysten kansainvälistämistä elintärkeänä Suomella ja suomalaisten hyvinvoinnille. Vientiteollisuus synnyttää lähes 1,1 miljoonaa työpaikkaa. Valtio tukee innovaatiotoimintaa, tutkimusta ja tuotekehitystä sekä yritysten verkostoitumista. Toimimme suomalaisen terveydenhuollon kanssa ja laatuvaatimukset ovat korkealla, kuten pitääkin. Olemme todenneet, että jos pärjäämme suomalaisten toimijoiden kanssa, pärjäämme myös maailmalla.

– Lojerilla rohkeus on tarkoittanut muun muassa siirtymistä valurautaisista kaivopumpuista täysin uuteen liiketoimintaan sairaala- ja hoitokalusteisiin.

Yli 100-vuotiaan yrityksen tuotteiden kotimaisuusaste on 80 prosenttia, ja Lojer hankkii käyttämänsä materiaalit ja komponentit mahdollisuuksien mukaan kotimaisilta toimittajilta. Tuotteiden valmistus Suomessa on yritykselle arvovalinta.  

– Palkinto on meille arvokas tunnustus pitkäjänteisestä, jo 1960-luvulla aloitetusta vientityöstä. Maailmalla vastassamme ovat globaalit suuryritykset, ja pärjäämme kilpailussa tuotteidemme korkean laadun sekä erinomaisen käytettävyyden ja kestävyyden ansiosta. Ne perustuvat omaan kehitykseen ja tuotantoon. Niiden merkitys korostui koronakeväänä, kun sairaalasänkyjen ja potilaspaarien kysyntä kasvoi räjähdysmäisesti. Oman valmistuksemme avulla pystyimme auttamaan suomalaisten terveydenhoidon toimijoiden lisäksi monia eurooppalaisia asiakkaitamme, Ville Laine kertoo.

Lojer-konsernin liikevaihto on tänä vuonna noin 40 miljoonaa euroa. Liikevaihto on lähes kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana, ja viime vuoteen verrattuna kasvua on 25 prosenttia.

Viennin osuus liikevaihdosta on yli 60 prosenttia ja leikkauspöydissä jopa yli 95 prosenttia.

Supermetricsin kautta raportoidaan jo yli kymmenesosa globaalista digimarkkinoinnista

Digimarkkinoinnin yleistyminen on synnyttänyt kasvavat markkinat datan analysoinnille ja hyödyntämiselle. Tyypillisiä loppukäyttäjiä ovat markkinoinnin ja data-analytiikan asiantuntijat.

Supermetricsin kautta raportoidaan jo yli kymmenesosa globaalista digimarkkinoinnista. Supermetricsillä on noin puoli miljoonaa käyttäjää yli 120 maassa, ja yli 15 000 yritysasiakasta.

– Olemme olleet ensimmäisten joukossa kehittämässä datatyökaluja, joita kaikki voivat käyttää ilman teknistä osaamista. Datan merkitys liiketoiminnassa kasvaa koko ajan, ja meistä jokaisella pitäisi olla mahdollisuus hyödyntää dataa työssään itsenäisesti, kertoo Mikael Thuneberg, Supermetricsin perustaja ja toimitusjohtaja.

Tulokasyrityksenä palkitun yrityksen liikevaihto koostuu lähes kokonaan viennistä, ja liikevaihto on viime vuosina tuplaantunut vuosittain. Vuoden 2019 liikevaihto oli yli 13 miljoonaa euroa.

– Yritys varmisti kesällä laajan, 40 miljoonan euron sijoituskierroksen, jossa sijoittajiksi tuli mukaan useita kansainvälistä kasvua vahvistavia toimijoita, palkintotiedotteessa kerrotaan.

Loppuvuodesta 2019 yritys valittiin Deloitten Technology Fast 50 -listalle, jossa kasvun mittarina on liikevaihdon kasvu neljän vuoden aikana. 

– Työntekijöitä olemme rekrytoineet aina maan rajoihin katsomatta - reilu sadan hengen tiimimme edustaa 25 eri kansallisuutta. Mikael Thuneberg kertoo.

Harvia: Perinteisestä kiuasvalmistajasta johtavaksi kansainväliseksi sauna- ja spa-brändiksi

Harvia Oyj on kehittynyt 70 vuodessa muuramelaisesta kiukaiden valmistajasta globaalisti tunnetuksi sauna- ja spa-brändiksi. Yritys aloitti määrätietoisen kansainvälistymisen jo 1990-luvulla.

Vuonna 1950 perustettu Harvia listautui Helsingin pörssiin vuonna 2018, mutta perhe on edelleen mukana osakkaana. Vuonna 2020 konsernin liikevaihdon uskotaan ylittävän 90 miljoonaa euroa ja konserni työllistää noin 550 henkeä Suomessa, USA:ssa, Saksassa, Kiinassa, Virossa, Itävallassa ja Romaniassa. 

Yritys on panostanut vahvasti ja kokonaisvaltaisesti ympäristönäkökulmien huomioimiseen aina suunnittelusta tuotantoon, logistiikkaan, käyttöön ja kierrätykseen.

– Harviassa on oivallettu, että 90 prosenttia globaalista sauna- ja spa-markkinasta on Suomen ulkopuolella. Tämän eteen on tehtävä pitkäjänteistä työtä. Noin 75 prosenttia liikevaihdosta tuleekin jo Suomen ulkopuolelta, kertoo toimitusjohtaja Tapio Pajuharju Harvialta. 

Ehdotuksen palkittavista yrityksistä ja yhteisöistä presidentille tekivät Team Finland -verkoston toimijat, muun muassa Business Finland, ELY-keskukset, Finnvera ja Ulkoministeriö. Elinkeinoelämän järjestöt antoivat ehdotuksia ehdokkaiksi.

Pääkuvassa Lojerin toimitusjohtaja Ville Laine. Sisältösivun kuvassa Supermetricsin Mikael Thuneberg. Kuvat: Business Finland

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Suomen käsityöyrittäjät SKYT ry on saanut lukuisilta jäseniltään yhteydenottoja, joissa yrittäjät kertovat löytäneensä oman yrityksen tuotteita ulkomaalaisilta verkkosivustoilta. Tuotteet on kopioitu ilman lupaa yrityksen Facebook-sivuilta ja verkkokaupasta.

– Isoista tunnetuista brändeistä on jo vuosia nähty kopioita näillä huijaussivustoilla. Uutena asiana on tullut kopiointi pieniltä yrityksiltä, Suomen käsityöyrittäjät SKYT ry:n puheenjohtaja Marjaana Laajakoski kertoo.

Havaittu huijaussivusto toimii osoitteessa https://fi.bestonline2020.net. Sinne on Laajakosken mukaan kopioitu systemaattisesti suomalaisten yritysten tuotteita.

Laajakosken mukaan yrittäjät pelkäävät, että kuluttaja ei välttämättä tunnista Google-haussa nousevaa huijaussivustoa ja erehtyy ostamaan tällaiselta sivustolta tuotteita kuvitellen, että ne tulevat suomalaiselta yritykseltä.

– Suurin osa suomalaisten käsityöyrittäjien tuotteista on saatavana vain suomalaisilta verkkosivustoilta.

Tarkista oleelliset tiedot verkkokaupasta

Tietoturva-asiantuntija Hannu Huttunen 

– Ensimmäisenä kannattaa katsoa verkkokaupan nettisivun osoite: Onko se luotettavan näköinen, eli mitä www:n jälkeen lukee ja mihin päätteeseen osoite päättyy. Jos nettisivu päättyy .fi-päätteeseen, sivuston omistajan voi tarkastaa Traficomin nettisivuilta. Muun päätteisten verkkotunnusten omistajat voi tarkastaa whois.com -sivustolta. Myös useiden verkkotunnusvälittäjien sivuilta voi tarkastaa, onko kyseessä oleva nettisivu rekisteröity ja kenelle. Jos verkko-osoite on muuta kuin selkeää tekstiä, se kertoo jo paljon verkkotunnuksen luotettavuudesta ja turvallisuudesta.

Verkkokaupan nettisivuilta pitäisi Huttusen mukaan löytyä muitakin tietoja kuin pelkkä sähköpostiosoite, kuten puhelinnumero ja katuosoite.

– Ulkomaisissa verkkokaupoista löytyvän katuosoitteen näkymän voi tarkastaa esimerkiksi Googlen Streetview -palvelusta sekä tekemällä osoitteelle hakukonehaun, jolloin selviää, onko kyseessä esimerkiksi toimistohotelli tai postilokeroita vuokraava yritys. Yleensä asiallisesti toimivilta verkkokaupoilta löytyy jokin liiketila, eivätkä ne toimi pelkästään postilokerosta. Sivustolta tulisi löytyä myös y-tunnus tai sen ulkomainen vastine.

Huttunen kannustaa tekemään verkkokaupan nimellä verkkohaun ja tarkistamaan, millaisia kokemuksia muilla ostajilla on kyseisestä verkkokaupasta. Hän kuitenkin muistuttaa arvostelujen riskeistä.

– Positiivisia kommentteja ja palautetta antavat myös valeprofiilit ja arvioita voidaan myös ostaa. Tämän takia kokemuksia lukiessa on syytä lukea useampiakin palaute kuin vain muutama ja lukea myös negatiiviset palautteet.

Älä luota sertifikaatteihin

Edullinen hinta on monelle houkutteleva tekijä lähteä verkko-ostoksille. Huttusen mukaan juuri edullisten hintojen kohdalla tulisi miettiä kahdesti.

– Jos hinnat ovat merkittävästi edullisemmat kuin Suomessa, kannattaa pysähtyä miettimään. Tällöin kyseessä voi olla huijaussivusto, jonka tarkoituksena on varastaa tilaajan rahat. Myytävät tuotteet voivat myös olla tuoteväärennöksiä. Jos näin on, lähetyksen joutuessa Tullin tarkastukseen tilatut tuoteväärennökset jäävät Tullin haltuun eikä niitä luovuteta tilaajalle.

Huttunen kannustaa tekemään kiinnostavista tuotteista hintavertailua muihin verkkokauppoihin.

– Jos kyseessä on ulkomaalainen verkkokauppa, vertailu muihin ulkomaalaisiin kauppoihin on fiksua. Kaupassa asioidessaan kannattaa kiinnittää huomiota kieliasuun.

Asiakkaan turvallisuutta parantaa, jos verkkokauppa käyttää PayPal-maksunvälityspalvelua. Mahdollisissa riitatilanteissa PayPal pystyy palauttamaan rahat asiakkaalle helpommin kuin luottokortin myöntäjä. PayPalia käytettäessä maksuvälineen tiedot eivät välity verkkokaupalle, mikä lisää maksamisen turvallisuutta.

Huttunen muistuttaa, ettei verkkokaupan sivuilla oleviin sertifikaatteihin kannata luottaa. Niitä voi kopioida verkosta ilman kontrollia.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kaupallinen yhteistyö: Jurinet

Johtuen sopimusmahdollisuuksien laajasta kirjosta ja mikäli sopimuksen kohteena on merkitykseltään tärkeämpi asia, tulisi jokaisen sopimukseen ryhtyvän huomioida muutama tärkeä seikka ennen sopimukseen sitoutumista.

Kirjallinen sopimus            

Sopimus on sopimus ja se lähtökohtaisesti sitoo siihen sitoutuneita sopijapuolia. Koska kaikki ei aina kuitenkaan mene suunnitelmien mukaan, saattaa eteen tulla tilanne, jolloin toinen osapuoli jättää noudattamatta sopimusehtoja tai kiistää koko sopimuksen olemassaolon. Sopimus tulisi aina laatia kirjalliseen muotoon ja siinä tulisi yksilöidä riittävän selkeästi sopimusosapuolet sekä ne seikat, joista sopimuksella on sovittu. Vaikka suullisesti laaditut sopimukset ovat sopimusoikeudessamme yhtä sitovia, muodostuu niiden ongelmaksi usein heikko toteennäytettävyys. Huomioi myös mahdollisuus sähköisen allekirjoituksen hyödyntämiseen sopimuksien laatimisen sujuvoittamiseksi.

Selkeä sisältö ja tulkitseminen

Vaikka sopimusosapuolilla olisikin yhteinen tahto ja halu toteuttaa sopimuksen kohteena oleva toimi, muodostuu ongelmia kuitenkin usein sopimuksen sisällöstä. Mikäli kysymyksessä on esimerkiksi tavaran tai liiketoiminnan kauppaa koskeva sopimus, tulisi sopimuksella siirrettävä kokonaisuus pyrkiä yksilöimään mahdollisimman tarkkarajaisesti epäselvyyksien välttämiseksi. Lisäksi muun muassa hinnan määräytymisestä, maksu- ja toimitusehdoista sekä hallinnan siirtymisestä on syytä lisätä maininta laadittavaan sopimukseen.

Vastuiden jakautuminen

Hyvässä sopimuksessa on huomioitu mahdolliset vahinko ja viivästystilanteet. Sopimuksessa kannattaa määritellä esimerkiksi luovutettavan kohteen vaaranvastuun siirtyminen. Lisäksi sopimuksessa olisi hyvä varautua viivästystilanteisiin esimerkiksi sopimalla sovellettavasta viivästysseuraamuksesta tai mahdollisuudesta irtautua sopimuksesta sopimusrikkomuksen seurauksena.

Valmiit sopimuspohjat netistä

Valmiin sopimuspohjan käyttäminen voi aluksi tuntua hyvältä idealta, siinähän säästää ”turhissa” lakimieskuluissa. Ikävä kyllä tämä uskomus osoittautuu turhan usein vääräksi ja se voi pahimmillaan johtaa kymmenien tuhansien eurojen menetyksiin. Lakimiehen laatima sopimus onkin usein moninkertaisesti edullisempi, kun sopimuksesta aiheutuneen riidan ratkaiseminen oikeusteitse. Esimerkinomaisesti voidaan mainita osakassopimus, joka maksaa noin 1.500 euroa. Osakassopimuksesta tai sen puuttumisesta aiheutuvat riitaisuudet maksavat helposti jopa yli 10.000 euroa.

Lopuksi todettakoon, että huolellisuus on valttia myös sopimuksia laadittaessa. Yhtä tärkeää, kuin hyvän sopimuksen laatiminen sekä siihen huolellisesti perehtyminen, on myös lukemansa ymmärtäminen.

Mikäli olet laatimassa sopimusta tai sitoutumassa sellaiseen, kannattaa sopimus antaa vähintäänkin läpiluettavaksi ammattitaitoiselle lakimiehelle. Jurinet Oy:ssä autamme sinua sopimusneuvotteluissa, sopimusten laatimisessa ja tulkitsemisessa sekä jo syntyneissä sopimusriidoissa. Jurinet Oy on Suomen Yrittäjien valtakunnallinen yhteistyökumppani ja tarjoaa Yrittäjien jäsenille maksuttoman 20 minuutin alkuneuvottelun sekä 15 %:n alennuksen kaikista lakipalveluista, kuitenkin enintään 1.000 euroa.

Tirnash Ramezan             Henri Virtanen

Lakimies, OTM                  Lakimies, OTM

050 523 7656                    040 758 9111

Lisätietoa jäseneduista Yrittäjien sivuilla

jurinet.fi