– Tämä on askel oikeaan suuntaan. Mielestäni kyse oli markkinahäiriköinnistä, Vantaan Yrittäjien toimitusjohtaja Esa Mänttäri toteaa.

Vantaan omistamassa A-tulkkauksessa on yhden osakkeen omistuksella mukana Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Keravan kaupunki ja HUS. A-tulkkaus syntyi vuonna 2015, kun Vantaan kaupunki yhtiöitti 2015 pääkaupunkiseudun kuntien hankkeen tulkkauspalveluista. Tulkkauspalveluiden tarve on lisääntynyt maahanmuuton kasvun myötä.

Mänttärin mukaan osakkeenomistajista ainoastaan Espoon kaupunki on kilpailuttanut tulkkauspalvelut. Yhtiön osti helsinkiläinen tulkkausalan yritys Tulka Oy.

Esa Mänttäri korostaa, että jos kuntayhtiö vähentää toimintaansa, syntyy yksityistä tarjontaa.

–  Ennen kaikkea in-housemenettelyn hyödyntäminen tässä toiminnassa oli moraalisesti arveluttavaa, eli osa kaupungeista oli yhdellä osakkeella ja nimellisellä hallituspaikalla mukana A-Tulkkauksessa, ja ostivat palveluita yhtiöltä kilpailuttamatta ostoa.

Pk-seudun Yrittäjät: In-houseostoilla kierretään kilpailuttamista

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ja Helsingin yrittäjät jättivät Kilpailu- ja kuluttajavirastolle joulukuussa 2017 toimenpidepyynnön, jossa ne vaativat virastoa selvittämään A-Tulkkauksen omistaneiden kuntien ja HUSin toimintaa palveluiden ostoissa. Nyt vihdoin kaupungit irtautuivat tulkkauspalveluista.

– Esimerkiksi vuoden suoraoston pituus on aivan kohtuuttoman pitkä. Erittäin tärkeää on, että kaupunki tulee viivyttelemättä kilpailuttamaan tulkkauspalveluiden ostonsa. Avoin kilpailuttaminen takaa laadukkaan, mutta myös kustannustehokkaan tulkkauspalvelun saamisen.

Pääkaupunkiseudun Yrittäjien hankinta-asiamies Pentti Komssi osoittaa kuntia sormella, sillä hänen mukaansa osakeyhtiöitä käytetään yhä enemmän kilpailutuksen kiertämiseen.

– Hankintalakiin jäänyt porsaanreikä on antanut mahdollisuuden keinotella sidosyksiköillä. Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen on todennut, että kunnat käyttävät yhä enemmän osakeyhtiöitä kilpailutuksen kiertämiseen.

Toinen pinnalla ollut Vantaan kaupungin omistama yhtiö on Vantti, joka tarjoaa kiinteistö, siivous- ja ateriapalvelua.

– Mielestäni sen myymistä tulee vakavasti harkita.  Olennaisinta on tietysti se, että kaupunki kilpailuttaa ostonsa, jotta myös muut pääsevät tarjoamaan omaansa. Silloin kokonaiskustannukset tulee tietää myös kaupungin oman tai omistaman tuotannon osalta, Mänttäri painottaa.

Järjestöjen kannanotto: ”Sidosyksiköiden ulosmyyntiraja tulee alentaa nollaan ilman toimialakohtaisia poikkeuksia”

Viime viikolla Elinkeinoelämän keskusliitto, Perheyritysten liitto, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät vaativat tasapuolisempaa kilpailuasetelmaa yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan välille.

Verovaroin rahoitettu toimija voi harjoittaa liiketoimintaa ilman riskiä konkurssista, veroetujen turvin tai ilman systemaattista kilpailutusta. 

Järjestöjen kannanotto pohjautuu tutkija Pekka Lithin tekemään torstaina 26. marraskuuta julkaistuun Kuntien liiketoiminta -raporttiin. Raportti kertoo kuntien yhtiöistä, liikelaitoksista ja muun liiketoiminnan luonteisen toiminnan laajuudesta ja organisoinnista. 

Raportin mukaan kunnat harjoittavat laajaa elinkeinotoimintaa eri puolilla maata. Suomessa oli vuonna 2018 yli 2 100 kuntayhtiötä. Kunnat omistavat ja operoivat esimerkiksi pitopalveluita, vartiointiliikkeitä, kiinteistönhuoltoa tarjoavia yrityksiä sekä taloushallinnon palveluita.  

Järjestöt esittävät, että kuntien sidosyksiköiden ulosmyyntiraja tulee alentaa nollaan ilman toimialakohtaisia poikkeuksia. Muutos ei estäisi sidosyksiköitä myymästä palveluitaan omistajilleen eli kunnille. Muutos estäisi kuitenkin myymisen ilman kilpailutusta.

Elinkeinoelämä esitti kannanoton yhteydessä teesinsä reilun kilpailun turvaamiseksi. Lue teesit tästä.

Yrittäjät: Kuntien täytyy vetäytyä markkinoilta, jos syntymässä yksityistä tarjontaa – Katso myös muut esitykset

Yrittäjät nostaa esiin tasapuolisempaan kilpailuasetelmaan yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan välille liittyviä muutostarpeita Elvy Suomi -ohjelmassaan. Ohjelmassa SY esittelee 100 toimenpidettä hallitusohjelman tarkistamiseen ja yhteiskunnan uudistamiseen.

Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Janika Tikkalan kertoo, että sidosyksiköltä tehtävät hankinnat jäävät piiloon avoimelta kilpailulta ja muiden kuin kuntayhtiöiden ulottumattomiin. Esimerkkinä tällaisesta toimialasta Tikkala mainitsee taloushallinnon palvelut.

– Kunnan kannattaa luoda yrittäjille mahdollisimman hyvät edellytykset toimia ja kasvaa. Yrittäjät suosittelee, että kunta hankkisi palvelut ja tuotteet avoimesti markkinoilta kilpailutuksilla, Tikkala nostaa esiin.

Avoimen kilpailun edistämiseksi Suomen Yrittäjät esittää Elvy Suomi -ohjelmassaan:

Esitys 44. Kuntien täytyy siirtymäajan kuluessa vetäytyä järjestelmällisesti markkinoilta, joilla on tai joille on todennäköisesti syntymässä yksityistä tarjontaa. Kunnan toimialaa koskevaa sääntelyä on selkeytettävä niin, että se rajoittaisi tiukemmin kuntien toimimista markkinahäirikkönä.

Esitys 81. Maakunnan toimialaan on esitetty oikeus harjoittaa vähäriskistä sosiaali- ja terveystoimeen ja pelastustoimeen liittyvissä tukipalveluissa. Tämä olisi huolestuttava kehityssuunta palvelumarkkinoiden kehittymiselle j yrittäjyydelle. Mahdollisuus on poistettava.

Tästä Kuntien liiketoiminta: raportti kuntien yhtiöistä, liikelaitoksista ja muun liiketoiminnan luonteisen toiminnan laajuudesta ja organisoinnista

Kaavion lähde: Kuntien liiketoiminta: raportti, alkuperäinen lähde: Tilastokeskus

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kaksi kupolia -ravintolan yrittäjäpariskunta häärii edelleen keittiössä entiseen tapaan. Viime viikolla Nelosella nähty Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki -sarjan jakso esitteli vaasalaisravintolan yrittäjät, jotka ovat yrittäneet myydä ravintolaa huonolla menestyksellä.

Ravintola ei itse hakenut mukaan, vaan ohjelman tuottaja oli saanut vinkin tuttavaltaan.

– Mietittiin kyllä vähän aikaa, lähdemmekö mukaan. Kokonaisuutena kokemus oli kuitenkin kiva, Paula Iijalainen kertoo.

Iijalainen pyörittää ravintolaa yhdessä puolisonsa Harry Wolffin kanssa. Pariskunta on halunnut myydä ravintolan, koska molempien terveys on alkanut reistailla.

– Alkuperäinen syy myynnille oli miehen eläkeikä. Hänelle on tehty leikkauksia ja omat polveni ovat huonossa kunnossa. Tämä on kuitenkin melko raskasta työtä.

Kaksi kupolia sijaitsee paraatipaikalla Vaasan kävelykadun varrella. Tv:ssä nähty lopputulos antoi Iijalaisen mukaan lähes todenmukaisen kuvan siitä, mitä kuvauspäivien aikana tapahtui.

– Hans viipyi täällä neljä päivää. Lopputulokseen oli lisätty hieman showta mukaan, mutta niinhän se kuuluukin. Ihan kaikkea sellaista kuvauksissa ei tapahtunut, mitä tv:ssä annettiin ymmärtää.

Hans Välimäki kannusti ohjelmassa yrittäjiä luopumaan buffet-muotoisesta lounastarjoilusta ja siirtymään lautastarjoiluun. Vinkki ei saanut lopulta kannatusta.

– Suurin osa asiakkaistamme haluaa annostella ruuan itse, eikä keittiömme oikein sovellu lautastarjoiluun, Iijalainen perustelee. Hän toteaa myös, että ohjelmassa katuruokina myydyt hampurilaiset ja skagenit eivät sovellu ravintolan normaaliin lounastarjontaan.

– Ei ohjelmasta oikein jäänyt mitään konkreettisia vinkkejä meille.

"Lopputulos oli aika kiltti"

Yritys on edelleen myynnissä. Yrittäjät ovat saaneet yhden yhteydenoton, joka ei ole kuitenkaan johtanut sen pidemmälle.

Vaasan hankala koronatilanne näkyi etenkin lokakuussa, jolloin asiakkaita ei juuri ollut. Nyt tilanne on kääntynyt hieman parempaan paikallisen epidemiatilanteen helpotettua.

– Lokakuussa kaupungilla ei juuri ihmisiä liikkunut. Vaikka asiakkaita on nyt enemmän, ei olla lähelläkään normaalia, Iijalainen jatkaa.

Kokemus tv-ohjelmasta jäi kaikesta huolimatta plussan puolelle.

– Kannustan lähtemään mukaan, jos sellainen mahdollisuus tulee. Meidän kohdalla ohjelma tehtiin hieman eri lähtökohdista, kun tavoitteena oli saada ravintola myyntikuntoon. Siksi lopputulos oli aika kiltti moneen muuhun jaksoon verrattuna. Joissain paikoissa on jouduttu esimerkiksi siivoamaan hirveästi, meillä oli paikat kunnossa.

Kuva: Ruutukaappaus / Nelonen Media

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Leireillä yrittäjät ideoivat palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen Suomen Yrittäjien Sypoint Oy:lle uusia liiketoimintaideoita helpottamaan suomalaisten pk-yrittäjien arkea. Mukana oli erilaisia ja eri-ikäisiä yrittäjiä ympäri Suomen.

– Yrittäjien palvelulupaus on auttaa pk-yrittäjiä arjessaan. On tärkeää, että Yrittäjien palveluyhtiö Sypointin toiminta on myös sellaista, että sen tarjooma mahdollisimman hyvin auttaa yrittäjiä heidän arjessaan, sanoo Sypoint Oy:n toimitusjohtaja Taru Jussila.

Tällä hetkellä Sypoint järjestää Yrittäjien valtakunnallisia tapahtumia, kustantaa Yrittäjämedioita ja järjestää erilaisia koulutuksia ja webinaareja sekä myy palkitsemistuotteita.

Mistä apua liiketoiminnan kehittämiseen?

Innovointileirit järjestettiin marraskuussa verkossa ja pienimuotoisesti yhteenkokoontuen.

– Kipupisteiksi leireillä nousivat liiketoiminnan kehittäminen, siihen tarvittava sparraus ja muu apu sekä IT-haasteet, kertoo leirien toisena ohjaajana toiminut Jussila.

Moni yrittäjien leireillä ideoimista uusista palveluista oli sellaisia, että ne kokoavat asiantuntemusta yhteen ja välitettäväksi eli myös tuovat pienille yrittäjille lisää ansaintamahdollisuuksia.

Leirejä vetänyt yrittäjä, palvelumuotoilija Kirsi Kaunissaari piti työpajoja hyvänä tapana tutustua muotoiluajattelun perusteisiin ja luovaan ongelmanratkaisuun. Yrittäjät oppivat työpajoissa muotoiluajattelun soveltamista käytännössä ja samalla ideoitiin Sypointille palveluja, jotka perustuvat aitoon asiakasymmärrykseen: yrittäjien tarpeisiin.

– Tärkeinä asioina työpajoissa nousi esiin esimerkiksi yrittäjien tarve tunnistaa ja tuotteistaa paremmin omaa osaamistaan sekä osaamistarpeiden tunnistaminen ja kouluttautuminen. Myös verkostojen merkitys nousi esiin monista eri näkökulmista: esimerkiksi liiketoiminnan kehittämiseen kaivattiin sparrausapua myös muilta yrittäjiltä erilaisilta toimialoilta, kuvailee Kaunissaari.

7 ideaa – mikä on paras?

Lue, minkälaisia liiketoimintaideoita Sypointin mahdollisiksi uusiksi liiketoiminnoiksi syntyi. Vastaa sen jälkeen, mikä näistä ideoista auttaisi sinua yrittäjän arjessasi. Linkki kyselyyn löytyy ideoiden jälkeen.

1 Y-akatemia

Kolmetasoinen koulutuskonsepti: perus, jatko (ammattitutkinto) ja huippu (erikoisammattitutkinto). Huipputason suorittaneet toimisivat sparrausta kaipaaville yrittäjille liiketoiminnan kehittämisvalmentajina. Koulutus varmistaisi sparraajien ja mentoreiden tason sekä lisäisi yrittäjien kykyä kehittää omaa liiketoimintaansa.

2 IT-räätäli

Käytännönläheistä IT-neuvonta- ja asennuspalveluita pk-yrittäjän tarpeisiin. Riippumaton digilääkäri, jolta saa sekä koulutusta että apua.

3 Luova sparrauspalvelu

Online-ympäristössä toteutettavaa liiketoiminnan kehittämisen valmennusta. Kohderyhmänä jo jonkin aikaa toimineet yritykset, joiden liiketoiminta kaipaa kehittämistä.

4 Yrittäjien oma perintätoimisto

Yrittäjien perintäpalvelu hoitaisi perinnän korvausta vastaa jäsenyrityksien puolesta.

5 Y-hautomo

Yrityksille suunnattujen uusien ideoiden koti eli hautomo, joka auttaa nimenomaan pk-yrityksille suunnattuja digitaalisia palveluita. Samalla pk-yrittäjät saisivat käyttöönsä uusia, arkea helpottavia digitaalisia palveluita.

6 Mentoroiva paketointisparraus

Paketointisparraus auttaa lähinnä yksinyrittäjiä paketoimaan erilaisen liiketoimintansa ymmärrettävään muotoon. Pääasiassa yksinyrittäjille suunnattavaa mentorointia, joka alkaa yhteisillä luentojaksoilla verkossa. Eroaa ideasta numero kaksi sillä, että keskittyy lähinnä brändiin: miten paketoida yksinyrittäjän erilainen osaaminen ymmärrettäväksi ja myyväksi.

7 Pk-yrittäjien viestintätoimisto

Oma viestintä- ja tiedonvälityspalvelu, joka toteuttaisi pk-yrittäjien tiedotteiden laadintaa ja jakelua medialle.

Kerro meille, mikä näistä ideoista auttaisi sinua. Vastaa kyselyyn klikkaamalla tästä. Kyselyn yhteydessä on mahdollista esittää liiketoimintana toimivaa palvelua, joka auttaisi sinua vielä näitäkin ideoita enemmän.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kustannustuen toisen kierroksen haku alkaa joulukuun lopussa. Kuten kesän ensimmäisellä kierroksella, tuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut koronapandemian vuoksi. Se on tarkoitettu muun muassa palkkakuluihin ja vuokriin. Tukea haetaan ensimmäisen kierroksen tavoin Valtiokonttorin verkkopalvelusta.

Toisella kierroksella kustannustuen ehdot muuttuvat muun muassa niin, että liikevaihdon minimialaraja poistuu. Lisäksi tukikausi pitenee viiteen kuukauteen.

Edellisessä kustannustuessa tukikausi oli kaksi kuukautta (huhti- ja toukokuu). Toisella kierroksella tukikausi alkaisi  1. kesäkuuta ja päättyisi lokakuun loppuun.

Vastauksia yleisimpiin kustannustukikysymyksiin

Koskeeko kustannustuen toinen kierros yksinyrittäjää?

Tuki koskee kaikkia yrittäjiä ja yritysmuotoja.

Onko tapahtuma-alaa huomioitu mitenkään erityisesti nyt?

Kaikkia toimialoja kohdellaan samojen kriteerien mukaan.

Jos sai edellisessä kierroksessa jo hylkäyksen, niin miksi kannattaisi edes hakea uudelleen?

Se ei ole este hakea tukea, vaikka viimeksi sitä ei saanut, koska tarkastelujakso on eri.

Miten jo muut saadut tuet huomioidaan tässä? Vähentävätkö ne tukisummaa?

Muita koronatukia ei yhteensoviteta, mutta kustannustuki otetaan huomioon siten, että jos siitä on saanut tukea kuluun, joka ulottuu uudelle tarkastelukaudelle, tähän samaan kuluun ei voi saada uudelleen tukea.

Jos sai kustannustukea kesällä ja yhä on vaikea tilanne, niin voiko hakea lisää?

Se ei ole este hakea tukea, koska tarkastelujakso on eri.

Mitä jos yrityksen liikevaihto on laskenut, mutta toimialan ei. Onko mitään mahdollisuutta hakea tukea?

Painavista syistä sellaisenkin toimialan yritys voi olla tukikelpoinen.

Voiko ammatinharjoittaja saada kustannustukea?

Tuki koskee kaikkia yrittäjiä ja yritysmuotoja.

Mihin kuluihin saatua kustannustukea voi käyttää? Onko ehtoja?

Tukea voi saada ainoastaan joustamattomiin kuluihin, joita yritys ei voi sopeuttaa, vaikka sen toiminta supistuu ja myynti vähenee. Tällaisia ovat esimerkiksi vuokrakulut, laite- ja esinevuokrat, käyttöoikeuskorvaukset, lisenssimaksut ja välttämättömät vuokratyövoiman kulut. Korvattaviin kuluihin ei lueta esimerkiksi aine- ja tarvikemenoja, uusia investointeja ja sellaisia palkkakuluja, joita on mahdollista supistaa.

Olen kuullut, että osa kustannustukea saaneista on velvoitettu maksamaan tukea takaisin? Miksi näin ja onko vaarana, että näin käy itsellekin?

Kustannustuki, kuten muutkin tuet, ovat takaisinperittäviä. Näin voi käydä esimerkiksi, jos hakijan ilmoittamissa tiedoissa on virheitä, joiden seurauksena tuki olisi myönnetty vastoin laissa olevia ehtoja.

Onko kustannustuen toisen kierroksen hakukriteereistä poistunut kohta "yksinyrittäjän toiminta ei tule olla tappiollista vuodelta 2019 tuen saamiselle"? Hain yksinyrittäjän tukea alkukesällä 2020. Hakemuksessani olleet kaikki perusteet (mm. liikevaihdon putoaminen yli 50 prosenttia 1.3–1.5.2020) täyttyivät lukuun ottamatta viime vuoden tulosta, joka oli noin 8000 euroa tapiollinen. Tukihakemukseni hylättiin. Mikä on arvio, saanko tukea toisella kierroksella?

Tältä osin kustannustuki ei ole muuttumassa. Lain mukaan "kustannustukea ei myönnetä yritykselle, joka on ollut 31 päivänä joulukuuta 2019 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 2 artiklan 18 kohdassa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys."

Onko tälläkin kierroksella vielä voimassa valmiiksi laadittu lista niistä hakijoista, jotka on jo päätoimialansa mukaan pudotettu pois tuen saajien joukosta?

Näin on esityksen mukaan nytkin, joskin tälläkin kertaa siitä voidaan poiketa painavista syistä (jos hakija pystyy osoittamaan selkeän syy-yhteyden pandemiaan).

Meillä on nyt mennyt ensimmäisiä TYEL-laskuja ulosottoon, koska toimialallamme ei pystytä lomauttamaan. Estääkö ulosotto kustannustukien saannin?

Kustannustukea ei myönnetä yritykselle, joka on ollut lain ehtojen mukaan "vaikeuksissa oleva yritys". Kustannustukea ei myönnetä myöskään, jos:

1) Yritys ei ole merkittynä ennakkoperintärekisteriin.

2) Yritys on laiminlyönyt verotusta koskevan ilmoittamisvelvollisuuden.

3) Yrityksellä on verovelkarekisteriin merkittyjä verovelkatietoja.

4) Yrityksellä on maksamattomia veroja perittävänä ulosotossa tai yritys on asetettu konkurssiin tai sitä koskeva konkurssiin asettamista koskeva asia on vireillä tuomioistuimessa.

Tämän mukaan ainoastaan "maksamattomia veroja perittävänä ulosotossa" on suoranainen ulosottoeste (olettaen, etteivät muut kohdat täyty). Lue lisää kustannustukiaiheesta täältä.

Kysymyksiin vastasi Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fin lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 210 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Asia on ollut esillä myös eduskunnassa. Kuntaministeri Sirpa Paatero (sdp) vastasi edustaja Sari Sarkomaan (kok) kirjalliseen kysymykseen koronaepidemiasta johtuvien suojavarusteiden käytön lisäkustannusten korvaamisesta hyvinvointipalveluita julkiselle sektorille tuottaville järjestöille ja yrityksille.

Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala kiirehtii nyt kuntien vastuunkantoa suojavälinekorvausten maksamisessa, sillä sote-yritysten kulut juoksevat koko ajan.

– Ministeri Paatero vastauksessaan totesi, että ”palvelunjärjestäjän (kunta tai kuntayhtymä) on viime kädessä vastattava suojainten saatavuudesta osana asianmukaista hoitoa”. Mielestämme nyt tulisi kerta kaikkiaan hallituksen tehdä selväksi suosituksensa, että kuntien on huolehdittava velvoitteensa.

STM on ohjeistanut kuntia jo aiemmin.

Yrittäjien mukaan jokaisen kunnan tulee korvata koronavirukselta suojautumisen lisäkustannukset palveluita tuottaville yrityksille ja yhdistyksille. Valtio on osansa tästä jo maksanut kunnille. 

– Nyt eri puolilla maata kuitenkin kustannuksia ei korvata. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa Eksote yksiselitteisesti kieltäytyi korvaamasta, Kujala kertoo.  

Kunnat saaneet korvauksensa, mutta… – Kujala: ”Josko nyt kunnat hoitaisivat velvoitteensa alihankkijoilleen?”

Kunnat saivat valtionosuuksia vuoden 2020 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana 8,1 miljardia euroa ja ne kasvoivat 20,7 prosenttia. Kunnat ovat Tilastokeskuksen lukujen mukaan pärjänneet vuoden 2020 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana hyvin verotulokertymällä katsottuna.

Valtio on korvannut kunnille ja sairaanhoitopiireille muun muassa henkilösuojainten lisääntynyttä käyttöä. Valtio on jo aiemmin tänä vuonna osoittanut kunnille eri lisätalousarvioissa 1,4 miljardin euron tukipaketin peruspalveluiden turvaamiseksi. Kunnille osoitetaan tukea koronavirustilanteessa vuosina 2020-2021 yhteensä 5,1 miljardia.

– Korvausten ansiosta monen kunnan ennustettu tilinpäätöksen alijäämä muuttuu jopa ylijäämäksi. Hienoa, mutta josko nyt kunnat hoitaisivat velvoitteensa alihankkijoilleen, Kujala sanoo.

– Pidän erikoisena, että jotkut kunnat jopa retostelevat julkisuudessa tekevänsä nyt ylijäämäisen tilinpäätöksen.

Anssi Kujala muistutti aiemmin yrittajat.fin uutisoidessa asiasta, että suojaimien tulee lähtökohtaisesti sisältyä palveluntuottajien kanssa tehtyihin hankintasopimuksiin.

– Tarvittaessa sopimukset pitää neuvotella uudelleen siten, että niissä sovitaan henkilösuojainten kustannusten korvaamisesta. Tähän ministeri Paaterokin vastauksessaan viittaa.

Hoitokotiyrityksessä koronasuojautumisen suorat kustannukset jo 100 000 euroa

Suojamateriaalien kulutus hyvinvointipalveluissa on moninkertaistunut koronapandemian aikana.

Helsinkiläisessä Hoitokoti Päiväkummussa koronasuojautumisen suorat kustannukset suojavälineisiin ovat olleet jo 100 000 euroa. Koronavirukselta suojautumisen aiheuttamista lisäkustannuksista hoitokotiyritys on saanut korvauksia vain muutamalta viikolta keväältä suu- ja nenäsuojusten osalta.

– Pandemian laskua yrityksellemme lisää se, että meillä on sairaspoissaoloja normaalia tilannetta enemmän, koska hoitajien tulee jäädä todella herkästi kotiin, Hoitokoti Päiväkummun toimitusjohtaja Anne Kangaskertoi yrittajat.fissä 20. marraskuuta.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Elintarviketeollisuusala on Suomen suurin kulutustavaroiden valmistaja. Työ- ja elinkeinoministeriön elintarviketeollisuuden toimialaraportin mukaan alan liikevaihto viime vuonna oli noin 11,2 miljardia euroa, jossa kasvua vuotta aiempaan oli 1,2 prosenttia.

– Vuosi 2019 oli ennätyksellinen vientivuosi. Merkityksellistä on se, että Kiinasta on tullut toiseksi suurin vientimaa, ja Kiinaan suuntautuva vienti kasvoi lähes 89 prosenttia, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimialapäällikkö Leena Hyrylä kertoi toimialaraportin julkistuswebinaarissa.

Suurimpia vientimaita ovat järjestyksessä Ruotsi, Kiina ja Viro. Elintarviketeollisuudessa vienti ja kansainvälistyminen nähdään keskeisenä kasvun mahdollistajana.

Elintarviketeollisuuden vähähiilisyystiekartta määrittää 75 prosentin päästövähennystavoitteen alalle

Alalla työskentelee kokoaikaisesti noin 34 000 henkilöä noin 1 800 yrityksessä. Lisäksi Suomessa toimii tuhatkunta lähiruokayritystä.

Noin 80 prosentissa alan yrityksiä työskentelee alle 10 henkilöä. Joka kahdeksas työpaikka löytyy elintarvikealalta. Raportin mukaan suurin osa, noin 36 prosenttia alan yrityksistä on leipomoalan yrityksiä.

Elintarviketeollisuuden vähähiilisyystiekartassa ala on asettanut toimialalle tavoitteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 75 prosenttia liikevaihtoon suhteutettuna vuoteen 2035 mennessä. Yhtensä 13 toimialaa on laatinut TEMin kanssa yhteistyössä vähähiilisyystiekartan. Tiekartat tähtäävät samaan tavoitteeseen kuin Suomen valtio, joka tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.

– Tunnistimme tiekarttatyössä seuraavia keinoja tavoitteen saavuttamiseksi: muun muassa energiatehokkuuteen liittyvät ratkaisut, siirtyminen ostoenergiassa vähäpäästöisempiin tuotantomuotoihin, raaka-ainetyö, pakkausmateriaaleihin liittyvät päästöt, omien suorien päästöjen vähentäminen, ja materiaalitehokkuus, eli jätteen ennaltaehkäisy ja parempi hyödyntäminen arvojakeina, Elintarviketeollisuusliiton vastuullisuus- ja ympäristöasioiden johtaja Anna Vainikainen kertoi webinaarissa.

Millaista vastuullisuustyötä tehdään ruohonjuuritasolla? – Case Alavuden Öljynpuristamo

Viljelijöiden aikoinaan perustama Alavuden Öljynpuristamo valmistaa tuotteita kylmäpuristamalla pääsääntöisesti 100 kilometrin säteeltä tulevasta raaka-aineesta.

– Tiedämme raaka-aineen alkuperän viljelijältä lähtien. Kylmäpuristusprosessissa siementä ei kuumenneta, ja puristus tapahtuu mekaanisesti. Kylmäpuristuksessa öljyn lämpötila on alle 40 astetta. Puristuksen jälkeen öljy suodatetaan, eli siitä erotetaan kiintoaines. Emme lisää mitään apuaineita prosessissamme, toimitusjohtaja ja yksi omistajista Hanna Yli-Kuha kertoo.

Tuotannossa ei synny hävikkiä, sillä öljyn suodattamisesta ylijäävä suodatuskakku on puristuksessa syntyvän rypsipuristeen tavoin valkuaisrehua, joka myydään rehuksi. Siemenen puhdistamisesta jäävä lajittelujäte käytetään lämpöenergiana.

Rypsi kasvina sitoo typpeä.

– Viljelyssä noudatetaan viljelykiertoa. Näin edistetään luonnon monimuotoisuutta. Viljelyn monipuolistamista pitäisi edistää esimerkiksi pölyttäjien kannalta.

Hanna Yli-Kuhan mukaan yrityksellä on vastuullisuuden peruselementit kunnossa. Kasvutavoitteitakin on.

– Käytämme pari miljoonaa kiloa rypsikasvia vuosittain, ja pyrimme kasvattamaan tuotantoa. Ensi syksynä uuden satokauden sato puristetaan uusissa toimitiloissa. Tilojen myötä pystymme rakentamaan prosessit mahdollisimman optimaalisiksi, ja huomioimme vastuullisuuden ja jäljitettävyyden asioita entistä paremmin tuotannossa.

Vienti kiinnostaa tulevaisuudessa. Alavuden Öljynpuristamon kylmäpuristetuilla rypsiöljyillä ja muilla tuotteilla, kuten levitteillä, on kotimaisuudesta kertova Joutsenmerkki. Tuotteita myydään ympäri Suomen.

–  Kun puhutaan vastuullisuudesta ja vastuullisesta kuluttamisesta, odotan, koska ihmiset oikeasti rupeavat miettimään, mitä se voisi tarkoittaa ruoan suhteen. Kun kerromme paikallisuudesta ja alkuperän jäljitettävyydestä, sitä arvostetaan.

Korona ei ole vaikuttanut kovin isosti neljä työntekijää työllistävään elintarvikeyritykseen.

Koronapandemian pitkittyminen heikentää elintarviketeollisuuden tilannetta ja hankaloittaa erityisesti foodservice-sektorille myyvien elintarvikeyritysten toimintaa, TEMin tiedotteessa todetaan.

Kuva: Alavuden Öljynpuristamon Hanna Yli-Kuha

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Ensi vuoden alusta myös eläkkeet ja etuudet, esimerkiksi Kelan maksamat, ilmoitetaan tulorekisteriin. Lue lisää aiheesta.

Muista myös, että Katso-tunnisteen käyttö päättyy vuodenvaihteessa. Katso-tunnisteen ja Katso-valtuuksien käyttö päättyy 31. joulukuuta. Jos hoidat veroasioita sähköisesti yrityksen tai yhteisön puolesta, siirry heti käyttämään Suomi.fi-valtuuksia.

Verovapaat matkakustannusten korvaukset on vahvistettu. Verovapaan kotimaan kokopäivärahan määrä on ensi vuonna 44 euroa, osapäivärahan määrä 20 euroa ja ateriakorvauksen 11 euroa. Verovapaa kilometrikorvaus on 44 senttiä kilometriltä.

Vuoden 2021 luontoisetuarvot on määrätty. Ravintoedussa on huomioitu koronapandemian vuoksi lisääntynyt etätyöskentely, ja aterian lisäksi lounaskorttia tai -seteliä voi käyttää aterian kuljettamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Ateriasta ja sen kuljetuksesta aiheutuneiden kustannusten yhteismäärä voi olla enintään 10,90 euroa ateriaa kohden.

Sähköautojen latausetu työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä on ehdotettu säädettäväksi verovapaaksi eduksi vuosille 2021–2025. Näissä tapauksissa edulle ei siten enää tarvitse laskea arvoa. Aiemmin edulle piti laskea erikseen arvo.

Työsuhdepolkupyöräetu on uusi verovapaa etu. Hallituksen esityksessä on esitetty, että työnantajan tarjoama työsuhdepolkupyöräetu säädetään työntekijälle verovapaaksi eduksi 1200 euroon saakka vuodessa. Polkupyöräetu olisi verovapaa vastaavin edellytyksin myös silloin, kun se olisi osana liikkumisen palvelupakettia. Käytetty etu vähentäisi työsuhdematkalipun verovapaata enimmäismäärää. Mikäli polkupyöräedun arvo on alle 1200 euroa vuodessa, työntekijälle ei käytännössä tule veroseurauksia, vaan etu on verovapaa.

Hyödyllisiä linkkejä

Tärkeät luvut 2021 

Tästä osiosta muun muassa yrittäjän eläkevakuuttamiseen liittyvät luvut. Yrittäjien eläkemaksu säilyy samalla tasolla kuin tänä vuonna eli alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla 24,10 prosenttia ja 53–62-vuotiailla 25,60 prosenttia vahvistetusta työtulosta.

TyEl-eläkevakuutus

Sairausvakuutusmaksu

Työttömyysvakuutusmaksu

Tapaturmavakuutus

Yritys- ja yhteisöasiakkaiden tärkeät päivämäärät (vero.fi)

Työnantajan maksamat korvaukset ja edut

Tästä osiosta yrittajat.fistä löytyy muun muassa lisätietoa Liikunta ja kulttuuriedusta, matkalasku- ja kuluselvityslomake (jäsenille), luontoisedut 2021 ja päivärahat 2021.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Uudet rajoitukset ovat vaikeuttaneet yrittäjien elämää. Epidemian hillitsemiseksi rajoitukset ovat ymmärrettäviä, mutta nyt ne osuvat monilla yrittäjillä pahimpaan myyntikauteen.

Ankeuteen saa pientä helpotusta työmarkkinatuesta, jota yrittäjien on edelleen mahdollista saada, jos kysyntä on heikentynyt koronavirusepidemian vuoksi. Voimassa olevan työttömyysturvalain muutoksen mukaan työmarkkinatukea voi saada kuluvan vuoden joulukuun loppuun, mutta hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen, jonka mukaan yrittäjän työmarkkinatukea voisi saada vuoden 2021 maaliskuun loppuun. Suomen Yrittäjät olisi toivonut voimassaolon jatkoa kesäkuun loppuun.

Marraskuussa julkistetun Yrittäjägallupin mukaan yrittäjän työttömyysturvan tarve on hieman lisääntynyt. Sitä kertoo hakeneensa 18 prosenttia yrityksistä, kun elokuussa osuus oli 15 prosenttia. Työttömyysturvaa ovat hakeneet tai ovat hakemassa eniten 1-4 henkilön yritykset ja kaupan alan toimijat. Heidän osuutensa hakijoista on 23 prosenttia.

Lue lisää: Yrittäjän väliaikainen työttömyysturva jatkuu maaliskuun loppuun – Fysioterapeutille tuki ollut korvaamaton, konkurssi olisi ollut vaihtoehtoinen tie

Ilmoittaudu työnhakijaksi

Jotta työmarkkinatukea voi saada, täytyy ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi. Myönteisen työmarkkinatukilausunnon saatuaan, yrittäjä voi hakea työmarkkinatukea Kelasta.

– Jos yrittäjä on aikaisemmin saanut työvoimapoliittisen lausunnon työmarkkinatuesta ja työnhaku on päättynyt, yrittäjän pitää ilmoittautua uudelleen työnhakijaksi ja hakea tukea. Työmarkkinatukea voi myös hakea, jos aikaisemmin annettu lausunto on voimassa, eikä yrittäjän työskentely ole palautunut päätoimiseksi, Työ- ja elinkeinoministeriön hallitussihteeri Eeva Vartio kertoo.

Työ- ja elinkeinotoimistot ovat antaneet lokakuun alkuun mennessä yhteensä noin 49 000 yrittäjälle työvoimapoliittisen lausunnon yrittäjän työmarkkinatuesta. Kela on maksanut syyskuun loppuun mennessä yhteensä noin 42 500 yrittäjälle työmarkkinatukea.

Kaikki myönteisen lausunnot saaneet eivät ole hakeneet työmarkkinatukea Kelasta ja sitä saavien määrä vaihtelee kuukausien välillä.

Oma selvitys tuloista perustana

Tuen saaminen edellyttää, että yrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt tai yritystoiminnasta saatava tulo jää alle 1089,67 euroa jokaista yrityksen yrittäjänä työskentelevää kohden. Työmäärän tai tulojen vähentymisen tulee johtua koronavirusepidemiasta.

Yrittäjä tekee itse selvityksen tuloistaan. Työ- ja elinkeinoministeriön kysymyksiä ja vastauksia -sivuilla kerrotaan, että yrittäjä voi ilmoittaa tuloarviona esimerkiksi kassaperusteisten tulojen ja menojen erotuksen lisättynä yrityksestä mahdollisesti nostettavilla palkoilla. Tulot ilmoitetaan bruttona.

Tulot ilmoitetaan Kelalle kuukausittain.

Yrittäjä saa ansaita tällä hetkellä 500 euroa kuussa ilman, että se pienentää työttömyystuen määrää. Jos etuus maksetaan neljän viikon välein, suojaosa on 465 euroa. Koronavirusepidemian takia suojaosaa on korotettu väliaikaisesti ja hallitus on esittänyt korotuksen jatkamista 31.3.2021 asti.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Muun muassa Helsingin Myllypurossa toimiva liikuntakeskus Arena Center on joutunut vaikeaan tilanteeseen Uudenmaan koronarajoitusten takia.

Arena Centerin toimipisteet ovat Suomen vilkkaimpia liikunta- ja vapaa-ajankeskuksia. Toimipisteet sijaitsevat Helsingissä Myllypurossa, Hakaniemessä ja Ruskeasuolla.

– Kaltaistemme liikuntakeskusten tilanne on vallitsevan epidemiatilanteen takia hyvin haastava. Arena Centerillä on kolme liikuntakeskusta Helsingissä, joissa on tilaa yhteensä noin 30 000 neliömetriä. Tiloista maksamamme vuokra ei todellakaan ole ihan euro tai kaksi neliöltä, joten siitä voi jokainen karkeasti laskea, ettei pelkät vuokrat ole ihan pieni summa. Kassavirta hiipuu ja kiinteät kulut ovat valtavat, joten yhtälö on todella vaikea, toimitusjohtaja Petteri Bergman sanoo.

Helsingin voimassa olevat koronarajoitukset kieltävät kaiken organisoidun harrastustoiminnan kaupungin tiloissa. Yksityisten toimijoiden suositellaan keskeyttävän kaiken sisätiloissa tapahtuvan harrastustoiminnan 30.11.–20.12. välisenä aikana. 

Arena Center tarjoaa vakiovuorolaisilleen mahdollisuuden olla käyttämättä vakiovuorojaan koronarajoitusten aikana. Lisäksi liikuntatiloissa velvoitetaan kaikki yli 15-vuotiaat käyttämään kasvomaskia. Arena Center on perunut omat salibandy ja futsal -turnauksensa loppuvuoden osalta sekä keskeyttänyt omat harrastesarjansa.

– Se, mitä toimintojen keskeyttäminen tarjoamiemme palvelujen osalta tässä tilanteessa tarkoittaa, on surullista. Kun yksityisen yrityksen toimintoja keskeytetään, seuraukset kantaa yrittäjä. Palvelujemme kohderyhmä on kuitenkin sama kuin verovaroista rahoitettavien vastaavien palvelujen, Bergman jatkaa.

"Rajoitusten tulisi olla tasapuolisia"

Bergman uskoo, että Arena Centerin nykyisillä rajoituksilla pystytään tarjoamaan turvallisia liikuntapalveluita.

– Olemme sopeuttaneet toimintaamme monella tapaa ja tehneet paljon erityistoimia halleilla turvallisen liikkumisen eteen. Näillä moninaisilla toimilla pyrimme maksimoimaan liikunnan hyödyt ja samalla minimoimaan siihen liittyvät riskit.

Jos rajoitukset jatkuvat ensi vuoteen, tilanne vaikeutuu ja edessä voi olla leikkauksia.

– Kannamme myös kovasti huolta henkilöstöstämme, sillä työ on vähentynyt niin radikaalisti. Liikunta-ala on yhteiskunnassamme hyvin merkittävä työllistäjä ja nykyiset rajoitukset johtavat väistämättä monessa yrityksessä yt-neuvotteluihin ja lomautuksiin.

Koronarajoituksia koskevaa keskustelua seuratessaan Bergman on huolestunut sen sävystä. Hän toivoo, että liikunnan merkitys tunnustetaan yhtenä tärkeänä osana korona-ajasta selviytymisessä.

– Nopeata ratkaisua tähän epidemiaan ei valitettavasti ole tulossa, joten meidän täytyy oppia elämään sen kanssa, eikä meillä ei ole varaa sulkea yhteiskuntaa. Liikunnan kiistämättömät terveydelliset hyödyt huomioiden itseäni mietityttää kovasti liikunta-alan tietynlainen demonisointi ja vaatimukset lähestulkoon kaiken toiminnan keskeyttämiseen, samaan aikaan kun esimerkiksi kauppakeskukset pullistelevat väkeä monin paikoin. Rajoitusten tulisi olla tasapuolisesti oikein mitoitettuja, tarkkaan kohdennettuja ja perustua faktaan. Käsittääkseni esimerkiksi urheiluseuroissa levinneitä tartuntoja ei ole toimintojen piirissä oleviin ihmismääriin nähden juuri lainkaan ja tartunnat on pääsääntöisesti saatu ihan muualta.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Palvelusetelit lisäävät merkittävästi asukkaiden vaihtoehtoja ja valinnanvapautta. Yrittäjien vuonna 2015 tekemän selvityksen mukaan palveluseteli säästää kustannuksissa noin 20 prosenttia. 

Uudenmaan Yrittäjät vaatii 26. marraskuuta julkistetussa kannanotossaan, että kuntayhtymät ja kunnat ryhtyvät viivyttelemättä valmistelemaan palvelusetelin käyttöönoton merkittävää laajentamista alueen sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. 

– Uudenmaan Yrittäjät on huolissaan, että Uudellamaalla, kuten muuallakin Suomessa, palvelusetelin käyttö ja käytön kokeilut ovat hiipumassa, vaikka asiakkaat ovat olleet niihin tyytyväisiä.  

Uudenmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Petri Graeffe korostaa, että palvelusetelijärjestelmän valmistelussa on tärkeää määritellä ne palvelut, mihin palveluseteliä kannattaa hyödyntää.

– Lisäksi tulee käydä vuoropuhelua ja tehdä yhteistyötä yrittäjien kanssa. On tärkeää tehdä oman tuotannon läpinäkyvä kustannuslaskenta ja sen avulla määritellä palvelusetelien arvo.

Keski-Uudenmaan alueella kotihoidon palvelusetelituottajien määrä tippui nollaan – Huoli palvelutarjonnan häviämisestä

Ykkös-Optiikka Oy ja Optimal Training Oy:n yrittäjä ja Mäntsälän kunnanvaltuutettu Eero Kokon mukaan Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymä (Keusote) määritteli palvelusetelin hinnan niin alas, että yrittäjät eivät lähteneet mukaan palveluntuottajiksi. Kokko toimii Mäntsälän kunnan tarkastuslautakunnan puheenjohtajana.

Keusote yhdistyi yhdeksi toimijaksi vuoden 2019 alusta. Keusote kuntayhtymään kuuluu kuusi kuntaa (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula).

– Käsitykseni on, ettei soteyhtymä osta yhdeltäkään pk-yritykseltä kotihoidonpalveluja. Fysioterapiapuolella on sama ongelma, sillä Keusoten tarjoama hinta on liian alhainen, eivätkä yrittäjät lähde sillä hinnalla mukaan, Kokko painottaa.

Keski-Uusimaa kuului Juha Sipilän hallituksen aikaiseen valinnanvapauskokeiluun vuosina 2017-2019. Eero Kokon mukaan silloin kotihoidossa oli toista tuhatta palveluseteliasiakasta. Nyt tilanne on aivan toinen. Keusote kertoo verkkosivuillaan käynnistäneensä Palvelusetelien kehittämishankkeen.

– Suurin ongelma nyt on, että julkinen sektori tuottaa kaikki palvelut ja vain rippeet ostetaan yksityisiltä. Muistutan, että sotealoja on useita kymmeniä, ei riitä, jos hammashoidon palveluita saa palvelusetelillä. Minua harmittaa, että olemassa oleva palvelutarjonta häviää.

Maakunnille tarvitaan velvoite noudattaa yhtä kustannuslaskennan mallia – Läpinäkyvyyttä kustannuksiin

Uudessa sotelakiesityksessä mainitaan, että hyvinvointialueiden välisiä kustannuksia tullaan vertaamaan keskenään, jotta saadaan selville tuotantohinnat.

– Lakiesitys ei kuitenkaan edellytä sitä, että vertailussa otetaan huomioon myös yksityisen palvelutuotannon kustannukset. On tärkeää, että sote-esitys velvoittaa yhteisen kustannuslaskentamallin käyttöönottoon, jotta voidaan verrata kaikkien palveluntuottajien hintoja, ja näin saada tuotantokustannukset kuriin, Yrittäjien kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikainen sanoo.

– Suomen etu on, että palvelut tuotetaan mahdollisimman edullisesti. Palvelusetelin arvo pitää määrittää sellaiseksi, että julkinen sektori pystyy sen samalla hinnalla tuottamaan. Ei yksityinen pysty palvelua liian alhaisella hinnalla tuottamaan ja silloin palveluseteliä ei voida hyödyntää, kuten Keski-Uudenmaan alueella on nähty. 

Vain yksi prosentti sote-menoista käytetään palveluseteleihin valtakunnallisesti. Palveluseteliin sisältyy aina asiakkaan maksama omavastuu.

SY: Maakuntien mahdollisuus tehdä vähäriskistä liiketoimintaa poistettava – ”Yhtiöitä perustetaan nyt eri puolelle Suomea”

Yrittäjät vaatii, että hallituksen sote-uudistusesityksessä maakunnalle esittämä mahdollisuus tehdä vähäriskistä liiketoimintaa, poistetaan.

Yrittäjät toi 26. marraskuuta elinkeinoelämän järjestöjen yhteisessä kannanotossa esiin kuntayhtiöihin liittyviä ongelmia.

Sote-esitys mahdollistaa niin sanotun vähäriskisen liiketoiminnan sote- ja pelastustoimeen liittyvissä tehtävissä.

– Tehtävät voivat olla käytännössä mitä vain, joko itse lääkäripalveluita tarjoavia yhtiöitä tai hyvinvointialueen tukipalveluita. Mitä useamman alueen yhteinen yhtiö perustetaan, sitä suuremmaksi sen volyymi kasvaa ja sitä enemmän se käytännössä syö tilaa markkinoilta, Matikainen selventää.

Yksityiset sosiaali- ja terveysalan yritykset työllistävät noin 80000 alan ammattilaista. Alan yrityksiä on noin 18200.

Lue lisää julkisista hankinnoista ja soteuudistuksesta  Elvy Suomi -ohjelmasta. Ohjelmassa SY esittelee 100 toimenpidettä hallitusohjelman tarkistamiseen ja yhteiskunnan uudistamiseen.

Esitys 39. Harvaan asutuilla alueilla ja saaristossa on turvattava ihmisten oikeudet peruspalveluihin hyödyntämällä monituottajamallia.

Esitys 75. Sote-lakiesityksen vaikutukset yksityisen sektorin toimintaedellytyksiin ja palvelumarkkinoiden kehittämiseen on arvioitava kunnolla huomioiden yli 18 000 sote-yrityksen merkitys osana palveluntuottajaverkostoa. Yksityisissä sote-yrityksissä työskentelee 80 000 henkilöä.

Esitys 83. Maakunnille tarvitaan velvoite noudattaa yhtä yhteistä kustannuslaskennan mallia, jotta palveluntuottajia kohdellaan tasavertaisesti ja saadaan aikaan aito kilpailu laadulla ja hinnalla.

Lue lisää: Yrittäjät: Jokaiselle oikeus palveluseteliin

Kuvassa Eero Kokko, kuvaaja: Juha Havukumpu

Toimitus 

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjät esittää, että valtio velvoittaa kunnat ja sairaanhoitopiirit huolehtimaan järjestämisvastuullaan olevien ostopalvelujen potilasturvallisuuden edellyttämien kustannusten korvaamisesta, kuten sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut.

STM on 14. huhtikuuta ja 30. kesäkuuta antanut suosituksia henkilösuojainten kustannusten korvaamisesta kunnan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osalta.

– Esitämme, että kunnat ja sairaanhoitopiirit korvaavat koronaepidemiasta aiheutuneet kustannukset yksityisille palveluntuottajille ministeriön suositusten mukaisesti, Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala painottaa ja jatkaa, jotta ohjeistus olisi riittävän selvä, esitämme tehtäväksi sen esimerkiksi valtioneuvoston asetuksella.

– Tähän on kerta kaikkiaan tultava nyt selvyys. Ei ole tarkoituksenmukaista, että eri puolilla maata asiaa tulkitaan eri tavoin. Yrittäjät ovat jättämässä muutamilla alueilla oikaisuvaatimuksia kielteisistä päätöksistä.

Vaihtoehtoisena keinona yrittäjäjärjestö näkee, että henkilösuojaimista aiheutuneet kustannukset korvaisi valtio suoraan yksityisille palveluntuottajille.

– Tällöin tämä euromäärä voitaisiin vähentää kuntien saamasta korvauksesta vähentämällä peruspalvelujen valtionosuutta vastaavalla määrällä.

STM suositellut kunnille suojavälineiden kustannusten korvauksia

Sote-yritykset ovat hankkineet runsaasti suojavälineitä ja näin vastanneet koronapandemian torjunnasta.

STM on kahdessa suosituksessaan antanut ehdotuksen henkilösuojainten kustannusten korvaamisesta kunnan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Ohjeen mukaan kustannusten korvaaminen perustuu ensisijaisesti palvelun järjestäjän ja tuottajan välisiin sopimuksiin.

– Mikäli sopimukset ovat tältä osin puutteellisia tulee palvelun järjestäjän (kunta tai kuntayhtymä) viime kädessä vastata suojainten saatavuudesta osana asianmukaista hoitoa, STM:n kesäkuinen ohje kuuluu.

– Tarvittaessa sopimukset pitää neuvotella uudelleen siten, että niissä sovitaan henkilösuojainten kustannusten korvaamisesta, Kujala muistuttaa.

Kujala: ”Valtion tukien tarkoitus ei ole ollut parantaa kuntien alijäämää vaan korvata pandemian kustannuksia”

Valtio osoittaa kunnille tukea koronavirustilanteessa vuosina 2020-2021 yhteensä 5,1 miljardia. Valtio on näin korvannut kunnille ja sairaanhoitopiireille muun muassa henkilösuojainten lisääntynyttä käyttöä.

– On selvää, että valtion maksamien tukien tarkoitus ei ole ollut parantaa kuntien tai kuntayhtymien alijäämää vaan korvata pandemiasta aiheutuvia kustannuksia, Kujala kirjoitti kuntaministeri Sirpa Paaterolle ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle 1. joulukuuta osoittamassaan kirjeessä.

Yksityisille palveluntuottajille ei ole kuitenkaan eri puolilla maata korvattu tasavertaisesti muun muassa suojausvälineiden hankinnasta aiheutuvia kustannuksia.

– Yrittävän aika loppuu, nyt on tultava selväksi se, aikovatko kunnat korvata suojausväline-kustannukset myös alihankkijoilleen. Tästä ei voi olla enää erilaisia tulkintoja eri puolilla maata.

Yrittäjät nosti korvausasian hoitamisen tapetille ensimmäisen kerran jo huhtikuussa. Yrittäjiin kuuluu 14 sotealan jäsenyrityksiä edustavaa toimialajärjestöä. Järjestöt ottivat viimeksi yhdessä kantaa korvauksiin 20. marraskuuta.

Eilen 1. joulukuuta yrittajat.fissä kerroimme: Yrittäjät: Suojavälinekulujen korvaukset yksityisille saatava selväksi – Kujala: ”Kunnat saaneet korvauksensa, mutta yksityiset eivät”

Helsinkiläisen Hoitokoti Päiväkummun yrittäjä-toimitusjohtaja Anne Kangas kertoi aiemmin koronasuojautumisen suorien kustannusten suojavälineisiin yltäneen jo 100 000 euroon hoitokotiketjussa. Koronavirukselta suojautumisen aiheuttamista lisäkustannuksista hoitokotiyritys on saanut korvauksia vain muutamalta viikolta keväältä suu- ja nenäsuojusten osalta.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Lapualainen, 17-vuotias Veeti Lahdensuo on ryhtynyt lukio-opintojensa ohella yrittäjäksi. Idea syntyi, kun hän seuraa Facebookissa sijoitusryhmää, jossa toinen käyttäjä kyseli, miten pienvarastoja tarjoaviin yrityksiin pääsisi sijoittajaksi. Lahdensuo hoksasi, että vastaava palvelu puuttuu eteläpohjalaiskaupungista kokonaan.

– Ehdotin isälle, että hän rakentaisi hallin rakennusalan yrityksensä oheen. Isä kuitenkin ehdotti, että minä lähtisin tekemään tätä toimintaa. Siitä lähdimme papan kanssa miettimään ja rakentamaan varastokoppeja. Olemme hänen kanssaan rakennelleet kaikenlaista, Lahdensuo kertoo.

Oma yritys, Varastohotelli, tuo kaivattua vaihtelua koronavuoteen. Lahdensuon piti lähteä vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin Illinoisin osavaltioon, mutta suunnitelma jouduttiin laittamaan jäihin koronavirusepidemian vuoksi. Harrastuksetkin ovat nyt tauolla.

Lahdensuon on kolmannen polven yrittäjä. Pappa, Martti Lahdensuo, on jäänyt eläkkeelle neljä vuotta sitten siirrettyään leipomonsa Hyväskän jälkipolvien pyöritettäväksi. Äidilläkin Satulla on parturi-kampaamo.

– Tiesin, mitä yrittäminen on. Ei ole työaikoja. Sanotaan, että yrittäjä saa määrätä työaikansa, mutta aina tulee asioita, joita pitää hoitaa kelloon katsomatta. Tämä on elämäntapa, toivottavasti minulle myös tulevaisuudessa.

Koulua ja bisneksiä

Tilat varastotoiminalle löytyivät lopulta nekin läheltä, isän Olli Lahdensuon, yrityksen varastotilasta, ja liiketoiminta pyörii isän yrityksen alaisuudessa. Oma halli vähentää toiminnan kuluja. Näin ollen isä hoiti myös toimintaan liittyvät kulut, Lahdensuo hoitaa itse muun toiminnan.

Suurin urakka toiminnan aloittamisessa oli viiden varastokopin rakentaminen. Nyt työ on pääasiassa ylläpitoa. Lahdensuo on käynyt aamulla kolaamassa varaston pihalta lumet. Koulussa opettajat ovat sallineet puhelimeen vastaamisen kesken oppituntien.

– Tämä yritys sopii hyvin opintojen oheen, kun en valmista mitään tuotetta, eikä tekeminen vaadi tiettyä aikataulua, Lahdensuo sanoo.

Liikeidea on kopioitu alan muilta toimijoilta. Hinnoittelu on sellainen, että se kattaa kulut, eikä tuottoa jää valtavasti. Vuokrasopimusmallia Lahdensuo katsoi isänsä vuokrasopimuksesta, joskaan siitä ei ollut kovin paljon hänen toiminnassaan apua.

Lisää ideoita

Varastohotelli ei jääne Lahdensuon viimeiseksi yritykseksi. Haaveissa on veneenrakennusyritys parhaan kaverin kanssa, sillä molempien perheillä on veneet ja asia lähellä sydäntä.

– Suomessa teollisuus on suhteellisen suurta. Olisi hienoa päästä johonkin yritykseen oppimaan ensin.

Lukion ja armeijan jälkeen, Lahdensuo aikoo hakeutua rakennusinsinöörin koulutukseen.

– Siellä oppii käyttämään ohjelmistoja, joilla veneitäkin piirretään. Jos venehommasta ei tulisikaan mitään, koulutuksen ja osaamisen turvin voi piirtää vaikka taloja, Lahdensuo miettii.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Matkailuyritykset ovat kärsineet koronaviruksesta poikkeuksellisen paljon. Myynti on vähentynyt 92 prosentilla Suomen Yrittäjien kyselyyn vastanneista matkailuyrittäjistä. 55 prosentilla näistä myynti on vähentynyt todella rajusti, yli 50 prosenttia. Tieto käy ilmi Suomen Yrittäjien matkailualan jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä. 

Koko yrittäjäjoukossa myynti on viime aikoina vähentynyt 55 prosentilla, kertoo puolestaan Yrittäjien Kantarilla loka-marraskuussa teettämä Yrittäjägallup. 

– Matkailussa tilanne on siis vielä huomattavasti huonompi kuin muilla aloilla, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo. 

Myynnin romahdus on johtanut laajoihin lomautuksiin matkailualan yrityksissä: kyselyyn vastanneista matkailuyrityksistä 55 prosenttia oli joutunut lomauttamaan työntekijöitään, kaikista yrityksistä 22 prosenttia. Vähennyksistä rajuimpaan eli irtisanomiseen jo joutunut turvautumaan 19 prosenttia matkailuyrityksistä.

Luontomatkailuyrittäjä: ”Matkailuyrityksillä, jotka sijaitsevat kauempana hiihtokeskuksista, tulee olemaan vaikea talvi”

Basecamp Oulangan yrittäjä Keijo Salenius on kovin pessimistinen odotuksissaan tulevasta talvesta.

– Nyt oletusarvo on se, että vain kitkutellaan, ja katsomme, mikä on tilanne toukokuussa 2021. Silloin rokote alkanee tehota Suomessa. Niillä pohjoisen matkailuyrityksillä, jotka sijaitsevat kauempana hiihtokeskuksista, tulee olemaan vaikea talvi.

25 kilometriä Rukalta sijaitseva hotelli- ja luontomatkailukeskus joutui irtisanomaan osan työntekijöistään maaliskuussa matkustusrajoitusten tultua voimaan. Yrityksen talven kysyntä on nojannut kokonaan ulkomaisten, muun muassa brittiläisten asiakkaiden, kysyntään. Basecamp Oulanka sijaitsee Oulangan kansallispuiston laidalla.

– Talvi on ihan tyhjä. Lokakuun syyslomaviikon jälkeen ei ole tullut rahaa sisään. Viime talvena meillä oli 12 ihmistä töissä, nyt on kaksi. Maaliskuussa piti päättää joitakin työsuhteita ja myös lomauttaa.

Yritys sulki ovensa marraskuun ajaksi.

– Suomen hallituksen linja on poikkeuksellisen päämäärätön: ei kerrota mitään pitkäaikaista tietoa matkustamisen rajoituksista. Aikajänteen pitää olla pidempi, että matkanjärjestäjät voisivat varata chartereita, tai ihmiset varata lentoja.

Yrityksen myydyin talviaktiviteetti on lumikenkäily kansallispuistossa.

Kehittämistuki oli korvaamattoman tärkeä – Katseet jo kustannustuki kolmosessa, sillä talvi tulee olemaan huono

Talvi on yrityksen pääsesonki, ja toinen sesonki on kesällä. Silloin työvoiman tarve on hieman talvea pienempi.

– Kesästä olemme älyttömän kiitollisia. Meillä kävi paljon suomalaisia asiakkaita. Meillä piti olla ulkomaalaisryhmiä, jotka peruuntuivat. Henkilökuntaa oli vähemmän töissä, sillä aktiviteetteja ei myyty yhtä paljon kuin ennen, vuonna 1995 perustetun yrityksen yrittäjä Keijo Salenius kertoo.

Saleniuksen mukaan Business Finlandin kehittämistuki on pitänyt heidät elossa.

– Käytimme tuen oppaiden palkkoihin, eli työllistämiseen. He muokkasivat tuotteemme uuteen tilanteeseen sopivaksi. Tämän piti olla 15:s vuosi brittiryhmien kanssa. Meille on tullut paljon kyselyjä ulkomailta, esimerkiksi saksalaisia olisi tulossa hirveästi, jos Suomen hallitus päästäisi heidät tänne.

Yrittäjä odottaa uutta kustannustukea, mutta pikemminkin kustannustuki kolmosta, sillä joulukuun lopulla haettavaksi avautuvan tuen vertailukuukaudet ovat kesä-lokakuu. Elinkeinoministeri Mika Lintilä on julkisuudessa puhunut kustanustuki 3:n valmistelusta. 

– Kohdallamme marras-tammikuu ovat huonoja. Liikevaihto putoaa talvikaudella ainakin 80 prosenttia.

SY: Yksi apukeino on lomautuksen 200 päivän säännön korjaus – Koronapoikkeuksia syytä jatkaa kesään asti

Moni matkailuyritys on joutunut vielä ylimääräisiin vaikeuksiin niin sanotun lomautuksen 200 päivän säännön vuoksi: Jos lomautus on kestänyt yli 200 päivää, niin kuin nyt koronapandemian takia monissa yrityksissä on, lomautettu työntekijä voi irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa. Työsuhde päättyy heti ja työntekijällä oikeus saada irtisanomisajan palkkansa samoin kuin hän saisi sen, jos työnantaja olisi irtisanonut hänet. Summa pitää maksaa heti. Sivukuluineen yhdelle irtisanotulle työntekijälle maksettava kertasumma voi olla lähellä 20 000 euroa. 

– Työpaikkoja säilyisi enemmän, jos lomautuksen 200 päivän sääntöä muutettaisiin, neuvontalakimies Iivari Järvinen Suomen Yrittäjistä sanoo. 

Koronakriisin takia vaikeuksiin joutuneita yrityksiä ja niiden työntekijöitä voi auttaa myös muilla keinoin. Yrittäjät ehdottaa, että jatketaan konkurssilain väliaikaisia muutoksia, lyhennettyä lomautus- ja yt-neuvotteluprosessia ja yrittäjän mahdollisuutta saada työmarkkinatukea kesäkuun 2021 loppuun. 

Tutustu Suomen Yrittäijen matkailualan jäsenyrityksille tekemään kyselyyn.

Kuva: Basecamp Oulanka

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kustannustuen tarve jatkuu vielä ensi vuoden puolelle. Kustannustuen kolmas versio on virkamiestasolla vireillä, sillä Lintilä viittasi kustannustukeen kaupan toimialan tulevasisuusselonteon webinaarissa.

Kustannustukea jaettiin ensimmäisellä kierroksella elokuun loppuun. Tukea kritisoitiin muun muassa siitä, että kriteerit ovat liian tiukat, ja suuri osa hakeneista yrityksistä jäi siksi ilman tukea.

Toinen versio kustannustuesta pyritään saamaan voimaan joulukuussa ja kustannusten haku avattaisiin joulukuun lopussa.

Suomen Yrittäjät on peräänkuuluttanut muun muassa toimialakohtaisten erojen ottamista huomioon tukijakson ajankohdan määrittämisessä. Monelle alalle kesäkuukaudet oli helpompi, mutta esimerkiksi tapahtuma-ala kärsi silloinkin. Marras-joulukuussa tautitilanteen pahentuessa rajoitukset ovat kiristyneet, ja useilla aloilla vuoden tärkein myyntikausi on vaikeuksissa. Siksi yhtä tiukkaa tukikautta ei ole järkevää määritellä. Myös yksinyrittäjätuki on tarpeen, ja se onkin valmisteilla.

Lue lisää Uusi ja paranneltu kustannustuki tulee – Yrittäjä: "Tuki on elinehto, jos matkailu ei ala elpyä"

Eri alojen toimijat kärsivät eri tavoin eri aikaan

Suomen Yrittäjien Kaupan ja palveluiden valiokunnan puheenjohtaja ja Halpa-Hallin toimitusjohtaja Janne Ylinen on samaa mieltä toimialariippumattomuudesta. Monilla kaupan alan toimijoilla on erityispiirteitä, joita ei voi yhteismitallistaa.

– Esimerkiksi ruokakauppa porskuttaa hyvin, mutta muotikauppa on ollut vaikeuksissa. Ravintola-, majoitus-, matkailu- ja tukkupuolella kynnetään syvällä ja tilanne pahenee vielä, kun rajoituksia tulee lisää. Monille niistä, jotka koronakeväänä lähtivät verkkokauppiaiksi, digitaalisuus ei ole tuonut helpotusta, sillä verkkokauppa vaatii työtä, kustannuksia ja kuluja. Tilanne on saattanut kurjistua entisestään, Ylinen kertoo.

Kauppiaiden tilanteet vaihtelevat myös alueittain. Pahasta tautitilanteesta kärsivällä alueella myynnit ovat saattaneet tipahtaa jopa puoleen. Erikoiskaupan toimijat esimerkiksi kauppakeskuksissa kärsivät puolestaan kokoontumisrajoituksista julkisissa tiloissa.

– Muutaman viikonkin huono tilanne voi olla kohtalokasta pk-yrittäjälle. Uskon, että keskustelu vuokranalennuksista alkaa jälleen. Tämä kaikki kertoo siitä, että apua tarvitaan edelleen, Ylinen sanoo.

Hän toivoo, että kustannustuen toista versiota tarkastellaan ja kolmatta versiota parannellaan niiden oppien pohjalta. Tuen tarve ei ole vielä ohi

– Uskon, että tukea tarvitaan vielä ainakin kaksi ensimmäistä neljännestä ensi vuodesta, hän ennustaa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kerroimme 6. marraskuuta, että Vakuutuslautakunta on antanut yksimielisen ratkaisun, jonka mukaan vakuutusyhtiö Pohjolaa suositetaan maksamaan ravintoloille korvauksia osasta koronaepidemian aiheuttamista rahallisista tulonmenetyksistä. Lautakunnan päätös on suositusluontoinen, eikä se velvoita Pohjolaa juridisesti maksamaan korvauksia.

Kesäkuun alusta alkaen rajoitukset perustuivat vakuutusehdoissa mainitun tartuntatautilain väliaikaiseen muutokseen. Tältä ajalta vakuutusyhtiö on lautakunnan mukaan korvausvelvollinen. 4. huhtikuuta, kun ravintolat suljettiin, sääntely tapahtui majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain puitteissa.

Reilu 30 ravintola-alan yrittäjää on viemässä kanteita vireille yhdessä vielä tämän vuoden puolella.

– Olemme nyt keräämässä alan yrittäjiä, jotka ovat valmiita nostamaan kanteen asiassa Pohjolaa vastaan. Tavoitteena on saada nämä kanteet vireille mahdollisimman nopeasti vielä tämän vuoden puolella. Jokainen asia on saatettava vireille omana asianaan, mutta tulemme pyytämään näiden käsittelyä yhdistettynä juttuna, viitasaarelaisen Hotelli Pihkurin ja toisen paikallisen ravintola-alan yrityksen yrittäjä Hanna Virtanen kertoo.

Vakuutuksenottajien ainoa keino oikeuksiensa vaatimiseksi on nyt kanteen nosto Helsingin käräjäoikeuteen.

– Meille oli hyvin suuri ihmetys, ettei Pohjola korvaa näitä. Tämä tulee satamaan muiden vakuutusyhtiöiden laariin, kun huomataan, että yksi vakuutusyhtiö ei korvaa vakuutusehtojensa mukaista vahinkoa.

Vakuutuslautakunnan suositusten noudattamatta jättäminen todella harvinaista

Hanna Virtanen on maksanut Pohjolan vakuutusta noin neljä tuhatta euroa vuodessa. Hän on hakenut korvauksia aktiivisesti, ja kirjoittanut Facebookissa yrittäjien ryhmässä asiasta levittääkseen tietoisuutta. Virtaselle on aivan viime päivinäkin tullut kymmeniä yhteydenottoja toisilta ravintola-alan yrittäjiltä.

– Uskon, että puhutaan hyvin merkittävistä korvaussummista. Liikevaihtomme on kuluvana vuonna tippunut 55 prosenttia vuoden takaisesta, muun muassa, koska emme ole voineet järjestää tapahtumia. Meille on kuitenkin aiheutunut niistä jo kuluja, Virtanen kertoo.

Ravintola-alalle tärkeä pikkujoulukausi jää lähes kokonaan tulematta.

Pohjola on päättänyt olla noudattamatta Vakuutuslautakunnan suositusta. Suomen Yrittäjien asiantuntija Karoliina Katilan mukaan lautakunnan ratkaisuja noudatetaan yleensä erittäin hyvin.

– Tämä on todella suuri pettymys kaikille niille yrittäjille, jotka ovat odottaneet Pohjolan vastausta ja korvauksien tuomaa helpotusta. Nyt tietysti osa yrittäjistä aikoo viedä asian eteenpäin käräjäoikeuteen.

Katila muistuttaa, että tässä tilanteessa korvauksista olisi valtava apu yrittäjille.

– Osa yrittäjistä on aktiivisesti edistäneet omaa korvausasiaansa, kun taas osa yrittäjistä on tyytynyt odottamaan tätä Pohjolan vastausta. Nyt monen pohdittavaksi tuleekin se, aikovatko he viedä asiansa tuomioistuinkäsittelyyn korvauksien saamiseksi.

Tiedetäänkö vielä mitään korvauksien suuruudesta?

– Tässä on kyse siitä, miltä ajalta yrittäjät tulevat vaatimaan korvauksia, onko vakuutuslautakunnan päätöksen mukaiselta ajalta vai onko aikaisemmalta ajalta, jolloin ravintolat laitettiin kiinni majoitus- ja ravitsemistoiminnan sääntelyn perusteella. Jos kanne kohdistuu kesäkuun jälkeiseen aikaan, tietenkin korvaukset tulevat olemaan pienempiä, mutta jos kohdistuvat aikaisempaan aikaan, niin ne voivat olla huomattavia.

Ravintolayrittäjien kanteita ajaa Asianajotoimisto Magnussonissa asianajaja Mika Laapotti.

– Asiakkaiden oikeus korvauksiin myös ajanjaksolta 16.3 -31.5 kannattaa saattaa oikeuden tutkittavaksi, Laapotti toteaa.

Hänen mukaansa Pohjola on viimeksi jättänyt noudattamatta vakuutuslautakunnan suositusta vuonna 2013.

Helsingin käräjäoikeus on ruuhkautunut, ja juttujen käsittelyajat venyvät vuoden mittaisiksi tällä hetkellä.

Aiemmin aiheesta: Vakuutusyhtiötä suositetaan korvaamaan koronamenetykset – Ravintolayrittäjä riemuitsee: "Olen valmis menemään oikeuteen asti"

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Valtioneuvosto on päättänyt, että epidemian leviämisvaiheessa olevien Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien ravitsemisliikkeet noudattavat 5. joulukuuta lähtien samoja rajoituksia, jotka ovat jo voimassa Uudellamaalla. Asetus on voimassa 15.12. asti, jonka jälkeen rajoituksista säädetään uudella asetuksella.

Riihimäen keskustassa Juomahuone Laitista pyörittävä Petri Härkönen odotti jännityksellä uusien rajoitusten julkistamista. Niissä ei kuitenkaan ollut mitään uutta Riihimäen alueelle.

– Ei tässä tullut meille lisärajoituksia, mikä on toisaalta hyvä. Kyllähän tässä joutuu menemään koko ajan tautitilanne edellä. Pulinat pois, hän kommentoi.

Taloudellisesti Härkönen on ollut haastavassa tilanteessa jo pitkään, kuten moni muukin ravintolayrittäjä.

– Näin se on, mutta en tietenkään ala pullikoimaan rajoituksia vastaan. Tautitilanne määrää.

Hän kiittelee asiakkaita vastuullisesta käytöksestä ravintolassa mutta samaan hengenvetoon myöntää, että tällä hetkellä väkeä on liikkeellä varsin vähän.

– Ihmiset välttävät tarpeetonta kokoontumista kaikkialla, myös ravintoloissa. On sääli, että etenkin nuorison juhliminen siirtyy nyt lain ulottumattomiin eli yksityisiin tiloihin, valvomattomiin olosuhteisiin.

Leviämisvaiheessa tiukemmat rajoitukset, huoltoasemat eivät mukana

Ravitsemisliikkeet Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaalla saavat olla auki klo 23 saakka, ja ne saavat avata ovensa sulkemisen jälkeen uudelleen aikaisintaan klo 05. Niin sanottu yökahvilatoiminta siis loppuu.

Petri Härkönen päätti jo aikaisemmin syksyllä, ettei hän lähde muuttamaan yöllistä toimintaa yökahvilaksi.

– Meillä se ei olisi toiminut. En nähnyt sillä mitään lisäarvoa.

Edellä mainituissa maakunnissa ravitsemisliikkeiden anniskelu päättyy iltakymmeneltä. Aukioloaikojen rajoitukset eivät edelleenkään koske huoltoasemien yhteydessä toimivia ravintoloita.

Ravintoloissa, joiden päätoimialana on alkoholin anniskelu, käytössä on puolet asiakaspaikoista. Ruokaravintoloissa asiakaspaikoista voidaan käyttää 75 prosenttia.

Valtioneuvoston mukaan leviämisvaiheessa ravitsemisliikkeiden rajoitukset ovat nyt niin tiukat, kuin eduskunnan hyväksymä tartuntatautilaki sallii.

Kiihtymisvaiheessa oleville alueille tiukempia rajoituksia

Kiihtymisvaiheessa olevien Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien ravitsemisliikkeissä alkoholin anniskelu on kaikissa ravitsemisliikkeissä sallittu kello 7-22 välillä. Ravintola, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, saa olla auki kello 24-23. Tällöin käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muut ravintolat saavat olla auki 01-24 välillä ja käytössä saa olla 75 prosenttia asiakaspaikoista.

Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Lapin ja Ahvenanmaan maakunnissa ei edelleenkään rajoiteta ravintoloiden asiakaspaikkoja. Alkoholia saa anniskella 7-24 välisenä aikana. Ravintola, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, saa olla auki 02-01 välillä. Muiden ravintoloiden aukioloaikoja ei rajoiteta.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 85 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kuluttajien luottamus verkkokaupan toimijoihin on parantunut muutaman viime vuoden aikana. Digitaalisiin palveluihin ja ohjelmistoihin keskittynyeen TietoEvryn Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa toteuttama kysely osoittaa, että suomalaisista vastaajista 77 prosenttia kokee verkko-ostamisen erittäin tai melko turvalliseksi. Vuonna 2018 vastaava osuus oli 69 prosenttia.

Kyselyyn vastasi yhteensä 3 093, joista Suomessa oli 1 046,  Ruotsissa 1 000 ja Norjassa 1 047.

Tämän vuoden jouluostokset kohdentuvat vahvasti verkkokauppoihin. Asiaan vaikuttaa toki koronakriisi, mutta Kaupan Liiton selvityksen mukaan nousua oli jo viime vuonna 12 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Kaupan liiton keväällä julkistaman selvityksen mukaan suomalaiset ostivat digitaalisesti vähittäiskaupan tuotteita koti- ja ulkomailta vuonna 2019 4,5 miljardilla eurolla. Lisäksi 60 prosentissa Suomessa tehtävistä verkko-ostoksista lähetys tulee kotimaasta.

– Verkkokauppa on vakiinnuttanut asemansa Suomessa. Jouluostokset siirtynevät yhä vahvemmin verkkoon. Se, miten paljon kasvua tulee koronan myötä, on vielä auki. Luotettavan ja luotettavaksi koetun verkkokaupan rakentaminen näyttäisi jossain määrin nousseen kauppiaiden agendalle, TietoEVRYn tietoturvaliiketoiminnan johtaja Maria Nordgren sanoo.

Verkkokauppa vahvistuu, kivijalassa kohtaamisia

Verkkokauppa ja digitaalinen asiointi vaatii satsauksia ja työtä. Tietoturva ja -suoja-asiat vaativat jatkuvaa kehitystyötä ja valppautta. TietoEVRYn näkemyksen mukaan asiakkaat haluavat tulla kohdatuksia myös kivijalkakaupassa, eli kaikkia asiakaspalvelun kanavia täytyy kehittää.

Suomalaisista neljännes ei lainkaan tai juurikaan kaipaa tavallisessa kaupassa käymistä samalla lailla kuin ennen koronakriisin alkua. Esimerkiksi kategorioissa muoti ja jalkineet, urheilu- ja vapaa-ajan varusteet, kodin elektroniikka ja kauneus- ja terveystuotteet yli puolet suomalaisista kyselyyn vastaajista aikoo pandemian jälkeenkin jatkaa verkko-ostamista samalla tasolla kuin nyt pandemian aikana.

Samanaikaisesti vaikuttaa siltä, että suomalaisten totutut tavat verkko-ostamisessa vaativat paljon muuttuakseen. Suomalaisista 38 prosenttia kaipaa ostosten tekemistä tavallisessa kaupassa samalla lailla kuin ennen korona-aikaa. Ruotsissa vastaava luku on 27 prosenttia ja Norjassa 26 prosenttia.

– Korona-aika on nostanut verkkokauppaa ja tämä kasvanut osuus säilynee suurena pandemian jälkeenkin. Digiloikassa edetään harkiten. Suomalaiset haluavat mahdollisuuden hyödyntää itselle sopivia niin verkossa kuin perinteisissä kaupoissa. Kauppiaille tämä tarkoittaa merkityksellisen asiakaskokemuksen rakentamista ja kehittämistä kaikissa kanavissa ja asiakaspolun vaiheissa. Mahdollisesti jopa liiketoimintamallien uudelleen miettimistä. Keskittyminen vain kivijalkaan tai verkkoon voi kopsahtaa omaan nilkkaan, TietoEVRYn vanhempi konsultti Nicolas Romi sanoo.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Kestävän suomalaisen muotoilun ja muodin verkkokauppa Paloni Oy toimii kesäisin pop up -myymälänä Fiskarsissa. Yrittäjä Minna Särelä on iloinen siitä, että kuluttajien tietoisuus omista ostovalinnoista ja niiden merkityksestä pienyrittäjälle on kasvanut. 

– Ostohalukkuus on kasvanut. Mutta tapahtumat ja myyjäiset ovat perinteisesti joulun isoin myyntikanavamme, ja se jää vajavaiseksi tänä vuonna.

Palonin joulukauppa toimii Turussa Brinkkalan talossa Taito Shopin yhteydessä. Brinkkalan talo on Vanhan Suurtorin kupeessa. Tapahtuman järjestäjä Turun Suurtorin keskiaika ry ilmoitti keskiviikkona 2. joulukuuta joulumarkkinoiden peruuntumisesta sen jälkeen, kun Lounais-Suomen Aluehallintovirasto oli ilmoittanut uusista rajoitteista.

– Käytännössä se syö suurimman osan asiakasvirrasta, sillä joulumarkkinat tuovat ihmiset paikalle. Ilmoitus tuli niin lyhyellä varoitusajalla, ettei ole mahdollista muuttaa suunnitelmia, sillä investoinnit tähän myyntikanavaan on jo tehty, Särelä moittii.

Suomalaisen muodin ja asusteiden verkkokaupassa on haasteita.

– Yksi haaste on, että tuotteet ovat usein uniikkeja. Tuotteet ovat sellaisia, joita pitäisi päästä sovittamaan paikan päällä, sillä tuotteessa olennaista ovat tuntu ja istuvuus.

Särelällä oli Helsingissä kivijalkaliike vuosina 2011-2013.

Kesän matkailusesonki pelasti muuten heikon myyntivuoden – ”Katamme kesämyynnillä joulukaupan tappioita”

Palonin Fiskarsissa sijainneella kesäkaupalla meni hyvin. Kotimaiset matkailivat ympäri Suomea, myös Fiskarsissa.

– Kesäkaupalla meni hyvin Fiskarsissa, sillä katamme joulukaupan tappiota. Tämänhetkiset hallituksen koronatukitoimet laahaavat pahasti perässä.

Heinä-elokuun kassavirta pysyi tavoitteiden mukaisissa lukemissa, mutta loppuvuoden myynti jää Särelän mukaan tapahtumamyynnin peruuntumisen myötä puolet odotettua pienemmäksi.

Minna Särelä sai yksinyrittäjätukea alkukesästä. Lisäksi väliaikainen työttömyyskorvaus on ollut tärkeä apu.

Korona ja ihmisten sulkeutuminen rajoitusten myötä kotipiireihin on vaatinut pienyrittäjältä uusia keinoja tavoittaa asiakkaat. Särelä on tehnyt esimerkiksi livelähetyksiä Fiskarsin kaupalta.

– Olemme lisänneet someaktiivisuutta. Esittelen tuotteita ja niiden ominaisuuksia videoiden ja somen kautta. Rakensin keväällä verkkokaupan kokonaan uusiksi, ja nettiin siirretty valikoima moninkertaistui aiempaan verrattuna.

– Toivon, että korona-ajasta jäisi positiivisena muutoksena käteen se, että ymmärrettäisiin mahdollisuus äänestää omalla ostokäyttäytymisellä sellaisen yritystoiminnan puolesta, jonka halutaan jatkuvan.

Kaurilan Saunalla suhteellisen normaali joulusesonki koronasta huolimatta – Panostuksia on tänä vuonna lisätty

Kaurilan Sauna Oy on pyörittänyt vuodesta 2009 julkista saunaa, joka tosin suljettiin syyskuussa koronan vuoksi. Nyt saunarakennuksen omistajavaihdoksen myötä yleiselle saunatoiminnalle etsitään uutta rauhallisempaa sijaintia, esimerkiksi Läntiseltä Pukkisaarelta Seurasaaren kupeesta. Yritys valmistaa Kaurilan Sauna -merkillä luonnonkosmetiikkaa ja muita saunatuotteita.  

Joulumyynti on aiempina vuosina muodostanut 40-50 prosenttia helsinkiläisyrityksen liikevaihdosta, ja myös Tuomaan markkinat Helsingissä ovat olleet tärkeä myyntikanava. Yrittäjä Saara Heikkisen puoliso ja operatiivinen johtaja Jaakko Heikkinen kertoo heidän viime ja tänä vuonna panostaneen omiin joulumarkkinoihinsa, ja jättäytyneen pois Tuomaan markkinoilta. Kaurilan Sauna on mukana My o My -myymälän pyörittämässä jouluisessa kimppakauppa Xmas Garagessa Kampissa.

– Joulusesonki alkaa marraskuun alussa, kun kynttiläsesonki alkaa. Tänä vuonna kolmannes koko vuoden liikevaihdosta myydään marras-joulukuussa. Meille on tulossa suhteellisen normaali joulusesonki koronasta huolimatta.

Yrittäjät kertovat hyvän myynnin johtuvan keväällä uuteen iskuun viritetystä verkkokaupasta.

Syksyisten I Love Me -messujen peruuntuminen oli takaisku. Oma myymälä avattiin Munkkiniemeen 1,5 vuotta sitten.

– Yllättävän hyvin ihmiset ovat löytäneet myymälään. Pienet putiikit näyttävät olevan suosiossa.

– Tuomaan markkinat ovat todella merkittävä myyntitapahtuma niille käsityöläisille, joilla ei ole jälleenmyyjiä.

Isoja investointeja markkinointiin – Verkkokaupan hyvää kehitystä siivittänyt ”pitkäaikainen some-seuraajakunta sekä faniosasto saunan myötä”

Yritys työllistää viisi henkilöä yrittäjät mukaan lukien. Osa-aikaisia työntekijöitä on lisäksi viisi kiire- ja sesonkiavuksi. Oman tuotemerkin tuotteet tehdään käsin Helsingissä.

Jaakko Heikkisen mukaan vuosi on ollut mielenkiintoinen: yrittäjät ovat investoineet luonnonkosmetiikan sertifiointiin ja markkinointiin isolla kädellä.

– Yllättäen just tänä vuonna on tapahtunut paljon. Olemme panostaneet huomattavia summia tuotemarkkinointiin. Olemme kiihdyttäneet markkinointipanostuksia keväästä alkaen kohti joulusesonkia.

Yrityksellä on apuna markkinoinnin yhteistyökumppaneita. Panostukset on tehty sosiaaliseen mediaan ja google-markkinointiin.

Jälleenmyyjien määrä on kasvanut tänä vuonna. Iittala-yhteistyön kautta käsintehtyjä kynttilöitä myydään ympäri maailman. Iittalan kautta myynti on korona-aikana kärsinyt, koska Iittalalla on myymälöitä esimerkiksi lentokentillä.

Yritys vaihtoi osakeyhtiömuotoon toukokuussa 2019.

– Liikevaihtomme kasvaa viime vuodesta. Liikevaihtoarvio tälle vuodelle on 700 000 euroa. Kannattavuus pienenee investointien takia.

Verkkokaupan menestymisessä on auttanut pitkäaikainen seuraajakunta sosiaalisessa mediassa sekä ”faniosasto saunan myötä”.

Eioota ei jouduta myymään perustaja Saara Heikkisen puoliso Jaakko Heikkinen iloitsee:

– Meillä ei ole vieläkään toiminnanohjausjärjestelmää, vaan Saaralla on sellainen ihmeellinen vaisto, joka toimii.

*Joululahjavinkkejä voi katsoa Suomen Yrittäjien Yrittäjät #ostapieneltä -Facebook ryhmän Joululahjavinkit-ketjusta.

Aiemmin aiheesta (2018): Joulumyyjäiset ovat myyjille tärkeä sesonki – Joulutuotteiden valmistus alkaa kesäkuussa

Pääkuva: Kaurilan Sauna, kuvassa Jaakko Heikkinen ja Saara Heikkinen. Sisältösivun kuvassa Paloni Oy:n Minna Särelä.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi