Kela-korvausten kohtaloa on pohdittu valtioneuvoston asettamassa neljässä virkamiestyöryhmässä, jotka käsittelevät monikanavarahoituksen tulevaisuutta. Näiden työryhmien valmistelusta on kantautunut julkisuuteen tietoa, että yhtenä vaihtoehtona terveydenhuollon rahoituksen yksinkertaistamiselle olisi Kela-korvausten lakkauttaminen joko kokonaan tai osittain.

Tämä olisi lääkäripalveluyritysten mukaan suuri virhe. Sairausvakuutusjärjestelmän hyödyt hoidon saatavuuden parantamisessa ovat olleet merkittävät.

− Kela-korvauksen yhteiskunnallinen tavoite on vähentää painetta ylikuormittuneessa julkisessa terveydenhuollossa ohjaamalla osa palvelukysynnästä yksityiselle sektorille. Samalla järjestelmä säästää verovaroja, koska se ohjaa kysyntää palveluihin, jotka ihmiset kustantavat pääosin itse, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen kertoo.

Hoidon tarpeessa olevat siirtyisivät julkisen puolen jonojen jatkoksi

Varovaistenkin arvioiden mukaan 10−20 prosenttia nyt yksityisiä terveyspalveluita käyttävistä siirtyisi julkisen sektorin asiakkaaksi, jos Kela-korvaukset lakkautettaisiin.

− Todellisuudessa julkinen terveydenhuolto ei kuitenkaan pystyisi vastaamaan näin suureen kysynnän kasvuun, vaan hoidon tarpeessa olevat siirtyisivät jo valmiiksi pitkien jonojen jatkoksi, Partanen arvioi.

Kela-korvausten poistaminen lisäisi eriarvoisuutta, sillä siitä kärsisivät eniten pienituloiset ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat. Parempiosaiset pystyisivät hankkimaan tarvitsemansa terveyspalvelut työterveyshuollosta, yksityisten terveysvakuutusten avulla tai kustantamalla kaiken omasta kukkarostaan.

− Sairausvakuutusjärjestelmä parantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta, sillä jokaisen maksama sairausvakuutusmaksu on sitä suurempi mitä suuremmat ansiotulot hänellä on, mutta korvaussumma on kaikille sama, Partanen muistuttaa.

Lääkäripalveluyritysten mielestä Kela-korvausten lakkauttamisen sijasta sote-uudistuksen tavoitteita palvelisi paremmin se, että Kela-korvauksia nostettaisiin merkittävästi.

toimitus(at)yrittajat.fi

Finlandia-talon korona-aika on ollut muun tapahtuma-alan tavoin haastavaa.

Talo on normaalisti täynnä elämää, mutta koronan takia osallistujamäärät ovat olleet pieniä ja isoja tiloja ovat tarvittu muun muassa kuntavaalien ääntenlaskentaa, korkeakoulujen pääsykoetilaisuuksia ja lakkiaistilaisuuksia varten.

Tuleva syksy näyttää kuitenkin lupaavalta. Elokuu on vielä kysymysmerkki, mutta syyskuussa tilaisuuksien määrä nousee selvästi. Ellei uusia yllätyksiä koronan suhteen tule.

– Meillä on runsaasti varauksia tällä hetkellä loppuvuodelle. Nyt toivotaan, että asiakkailla on tahtotila toteuttaa fyysisiä tilaisuuksia, Finlandia-talon myyntijohtaja Johanna Vappula kertoo.

Kysyntä on kotimaisten asiakkaiden varassa, sillä kansainvälisiä tapahtumia ei ole kalenterissa lainkaan. Loppuvuonna nimenomaan kansainväliset asiakkaat ovat normaalisti hyvin edustettuina.

Vappulan mukaan kysynnän kannalta vilkkain kuukausi on tällä hetkellä marraskuu.

– Kaikki isoimmat kokoustilamme ovat silloin täynnä. Lokakuu ja joulukuu ovat hyvää vauhtia nousemassa yhtä vilkkaaksi, hän jatkaa.

Striimaus voi muuttaa tilaisuuksien järjestämisen

Finlandia-talossa on yli 30 kokoustilaa. Niistä suurimpaan, Finlandia-saliin, mahtuu 1700 ihmistä. Varauskirjassa on konsertteja, juhlia, yritystilaisuuksia ja muutama messutyyppinen tapahtuma. Joukossa on myöas yritysten omia seminaareja, muun muassa Suomen Yrittäjien järjestämä Kunnallisjohdon seminaari lokakuussa. Viihteellisistä tilaisuuksista Vappula mainitsee muun muassa useamman stand up -illan.

Hän muistuttaa, että tilanne elää jatkuvasti. Merkittävä muutos aikaisempaan on tilaisuuksien mahdollinen striimaaminen.

– Aikaisempaa useamman asiakkaan kanssa mietitään nyt, striimataanko tapahtuma. Tämä saattaa merkitä pysyvämpääkin muutosta tilaisuuksien järjestämisessä. Striimaus muuttaa tilaisuuden kokoa ja paikalla olevien osallistujien määrä mahdollisesti pienenee.

Toisaalta verkkotapahtuman ottaminen osaksi fyysistä tilaisuutta saattaa tuoda mukaan myös uusia kävijöitä, jotka eivät muutenkaan tulisi paikan päälle.

Vappula ei epäselvästä tilanteesta huolimatta usko, että isojen tilojen varaaminen kääntyisi pysyvään laskuun tulevaisuudessa.

– Tilojen tarve tulee olemaan iso jatkossakin. Ihmisten kokoontumisten ja juhlimisen halu tulee pysymään ja esimerkiksi konsertteja järjestetään taatusti koronan jälkeenkin.

Peruutusehdot kiinnostavat varaajia

Koronatilanne ei ole suoraan vaikuttanut tilavuokrien hintoihin, mutta peruutusehdoista ja muun muassa maksuaikatauluista keskustellaan nyt enemmän.

– Asiakkaat kysyvät maksujoustoista. Se kuvastaa osaltaan epävarmuutta siitä, uskalletaanko syksyllä toteuttaa tilaisuuksia. Peruutusehdoissa olemme joustavampia kuin tavallisesti jos käy niin, että varaus joudutaan perumaan koronan takia. Tämä näyttää olevan alalla yleinen linjaus, jotta luodaan rohkeutta toteuttaa tilaisuuksia, Vappula sanoo.

Samaan aikaan Finlandia-talon henkilökuntaa on koulutettu vastaamaan asiakkaiden uusia tarpeita. Turvavälit ja hygienia vaativat muutoksia käytännön järjestelyihin. Tiloja joudutaan kalustamaan eri tavalla kuin aikaisemmin, jotta turvavälit toteutuvat. Tämä voi vaatia isomman tilan varaamista.

– Voi olla, että tapahtumaa varten joudutaan ottamaan käyttöön useampia tiloja tai vastaavasti pienentämään alkuperäistä osallistujamäärää. Tilan kasvattaminen ei kuitenkaan suoraan vaikuta hintaan, Vappula kertoo.

Finlandia-talon vuodenvaihteessa alkava perusparannusprojekti kestää vuoden 2024 alkusyksyyn asti. Sillä aikaa talo palvelee uudessa puurakenteisessa tapahtumakeskus Pikku-Finlandiassa (kuvassa), joka on nyt rakennusvaiheessa ja valmistuu tämän syksyn aikana.

Kuva: Finlandia-talo

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Korona-aika on kohdellut kaltoin monia kuntosaliyrittäjiä. Ex-voimamies ja pitkän linjan yrittäjä Jouko Ahola myöntää, että huonosti on mennyt. Hän pyöritti vielä keväällä kahta kuntosalia Hämeenlinnassa. Äskettäin toinen niistä myytiin, mikä osaltaan helpottaa taloudellista tilannetta.

– Sekin myynti piti tehdä tappiolla, Ahola myöntää.

Tukea hän on saanut kriisin keskellä vuokranantajasta. 

– Ainoat, jotka ovat tulleet vastaan, ovat vuokranantajani ja vakuutusyhtiö. Ne ovat kohdelleet vuokralaistaan hyvin. Pankin kanssa ollut sen sijaan ollut ongelmia. En ole saanut maksuaikaa siinä määrin kun se olisi taloudellisesti ollut mahdollista ja mistä olisin voinut suoriutua.

Taloudellisen ahdingon takia Aholan piti myydä kaksi sijoitusasuntoaan, joista toinen oli säästetty eläkepäivien turvaksi. Auto vaihtui halvempaan.

– Pankin mielestä minulla oli liikaa vastuita. Sieltä sanottiin, että asunto on myytävä hinnalla millä hyvänsä tai sitten se pakkohuutokaupataan.

Vaikeuksista huolimatta Ahola päätti keväällä laajentaa kuntosaliaan, kun siihen tuli mahdollisuus samasta kiinteistöstä vapautuneen tilan myötä.

Hämeenlinnan Tiiriön kuntosaliin rakentuu parhaillaan toiminnallisen harjoittelun siipi, jolla Ahola houkuttelee etenkin crossfitin harrastajia.

– Jos ja kun ajat paranevat, sille on käyttöä. Muussa tapauksessa hakkaan vain päätä seinään.

Kustannustukea Aholan yritys ei ole saanut.

– Pääsyynä oli väärä toimiala. Päätoimialaksi oli merkitty rakentaminen, josta en ole käytännössä saanut tuloja vuoden 2017 jälkeen.

Kiitokset kirjanpitäjälle

Yrittäjyys ei ollut Aholalle nuorena selkeä valinta, vaan se osoittautui parhaaksi tavaksi toimia. Voimamieskilpailuissa, erilaisissa esiintymisissä ja esimerkiksi elokuvarooleissa Ahola edusti itseään ja hoiti laskutuksen toiminimen kautta. Hän on edelleen toiminimiyrittäjä.

Kun Ahola aloitti tosissaan rakennusalalla vuonna 2000, yrittäjyys oli jälleen kerran ainoa tapa toimia. Tuolloin hän hankki vanhoja asuntoja ja myi niitä kunnostettuina.

– Toiminta oli kuitenkin sen verran pienimuotoista, että katsoin toiminimen olevan paras valinta. Kun tarvitsin rahaa, käytin vakuutena omaisuuttani.

Käsillä tekemisen kulttuuri näkyy Aholan arjessa myös siten, ettei hän ole koskaan istunut tietokoneen ääressä.

– En ole eläissäni lähettänyt yhtäkään sähköpostia vaan sen on aina tehnyt joku puolestani, joko tyttöystäväni tai kirjanpitäjäni. Toisaalta olen tämän takia kivuliaasti oppinut, että sähköposteja olisi joskus ollut syytä lähettää. Pari kertaa olen joutunut riitelemään reklamaatiosta, jonka olen tehnyt vain suullisesti.

Ahola kiittää kirjanpitäjäänsä, joka on ollut korvaamaton apu.

– Yritykseeni on tehty kaksi isoa verotarkastusta. Molempien yhteydessä on sanottu, että jatka samaan malliin. Kaikki tämä on kirjanpitäjäni ansiota.

”Ilman virheitäni en olisi se, joka olen”

Yrittäjyys ei ole läheskään aina ollut Aholalle ruusuilla tanssimista. Silloin on tarvittu hyvä riskin- ja stressinsietokykyä.

– En ole koskaan miettinyt huomista enkä murehtinut menneitä. Menneelle ei voi mitään eikä tulevasta tiedä. Isona tukena ja turvana ovat olleet tietenkin elämänkumppanini Hanna sekä veljeni ja vanhempani. Jos joku asia on mennyt mönkään, siihen on saanut apua. Vastoinkäymiset ovat opettaneet sen, että asioiden murehtiminen ei auta vaan on mentävä eteenpäin ja yritettävä parhaansa.

Uransa aikana Ahola on kokenut paljon. Hän on saanut nauttia ammattiurheilijan tähteydestä, elokuvarooleista kansainvälisissä tuotannoissa sekä tavallisesta yrittäjän arjesta.

– Etenkin kilpailuaikoinani kuulin monesti niitä ”kyllä mäkin jos” -lauseita. Olen tehnyt paljon virheitä, mutta olen myös onnistunut. Ilman tekemiäni virheitä en olisi se, joka olen. Ainakaan minun ei tarvitse koskaan miettiä, mitä jos.

Seuraava haaste ja kokemus on luvassa syyskuussa, kun Aholan perheeseen syntyy toinen lapsi.

– Yksi asia on varma. En tule pitämään isyyslomaa enkä vapaita.

Korona-ahdinko ei ole murtanut yrittäjän selkärankaa. Aholan mittapuulla murheet voisivat olla isompiakin.

– Niin kauan kun terveys on kunnossa, pystyy tekemään asioita. Taloudelliset murheet ovat loppujen lopuksi pieniä.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

− Keksimme idean leipomosta kaverin kanssa helmikuussa koulussa. Saimme heti mahdottoman paljon tilauksia, Leo Monnet kertoo.

Leo ja Noora Mäkelä, 11, päättivät perustaa Leon leipomon ja ilmoittivat koulussa, että hakevat työntekijöitä.

− Järjestimme työhaastattelut ja saimme täydellisen kolmen hengen porukan työntekijöiksi. Nooran kanssa olemme pomoja, ja lisäksi pikkusiskoni ja Nooran pikkuveli ovat juniorityöntekijöitä.

Noora ja Leo ovat kehittäneet leipomon toimintaa kahdestaan, mutta ottaneet vastaan vinkkejä vanhemmilta.

− Saimme neuvoja esimerkiksi työaikojen järjestämiseen. Ensimmäisellä viikolla kaikki olivat torilla koko myyntiajan eikä myynnistä jäänyt paljoa jaettavaa palkkana. Nyt jaamme tunnit keskenämme ja palkkaa saa sen mukaan onko leiponut ja tuleeko torille.

Leipomon myyntipiste pystytetään Vaasan torille sunnuntaisin, jolloin siellä on ns. kirppispäivä. Tarkoitus on myydä elokuun loppuun saakka.

− Soitin kaupungille ja kysyin toripaikoista. Normaali myyntipaikka muina päivinä on niin kallis, ettei meillä ole siihen vielä varaa.

Kulinaariselle alalle

Leo kertoo yllättyneensä, kuinka paljon leipomon pyörittäminen vie aikaa. Kavereista he, jotka pääsevät, kokoontuvat Leon kotiin lauantaisin leipomaan monen tunnin ajaksi. Sunnuntaisin torimyynti kestää aamukahdeksasta puoli neljään.

− Parasta on, kun saa ihmiset hyvälle mielelle, kun he ostavat leivonnaisia. Saan tässä toteuttaa unelmaani, tykkään laittaa ruokaa ja leipoa. Se on hauskaa.

Mielenkiintoista on myös suunnitella tuotteita. Myyntilistalla on ollut jo suolaisina sämpylöitä, oliivileipää, juustomuffinseja, piirakoita sekä makeina kakkuja, keksejä, peltikakkua ja omenapiirakkaa. Kolmen viikon jälkeen on tullut voittoakin tarvikkeiden oston ja palkkojen maksun jälkeen.

Leo on harrastanut ruuan laittoa ja leipomista pienestä pitäen.

− Olin 4-vuotias, kun tein ensimmäisen lasagneni ja 4,5-vuotias, kun leivoin kakun.

Tulevaisuuden ammattihaaveetkin liittyvät ruokaan ja leipomiseen.

− Olen suuntaamassa kulinaariselle alalle. Unelmani on perustaa joko konditoria tai ravintola.

Leipomon perustamiseen liittyy myös kurjia puolia, sillä Leota kiusattiin keväällä sen takia.

− Mua on kiusattu semipaljon ala-asteella. Kun haimme työntekijöitä, sain pilapuheluita kello 12 yöllä. Se on onneksi loppunut.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Juuse Komsi

Tutkimuslaitos Kantar on selvittänyt työelämässä olevien näkemyksiä etätyöstä Suomen Yrittäjien toimeksiannosta useita kertoja. Vastaajat ovat palkansaajia, yrittäjiä, työttömiä tai lomautettuja.

15 prosenttia haluaisi olla koko ajan etätöissä ja 40 prosenttia osan viikosta. 19 prosenttia haluaisi tehdä etätöitä, mutta ei pysty työtehtävän vuoksi.

Eniten etätöitä ovat tehneet johtavassa asemassa olevat ja ylemmät toimihenkilöt (78%). Yrittäjistäkin kuusi kymmenestä on tehnyt etätöitä. Vähiten etätöitä ovat voineet tehdä työntekijäportaassa olevat (28%).

– Etätöihin kannattaa antaa mahdollisuus, jos se vain työtehtävään sopii, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoi.

– Hybridityö on työelämän uusi normaali. Töitä halutaan tehdä monipaikkaisesti, välillä työpaikalla, välillä kotona ja välillä mökillä, jos sellainen on käytettävissä, Pentikäinen sanoo.

Jo 1,2 miljoonaa suomalaista on tehnyt etätöitä

Lähes puolet työelämässä olevista (47%) on tehnyt etätöitä. Se tarkoittaa lähes 1,2 miljoonaa henkeä. Noin puolet heistä on tehnyt etätöitä koko ajan.

– Etätöitä on tehnyt valtava määrä ihmisiä. Kokemuksia on niin monella ja niin pitkältä ajalta, että tuloksista uskaltaa vetää johtopäätöksiä, Pentikäinen toteaa.

Etätöitä on tehty eniten kotona (97 %). Vapaa-ajan asunnolla etätöitä on tehnyt noin joka viides (19 %) ja jossain muulla 14 prosenttia.

77 prosenttia arvioi työnantajansa suhtautuvan asiaan myönteisesti. Työnantajan suhtautumisen etätyöhön koetaan parantuneen tammikuusta, jolloin tehtiin edellinen Työelämägallup.

Etätyö säästää matka-aikaa ja lisää tuottavuutta

Etätyön yleistyessä on säästynyt valtavasti työmatka-aikaa. Jopa 30 prosenttia etätyötä tehneistä on säästänyt yli tunnin päivässä. 42 prosenttia on säästänyt 30–60 minuuttia päivässä.

Ihmiset kokevat olevansa tuottavampia etätöissä. 44 prosenttia arvioi, että tuottavuus on parantunut, ja 12 prosenttia, että se on heikentynyt. Kokemus omasta tuottavuudesta on vahvistunut.

– Uskon, että moni on oppinut etätyön kestäessä työtapoja, jotka lisäävät tuottavuutta. Myös etätyön johtaminen on kehittynyt, Pentikäinen sanoo.

Myös työn itsenäisyys, työtyytyväisyys ja oman työn hallinta ovat selvästi enemmän lisääntyneet kuin vähentyneet.

Työ- ja vapaa-ajan raja häilyy

Etätyön vaikutusten saldo on monessa asiassa selkeästi positiivinen, mutta on myös kielteisiä kokemuksia. Etätyö on vaikeuttanut 60 prosentin mielestä työ- ja vapaa-ajan erottamista. 51 prosenttia kertoo, että se on vähentänyt työajan merkitystä.

Työhön liittyvät tekniset ongelmat ja perhearkeen liittyvät pulmat ovat lisääntyneet. Stressi on lisääntynyt ja vähentynyt suurin piirtein yhtä monella.

– Työtyytyväisyyden kokemus on hieman laskenut ja stressi on lisääntynyt. Arvelen, että se kertoo etätyöuupumuksesta ja työyhteisön kaipuusta, Pentikäinen arvioi.

Nuorten luvut poikkeavat selvästi muista. Heillä on enemmän stressiä mutta he kokevat myös olevansa tuottavampia kuin muut. Nuoret myös kokevat muita enemmän, että etätyö on vähentänyt sitoutumista työnantajaan ja myös ammattiliittojen merkitystä.

Johdon ja esimiesten rooli on etätyön myötä korostunut: 59 prosenttia sanoo, että johdon ja esihenkilöiden merkitys on kasvanut, kolmannes arvioi sen vähentyneen.

– Monipaikkatyö korostaa johtamisen merkitystä. Se vaatii paljon esihenkilöiltä. Porukasta pitää huolehtia ja tukea, vaikka työkaveri ei ole vieressä, Pentikäinen muistuttaa.

Sairauspoissalot vähentyneet etätyössä

Sairauspoissaolot ovat vähentyneet selvästi.

– Muutos on suuri. 39 prosenttia sanoo, että sairauspoissaolot ovat vähentyneet, ja vain yhdeksän prosenttia kertoo niiden lisääntyneen. Tälläkin on tuottavuusvaikutuksia, Pentikäinen sanoo.

Näyttää, että etätyöolosuhteet ovat hieman parantuneet viimeisen vuoden aikana. Entistä harvempi tarvitsee parempaa ergonomiaa, työtilaa tai yhteyksiä. Joka kymmenes kertoo tarvitsevansa etätöiden vuoksi isomman asunnon.

– Ongelmia on kuitenkin yhä paljon. Kolmannes kokee tarvitsevansa ergonomisemmat olosuhteet työhön. Eniten muutoksia työoloissa tarvitsevat naiset ja nuoret. Asiaan pitää panostaa, Pentikäinen painottaa.

Näin kysyttiin

• Työelämägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1002 työllistä eli palkansaajaa, lomautettua, työtöntä ja yrittäjää.
• Aineisto edustaa kohderyhmän työelämässä mukana olevia suomalaisia. Tutkimusaineisto on väestöedustava vastaajien sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
• Tutkimuksen kohderyhmä on poimittu valtakunnallisesta Forum -nettipaneelista. Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta +- 3,1 %-yksikköä 50 prosentin tulostasolla.
• Kysely tehtiin 26.5. 2021–2.6.2021

toimitus(at)yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 213 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Osakesäästötili on ollut käytössä viime vuodesta alkaen. Osakesäästötilin haltija voi ostaa ja myydä pörssiosakkeita niin, ettei yksittäisistä myynneistä tarvitse maksaa veroa. Tuotto verotetaan vasta sitten, kun tilin haltija nostaa sieltä rahaa.  

Suomen Yrittäjien teettämän Yrittäjägallupin perusteella osakesäästötili on käytössä 20 prosentilla yksinyrittäjistä, 22 prosentilla alle viisi henkilöä työllistävistä ja 27 prosentilla yli viisi henkilö työllistävillä yrittäjillä.

Investors Housen perustaja ja Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtaja Petri Roininen yllättyy kuullessaan tuloksesta.

– Tämä 23 prosenttia tuntuu tosi rajulta määrältä ja se on paljon suhteessa kaikkiin osakesäästötileihin. Suomessa on noin 200 000 osakesäästötiliä. Tämä edustaa työikäisestä väestöstä kuutta prosenttia. Tämä tulos kertoo vastuullisuudesta ja siitä, että yrittäjät ymmärtävät taloutta.

Ikäryhmien kesken erot osakesäästötilin käytössä ovat suuret. Alle 40-vuotiaista yrittäjistä kolmanneksella (32 %) on jo käytössään osakesäästötili ja neljännes (24 %) aikoo ottaa sen käyttöön. Yli 60-vuotiailla yrittäjillä tilanne on toinen: 16 prosentilla on se käytössä ja yhdeksän prosenttia suunnittelee tilin käyttöönottoa.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen haluaa muistuttaa yrittäjiä riittävästä eläketurvasta.

– On ymmärrettävää, että nuoret ovat innostuneet osakesäästötileistä enemmän kuin iäkkäämmät yrittäjät. On tervetullutta, että sijoittamalla varaudutaan tulevaan. On kuitenkin syytä muistaa, että osakesäästötili ei tuo eläketurvaa. Sijoittamisen ohella omasta eläketurvasta on syytä pitää huolta.

Voimakasta kannatusta ylärajan nostolle

Osakesäästötilille voi sijoittaa nykyisellään enintään 50 000 euroa. Yrittäjägallupin mukaan 45 prosenttia yrittäjistä kannattaa rajan nostamista 100 000 euroon. Vain yhdeksän prosenttia vastustaa ajatusta.

Petri Roinisen mukaan 50 000 euron raja ei kannusta pitkäjänteiseen osakesäästämiseen.

– Osakesäästötili itsessään on hyvä asia, mutta se ei poista perimmäistä ongelmaa eli kahdenkertaista verotusta. Yritys maksaa  veroa tuloksestaan, minkä lisäksi omistajat maksavat veroa osingoista. Parasta olisi kahdenkertaisen verotuksen poistaminen. Mikäli siihen ei ole mahdollisuuksia, osakesäästötilin keinotekoista ylärajaa pitäisi nostaa tai mieluummin poistaa kokonaan. 

Hän huomauttaa, että eurooppalaisessa vertailussa suomalaiset kotitaloudet ovat varallisuudella mitattuna häntäpäässä. Varallisuus painottuu Suomessa yleensä asuntoihin, ei finanssivarallisuuteen.

– Kaikki keinot, joilla voidaan tukea varallisuuden karttumista, ovat tarpeen, Roininen sanoo.

Hän näkee osakesäästötilin mahdollisuutena tukea pieniä pörssiyhtiöitä. Helsingin pörssissä on 150 yhtiötä, joista ainoastaan isoimmat saavat sijoituksia eläkeinstituutioilta.

– Ne eivät pysty sijoittamaan pieniin yhtiöihin, koska sijoitettavat potit ovat suuria. Tällöin eläkeyhtiön pitäisi ostaa iso osa yksittäisestä yhtiöstä, eikä se ole mahdollista. Osakesäästötilien kautta rahaa voisi suuntautua nykyistä enemmän myös pienempiin pörssiyrityksiin.

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1018 pk-yrityksen edustajaa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Leppävirralta eri puolille Suomea, ja ulkomailla Ruotsiin ja Norjaan. Neljätoista vuotta ja arviolta ainakin 400 000 kilometriä karavaanareina kiertäneet Seija ja Ossi Kuokkanen ovat tällä hetkellä uuden edessä.

– Me aloimme haaveilla omasta camping-alueesta jo vuosia sitten, enkä edes muista, missä kaikkialla olemme käyneet katsomassa leirintäalueita, Seija Kuokkanen kertoo.

Kun hän ja Ossi-puoliso saivat tietää Varkaudessa leirintäalueen pyörittäjiä hakeneesta Kuntoranta Campingistä, Kuokkaset eivät aikailleet.

Huhtikuussa Seijasta tuli leirintäalueyrittäjä ja Ossille lankesi rooli Seijan apumiehenä.

– Ei Ossi olisi viihtynyt vain eläkeläisenä, Seija uskoo.

– Täällä Kuntorannassa minulle kuuluu muun muassa saunojen lämmitys ja pienet kiinteistönhuoltohommat, Ossi jatkaa.

Koti siirtyi leirintäalueelle

Leirintäalueen vuokranneiden yrittäjien kädenjälki näkyy jo alueella, johon kuuluu kaikkiaan 60 autopaikkaa, 15 vierasvenepaikkaa sekä telttailumahdollisuus.

Muutostöissä apuna on häärinyt perheenjäsenistä, ystävistä ja karavaanarikavereista koostuva turvaverkko.

– He ovat osallistuneet niin haravointiin, autopaikkoja erottavien aitojen leikkaamiseen kuin siivoukseenkin, Seija ja Ossi kertovat.

He ajoivat oman matkailuautonsa Kuntorantaan huhtikuussa heti vuokrasopimuksen solmittuaan.

– Kotona olemme viettäneet sen jälkeen vain yhden yön.

Kuntorannassa Seijan johtamalla yrityksellä on 1 + 3 vuoden vuokrasopimus.

Vuodet tien päällä ja eri tasoisilla leirintäalueilla ovat olleet hänelle ja Ossille paras oppikoulu camping-yrittäjyyteen.

– Haluamme palvella kaikkia asiakkaita tasavertaisesti. Tärkeää on paitsi asiakkaiden viihtyvyys myös rauhallisuus, siisteys ja yleinen järjestys, Seija korostaa.

Yrittäjänä jo 1980-luvulla

Ennen tätä kevättä Seija työskenteli myyntipuolella kaikkiaan reilut kolmekymmentä vuotta. Yrittäjyyteen hän sai ensikosketuksen 1980-luvulla, kun perheen lapset olivat pieniä.

– Silloin työskentelin toiminimiyrittäjänä koru- ja meikkipuolella.

Uudessa roolissaan hän ja Ossi ovat työn äärellä 24/7, eikä vapaapäivien perään edes haikailla.

– Nautimme siitä, että saamme vielä ennen kokonaan huilimaan jäämistä kokea elämänvaiheen, jossa voimme yhdistää työn ja harrastuksemme, Ossi sanoo.

Vuokrasopimusta tehdessään hän ja Seija eivät voineet tietää, mitä tämä kesä toisi tullessaan. Huhtikuussa koronaluvut näyttivät vielä huomattavasti korkeammilta kuin kesäsesongin korvilla.

– Kyllä meille on ollut yllätys, että ihmiset ovat liikkuneet niin hyvin kuin he ovat liikkuneet. Esimerkiksi juhannuksena meillä oli 60 autopaikasta 56 paikkaa varattuna, eli todella hieno määrä näin vasta-alkajille, Kuokkaset sanovat.

Myös telttailijoiden ja nuoremman polven karavaanareiden määrä on ollut iso yllätys.

Palvelunsa Kuokkaset ovat pyrkineet hinnoittelemaan niin, että camping-alue houkuttelisi lapsiperheitä.

– Meillä maksetaan vain paikkamaksu, eikä erillistä maksua henkilömäärän mukaan, Seija kertoo.

Lomakeskus täydentää palveluja

Kuokkaset kiittelevät sitä, että heidän camping-alueensa sijaitsee kylki kyljessä Kuntorannan lomakeskuksen kanssa. Hotellin ravintola- ja hyvinvointipalvelut ovat myös karavaanareiden ahkerassa käytössä.

– Juhannuksena kävimme itsekin laulamassa karaokea, Ossi kertoo.

Leirintäalueen autopaikoista noin puolet on vuokrattu ympärivuotisesti. Oman karavaanarikokemuksensa perusteella Kuokkaset arvioivat, että tammi- ja helmikuu tulevat olemaan hiljaisia.

– Olemme jo päättäneet, että pikkujoulut pidetään, mutta voi olla, että tammi-helmikuun ajan teemme töitä kotoa käsin. Se, kuinka paljon hotellin puolella on toimintaa, vaikuttaa meidänkin volyymiin, Seija sanoo.

Markkinoinnissa some on merkittävä kanava, mutta puskaradiota some ei korvaa.

– Meillä on käynyt jo tähän mennessä paljon karavaanikavereita vuosien varrelta, Ossi kertoo.

Loppukesästä myös hän ja Seija kaavailevat pitävänsä pari päivää vapaata. Silloinkin aikaa vietetään karavaanariporukassa.

– Me ja matka-autoelämää rakastava Lumi-koiramme lähdemme Iisvedelle, missä tapaamme meidän tavoin intohimoisesti karaokea laulavia tuttaviamme.

Teksti ja kuva: Leila Itkonen

Yrittäjä.io:n ja kulu- ja matkalaskuohjelmistoa tuottavan eTasku Solutions Oy:n tuore kysely paljastaa, että kolmannes yrittäjistä toivoisi tilitoimistoltaan enemmän sparrausta liiketoiminnan kehittämiseen.

Kyselyssä selvitettiin yrittäjien mielipiteitä tilitoimistopalveluista. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet yrittäjät ostivat tilitoimistoltaan  kirjanpidon, tilinpäätöksen ja veroilmoitukset. Palkanlaskennan (56 %), veroneuvonnan (36 %) ja kassavirtalaskelmien (12 %) osuudet sen sijaan jäivät hieman pienemmiksi.

Tilitoimistolleen kaikkein parhaimman yleisarvosanan (9 tai 10) antaneita vastaajia yhdisti se, että he kokivat selvästi muita useammin saavansa kirjanpitäjältään apua myös muissa kuin kirjanpitoon liittyvissä kysymyksissä.

Kyselystä nousi esille se, että kirjanpitäjä halutaan tavoittaa tarvittaessa lyhyellä varoitusajalla.

Tilitoimistolleen kutosen tai sitä heikomman yleisarvosanan antaneista vastaajista 75 prosenttia toivoi parempaa yhteydenpitoa ja neuvontaa. Kaikista kyselyyn vastanneista sama prosenttiosuus oli 28 prosenttia.

Kyselyn avoimissa vastauksissa yrittäjät toivat esiin, että negatiiviset kokemukset liittyivät kankeaan yhteydenpitoon.

Vähän huomautettavaa hinnoista

Kyselyssä tiedusteltiin myös sitä, paljonko yrittäjät maksavat tilitoimistopalveluista ja ovatko he tyytyväisiä rahalla saamaansa vastineeseen.

Huomautettavaa hinnoista on vähän. Vastaajista 84 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että kirjanpidon kustannukset on helppo arvioida etukäteen.

Valtaosa kyselyyn vastanneista oli yksinyrittäjiä tai alle 250 000 euron liikevaihdon pienyrityksiä. Tästä syystä myös tilitoimistokulut pysyivät maltillisella tasolla. Vastaajista 30,2 prosenttia kertoi maksavansa tilitoimiston palveluista 100-200 euroa kuukaudessa.

Alle 100 euron kustannuksiin pääsi 21,5 prosenttia. Näin vastanneista iso osa oli alle 50 000 euroa liikevaihtoa tekeviä toiminimiyrittäjiä. Hieman alle viidennes ilmoitti kuukausiveloitukseksi 200-300 euroa. Yli miljoonan euroa liikevaihtoa tekevien yritysten kuukausikulut liikkuivat pääosin 500-1000 eurossa.

Vastaajien asiakastyytyväisyyteen tai mielipiteeseen palveluiden hinta-laatu-suhteesta ei juurikaan vaikuttanut se, paljonko he palveluista maksoivat.

Näin tutkittiin

Tilitoimistotutkimus toteutettiin huhti-toukokuussa yhteistyössä Yrittäjä.io:n ja kulu- ja matkalaskuohjelmistoa tuottavan eTasku Solutions Oy:n kanssa. Kanavina käytettiin molempien organisaatioiden sähköisten kanavia, yrittaja.io -yrittäjäyhteisöä sekä muita yhteistyökumppanikanavia. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 627 ihmistä.

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fin lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 185 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Ollis Leppäsen yritys on tehnyt kymmenisen vuotta höyrylaivaristeilyjä Oulujärvellä. Aluksena on 100-vuotias matkustajahöyrylaiva S/S Kouta, joka on alun perin kuljettanut matkustajia Kajaanin ja Sotkamon välisessä liikenteessä 1920-luvulla. Sen jälkeen laivaa on käytetty isojen tukkilauttojen vetämiseen Oulujärvellä, kunnes 1970-luvulla Koutaa alettiin hiljalleen korjata takaisin matkustajaliikenteeseen. 

Leppäsen yrityksen liiketoiminta koostuu pääosin tilausristeilyistä yrityksille ja työyhteisöille. Lisäksi laivalla järjestetään syntymäpäiviä, perhejuhlia ja pikkujouluja. Yleensä vilkkain kuukausi on heinäkuu, jolloin toteutetaan yleisöristeilyjä Kajaaninjoelle ja Oulujärvessä sijaitsevaan hiekkadyyneistään tunnettuun Ärjänsaareen, joka on myös luonnonsuojelualue.

Kesäisin yritys pyörittää laituriterassia Kajaanin sataman yhteydessä. Siellä järjestetään myös pieniä tapahtumia. 

Höyrylaivabisneksen paras puoli on Leppäsen mukaan asiakkailta saatu palaute. 

– Kun laiva saapuu rantaan ja asiakkaat nousevat laivasta laiturille, näkee iloisia ilmeitä ja tulee kiittäviä kommentteja saadusta elämyksestä. Yrityksellämme on ollut alusta alkaen tavoitteena, että voisimme tarjota aikamatkoja vanhojen Suomi-filmien tunnelmaan ja upeisiin Oulujärven maisemiin. Meillä on esimerkiksi sellainen sääntö, että laivalla soi vain vanha suomalainen musiikki. 

Yritys antaa asiakkailleen 100-prosenttisen tyytyväisyystakuun. Reklamaatioita tulee harvoin, mutta jokainen niistä on arvokas yrityksen kehittämiseksi. 

– Monelle isoin elämys on päästä höyrylaivan ohjaamoon ja konehuoneeseen. Etenkin lapsille ohjaamokäynti on iso juttu. 

Leppänen on huomannut, että laiva on ollut osa monen kainuulaisen elämää. Osa vanhemmista asiakkaista on kertonut koskettavia muistoja. 

– Eräs 80-vuotias matkustaja kertoi olleensa 3-vuotias, kun oli kulkenut laivalla isänsä kanssa Kajaanista Sotkamon kirkonkylälle. Joku on muistanut olleensa laivassa 15-vuotiaana kesätöissä uitossa. Nämä muistot ovat kullanarvoisia, Leppänen kertoo.

Juttu julkaistu Yrittäjä Plus -lehdessä 3/2021. Tilaa lehti tästä (59€/6 numeroa vuodessa).

Kuva: Tuomas Kaakinen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kaikki alkoi viime vuoden keväänä, jolloin koronaepidemia oli juuri alkamassa Suomessa. Matti Tiainen ennätti käydä Helsingissä Go Expo -messuilla kokeilemassa sähköavusteisia maastopyöriä. 

– Olin lukenut jostain, että sähköavusteisten pyörien käyttö on yleistymässä ja ajattelin, että voisin tehdä niistä uuden vuokrauspalvelun hostel-asiakkaille, Toivakassa Teemahostel -majoituspalvelua pyörittävä Tiainen kertoo. 

Pyörien kokeilu messuilla johti lopulta siihen, että Tiainen tilasi yritykselleen kaksi pyörää. 

– Siitä se alkoi. Innostuin heti itsekin kokeilemaan. Kun piti suunnitella reittejä asiakkaille, syyhytti itse lähteä pyörällä metsään ja se vei mennessään. Ensimmäisen kuukauden aikana kilometrejä taisi kertyä kolmisen sataa, yrittäjä muistelee. 

Nyt Tiaisella itsellään on Tunturin sähköavusteinen maastopyörä. 

– Ryhdyin heti alusta lähtien ajamaan maastossa. Se on todella rentouttavaa, ajon aikana ei pysty ajattelemaan mitään muuta, etenkään kun menee hankalampiin maastoihin. Kun on luonnossa pyörän kanssa, ajatukset irtaantuvat. 

Tiaisen pyörä on varustettu etu- ja takarenkaiden jousituksella. Se helpottaa menoa metsässä.  

– Renkaan paksuus on 2,8 tuumaa. Ne ovat niin sanotut pluskoon renkaat, eli ajo onnistuu metsässä, mutta melko hyvin myös asvaltilla. 

Puolisokin innostui 

Sähköavusteinen pyörä on nimensä mukaan varustettu sähkömoottorilla, joka vaatii polkemista toimiakseen. Pyörä ei siis liiku pelkällä sähköllä. Pyörän sähköavusteisuutta voi säätää, jolloin esimerkiksi vaikeammassa maastossa voi ottaa käyttöön hieman suuremman avustuksen kuin tasaisilla reiteillä. 

Maastopyöräilyssä Tiaista viehättää nimenomaan sähköavusteisuus. Tavallisesta pyöräilystä hän ei ole koskaan liiemmin innostunut. 

Sähköavusteisuus on sopinut myös yhteiseksi harrastukseksi puolison kanssa 

– Sähköavusteisella pyöräily on ihan eri asia kuin polkupyörällä. Ne reitit, joita käymme ajamassa yhdessä puolison kanssa, eivät sopisi mitenkään ajettaviksi tavallisella pyörällä. Sähkön avulla keskinopeus pysyy sen verran korkeana, että pidempikin lenkki onnistuu normaalikuntoiselta ihmiseltä. Samalla sähköavusteisuus tasoittaa kuntoeroja eli voimme tehdä tasavertaisia lenkkejä, vaikka toinen ei olisi yhtä hyvässä kunnossa. Olen huomannut, että senkin takia tämä harrastus soveltuu hyvin parisuhteen ylläpitoon. 

Tiaisen normaalilla pyörälenkillä on pituutta parisenkymmentä kilometriä. Reitti kulkee osin maastossa, osin pieniä kyläteitä pitkin. Aikaa menee helposti tunti.

Viikonloppuisin tai vapaapäivinä kiireisellä yrittäjällä on aikaa pidemmälle reitille. Silloin pyörän selässä taittuu 80 kilometrin matka. 

Tähän mennessä unohtumattomin reitti on löytynyt Leivonmäen kansallispuistosta, jossa on merkittyjä maastopyöräreittejä. 

– Se on ollut ehdottomasti haastavin. Reitti on kivikkoinen ja sen verran haastava, että pyörää pitää taluttaa pahimpien kivikoiden yli. Niissä ei tahdo taito riittää. Vähän miettii sitäkin, että jos pyörän moottorin karauttaa kiveen, se voi hajota. 

Pidemmän aikavälin haaveena Tiaisella on matkustaa pyöräilemään Lappiin.   

Paino keveni huomaamatta 

Suurin merkitys maastopyöräharrastuksella on ollut Tiaisen yleiseen hyvinvointiin. Pian harrastuksen aloittamisen jälkeen hän huomasi, että myös painoa on tippunut matkalle. 

– Nelisen kiloa lähti painoa pois. Olen lievästi ylipainoinen, mutta kyllä pienikin painon lasku vaikutti hyvinvointiin. En kokenut tehneeni mitään erityistä treeniä, mutta pyörän selässä oleminen ja tasainen polkeminen vaikutti. Lisäksi saan paremmat unet yöllä, kun käyn hieman reippailemassa luonnossa. Onhan tämä paljon parempi tapa viettää iltaa kuin tv:n ääressä sohvalla! 

Tiainen vinkkaa aloittelevia sähköavusteisen maastopyörän ostajia käyttämään rahaa investointiin. Edullisin pyörä ei välttämättä ole pitkäikäisin. 

– Itse tein sen ratkaisun, että en lähtenyt liikkeelle edullisimmasta vaihtoehdosta. Ajattelin, että tämä tulee olemaan pitkäkestoinen harrastus. Valitsin pyörän samoin perustein kuin autonkin, eli sen pitää olla turvallinen. Olen kuullut, että edullisempien pyörien akuissa voi ilmetä ongelmia.

julkaistu Yrittäjä Plus -lehdessä 3/2021. Tilaa lehti tästä (59€/6 numeroa vuodessa).

Kuva: Tommi Anttonen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

– Minulla käy yhä asiakkaita, jotka haluavat singlatun tukan. Tietääkös toimittaja, millainen se on?

Sitten yrittäjä selventää, että sillä tarkoitetaan hiusten ohentamista.

Aira Ehrlundin kuulo on heikentynyt, mutta ajatus leikkaa edelleen kuin partaveitsi.

Turussa sijaitsevan Parturi-kampaamo Aira Ehrlundin tiloihin saapuessa siirtyy välittömästi ajassa taaksepäin. Modernisuus on kaukana, eikä sitä kaipaa. Vuosikymmenten saatossa patinoituneet huonekalut kertovat omaa kieltään yrittäjän pitkästä kokemuksesta.

Takahuoneessa istuu yrittäjä itse. Aira Ehrlundilla on ikää 100 vuotta, mutta hän saapuu edelleen liiketilaansa lähes päivittäin.

– Minulla on kiltti poika, hän tuo minut tänne joka arkiaamu.

Ehrlund asuu saman talon viidennessä kerroksessa, mutta hän tarvitsee apua talon aulan porraskäytävässä. Hissi ei tuo aivan etuovelle asti.

Yrittäjäksi 1940-luvulla

Tällä viikolla asiakkaita on ollut joka päivä ainakin yksi. Ehrlund ottaa heitä vastaan kahteen asti iltapäivällä.

– Joskus asiakkaat ovat odottamassa oven takana. Minulla käy asiakkaina enimmäkseen ikäihmisiä, jotka ovat käyneet vuosikausia. Nyt kesällä moni heistä on mökillä, koska kaupungissa on liian kuuma, Ehrlund kertoo.

Nuorempia asiakkaita hän ei ota enää vastaan. Vielä viisi vuotta sitten oli toisin. Silloin sisään liikkeeseen astunut parikymppinen saattoi ihmetellä yrittäjän ikää. 

Moni asiakas on jo siirtynyt manan maille. On myös asiakkaita, joiden suku on istunut Ehrlundin parturituolissa useassa polvessa.

Nykyiseen liiketilaan Ehrlund muutti vuonna 1962. Sitä ennen hän oli toiminut alalla kolmessa eri liikehuoneistossa. Ura sai alkunsa 1940-luvun alkupuolella, jolloin hänen äitinsä osti parturikampaamon tilat niin ikään Turussa.

Tuolloin Aira Ehrlund oli vielä alaikäinen.

– Minut opetettiin heti ajamaan partoja, sillä silloin miehillä ei ollut vielä koneita ja monet kävivät hoitamassa parranajon parturiliikkeessä. Muistan, että päivän aikana oli yli kymmenen parranajoa. Asiakkaille sanottiin, että meillä on tuolla eräs nuori tyttö, joka ei ole käynyt vielä parturikoulua mutta joka ei tee haavoja. Sillä perusteella miehet antoivat leikata.

Parturikoulu kesti kolme vuotta. Sen jälkeen töitä alkoi olla enemmän kuin ehti tehdä.

"Henkireikä ja toinen koti"

Ehrlundille parturin työ merkitsee nykyisin ennen kaikkea sosiaalista kanssakäymistä. Rahan takia hän ei töitä tee. Siitä kertoo sekin, että parturikäynnin hinta on kymmenen euroa. Moni antaa silti 20 euroa.

– Kun olen täällä parturissa, kaikki tuttavat tulevat käymään. En varmasti eläisi yhä, jos en olisi välillä täällä. Tulen parturiin, vaikka ei olisi yhtään asiakasta. Tämä on henkireikä ja toinen koti, hän sanoo.

Ehrlund omistaa edelleen liikkeensä yksin. Hän on ollut yrittäjä vuodesta 1943, jolloin hänen edesmenneen äitinsä liike siirtyi perintönä jälkipolvelle.

Yrittäjän pitkän iän salaisuus kiinnostaa monia asiakkaita. Jotkut ottavat kuvan todisteeksi ystävilleen.

– Kerran eräs asiakas tuli leikkauksen jälkeisenä päivänä takaisin. KYsyin, mikä hiusten leikkuussa meni vikaan. Hän sanoi, ettei mikään, mutta halusi tietää, mitä oikein syön kun olen elänyt niin kauan. Vastasin, ettei minulla ole mitään erityistä ruokavaliota ja että ihmettelen pitkää ikääni itsekin, Ehrlund sanailee.

Hän toki jumppaa päivittäin ja on luottanut positiiviseen elämänasenteeseen. Työntekijöiden kanssa asiat ovat sujuneet mutkattomasti, vaikka muistissa on yksi harmittava kokemus.

– Kerran minulla oli työntekijä, joka rupesi asettamaan ehtoja, koska haluaa kesäloman. Hän sanoi, että jää pois töistä jos vaatimukseen ei suostuta. Minä sanoin, että jäätkö pois heti vai milloin. Puolen vuoden päästä hän tuli käymään ja kertoi, ettei hänellä ole koskaan ollut niin hyvää työpaikkaa kuin minun liikkeessäni.

Ehrlund puhuu paljon asiakkaistaan. Ne ovat olleet pitkä uran suola. Eräs asiakas ei enää asu Turussa, mutta käy silti edelleen parturissa Ehrlundin liikkeessä.

– On ihan ikävä niitä kaikkia mahdottoman kivoja asiakkaita.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

Lopen Pilpalassa sijaitsevan Marskin majan pihapiirissä kuuluu vain lintujen laulu. Tuoreet yrittäjät Atte Karppinen ja Kimmo Rikkonen valmistautuvat ravintola-asiakkaiden vastaanottamiseen.

Miehet pyörittelivät yrittäjyyttä mielessään pitkään, kunnes keväällä asiat nytkähtivät eteenpäin. Nyt he ovat Marskin majan koko historian toiset yrittäjät.

Karppisella on pitkä kokemus suomalaisista huippuravintoloista. Hän on työskennellyt hovimestarina ja ravintolapäällikkönä muun muassa Kulosaaren kasinolla, ravintola Sipulissa, Pörssitalossa ja Vanhalla ylioppilastalolla. Edellinen työpaikka oli kehutussa Finnjävelissä.

Rikkosella on niin ikään pitkä ravintolatausta. Hän ehti vetää Vanajanlinnan ravintolasalia kymmenen vuoden ajan. 

– Viimeiset kymmenen vuotta miettinyt olen aina välillä yrittäjyyttä ja etsinyt sopivia kohteita. Ensin katsoin yhtä paikkaa Itä-Suomesta mutta se ei olisi ollut taloudellisesti kannattava. Sen jälkeen jäi kaihertamaan, että olisiko kuitenkin aika lähteä yrittäjäksi. Suurin este on ollut uskalluksen puute, Karppinen myöntää.

Käänteentekevää oli vanhan työkaverin Kimmo Rikkosen kanssa käyty keskustelu sen jälkeen, kun Karppinen oli saanut kuulla Marskin majan olevan vapaana uudelle yrittäjälle. Rikkonen tiedusteli mahdollisuutta lähteä yrittämään yhdessä.

– Kutakuinkin saman puhelun aikana päätettiin lähteä katsomaan kohdetta paikan päälle. Tutkittiin talon historiaa ja perehdyttiin lukuihin.

Seuraava askel oli käynti Uusyrityskeskuksessa. Kummallakaan ei ole aikaisempaa yrittäjätaustaa, joten neuvoja tarvittiin.

– Marskin majassa kiinnosti paitsi historia, myös houkutteleva mahdollisuus kehittää liiketoimintaa. Rupesi näyttämään siltä, että kannattaa lähteä eteenpäin. Todettiin yhdessä, että jos saamme rahoituksen kuntoon niin lähdetään tekemään.

Sopimus syntyi sillä ehdolla, että ravintolatoiminta avataan jo kesäkuun alusta alkaen. Ennen avaamista Marskin maja oli ollut suljettuna puolen vuoden ajan.

– Siinä jäi alle kuukausi aikaa siitä kun olimme tehneet kaupat koneista ja kalustosta, Karppinen kertoo.

"Sanoimme pankillekin, että onhan tämä riski"

Ravintolatausta näkyy vahvasti kaksikon työssä. Ruuat pyritään tekemään itse niin pitkälle kuin mahdollista.

– Tavoite on, että pakastepusseja ei availla. Sämpylätkin leivomme itse, Rikkonen kertoo. 

Aikaisemmin vain kahvilana ja tilausravintolana toiminut Marskin maja on nyt myös kesäravintola kuutena päivänä viikossa. Sen lisäksi paikka on käytössä kokouksiin, yritysjuhliin, perhejuhliin, virkistyspäiviin ja rantasaunan vuokraukseen. Tontilla sijaitsee myös museo.

Aluksi Karppinen ja Rikkonen ajattelivat pystyvänsä pyörittämään majaa kahdestaan. Se osoittautui liian optimistiseksi tavoitteeksi. Nyt avuksi on palkattu kokki ja useampi tarjoilija.

– Aluksi sanoimme pankillekin, että onhan tämä riski lähteä pyörittämään ravintolatoimintaa korona-aikana, etenkin kun olimme vielä lomautettuina. Tänä kesänä olemme kuitenkin jo nähneet, että meidät on löydetty kivasti muutaman viikon aikana. Aloitus on yllättänyt myönteisesti, Karppinen sanoo.

Marskin majan vuokrasopimukseen kuuluu 6,5 hehtaaria maata. Yrittäjien tarkoituksena on hyödyntää sitä jatkossa tykypäivissä esimerkiksi melontaretkiin ja fatbike-ajeluihin.

Ei paluuta palkkatyöhön

Majan historia on vedonnut etenkin Karppiseen. Se näkyy myös ruokatarjoilussa.

– Kun kaupat lyötiin lukkoon, olen lukenut vielä enemmän Mannerheimista ja tästä alueesta. Olemme jututtaneet ihmisiä, jotka ovat käyneet täällä vuosikymmeniä ja saaneet tietoa, jota ei ole kirjoissa.

Menussa näkyvät Mannerheimin suosikkiruuat kuten vorschmakit, kuhat ja karjalanpiirakat. Pari menua pohjautuu pelkästään Marskin lempiruokiin.

Tuoreiden yrittäjien suurimmat haasteet ovat liittyneet yrityksen käynnistämiseen. Helpotusta tuli, kun tueksi löytyi auttava tilitoimisto.

– Tilitoimisto on jeesannut myös asioissa, jotka eivät välttämättä heille kuuluisi. Koko ajan tässä opitaan lisää, Karppinen sanoo.

– Meillä yrittäjän työnkuva on laaja, se käsittää kaiken vessan avaamisesta myyntipalveluun. Vuorokauden tunnit eivät välttämättä aina riitä, Rikkonen jatkaa.

Molemmat ovat vakuuttuneita siitä, että paluu palkkatöihin ei ole ajankohtaista.

– Tähän on lähdetty päätoimisesti. Se on tahtotila.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 171 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Jos mielesi halajaa heinäkuussa matkailuautoreissulle, nyt alkaa olla kiire. Etenkin perhekäyttöön tarkoitetut matkailuautot ovat kiven alla. Vilkas kysyntä on piristänyt selvästi vuokrausyritysten liiketoimintaa.

 – Etenkin heinäkuussa perheautot ovat aika lailla varattuja. Toki saamme vielä vielä Saksan tehtaalta uusia autoja, joten tilanne voi muuttua. Pienempiä, 2-3 henkilön autoja on vielä vapaana, Best-Caravanin osaomistaman McRent Helsinki Oy:n Suomen vuokraustoiminnasta vastaava Tuula Haverinen kertoo.

Yrityksellä on Suomessa vuokrattavana yli 70 matkailuautoa ja se kuuluu maan suurimpiin alallaan. Vuokrauspisteet sijaitsevat Hyvinkäällä ja Rovaniemellä.

Normaalivuonna autoja varaavat suomalaisten lisäksi pääsääntöisesti ulkomaalaiset. Tänä kesänä liikkeellä ovat yksinomaan suomalaiset, jotka ovat paikanneet tilannetta. 

Ulkomaalaisia tulossa vihdoin

Näkyvissä on muutos vielä parempaan, sillä ulkomaalaiset ovat viime aikoina tehneet varauksia autoista loppukesälle. Taustalla on Suomen rajojen osittainen avautuminen. Haverinen odottaa parasta aikaa muun muassa saksalaisia ja ranskalaisia turisteja.

– Keski-Euroopan lomakausi alkoi ja varauksia on tullut heinä- ja elokuulle. Aikaisemmin niitä ei ollut yhtäkään.

Taloudellisesti Haverinen kuvaa vuokrausyrityksen vuotta sanalla "ok". 

– Ulkomaalaiset tuovat suomalaisia enemmän rahaa paitsi ostamalla lisämaksullisia palveluita, myös vuokraamalla pidemmäksi ajaksi. Vuokraamme esimerkiksi retkituoleja, pöytiä, grillejä ja vuodevaatteita. Suomalaiset tuovat kaikki ne itse mukanaan.

Autovuokra hipoo 2000 euroa

Ulkomaalaisten tulo merkitsee myös varaussesongin jatkumista pidempään. Suomalaiset perheet lopettavat lomailun koulujen alkaessa elokuussa.

McRent on ottanut käyttöön kelluvan hinnoittelun, joka on tuttua muun muassa lentolipuista. Hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan perusteella.

Juuri nyt eletään asiakkaan kannalta kalleinta aikaa. Perhekäyttöön tarkoitetun matkailuauton viikkovuokrahinta vaihtelee 1200 ja 2000 euron välillä. Autot ovat uusia ja ne vuokrataan vapailla kilometreillä.

Suhteellisen korkeista hinnoista huolimatta perheet ovat valmiita kaivamaan kuvettaan.

– Viime vuonna saimme asiakkaiksi paljon ensikertalaisia, jotka ovat nyt palanneet ja tehneet varauksen kesälle jo tammikuussa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien teettämän yrittäjägallupin mukaan reilu neljännes yrityksistä on kouluttanut työntekijöitä koulutussopimuksella. Osuus on kasvanut nopeasti.

Tulosten perusteella 27 prosenttia yrityksistä on käyttänyt ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoita koulutussopimuksella. Koulutussopimus on kohtalaisen tuore työpaikalla oppimisen muoto. Se otettiin käyttöön Suomen Yrittäjien aloitteesta vuonna 2018. Koulutussopimuksessa ei solmita työsopimusta ja se tehdään tutkinnon osaksi tai sitä pienemmäksi kokonaisuudeksi kerrallaan.

Samaan aikaan työsopimukseen pohjautuva oppisopimus on jäänyt selkeästi jälkeen. Oppisopimus on ollut käytössä vain 20 prosentissa yrityksistä.

– Koulutussopimusta ja oppisopimusta kannattaa vielä lisätä, jotta ihmisille saadaan ammatti ja töitä sekä yrityksille työntekijöitä. Koulutuskorvaukset ovat tässä avainasemassa. Hallituksen kannattaa parantaa niitä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. 

Koulutussopimus poikii työntekijöitä

Vaasalaisen Hairhouse-kampaamon yrittäjällä Maria Karpilla on parhaillaan apunaan yksi koulutussopimuksella oppilaitoksesta tullut opiskelija.

– Yritän kaikin tavoin auttaa nuoria pääsemään työelämään, Karp sanoo.

Kesäaika on asettanut opiskelijan auttamiselle omat haasteensa. Osa kokeneista työntekijöistä lomailee, joten työssä tukeminen jää ajoittain vähiin.

Karp on ollut kuitenkin tyytyväinen oppilaitoksen kanssa tehtävään yhteistyöhön.

– Minusta ei olisi siihen, että opastan ihmistä alusta loppuun täällä työpaikalla, kun on sen verran paljon töitä itselläkin. Näin homma menee hyvin, kun koulu tukee oppimista. Paljon on kiinni siitä, mikä opiskelijan mielenkiinto tätä työtä kohtaan on. Tukena täytyy olla aina riittävän kokeneita aikuisia.

Koulutussopimuksen etuna Karp pitää myös sitä, että hän saa sitä kautta sitoutuneita ja valmiiksi perehdytettyjä työntekijöitä, joita voi olla muuten hankala löytää.

– Tavallaan uudella työntekijällä on jo yrityksen leima kun hän on ollut täällä meillä hetken harjoittelemassa. Jokainen hiussalonki on kuitenkin erilainen.

Koronan vaikutukset näkyvät oppimistuloksissa

Korona-aika on näkynyt Karpin mukaan ikävällä tavalla opiskelijoiden ammattitaidossa. Monen korona-aikana valmistuneen  ammattitaito on liian heikkoa, jotta heitä voisi palkata normaaliin asiakastyöhön.

– Suoraan sanottuna en tiedä, miten heistä saadaan kampaajia, Karp harmittelee. Hän on hyvin perillä opiskelijoiden tilanteesta, sillä oma tytär opiskelee parhaillaan parturikoulussa.

– Tiedän, että opiskelijat ovat joutuneet tekemään paljon harjoittelutöitä etänä ja videoiden välityksellä. Käytännön asiakastyötä on ollut vähän, koska asiakkaat eivät ole uskaltautuneet kouluihin.

Karp ehdottaakin korona-aikana valmistuneille jonkinlaista avustusta, jotta heidät voisi palkata normaaliin työhön yrityksiin.

– Opiskelijaa ei voi palkata normaaliin työsuhteeseen, jos työ sujuu hitaammin ja ihminen tarvitsee paljon apua työssä. Minulla oli äskettäin yksi koulusta valmistunut tyttö, jonka piti aloittaa meillä. Jouduin sanomaan hänelle, ettei tästä tule mitään. Ei voi olla niin, että valmistunut henkilö on edelleen tavallaan toisella luokalla, vaikka on valmistunut kolmannelta luokalta.

Koulutussopimuksesta ei saa koulutuskorvausta

Yrittäjägallupin mukaan 61 prosenttia oppisopimuksella kouluttaneista on saanut koulutuskorvausta. Vain 33 prosenttia oppisopimuksella kouluttaneista on tyytyväisiä korvauksen määrään. Laki ei mahdollista koulutuskorvausta koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa, eikä se määritä minimiä oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksissa. 

 – On aivan selvää, että lainsäädännöstä pitää poistaa koulutuskorvauksen maksamisen esteet koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa, Suomen Yrittäjien koulutusasioiden asiantuntija Marja Vartiainen sanoo. 

Korjaukseen on seuraava mahdollisuus jo syksyllä, kun hallitus kokoontuu neuvottelemaan valtion ensi vuoden budjetista. Hallitus linjasi puoliväliriihessään huhtikuussa, että oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisperusteita uudistetaan nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen tukemiseksi. Hallitus päättää yksityiskohdista budjettineuvotteluissa syyskuussa. 

Yrittäjät haluaa uudistaa koulutuskorvausjärjestelmää niin, että korvauksen maksaminen on velvoittavaa, jos koulutettavana on ilman ammatillista peruskoulutusta oleva alle 30-vuotias henkilö. Koulutuskorvauksen on myös oltava suhteessa työantajalta vaadittaviin resursseihin.

– Korvauksen taso voisi olla esimerkiksi 150–500 euroa kuukaudessa. Korkeampi koulutuskorvaus tulee olla esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa oppisopimuskoulutettava kuuluu oppivelvollisuuden piiriin, Vartiainen sanoo.  

Palkkatuki kannustaisi kouluttamiseen

Kyselyn perusteella on selvää, että jos oppisopimusopiskelijan palkkaus porrastetaan opiskelijan osaamisen mukaan, yhä useampi pääsee opiskelemaan ammattiin oppisopimuksella.

Tällä hetkellä 20 prosenttia yrityksistä on kouluttanut oppisopimuksella. Yrittäjägallupin mukaan 36 prosenttia tekisi niin, jos opiskelijan palkkaa porrastettaisiin vastaamaan opiskelijan osaamisen kehittymistä.  

Vielä enemmän kouluttamiseen kannustaisi palkkatuki. Tulosten perusteella 43 prosenttia vastaajista ottaisi oppisopimusopiskelijan yritykseen, jos siihen tarjottaisiin palkkatukea.

Suomen Yrittäjät on esittänyt hallitukselle myös uudenlaista oppisopimustukea, joka on tarkoitettu yrityksille palkkauskustannusten porrastamiseen ja tasoittamaan kustannusten ja tuottavuuden välistä kuilua. Tuki myönnettäisiin automaattisesti työantajalle, joka ottaa perustutkintoon johtavaan oppisopimuskoulutukseen alle 30-vuotiaan vailla ammatillista peruskoulutusta olevan henkilön. 

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1018 pk-yrityksen edustajaa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fin lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 258 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Rasmus Kautto, 18, Veeti Lepola, 17, Amos Kautto, 17 ja Jesse Salmi, 18, ovat tuoreita maalausalan yrittäjiä. Neljä nuorta lähti suunnittelemaan omaa yritystä viime keväänä.

Nuoret ovat ehtineet kokeilla yrittäjyyttä jo ennen maalausfirmaa. Jesse ja Rasmus valmistuivat äskettäin Ylöjärven lukion yrittäjyyslinjalta. Kolmen lukiovuoden ja Vuosi yrittäjänä -ohjelman aikana he ovat perustaneet useamman NY-yrityksen (Nuori Yrittäjyys). Yksi niistä oli tapahtumajärjestäjä Los Eventos NY.  Nuoret ehtivät järjestää yhden stand up -keikan ennen kuin korona vesitti jatkosuunnitelmat. Ennen Mansen maalareita he ennättivät pyörittää kesäkahvilaa Ylöjärvellä kahtena vuotena.

– Sen jälkeen päätimme, että teemme jotain muuta. Mietimme tätä kesää ja sitä, mikä olisi sellainen asia, minkä voimme tehdä hyvin. Totesimme, että jokaisella on jonkinlaista kokemusta maalaamisesta. Kaikki meistä ovat auttaneet vanhempia maaseudulla erilaisissa maalaustöissä. Sitä kautta olemme oppineet tekemään töitä. Päätettiin, että alamme maalaamaan, koska se meiltä hoituu, Rasmus Kautto kertoo.

Ensimmäinen kohde oli Rasmuksen ja Amoksen isän talo. Kun työ oli tehty, isä kehui maalausjälkeä ensiluokkaiseksi. Se antoi uskoa siihen, että asiakkaita voisi löytyä.

Nuoret käynnistivät myynnin. Aluksi he kulkivat ovelta ovelle, esittäytyivät ja kertoivat palvelusta.

– Veimme ensin esitteen postilaatikkoon, odotimme pari päivää ja sitten menimme järjestelmällisesti ovelta ovelle. Samalla tarjosimme maksuttoman hinta-arvion, Kautto kertoo.

Sittemmin mukaan myynnin tueksi on tullut myös sosiaalinen media. Yhteydenottojen perusteella on sovittu hinta-arviokäyntejä.

– Samalla olemme kysyneet, tarvitseeko asiakas lisäpalveluita kuten homepesua.

Loppukesä lomaa

Ensimmäiset talot oli maalattu ja laskutettu jo kuukauden sisällä toiminnan aloittamisesta. Nyt kohteita on kertynyt Kauton mukaan kahdeksan.

– Homma on lähtenyt rullaamaan, kun sana on lähtenyt kiertämään ja maalausjälki on ollut hyvää. Yhtäkkiä oli koko kesä buukattu.

Nyt nuoret ovat tehneet töitä sen verran, että he ovat päättäneet pitää loppukesän lomaa. Toimintaa jatketaan ensi vuonna ja silloin avuksi on tarkoitus palkata pari kesätyöntekijää.

Kauton mukaan ensi kesänä toimintaa on tarkoitus kasvattaa.

– Olemme aloittaneet jo ensi vuoden myynnin ja se on lähtenyt liikkeelle lupaavasti. Yritämme buukata koko ensi kesän toukokuusta elokuuhun. Kesätyöntekijöiden avulla saamme maalattua useamman talon, hän sanoo.

Idolina Jari Sarasvuo

Veeti Lepola kiittelee etenkin hyvän tiimin löytymistä. Myös hän on ehtinyt kokeilla yrittämistä aikaisemmin muun muassa pihatöiden parissa.

– On todella hienoa löytää tämän ikäisistä tällainen porukka. Kaikille meille yrittäjyys on ykkösjuttu. Arki olisi ihan erilaista, jos ei olisi omaa yritystä. Se on ikään kuin ihmissuhde, joka kehittyy ja josta haluaa pitää huolta. Yhdessä tekeminen on hienointa.

Lepola muistaa haaveilleensa yrittäjyydestä jo varsin varhain.

– Päiväkodissa muut halusivat olla poliiseja ja astroneutteja, minä halusin olla yrittäjä. Toivon, että pystyn innostamaan muita nuoria yrittäjiksi. Monen nuoren kohdalla kasvuympäristö ei aina tue yrittäjäksi lähtemistä ja mielikuva yrittäjyydestä on melko yksipuolinen.

Tietoa Lepola on ammentanut etenkin kirjoista, joita hän lukee ahkerasti. Yrittäjyysaiheisia teoksia hän ahmii sata vuodessa. Suosikkeja ovat olleet Jari Sarasvuon teokset.

– Sarasvuo on oma idolini ja esikuva. Hänen tekemisensä on motivoinut paljon.

Hinnoittelu selvisi kokemuksen kautta

Suurimmat haasteet nuorten maalausyrityksessä ovat olleet hinnoittelussa. Ensimmäisten keikkojen jälkeen alkoi selvitä, mitä työstä kannattaa pyytää.

– Aluksi emme tienneet, mikä on työn oikea hinta. Sitten aloimme ymmärtää paremmin, millainen työmäärä on ja kuinka paljon siitä pitää saada rahaa. Myös kilpailijoiden hinnoista on saanut suuntaa.

Kautto pitää yrityksen vahvuutena sitä, että kaikilla neljällä nuorella on omat erikoisosaamisalueensa.

– Veljeni Amos vastaa somemarkkinoinnista, minä ja Jesse myynnistä ja Veeti enemmän markkinoinnista.

Nuoret ovat vastanneet kokonaan itse markkinoinnista sekä logon ja verkkosivun suunnittelusta.

Kauton omiin tulevaisuudensuunnitelmiin yrittäjyys liittyy olennaisena osana.

– Aloitan syksyllä opiskelut Tampereella Proakatemiassa keskittyen yrittäjyyteen ja tiimijohtamiseen. Uskon, että pystyn siinä samalla pyörittämään myös yritystoimintaa, koska kyseinen koulutus on suunniteltu nimenomaan siihen. Käytännön oppiminen on keskeisessä roolissa, Kautto selvittää.

Mansen maalarien toiminnasta on hänen mukaansa tehdä ”mahdollisimman iso juttu”.

Nuoren yrittäjän neuvot muille nuorille

1. Perusta yritys yhdessä kaveriesi tai tuttaviesi kanssa. Yksin yrittäminen on haastavampaa, koska kaikki taakka ja stressi on silloin itsellä.

2. Kun yritystoiminnassasi on mukana muita, voit hyötyä eri ihmisten vahvuuksista.

3. Käytä hyväksesi lähipiirin ja esimerkiksi vanhempien neuvoja ja osaamista.

4. Tee jotain, mikä ei ole liian vaikeaa. Yleensä helpointa on aloittaa jostain konkreettisesta kuten pihatöistä tai autojen pesusta.

Kuvat: Mansen maalarit

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Autotalo Ampeerin yrittäjä Juha-Matti Raukola peruuttaa uudenkarhean Teslan sisälle halliin tulevien ostajakandidaattien ihmeteltäväksi. 

Tampereella sijaitseva autotalo erottuu suurimmasta osasta autoliikkeitä sillä, että se myy ainoastaan käytettyjä lataushybridejä, täyssähköautoja ja niiden lataustarvikkeita. 

Suomessa sähköautoihin erikoistuneet autotalot ovat ainakin vielä harvassa. Raukolan mukaan moni markkinoi itseään sähköautoilla, mutta liikkeessä ne saattavat silti olla vähemmistössä.

Pian voi olla toisin. Toukokuussa henkilöautojen ensirekisteröintitilastoissa täyssähköautojen määrä ohitti ensimmäistä kertaa dieselautot.

Ampeeriin tuleva asiakas etsii täyssähköautoa tai hybridiä. Yhä useampi päätyy valinnassaan täyssähköön. 

– Ihmiset kokeilevat sähköllä ajamista ensin hybridillä, mutta haluavat aika nopeasti siirtyä pelkkään sähköön. Moni sanoo, että heitä harmittaa aina, kun hybridiauton polttomoottori lähtee käyntiin. 

Suomen tarjonta ei riitä

Suurimpana hidasteena etenkin uusien sähköautojen kaupalle Suomessa on ollut niiden kalleus. Edullisempia perheautoja kuten farmareita ei ole tullut markkinoille, vaan tarjonta on keskittynyt urheilullisempiin ja monelle liian hintaviin malleihin. 

– Mielenkiinto kasvaa koko ajan. Kolmen edellisen vuoden aikana suurin muutos on ollut se, että sähköautosta on tullut varteenotettava vaihtoehto isolle osalle ihmisistä. Enää liikkeellä eivät ole vain sähköautotekniikasta kiinnostuneet edelläkävijät. Moni pohtii realistisesti siirtymistä sähkömoottorilla varustettuun käyttöautoon, Raukola kertoo. 

Tällä hetkellä ostaja ajaa ulos Ampeerista tavallisimmin Teslan, Hyundain tai Nissanin valmistaman sähköauton. Myös BMW i3 kiinnostaa.

– Moni seuraa tarkasti uusien sähköautojen julkaisuja ja odottaa, kun tietyt autot tulevat käytettyinä myyntiin. Isoja akkukokoja tavoitellaan. 

Akkujen koot ovat kasvaneet tasaiseen tahtiin. Tällä hetkellä isoimmat akut ovat 100 kilowattitunnin tuntumassa. Auton kantama halutaan maksimoida. 

Raukolan ja hänen yhtiökumppaninsa Pekka Pohjosen yritys tuo suurimman osan myynnissä olevista autoista Suomen rajojen ulkopuolelta. Suomen oma tarjonta ei riitä kattamaan kysyntää. 

– Tuontiautobisnestähän tämä on suurimmaksi osaksi. Ulkomailla sähköautot ovat tuoreita. Pääsääntöisesti niillä on ollut vain yksi omistaja ja kilometrejä on vähän, selvästi vähemmän kuin ulkomailta tuotavilla polttomoottoriautoilla. Myös varustelu on pitkälti sama kuin Suomessa myytävissä sähköautoissa. 

Koeajo tavallista tärkeämmässä roolissa 

Sähköautokauppa on Raukolan mukaan kokonaan uusi bisnes, jota on vaikea verrata perinteiseen autokauppiaan työhön. 

– Sähköautojen myynti edellyttää paljon asiantuntemusta. Me olemme kokeilleet tätä kantapään kautta ja selvittäneet asioita. Onneksi minulla on kollega, jonka tietämys on kovaa luokkaa. 

Hän viittaa Pekka Pohjoseen, joka on koulutukseltaan lääkäri, mutta joka Raukolan tavoin on innostunut sähköautoista. 

– Perusautokauppaan verrattuna meidän on tunnettava myytävä kalusto paljon paremmin. Täytyy tietää, miten auto soveltuu asiakkaan kuvailemaan käyttöön, mikä on auton kantama ja latausaika, ja mitä muita autokohtaisia ominaisuuksia asiakkaan on hyvä tietää, Raukola selvittää.  

– Jos myy dieselautoa, jolle saa polttoainetta joka asemalta ja tankillisella pääsee 1000 kilometriä, myyminen on aika paljon helpompaa. 

Ampeerissa käy asiakkaita, jotka ovat miettimässä ensimmäisen sähköauton hankintaa. Moni hakee vasta koeajokokemusta. 

– Koeajo on tärkeä osa kaupantekoa, koska ajokokemus on aivan erilainen kuin polttomoottoriautolla. Sähköauton lopullisen ylivertaisuuden tajuaa vasta ajaessa. 

Tyypillistä asiakas ei Raukolan mukaan ole olemassa. Sähköautoja ja hybrideitä myydään muun muassa perheiden kakkosautoiksi ja myyntitykkien ykkösautoiksi, joilla suhataan Suomea ristiin rastiin. Tällöin valinta on useimmiten Tesla. 

Sähköauton kantama yhdellä latauksella on toki otettava puheeksi asiakkaan kanssa, mutta se ei ole välttämättä keskeisin peruste auton valinnalle. 

– Jos päivittäistä ajoa on 30–40 kilometriä töihin ja takaisin, kantama ei ole ainoa ratkaiseva tekijä. 

Isot sähkörekat tulossa 

Plugit Oy toimittaa sähköautojen latausjärjestelmiä muun muassa asuinkiinteistöihin, kauppakeskuksiin, työpaikoille, bussiliikenteeseen ja muuhun ammattiliikenteeseen.  

Korona ei ole vaikuttanut merkittävästi esimerkiksi työpaikoille asennettavien latausasemien määrään. 

– Lataaminen tapahtuu siellä‚ missä aika ja paikka kohtaavat. Noin 80 prosenttia sähköauton lataamisesta tapahtuu kotona ja työpaikoilla. Vasta sitten tullaan parkkipaikkoihin ja huoltoasemiin. Työnantajat kokevat tärkeäksi tarjota latausmahdollisuuden työpaikolla, Plugitin toimitusjohtaja Tommi Saarela selvittää. 

Saarelan mukaan EU:n päästövaatimus ajaa sähköautomarkkinaa vauhdilla eteenpäin. Tällä hetkellä voimassa olevan EU-sääntelyn mukaan ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen tulee olla enintään 95 grammaa kilometriä kohden. 

– EU:n päästövaatimusdirektiivissä on asetettu selkeät tavoitteet autotehtaille. Siksi niiden on ollut pakko muuttaa pikavauhtia mallistojaan hybrideiksi tai täyssähköisiksi. Samaan aikaan kuluttajat ovat huomanneet, että sähköauto on järkevä hankinta esimerkiksi huoltokustannusten laskun ansiosta. 

EU:ssa on laskettu, että päätösten myötä uusien henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt laskevat noin 37 prosenttia vuosien 2021–2030 välillä. 

Markkina on vasta viime aikoina avautunut kaupalliselle ja raskaammalle liikenteelle. Tämän odotetaan luovan tuntuvasti lisää kysyntää latausjärjestelmille lähitulevaisuudessa. 

– Bussit ovat jo kääntyneet sähköisiksi. Ammattiliikenteessä kannattaisi nyt olla hereillä, jos miettii kaluston uusimista. 

Sähköistettyä raskaan liikenteen kalustoa alkaa olla saatavilla kesän jälkeen. Markkinoille on tulossa jopa isoja sähkörekkoja. 

 “Ennakkoluulot ovat turhia”  

Saarela näkee, että vuosi 2023 on kriittinen piste raskaalle liikenteelle. Silloin raskasta kalustoa käyttävillä yrityksillä pitäisi olla hyvät suunnitelmat kaluston sähköistämisestä, jos haluaa säilyttää kilpailuedun. 

– Yrityksissä tulisi nyt pohtia asiaa kriittisesti. Kun aloittaa muutoksen ajoissa, pystyy varautumaan paremmin kaluston elinkaareen. 

Osa raskaasta liikenteestä suhtautuu epäillen sähkörekkojen käyttökelpoisuuteen Suomen oloissa. Saarela pitää ennakkoluuloja turhina. 

– Olemme testanneet kahdeksan vuoden ajan tulevaisuuden sähköautoja ja kokemuksen perusteella epäilykset Suomen olosuhteiden vaikutuksista eivät ole relevantteja. Raskasta kalustoa ladataan samalla tavoin kuin bussejakin, ehkä hieman suuremmilla tehoilla. Yrittäjän kannalta on tärkeä tiedostaa, että sähkörekassa on moottorin poistuttua paljon vähemmän huollettavaa tekniikkaa. Voimalinjaa ei tarvitse huoltaa ja akuille annetaan 8–10 vuoden takuu. 

Moni yritys on noudattanut Saarelan ohjetta ja tiedustelee jo aktiivisesti kaluston sähköistämisen mahdollisuuksista. 

– On muistettava, että tarve ja vaatimus tulee ensisijaisesti raskaan liikenteen asiakkailta ja jopa heidän asiakkailtaan, ekologisuutta vaativilta kuluttajilta. Asiakkaille päästötön logistiikkaketju on tärkeä asia. Jos sellaista ei ole, yleinen mielipide kääntyy nopeasti yritystä vastaan. 

Plugit on kehittänyt ammattiliikenteen tarpeisiin sopivan helposti siirreltävissä olevan latausjärjestelmän, joita nähdään käytössä tulevasta kesästä alkaen.

Artikkeli julkaistu Yrittäjä Plus -lehdessä 3/2021. Tilaa lehti tästä (59€/6 numeroa vuodessa).

Kuva: Emil Bobyrev

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi