Nokia-puhelimista tunnettu suomalaisyhtiö HMD Global on vihjannut Twitterissä uudesta, tavallista kestävämmästä ja kovempaa käyttöä sietävästä älypuhelimesta. Kyseisen puhelimen julkaisu olisi heinäkuun lopussa.

Jo aikaisemmin yhtiö on antanut ymmärtää, että uusia malleja julkaistaan heinäkuun loppupuolella. Kyseinen XR20-malli olisi niistä yksi.

Twitterissä kiertää XR20-puhelimen kuva, jossa annetaan ymmärtää, ettei laitteen käyttäjä enää tarvitse suojakuorta. Kestävärakenteisten älypuhelinten tarjonta on ollut viime vuosina vähäistä. Niitä on tuonut markkinoille suurista valmistajista lähinnä vain Samsung. Takavuosina kyseiset rajumpaa käyttöä kestävät puhelimet olivat tavallisempia.

XR20:sta ovat uutisoineet Suomessa muun muassa Suomimobiili.ja Mobiili.fi. Ne ennakoivat, että kestävämpi rakenne voisi tarkoittaa muun muassa veden- ja iskunkestävyyttä.

Aikaisemmin HMD Global on julkaissut markkinoille yhden kestävärakenteisen mallin. Kyseessä oli Nokia 800 Tough -peruspuhelin, joka esiteltiin vuonna 2019. Tuolloin HMD Global mainosti sitä "kaikkien aikojen kestävimmäksi Nokia-puhelimeksi."

Takavuosina emo-Nokian puhelimista kestävyytensä ansiosta tunnustusta on saanut kansanpuhelimeksikin noussut 3210-malli, joka on niittänyt mainetta useissa kansainvälisissä rasitustesteissä. Kyseistä puhelinta ei silti koskaan suunniteltu kestävärakenteiseksi.

Kuva: HMD Globalin julkaisema kuva Twitterissä

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Euroopan komissio julkaisi tänään ehdotuksen laajasta lainsäädäntöpaketista, jolla tavoitellaan Euroopan unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista. Paketin taustalla on EU:n päätös vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Tavoite oli aiemmin 40 prosenttia.

Komissio ehdottaa tieliikenteelle ja rakennusten lämmitykselle uutta päästökauppajärjestelmää.

– Kotimaisen tieliikenteen päästökauppajärjestelmän valmistelu voidaan laittaa hyllylle, kahta päällekkäistä järjestelmää on järjetön rakentaa, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.

Pienyrittäjän kannalta EU:n lainsäädäntöpaketissa oikeastaan kaikki on Kuismasen mukaan konkreettista. Esimerkkinä hän mainitsee vielä avoinna olevan kysymyksen siitä, paljonko kuljetuskustannukset tulevat nousemaan.

– Tästä työ vasta alkaa. On kiinnostavaa nähdä, mikä tulee olemaan malli, jolla liikenteen päästöjä vähennetään. Tämä on erityisen tärkeää myös pienyrittäjän kannalta. Tiedämme, että kuljetuspuolelle ei tule olemaan käytössä samanlaista sähkömoottoritekniikkaa vielä sillä aikataululla kuin henkilöautomarkkinoilla. Oleellisen tärkeää on myös se, miten Suomen pitkät etäisyydet otetaan huomioon. Tieliikenteessä EU:n laajuinen päästökauppa olisi askel oikeaan suuntaan. Paineet liikenteen lisähinnoitteluun ovat Suomen päästövähennystavoitteiden ja valtiontalouden kannalta kovat, Kuismanen selvittää.

Auki olevien asioiden jatkokäsittely vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaisia investointisuunnitelmia koneyrittäjän kannattaa tehdä. Luvassa voi olla muun muassa metsänhoidollisia rajoituksia, joilla voi olla merkittävä vaikutus investointeihin.

– On tärkeää, että isoa pakettia käydään läpi nimenomaan yrittäjän näkökulmasta ja tutkitaan mahdollisesti muutettavia yksityiskohtia. On tärkeää, että ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään EU:n laajuisesti. Päätöksenteossa on kuitenkin huomioitava Suomen erityispiirteet, kuten pitkät etäisyydet ja metsäinen maa, Kuismanen sanoo.

Kannatusta päästöraja-arvojen kiristämiselle

EU-komissio ehdottaa tieliikenteen ja rakennusten lämmitykselle yhteistä päästökauppaa. Jos liikenteen hinnoitteluun on mentävä, Yrittäjien mukaan EU:n laajuinen tieliikenteen päästökauppa olisi yritysten kilpailukyvyn kannalta parempi kuin kotimainen päästökauppa tai veronkorotukset.

Suomelle ollaan asettamassa taakanjakosektorille selvästi nykyistä tiukempia tavoitteita.  Myös liikenne kuuluu taakanjakosektorille.

– Voimakkaasti eriytetyt tavoitteet maiden kesken muodostavat kustannustehottoman kokonaisuuden, sillä päästövähennyskustannus eri maissa ja eri sektoreilla vaihtelee huomattavasti, ekonomisti Sampo Seppänen Yrittäjistä sanoo.

– Tieliikenteen päästökauppa, jossa kaikille maille olisi samat tavoitteet, toisi kustannustehokkuutta EU:n politiikkaan ja olisi yritysten kilpailukyvyn kannalta reilumpi.

Yrittäjien mukaan komission ehdotus uusien henkilö- ja pakettiautojen päästöraja-arvojen kiristämisestä vuodelle 2030 on hyvä.

– Teknologian kehittymisellä on suuri merkitys liikenteen päästövähennyksiin. EU:n laajuiset tavoitteet uusille autoille antavat selvän signaalin autoteollisuudelle vähäpäästöisen teknologian kehittämiseen, Seppänen sanoo.

Tämä vähentää myös painetta polttoaineiden hinnankorotuksille, koska seurauksena olisi myös suomalaisen autokannan muuttuminen nopeammin vähäpäästöisemmäksi.

Seuraavaksi komission esitys siirtyy EU-jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin käsittelyyn.

– Pääsääntöisesti nyt tekeillä oleva lainsäädäntö vaikuttaa yritysten arkeen vasta vuosien päästä, mutta valmistautuminen kannattaa jo aloittaa, Seppänen huomauttaa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yhä koveneva pula ohjelmistoalan osaajista on saanut it-talot korottamaan panoksiaan. Helsinkiläinen Mavericks Software Oy on kampanjoinut viime aikoina tuhansien eurojen bonuksella ja alan kovimmilla kuukausiansioilla.

– Jos työnhakija hakeutuu meille kyseisen kampanjan kautta ja päädymme palkkaamaan hänet, tarjoamme kuuden kuukauden koeajan päätteeksi 6000 euron bonuksen. Bonus tulee siitä, että kyseinen henkilö on hakeutunut meille töihin, Mavericks Softwaren toimitusjohtaja ja vähemmistöosakas Jouni Jaakkola selvittää.

Ohjelmistokehittäjien rekrymarkkina on jo niin ylikuumentunut, että käytännössä yksikään alan ammattilainen ei hae töitä oma-aloitteisesti.

– Aika harva ihminen meitä lähestyy niin, että olisipa kiva tulla teille töihin. Koodarit saavat niin paljon yhteydenottoja, että heidän ei tarvitse olla missään määrin aktiivisia.

Jaakkola kutsuu vallitsevaa ilmiötä houkuttelumarkkinaksi. Mavericks on kampanjoinut muun muassa sosiaalisessa mediassa.

– Tilanne on sama kaikilla ohjelmistokonsulttitaloilla ja ylipäätään kaikilla, jotka haluavat palkata kokeneita koodareita. Yleensä houkuttelu maksaa aina jotakin yritykselle. Me yritämme mieluummin tulouttaa senkin rahan tekijöille emmekä kolmansille osapuolille, Jaakkola sanoo.

Valittu strategia on toiminut, sillä hakemuksia on tullut. Huomiota yritys on saanut myös mediassa. Muun muassa Tivi on uutisoinut Mavericksin bonuskampanjasta. Jaakkola muistuttaa, että jokainen mediaosuma on samalla myös markkinointia työntekijöiden löytämiseksi.

"Alan kovimmat palkat"änän

Jaakkola ei vähättele palkkauksen merkitystä. Moni osaaja vaihtaa työnantajaa rahan perässä. Mavericksilla palkat ovat alan kärkeä.

– Meillä on erittäin kilpailukykyinen provisiopalkkkamalli. Maksamme reilusti alan keskivertoa parempaa palkkaa.

Tyypillisesti alan ammattilaisilla on kiinteä kuukausipalkka. Kokeneen ohjelmistokehittäjän kuukausiansiot vaihtelevat 4000–6000 euron välillä.

– Jos haluaa päästä yli 6000 euron ansioihin, se edellyttää yleensä bisnes- tai esimiesvastuun ottamista ja kaikille se ei ole mieluisaa, Jaakkola myöntää.

Mavericksissa ohjelmistokonsultin keskipalkka on noin 7200 euroa kuukaudessa. Siihen on päästy provisiomallilla.

– Konsultille maksetaan suhteessa siihen, mitä hän tuo taloon sisään. Leijonanosa, 70-75 prosenttia tuloutetaan heille itselleen. Tekijät kokevat sen reiluksi.

Samaan aikaan rahaa säästetään muualta. Yritys panostaa vähemmän esimerkiksi toimitiloihin.

– Kokeneet osaajat ovat usein kypsiä iältään eivätkä he välitä niin paljon kivoista toimistoista. He priorisoivat enemmän perhettä ja omaa elämää. Kerran kuussa järjestämme jotain firmakivaa, mutta sekin tehdään järkevästi. Kulukuri toimii.

Mavericks jakaa toimistotilat pääomistajansa Talentedin kanssa.

– Emme ole muutenkaan koskaan olettaneet, että kaikki työntekijät istuvat toimistolla.

Raastava kilpailu ihmisten pitämiseksi töissä

Mavericksin kaltaisissa it-taloissa on jatkuvasti avoinna alan osaajien työpaikkoja.

– Olemme ohjelmistokonsulttitalo, joka haluaa kasvaa. Kasvu tapahtuu meidän tapauksessamme päälukua kasvattamalla. Tavoitteena on palkata tänä vuonna 20 työntekijää lisää. Uskon, että myynti vetäisi niin hyvin, että voisimme palkata jopa 40. Kasvun rajoite on työvoiman saatavuus.

Markkina vetää, sillä yritykset panostavat digitalisointiin ja konsulttien tarve on paikoin huutava. Samaan aikaan osaajat viedään käsistä. Entistä vilkkaampaa kysyntää Jaakkola povaa koronan jälkimainingeissa, kun talouden povataan lähtevän nousuun.

Mavericks myy konsultteja erilaisiin asiakkaiden projekteihin. Rekrytoitavan työntekijän kriteerinä on kokemus Suomesta, sillä valtaosa asiakkaista on kotimaisia. Vaatimuksena on vähintään viiden vuoden kokemus.

– Meidän hommiin ei voi ottaa ketään harjoittelemaan suomalaista työkulttuuria. Sinänsä mitään kielirajoituksia ei ole.

Työntekijöiden löytämiseksi Mavericks on kokeillut headhuntereita, rekrytointikonsultteja ja markkinointitempauksia. Lisäksi omia työntekijöitä houkutellaan rahallisin bonuksin kertomaan yrityksestä tuttavilleen. Yhä useampi työntekijä löytyy erilaisten verkostojen kautta. Yleensä osaaja vaihtaa työnantajaa lennosta.

Kilpailua on paitsi ihmisten löytämisestä, myös heidän pitämisestään yrityksen palveluksessa. Kun on tarkoitus kasvaa, työntekijöiden vaihtuvuutta ei haluta.

– Ensin on hirveän työn ja panostusten takana saada ihminen töihin, sitten käydään yhtä veristä kilpailua siitä, että saadaan pidettyä ihmiset töissä. On pirullista, jos perälauta vuotaa, Jaakkola kuvailee.

Kuvat: Getty Images / Mavericks Software Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Koskenkorvan pariskunta asuu sukutilallaan Koskenkorvan kylässä, Altian Koskenkorvan tehtaiden naapurissa ja kestitsevät matkailijoita sekä pistäytyjiä. Työ ja perhearki sekoittuvat omassa pihapiirissä.

Jaakko Koskenkorva

Vanhempani Martti ja Päivi perustivat yksityistilaisuuksia, kuten juhla-, sauna- ja kokouspalveluita, tarjoavan Koskenkorvan Trahteerin 23 vuotta sitten. Trahteeraaminen on Etelä-Pohjanmaan murretta ja tarkoittaa kestitsemistä.  

Sukumme on asunut Koskenkorvan kylässä sukutilalla jo neljässä sukupolvessa, viinatehtaan kupeessa. Nykyään Altian tehdas tuottaa viljaviinaa, ohratärkkelystä ja rehua. 

Yrityksen jatkaminen ei ollut meillä suunnitelmissa. Opiskelin Tampereen teknillisessä yliopistossa tietotekniikkaa ja menin Nokiaan töihin. Välttelin Nokian yt-kierroksilla potkuja aikani, kunnes seitsemännellä kerralla koko yksikkömme lakkautettiin vuonna 2012.  

Vuonna 2013 muutimme Koskenkorvalle takaisin samaan pihapiiriin vanhempieni kanssa. Perustin toiminimen 11 latoa, ja olen koodannut mobiilisovelluksia freelancerina.  

Olen ollut mukana Trahteerin tilaisuuksissa auttamassa vanhempiani rakentamassa ja järjestämässä juhlia. Tapasin vaimoni Sarin vuonna 2001, ja hänkin on päässyt näkemään Trahteerin arkea. 

Käänteentekevä hetki oli se, kun Altia nosti Koskenkorva Vodkan brändin keskiöön kylän. Yhtiö toi vieraita ympäri maailmaa kokemaan kyläelämyksen Koskenkorvalle, ja vanhempani pyysivät meitä auttamaan ja puhumaan englantia. Silmämme aukesivat, kun kaiken nähneet alkoholialan konkarit olivat paikasta haltioissaan. Yksi heistä sanoi, että kai te tiedätte asuvanne paratiisissa. 

Aloitimme Trahteerin vetäjinä keväällä 2018. Itselleni oli tärkeää, ettei minun tarvinnut heittää pois koodausuraani. Talvisin koodaan peräkammarissa ja kesäisin viihdytän vieraita. Koodaaminen on tuonut myös taloudellista turvaa, etenkin koronavuoden aikana.  

Vanhempani eivät tuputtaneet yritystä, vaan he ovat sanoneet, että se on ollut heidän unelmansa ja meillä on omamme.  

Isä remontoi ja huoltaa kiinteistöä edelleen. Tulevana kesänä isä on lupautunut kertomaan vieraille Könninkelloista päärakennuksen siipeen avautuvassa museossa. Esi-isissämme on Könnin suvun kellomestareita, ja isä on sukuyhdistyksen johtomies, Mestari-Könni, joten asia on hänelle sydäntä lähellä.  

Työnjakomme menee niin, että minä vastaan baarin hoitamisesta, vieraiden viihdyttämisestä ja taloushallinnosta ja Sari kaikesta muusta. Kontaktit menevät Sarin kautta, jotta minä voin keskittyä koodaamiseen. 

Kehitämme alueen matkailua. Täällä olisi hyvät mahdollisuuden turismiin alkoholiperinteen ympärillä Skotlannin tyyliin. Alueella on meidän lisäksi Kyrö Distillery ja panimoita, joilla on hyvä meininki. Haaste on se, että väkevää viinaa ei saa markkinoida. Yritämme keksiä uusia tapoja tuoda esiin Koskenkorvan kylää ja kotitilaamme ilman, että siihen liittyy alkoholi. 

Olemme Sarin kanssa hakeneet sopivaa työskentelytapaa, koska olemme tiiviisti tekemisissä sekä perhe- että työasioissa. Rakastan tehdä asiat hyvin, joten saatan käyttää aikaa yksityiskohtien hiomiseen. En saisi isoja kokonaisuuksia valmiiksi, jos Sari ei piiskaisi.  

Työskentely vaimon kanssa on aaltoliikettä: välillä on tosi mahtavaa ja välillä ei ole. Minun oli vaikea hyväksyä aallonpohjia aluksi, mutta nykyään tiedän, että sieltä noustaan. Meillä molemmilla on oma kuntoiluharrastus, jotta pääsee välillä pois töistä ja kotoa. Minä olen käynyt kuntosalilla ja kuunnellut siellä muun muassa Sinuhe Egyptiläisen äänikirjana. Onneksi täällä on tilaa kaikille tehdä omia juttujaan. 

Sari Koskenkorva:

Muistan, kun olimme auttamassa Jaakon vanhempia kesähäissä, joissa vieraat eivät meinanneet lähteä kotiin aamuyön pikkutunneillakaan. Silloin Jaakon isä Martti tokaisi, että ”eikö tämä olisi mahtavaa hommaa”. Ajattelimme, että ei ikinä. Sitä varten on käyty kouluja, että teemme koulutustamme vastaavia töitä. Vielä lasten ollessa pieniä ajattelin, että emme me voi juottaa ihmisiä yötä myöten.  

Opiskelin elintarviketekniikkaa Seinäjoella ja toimin Tampereella elintarvikevalvonnan tarkastajana. Vuonna 2008 syntyi esikoisemme ja sen jälkeen saimme kolme lasta lisää. Kotona Koskenkorvalla näin appivanhemmat töissä. Hiljalleen aloin nähdä yrityksen mahdollisuudet. Ja kenellä on 100 metrin päässä kotiovelta tällaiset puitteet?  

Itselläni heräsi ajatus, että voisihan toimintaa jollain tapaa jatkaa. Jaakon lämpiäminen ajatukseen vei pidempään. 

Kävimme keskusteluita vetovastuun ottamisesta, ja nykyään Jaakon vanhemmat ovat positiivisia takapiruja. Sanoimme heille suoraan, että haluamme kokeilla uutta ja epäonnistua, mutta meille voi sanoa, jos ajamme täysillä kohti tiiliseinää. 

Mahdumme hyvin samaan pihapiiriin, vaikka minä ja anoppi olemme pari kertaa selvitelleet kaapin paikkaa. Hän on myös kannustanut ja kertonut luottavansa meihin, mikä on ollut tärkeä tunnustus. Tässä pihapiirissä on tilaa kahden emännöidä.  

Lapsemmekin auttelevat joskus siivoushommissa, hakevat puita saunalle ja keräilevät astioita.  

Trahteerin toiminta henkilöityy meihin. Me emme voi ottaa kesätöihin ketään kertomaan ruuasta, vaan olemme itse läsnä. Minä vastaan myös verkkokaupasta, joka myy saunatrikoita ja Koskenkorva-aiheisia tuotteita. Vastaan lisäksi henkilökunnasta, raaka-aineista ja keittiön toiminnasta. Välillä kuljen rätti kädessä. Koulutus- ja työtaustastani on se hyöty, että hygieniataso on taattu ja omavalvonta huippuluokkaa. Kun terveystarkastaja tuli ensimmäistä kertaa, ajattelin, että lopetan hommat, jos en saa täysiä pisteitä. 

Laajennamme toimintaa kesällä enemmän satunnaisia pistäytyjiä ajatellen. Koskenkorvamuseo teki viime kesänä kävijäennätyksensä. Avaamme kahvilan, kesäterassin ja yleisiä saunavuoroja. Pääsimme myös museokorttijärjestelmän piiriin. Jatkamme toki yksityistilaisuuksia, mutta esimerkiksi viime kesänä ne peruuntuivat. Emme voi odotella niitä koko kesää.  

Työnjakomme Jaakon kanssa sujuu hyvin. On toki joskus ollut minuuteista kiinni, ettei parisuhdeviikonloppu ole peruuntunut, kun Jaakko on tullut sekaantumaan kaapinkunnostusprojektiini.  

Jos käy muualla töissä, voi olla helpotus päästä kotiin. Täältä ei pääse pakoon. Olemme harrastaneet lähimatkailua usein rannikolla Pohjanmaan kohteissa, jotta pääsemme välillä irti. 

Olen myös harjoitellut puolimaratonia varten. Ylistaron keväinen maraton-tapahtuma peruttiin, joten järjestimme omamme, ja juoksin sen Koskenkorvalla huhtikuussa räntäsateessa. Eipähän mennyt vuoden harjoittelu hukkaan. 

Olen joskus syyttänyt Jaakkoa haahuilusta, kun hän ei minun näkökulmastani saa mitään aikaan, mutta nykyään osaan arvostaa hänen pikkutarkkuuttaan. Minä saatan ideoida kaikenlaista, mutta aina Jaakko ei muka kuule.  

Minä olen hyvä suunnittelemaan, Jaakko inspiroituu viime hetkellä. Lopulta täydennämme toisiamme.

Juttu julkaistu Yrittäjä Plus -lehdessä 3/2021. Tilaa lehti tästä (59€/6 numeroa vuodessa).

Kuva: Juha Harju

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 191 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Veikko Luode, 81, on aloittanut päivänsä tuttuun tapaan kävelylenkillä. Urheilu on tärkeässä osassa miehen arkea. Jaksamista ja hyvää kuntoa tarvitaan, sillä Luode on edelleen aktiivinen rakennusalan yrittäjä. Hän pyörittää Vastaava Mestari VL Oy -yritystä, joka tarjoaa rakennuspalveluita pääkaupunkiseudulla.

Tällä hetkellä Luode on mukana viidessä aktiivisessa kohteessa. Hän keskittyy rakennesuunnitteluun, vastaavan mestarin töihin ja konsultointiin. Viime aikojen suurin projekti on ollut 50 asunnon kohde, jossa rakentajana oli ulkomaalainen yritys.

– Toiminta on vielä täysipäiväistä, mutta hiljalleen jarruttelen. Paljon tulee myytyä eioota, koska haluan, että aikaa jää muuhunkin elämään. Olen ajatellut, että jatkan vielä 2-3 vuotta ja sitten jätän yhtiön vain sijoitustoimintaan, Luode kertoo.

Yrittäjän ura alkoi vuonna 1971, jolloin Luode kutsuttiin vasta perustetun insinööritoimiston toimitusjohtajaksi. Hän johti yritystä kuusi vuotta ja olisi halunnut ostaa sen kokonaan itselleen, mutta muut osakkaat eivät tähän suostuneet. Niinpä Luode perusti oman yrityksen, Rakennustoimisto Veikka Luoteen vuonna 1976. Samoihin aikoihin hän perusti vielä toisenkin yrityksen, joka keskittyi parketin maahantuontiin Keski-Euroopasta.

– Minulla on ollut yrittäjyyden kipinä lapsesta saakka. Kun olin nuorena miehenä rakennustyömaalla työntekijänä, ihailin aina päälliköitä ja rakennusyrittäjiä. Siinä oli jotain kiehtovaa. Näin, että yrittämisellä voi päästä eteenpäin elämässä.

Lama vei omaisuuden

Luoteen yrityksillä meni hyvin. Rakennustoimisto laajeni voimakkaasti ja siitä tuli konserni ostettuaan kaksi muuta rakennusliikettä. Vuonna 1983 yritys myytiin nykyiselle YIT:lle, silloiselle Yleiselle Insinööritoimisto Oy:lle. Myös parkettifirma meni kaupaksi, sen osti Partek.

Kaiken tämän seurauksena Luoteella oli runsaasti pääomaa, joilla hän perusti Luode Invest -kiinteistösijoitusyhtiön. Elettiin 80-luvun loppua ja suurta nousukautta.

Kun tultiin 90-luvun alkuun, suuri lama vei kiinteistösijoitusyhtiön mennessään. 

– Täytyy sanoa, että yrittäjyyteni suuressa mittakaavassa päättyi siihen. Lama vei henkilökohtaisia sijoituksia 30-40 miljoonaa markkaa. Yritysteni paras liikevaihto oli siihen mennessä käynyt 200 miljoonassa. Olen ajatellut asian niin, että kun olen köyhästä perheestä lähtenyt, en menettänyt kuin itse hankitun omaisuuden. Se oli tavallaan elämän rikkautta.

Tunnustus aviopuolisolle

Vararikko vei mennessään myös luottotiedot. Vaihtoehtoja ei ollut, koska Luode oli itse takaamassa yritystoimintaansa.

Luode joutui aloittamaan alusta. Yrittäjän kipinä ei kuitenkaan sammunut.

– Ensimmäisenä päivänä, kun sain luottotietoni takaisin, perustin nykyisen yritykseni. Nyt olen onnellinen velaton yrittäjä ja töitä on niin paljon kuin ehtisi tekemään.

Hän kiittelee, että laman kuohuissa henkilökohtainen elämä oli kuitenkin mallillaan ja perhe pysyi koossa.

– Liikunnan ja urheilun lisäksi voimatekijäni on ollut aviopuolisoni Ritva. Hän on ollut kullanarvoinen. Sen verran kuohuja vuosien varrella on ollut, että joku toinen olisi kääntänyt kantapäät toiseen suuntaan. Arvokasta on ollut myös se, että olen pysynyt raittiina 30 vuotta. Se on ehkäissyt paljon ongelmia.

Kuvat: Veikko Luoteen albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjäkassa järjesti kesäkuussa kuudetta kertaa nettikilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Voittajaksi on valittu Juustoansan yrittäjä Laura Salonen.

Kilpailuun tuli toistasataa ehdotusta. Voittajan valinnassa painoi ennakkoluulottomuus. Salonen ryhtyi juustokauppiaaksi juuri ennen koronakriisiä tavoitteenaan säilyttää juustomyymälä Helsingin Vanhassa Kauppahallissa.

– Lauran usko omaan tekemiseen ja rautainen asenne ei ole horjunut koronankaan edessä, vaan hän innovoi ja kehitti muun muassa juustotaxin, jonka avulla hänen yrityksensä pysyi pystyssä, kun asiakkaat katosivat viime vuoden koronarajoitusten myötä, Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen perustelee.

– Tämä oli hieno yllätys. Tuntuu tietysti hyvältä saada tunnustusta työstään, vaikken sellaista ole odottanutkaan, Salonen kommentoi valintaa.

Hän luonnehtii puolentoista vuoden yrittäjäuraansa paikoitellen uhka- ja tyhmänrohkeaksi kokeilun ajaksi.

– Viimeiset 1,5 vuotta yrittäjänä on ollut ihan hurjaa koronan tultua ja kuluttajakäyttäytymisen muututtua. Yrittäjyysaikani on vaatinut valtavasti uuden kehittämistä, reagointia, kokeilua välillä jopa uhka- ja tyhmänrohkeasti, hurjasti töitä, ponnisteluja ja epäonnistumisiakin. Silti olen yrittänyt pitää positiivisen fiiliksen yllä, vaikka henkisesti onkin ollut raskasta.

Epäonnistumisen pelko vaivasi pitkään

Helsingin Vanha kauppahalli on Helsingin tunnetuimpia vierailukohteita. Salosen yrityksen alku oli heti lupaava, kunnes korona iski.

– Reilun kahden kuukauden yrittäjyyden jälkeen siirsin Juustoansan tuplasti kookkaampaan, mutta kalliimpaan liiketilaan. Juuri kun sain toiminnan kunnolla käyntiin, iski korona.

Maaliskuun alussa asiakkaat kaikkosivat ja jotain piti keksiä. Salonen kehitti vuorokaudessa idean Juustotaxista. Kyseessä on palvelu, jolla juustoja voi tilata kotiovelle. Salonen leikkasi ja paketoi jokaisen lähetyksen itse ja liitti mukaan tsemppiviestin. Sosiaalisessa mediassa idea sai vahvaa kannatusta.

Juustoansan someyhteisö on ollut muutenkin merkittävänä tukena vaikeina aikoina.

– Someyhteisö on pitänyt minua pinnalla henkisesti vaikeina aikoin. Näen yhteisön jäsenet tietynlaisina sparraajina, joilta saa samalla suoran palautteen. Juustoansan fanit ovat yhtä kuin Juustoansa ja tämä hyvänmielen brändi sekä yhteisö on selvinnyt yhdessä myös korona-ajan yli.

Ennen yrittäjyyttä Salonen toimi media- ja viestintäalalla. Hän kärsi usein stressistä ja epäonnistumisen pelosta.

– Entisessä elämässäni olin vuosia kiireinen, väsynyt, stressaantunut, ja pahimpana kaikesta, en oikein läsnä missään. Pelkäsin epäonnistumisia. Ajatukseni olivat aina tulevassa, tai märehtimässä jo menneitä asioita, mutta koskaan ei läsnä tässä hetkessä. Elin silloin liian paljon työlle. Yrittäjyys mahdollistaa minulle tasapainoisemman elämän. Olen onnellinen tästä urasta ja työstä, jota saan tehdä, ja koen oloni hyvin etuoikeutetuksi siitä ilosta, jota saan työssäni ihmisille tarjota. Ilman perhettäni olisin varmaan heittänyt niinä vaikeimpina hetkinä pyyhkeen kehään.

Kuva: Pyry Pietiläinen

toimitus (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien teettämän työelämägallupin perusteella luottamusvaltuutetun suosion on kasvussa työpaikoilla. Kyselyn tulokset paljastavat, että jos työpaikalla voitaisiin sopia nykyistä enemmän paikallisesti, ylivoimaisesti suosituin sopija työntekijöiden puolesta olisi koko henkilökunnan valitsema luottamusvaltuutettu (40 prosenttia vastaajista). Toiseksi mieluisin vaihtoehto olisi, että koko henkilöstö sopisi yhdessä (27 prosenttia).

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula pitää tulosta hyvänä työntekijöiden aseman vahvistamisen kannalta.

Äskettäin vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vaati hallitukselta linjausta luottamusmiehen asemasta syksyn budjettiriihessä. Makkulan mukaan Anderssonin vaatimus on erikoinen.

– Työelämägallup osoittaa, että työelämässä olevat eivät tue Anderssonin näkemystä. On erikoista, ettei Andersson halua vahvistaa työntekijöiden asemaa. Gallupin perusteella tärkein osapuoli työpaikalla on luottamusvaltuutettu, joka edustaa kaikkia työntekijöitä.

Tulosten mukaan toiseksi suosituin tapa vaikuttaa on ottaa mukaan kaikki työntekijät. Ammattiliiton jäsenten valitsemaa ja ammattiliittoon kuuluvaa luottamusmiestä sopijaksi kannattaisi 19 prosenttia työllisistä. Alkuvuonna tehtyyn edelliseen kyselyyn verrattuna luottamusvaltuutetun suosi on kasvanut ja luottamusmiehen heikentynyt.

Pienissä, alle kymmenen työntekijän työpaikoissa koko henkilöstön yhdessä sopiminen sai eniten kannatusta (44 prosenttia).

– Luottamusvaltuutettu edustaa koko porukkaa, ei vain liiton jäseniä, joita on monilla työpaikoilla entistä vähemmän. Luottamusvaltuutettua kannattaa hyödyntää, koska hänellä on työpaikoilla laajaa kannatusta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

"Sääntöjä ei ymmärretä, eikä siksi käytetä"

Tällä hetkellä yritysten mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen ovat varsin rajoitettuja. Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkulan mukaan noin 80 prosentilla työnantajayrityksistä on hyvin vähän mahdollisuuksia sopia asioista yrityksen sisällä.

– Valtaosa työnantajayrityksistä noudattaa työehtoja yleissitovuuden perusteella tai eivät ole minkään työehtosopimuksen piirissä. Näitä yrityksiä on noin 80 prosenttia. Sopiminen on vaikeaa, koska lainsäädäntö joko kieltää sen tai jos yritys ei noudata työehtosopimusta, sopiminen ei senkään takia ole mahdollista.

Hieman parempi tilanne on työnantajilla, jotka kuuluvat johonkin työnantajaliittoon. Näitä yrityksiä on hieman alle 20 prosenttia.

– Niillä on eniten mahdollisuuksia, koska lainsäädäntö antaa yrityksille mahdollisuuden hyödyntää työehtosopimuksen joustoja, jos sellaisia on. Hyvin harvassa on, eli tällöinkin mahdollisuudet ovat varsin rajalliset, Makkula jatkaa.

Jos yrityksessä ei ole luottamusmiestä, sopiminen ei ole mahdollista. Makkula painottaa, että yksi iso ongelma on monimutkainen sääntely.

– Käytännössä sääntelyä ei ymmärretä, eikä sen takia käytetä.

Jos sopiminen on mahdollista, se rajoittuu lähinnä työaikakysymyksiin kuten tasoittumisjaksojen pituuteen ja työvuoroluetteloiden antamisajankohtiin. Palkoista voi sopia yrityksissä, jotka eivät noudata mitään työehtosopimusta.

Sopimiskohteet ovat Makkulan mukaan asioita, joilla ei ole merkitystä kilpailukyvyn parantamisessa.

– Siksi ajamme sitä, että lainsäädäntömuutoksilla pitäisi luoda järjestelmä, jossa palkkasjärjestelmistä sekä ylityö- ja sunnuntaikorvauksista pitäisi pystyä sopimaan kaikissa yrityksissä. 

Työehdoista halutaan sopia työpaikalla

Gallupiin vastanneista 62 prosenttia työllisistä haluaisi, että työehdoista voisi sopia työpaikoilla, jos sekä työnantaja että työntekijä sitä yhdessä haluavat. Viidennes on eri mieltä asiasta.

Asia on hallituksen työryhmävalmistelussa, ja noussee esille syksyn tes-kierroksella. Lisäksi metsä- ja teknologiateollisuudessa etsitään uusia, paikallisia ja yrityskohtaisia tapoja sopia työehdoista, kun työnantajat haluavat vähentää keskitettyä sopimista.

Työpaikalla haluttaisiin nykyistä enemmän sopia palkoista, korvauksista ja lisistä (49 %), työajoista (46 %), sekä lomien ja vapaiden ajankohdista (41 %). Lähes kolmannes (32 %) haluaisi sopia monipaikkatyön käytännöistä.

Työelämägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1002 työllistä eli palkansaajaa, lomautettua, työtöntä ja yrittäjää.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Turussa toimiva Martinsillan Grilli on saanut maininnan muun muassa Iltalehden artikkelissa, jossa etsittiin Suomen paras grillikioskia. Turussa ilmestyvä paikallislehti on valinnut grillin kaupungin parhaaksi.

Nykyinen yrittäjä Mikko Nohkola sai oppinsa alalle isoäidiltään Hilja Nohkolalta, joka perusti grillin 1970-luvun lopulla. Nohkola saattoi tuolloin palvella asiakkaitaan läpi yön pienessä grillikopissa. Asiakkaat kiittivät ja yhä edelleen osa heistä muistelee Hiljan aikoja.

Mikko Nohkola aloitti Martinsillan Grillin yrittäjänä vuonna 1998, jolloin Hilja lopetti yrittäjäuransa.

– Paljon opin asiakaspalvelusta Hiljalta. Esimerkiksi sen, että tuotteiden on oltava kunnossa ja yrittäjän on oltava pitkäjänteinen ja periksiantamaton. Asiat eivät tapahdu hetkessä.

Nohkola päätti lähteä jatkamaan perheyritystä, koska hän näki tilaisuuden kehittää liiketoimintaa.

– Siinä oli kymmenien vuosien runko valmiina. Se runko on edelleen pitkälti sama.

Paljon on kuitenkin myös muuttunut. Tuotteita on tullut lisää ja toimintaa on laajennettu toiseen toimipisteeseen Turun Raunistulaan. Nohkola päätti laajentaa, kun hyvä toimipaikka löytyi.

Työntekijäpula suurin haaste

Yrittäjän mukaan grillitoiminnassa sijainnilla on erityisen tärkeä merkitys.

– Myyntipaikan on oltava kunnossa ja keskeisellä sijainnilla. Liikenneyhteyksien pitää toimia ja grillillä on oltava hyvät parkkipaikat, Nohkola listaa.

Toiminnan keskiössä on luonnollisesti henkilökunta, jota on ollut viime aikoina vaikea löytää. Ravintola-alalla kärsitään työntekijäpulasta eivätkä grillit ole "seksikkyydessä" kärkisijoilla työpaikkaa valittaessa. Lisäksi perinteisten grillien on kilpailtava kansainvälisiä pikaruokaketjuja vastaan.

Nohkolan mukaan työntekijöiden löytäminen on suurimpana jarruna toiminnan kasvattamiselle.

– Jos tulisi vastaan hyvä toimipaikka ja tilanne muuttuisi henkilökunnan saamisen osalta, voisin laajentaa, hän sanoo.

Martinsillan grillin valttina ovat omatekoiset kastikkeet ja sinapit, jotka valmistetaan paikan päällä. Nohkolan mukaan tämä on ollut tärkeä erottautumistekijä.

– Työlästähän niiden valmistaminen on, mutta asiakkaat tykkäävät eikä kilpailijoilla ole samanlaisia. Käytämme myös paikallisen tuottajan lihaa. Emme missään nimessä myy halpaa tuotetta kovalla katteella, Nohkola sanoo.

Grillin suosikkituotteita ovat ne tutut: makkaraperunat ja hodarit, etenkin valkosipulilla maustettuna.

"Suurin tavoite saada arki rullaamaan"

Korona-aika ei ole ollut Martinsillan grillille erityisen hankalaa aikaa, vaikka se onkin vaatinut toiminnan osittaista muokkaamista.

– Yleinen epävarmuus on vaikuttanut meihinkin. Olemme esimerkiksi joutuneet muuttamaan useaan otteeseen aukioloaikoja. Myynnillisesti olemme pärjänneet hyvin, kun ravintolat ovat olleet suljettuna. Päivääkään emme ole pitäneet kioskia kiinni, Nohkola kertoo.

Turussa perinteiset, pienet grillit ovat viime vuosina vähentyneet kuten monessa muussakin kaupungissa. Toisen polven yrittäjä uskoo, että hyvä asiakaspalvelu kantaa hedelmää myös jatkossa.

– Tällä hetkellä suurin tavoite on saada arki rullaamaan ja se, että säilytämme saavutetun asemamme. Kyllä pystymme oman tonttimme hoitamaan, vaikuttaa sen osalta ihan hyvältä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Ammattiliiton jäseniä on 59 prosenttia Suomen työllisistä, joihin lasketaan palkansaajat, lomautetut, työttömät ja yrittäjät. Tulos käy ilmi Suomen Yrittäjien teettämästä Työelämägallupista. Aiemmissa kyselyissä osuus on ollut 65 prosenttia.

 – Näyttää, että järjestäytymisaste on notkahtanut. Jäsenyyden hinta on koettu korona-aikana korkeaksi. Ehkä on myös tyytymättömyyttä liittojen työllisyystoimiin, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvioi.

– On hyvä huomata, että järjestäytyminen on selvästi alhaisempaa pienillä työpaikoilla ja yksityisellä sektorilla. Siksi erityisesti siellä tarvitaan tilaa sopimiselle ilman liittoja.

Naisista 62 prosenttia ja miehistä 57 prosenttia on ammattiliiton jäseniä. Työelämägallupin teki Kantar Suomen Yrittäjien pyynnöstä. Kyselyyn vastasi 1002 työllistä.

Jäsenyyden hinta suurin este

Tärkein syy olla kuulumatta ammattiliittoon on jäsenyyden liian korkea hinta. Näin vastasi 33 prosenttia. Osuus on pysynyt samassa viime vuosina. Toiseksi tärkein on liittojen poliittisuus (28 %) ja se, että koetaan, ettei jäsenyydestä ole hyötyä (27 %).

Jäsenyyden hinta korostuu naisilla ja liittojen poliittisuus miehillä perusteena siihen, miksi ei haluta kuulua ammattiliittoon. 

Työttömyyskassoihin kuulutaan kyselyn perusteella selvästi enemmän kuin liittoihin. Kassoihin kuuluu 74 prosenttia työllisistä.

– Nuoret kuuluvat kassoihin muita vähemmän, mikä on huolestuttavaa, koska meillä ei ole vielä yleistä ansioturvaa. Kassoihin järjestäytyminen on vähäisempää myös pienillä työpaikoilla, mihin on hyvä kiinnittää huomiota, Pentikäinen toteaa.

Liittoon kuulutaan ansiosidonnaisen vuoksi

Ansiosidonnainen työttömyysturva on suurin syy olla ammattiliiton jäsen. Näin vastasi 63 prosenttia. Osuus on hieman tippunut edellisistä kyselyistä. Kolmannes kuitenkin arvioi edelleen, että ammattiliiton jäsenyys tuo ansioturvan.

– Väärä käsitys korjautuu mutta hitaasti. Edelleen moni näyttää luulevan, että saa ansioturvan kuulumalla ammattiliittoon, vaikka kytkös on purettu vuosia sitten. Moni toki näkee, että liitot puolustavat ansioturvaa, ja siksi haluavat järjestäytyä, vaikka tietävät, ettei liiton jäsenyys ole ansioturvan peruste, Pentikäinen jatkaa.

Kyselyn perusteella 66 prosenttia työllisistä olisi tyytyväisiä, jos työnantaja maksaisi heille ammattiliitoista riippumattoman työttömyyskassan YTK:n jäsenyyden. Osuus on kasvanut viime vuosina ja erityisesti koronakriisin aikana. Tyytymättömiä tähän olisi 14 prosenttia.

Myös ammattiliittojen jäsenistä 58 prosenttia olisi erittäin tai melko tyytyväisiä, jos työnantaja maksaisi YTK:n jäsenmaksun. Tyytyväisimpiä tähän ollaan pienillä työpaikoilla.

– Moni työnantaja on maksanut YTK:n jäsenmaksun varmistaakseen, että työntekijöiden muutosturva on kunnossa. Se on mielestäni arvokas kädenojennus, joka saa työntekijöiltä tukea ja ymmärrystä, Pentikäinen sanoo.

Palkansaajien ammatillisen järjestäytymisen laskua on selvitetty aikaisemminkin. Vuonna 2019 kerrottiin tutkija Lasse Ahtiaisen tutkimuksesta, jonka hän teki työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Tutkimuksen mukaan vuonna 2017 miehistä vain runsaat puolet ja naisista kaksi kolmannesta kuului ammattiliittoon. Vuodesta 2013 järjestäytymisaste oli laskenut viisi prosenttiyksikköä.

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

Sijoittajat uskovat Varjon kasvuun, sillä yritys sai viime vuonna suomalaisittain muhkean 46 miljoonan euron sijoituspotin. Mukana on yritykseen alusta asti panostanut Lifeline Ventures, mutta myös laajentuva joukko ulkomaisia sijoittajia Japania myöten. 

− Japani ja USA ovat meille tärkeitä kohdemaita, Varjon perustaja ja teknologiajohtaja Urho Konttori sanoo. 

Varjo kehittää tehostetun todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden laseja ammattilaisille. Edistyksellisintä on lasien tarkkuus, joka näyttää kohteet kuten todellisessa elämässä. 

Yksi Varjon asiakaskohderyhmistä on autoteollisuus. Konttori kertoo esimerkin, miten korona muutti työskentelykulttuuria. 

− Aikaisemmin KIA:n suunnittelijat lensivät jopa viikoittain Frankfurtista Etelä-Koreaan pääkonttoriin esitelläkseen tuotekehityksen vaiheita. Nyt kun matkustus on ollut kiellettyä, tiimi on kokoontunut etänä ja käyttää suunnitteluohjelmaa lasiemme kanssa.  

Konttorin mukaan tuotekehitys onkin virtuaalisena nopeutunut ja parantunut huomattavasti. 

− Ja mikä parasta, suunnittelijat eivät enää työskentele kaukana toisistaan, vaan kokevat olevansa oikea yhtenäinen tiimi. Etätöiden jatkuminen vauhdittaa työn siirtymistä virtuaalimaailmoihin alasta riippumatta, Konttori tähdentää. 

Samaa tehokkuutta on saatu myös lentäjien koulutuksessa, johon Varjo on toimittanut laitteitaan. Aikaisemmin on koulutettu puolustusvoimien lentäjiä, mutta nyt asiakkaaksi on saatu myös sveitsiläinen siviililentäjien kouluttaja. 

− Tehostetussa todellisuudessa käyttäjä näkee myös itsensä ympäristössä. Näin esimerkiksi lentäjien ohjaimet tai ydinvoimalan operaattoriympäristö ovat todentuntuisia.  

Konttorin mukaan säästö on huomattava, kun lentäjiä koulutetaan virtuaaliympäristössä isojen hallisimulaattoreiden sijaan. 

− Eräs asiakas oli laskenut, että tuotteemme maksaa itsensä takaisin kahdessa tunnissa. 

Hinnat puolittuivat

Varjon kasvu on ollut nopeaa. Liikevaihto kolminkertaistui viime vuonna ensimmäiseen kaupalliseen toimintavuoteen 2019 verrattuna. Yritys on edelleen voimakkaassa investointivaiheessa, joten liiketulos oli 22 miljoonaa euroa tappiollinen. 

− Tämän vuoden alusta saimme myyntiin kolmannen sukupolven laitteemme, mikä on kasvattanut volyymiä entisestään. Puolitimme hinnat tuodaksemme lasit entistä useampien yritysten saataville. 

Virtuaalilasien hinta on tippunut noin 6 000 eurosta 3 000 euroon ja tehostetun todellisuuden lasien hinta noin 10 000 eurosta 5 500 euroon. 

Konttori perusti Varjo Technologiesin vuonna 2016 yhdessä entisten Nokia- ja Microsoft-tuotejohtajien Niko Eidenin, Roope Rainiston ja Klaus Melakarin kanssa. Heillä oli Lifeline Venturesin alkurahoitus jo valmiina. 

Varjo työllistää tällä hetkellä noin 140 henkeä Suomessa ja Yhdysvalloissa. Viime keväänä yritys joutui koronan aiheuttaman epävarman taloustilanteen takia irtisanomaan noin 20 henkeä. 

Tuotanto käyntiin kolmivuorotyönä 

Viime vuonna kerätyllä rahoituksella on käynnistetty nykyisten tuotteiden tuotanto Kiinassa. Varjon tuotteet valmistaa siellä yhdysvaltalainen sopimusvalmistaja Flex. 

− Tuotantolinjan käynnistäminen on aina iso työ ja investointi, ja nyt haasteita lisäsi, ettei kukaan voinut matkustaa paikan päälle. Teimme kuukausia töitä kolmessa vuorossa halki aikavyöhykkeiden. 

Pääomaa on sitonut myös normaalia isompi komponenttivarasto, sillä komponenteista on kova pula ja niiden hinnat ovat nousseet. Kevään kysyntään piti varautua jo syksyllä. 

Korona pysäytti tilaukset hetkellisesti lähes kokonaan. 

− Monet asiakasyritykset vetivät hetkeksi liinat kiinni, sillä yhtään kululaskuja ei saanut tehdä. Koko vuosi oli epävarmaa aikaa. 

Nyt tilauksia on alkanut sadella, ja markkina on palautumassa normaaliksi. Joillakin aloilla, kuten puolustusvoimilla, budjetit ovat nousseet entisestä, mikä voi tarkoittaa isompia investointeja myös Varjon laitteisiin.

Juttu julkaistu Yrittäjä Plus -lehdessä 3/2021. Tilaa lehti tästä (59€/6 numeroa vuodessa).

Kuva: Mikko Käkelä

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fin lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 212 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Spiraalisipsit valmistetaan Suomen pienimmässä perunalastutehtaassa Helsingin Haagassa, jossa toiminta alkoi vuonna 2018. Tuotanto on kasvanut nopeasti, sillä viime vuoden 50 000 pussista valmistusmäärä nousee tänä vuonna 150 000 pussiin.

Yrittäjä Matti Martikaisen myyntikojulla käy kuhina. Lopen torilla järjestettävä street food -tapahtuma houkuttelee mökkiläisiä paikalle heti aamusta. Monelle spiraalisipsi on jo tuttu tuote.

Martikainen on koulutukseltaan restonomi, joka ihastui opiskeluaikoinaan viineihin. Tuolloin hän oli töissä ravintolassa ja järjesti yrityksille viinitastingeja.

Spiraalimuotoiseen snacks-tuotteeseen Martikainen törmäsi ensimmäisen kerran Tartossa. Monessa Euroopan maassa spiraaliperuna on suosittu herkku. Kyseessä on tikulla lävistetty peruna, joka ikään kuin sorvataan tikun ympärille ja tämän jälkeen fritataan.

Martikainen päätti kokeilla vastaavaa ideaa Suomessa, mutta tuote ei saavuttanut kovin kummoista suosiota.

– Sitten eräs ystäväni sanoi, että kokeile jättää tikku pois ja pussita sipsit sellaisenaan. Siitä se homma lähti sitten liikkeelle ihan eri tavalla.

Martikainen alkoi kiertää käsityöläisoluttapahtumissa. Ensimmäiset raaka-aineet sipseissä olivat punajuuri ja bataatti. Pian jälleenmyyjiltä alkoi tulla kyselyitä.

– Ajattelin, että perhana, ruvetaan tekemään sipsejä ruokakauppoihin.

Tällä hetkellä tuotteita myydään pääsääntöisesti Keskon ruokakaupoissa. Kuukausi sitten Martikainen aloitti yhteistyön Helsingin Osuuskaupan kanssa.

Valmistus käsityönä

Selvästi isommista kilpailijoistaan Martikaisen yritys erottuu lisäaineettomuudella ja erilaisella perunalastun leikkaustavalla.

– Meidän tuotteissamme sipsin pinta on erilainen, jolloin maut erottuvat paremmin. Suutuntuma on selvästi ruokaisampi kuin sileissä sipseissä.

Yksi merkittävä erottautumistekijä on sipsien valmistus käsityönä. Paitsi valmistus, myös raaka-aineen pesu ja paistaminen hoituu käsin.

– Pakkaamme tuotteet hyvin alkeellisella pakkauskoneella, jolloin pystymme seuraamaan, että laatu on hyvä. Suolaakin käytämme kolme kertaa vähemmän kuin perinteisissä sipseissä.

Tuotantolaitoksessa käytetään mittatilaustyönä valmistettua spiralisointilaitetta. Paistoaltaista valmistuu enintään 40 pussia sipsejä kymmenessä minuutissa.

"Hinnalla emme pärjää koskaan"

Martikainen luottaa siihen, että pieni valmistaja pystyy kilpailemaan isompien snacks-valmistajien puristuksessa. Asiakaskunnassa on yllättäen paljon ikäihmisiä. Syynä voi olla se, että tuotteissa on suolaa tavallisia sipsejä vähemmän.

– On nähty, että esimerkiksi pienpanimot ja pienemmät jäätelövalmistajat ovat ottaneet oman markkinaosuutensa tuotteiden erinomaisuudella ja käsityöläisyydellä.

Spiraalisipsit erottuvat kaupoissa, sillä niitä myydään vihannesosastolla eikä snacks-tuotehyllyssä.

– Hinnalla emme pärjää koskaan. Lähes viiden euron hintainen 100 gramman pussi on melko kallis tuote. Toisaalta käsintehty jäätelö ja olutkin maksavat monta kertaa enemmän kuin massatuotettu, Martikainen sanoo.

Korona-aika vaikutti oleellisesti Martikaisen yrityksen markkinointiin, sillä tapahtumat peruttiin. Niiden kautta yritys on tuonut uusia makuja asiakkaiden maisteltaviksi.

– Meillä ei ole varaa laittaa rahaa muunlaiseen markkinointiin. Toisaalta tilanteessa oli hyvääkin, koska pystyimme kehittämään tuotantoamme ja innovoimaan uusia tuotteita.

Yhtenä palkintona kehitystyöstä oli Vuoden herkku -palkinto viime vuoden marraskuussa.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan kuluvan vuoden tammi–kesäkuussa laitettiin vireille kaikkiaan 1298 konkurssia. Määrä 4,2 prosenttia pienempi kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Vireille laitettujen konkurssien määrä väheni tammi-kesäkuussa kaupan, muiden palveluiden, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä teollisuuden ja kaivostoiminnan päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät kaupan päätoimialalla.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen muistuttaa, että väliaikainen konkurssilaki on edelleen voimassa.

– Nyt voimassa olevalla lainsäädännöllä on varmasti vaikutusta siihen, että yrityksiä ei ole voitu hakea konkurssiin. Normaalitilanteessa tilanne olisi toinen. Tämä on hyvä asia, mutta jos ja kun konkurssilainsäädäntö palaa entiseen, on odotettavissa, että konkurssien määrä lähtee nousuun.

Konkurssimäärien merkittävää piikkiä Kuismanen ei kuitenkaan odota. Korona-aikana yrityksiin on kasautunut ongelmia, jotka ilman väliaikaislakia voisivat johtaa konkurssihakemuksiin. Väliaikaislaki on vaikuttanut etenkin siihen, että Verohallinto ja työeläkeyhtiöt eivät ole voineet tehdä konkurssihakemuksia normaalisti.

Talouden piristyminen väliaikaislain aikana voi ehkäistä tulevien konkurssien määrää, jos koronatilanne paranee eikä hallinnollisia rajoituksia enää tarvita.

– Tilapäisen lainsäädännön tarkoituksena on, että yrityksiä ei turhaan haeta konkurssiin tilanteessa, jossa edellytykset liiketoimintaan ovat hyvät mutta yritysten toiminta on kärsinyt hallinnollisista rajoituksista. Jos pääsemme eroon hallinnollisista rajoituksista, väliaikaislaki on ollut viisasta politiikkaa. Silloin olemme välttyneet turhilta konkursseilta, Kuismanen jatkaa.

Konkurssihakemusten määrä ei kerro koko totuutta, sillä suurempi osa yritysten toiminnan lopettamisista hoidetaan laittamalla toiminta väliaikaisesti hyllylle tai yksinkertaisesti sulkemalla ovet.

Konkurssien määrä kasvoi rakentamisessa

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vireille laitettujen konkurssien määrä kasvoi tammi-kesäkuussa maa-, metsä- ja kalatalouden, rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin päätoimialoilla.

Vireille laitetuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Konkurssin vireille tulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan konkurssia. Konkurssi on usein mutkikas ja pitkä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken.

Konkurssilakia on muutettu muutaman kerran koronakriisin aikana. Konkurssiin hakemista rajoitettiin määräaikaisella lakimuutoksella 1.5.2020 alkaen. Tämä lakimuutos oli voimassa 31.1.2021 saakka.

Uusin väliaikaislaki, joka on voimassa helmikuun alusta syyskuun loppuun 2021, estää velkojia hakemasta yrityksiä konkurssiin lyhytkestoisten maksuvaikeuksien vuoksi. Lakimuutokset ovat rajoittaneet velkojan mahdollisuutta hakea velallista konkurssiin.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Uudenkaupungin autotehdas Valmet Automotive kertoi pari päivää sitten huippumodernien aurinkosähköä hyödyntävien sähköautojen valmistuksen aloittamisesta hollantilaisen Lightyearin kanssa. Valmistuksen on määrä alkaa ensi vuoden keväänä.

Hollantilainen startup valmistuttaa vajaat 1000 kappaletta kuluttajille myytävää autoja, joiden tarkat tekniset tiedot alkavat hiljalleen valottua. Paljon on silti edelleen epäselvää.

Kauppalehdelle asiaa kommentoineen Valmet Automotiven valmistusliikejohtajan Pasi Rannuksen mukaan Lightyearin ominaisuuksista ja valmistusprosessista on tiedossa tällä hetkellä noin 70–80 prosenttia.

Yksi tiedossa olevista yksityiskohdista on toimintäsäde, joka on kiinnostaa tällä hetkellä kuluttajia erityisen paljon. Lightyearin luvut ovat vakuuttavat, sillä valmistajan mukaan latauksella ajaa 725 kilometriä. Toimintasädettä on saatu pidennettyä katolle asennetun aurinkopaneelin avulla. Parhaimmillaan paneelin latausteho vastaa kotipistorasiaa. Aurinkoisissa maailmankolkissa aurinkoenergia voi pelastaa matkanteon, jos latauspistoketta ei ole lähellä.

Kiinnostavan Lightyearista tekee nimenomaan energiatehokkuus, joka peittoaa selvästi esimerkiksi Tesla Model 3:n. Se kuluttaa virtaa sadalla kilometrillä lähes tuplasti hollantilaiseen kilpailijaansa verrattuna.

Lisää työntekijöitä haetaan kiivaasti

Valmet Automotive on onnistunut aikaisemmin palkkaamaan kipeästi tarvitsemiaan työntekijöitä erilaisilla kampanjoilla verkossa ja livenä paikan päällä. Tähän mennessä verkkokampanjoilla on palkattu 650 työntekijää auton- ja akunvalmistukseen. Lisää työntekijöitä haetaan edelleen, sillä tarve on tuhat henkilöä. Kesäkuun lopussa avoimia autonrakentajien tehtäviä oli avoinna yli 200.

Kuva: Lightyear

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Uutta älypuhelinta hankkivan kannattaa ehkä odottaa hetki, sillä lähikuukausina markkinoille saapuu useita uutuusmalleja suurimmilta valmistajilta.

Applen uutuusmallit rantautuvat Suomeen perinteiseen tapaan syyskuussa. Jo sitä ennen on odotettavissa mielenkiintoisia malleja kilpailevilta valmistajilta.

IPhone 13 palannee sormenjälkilukijaan

Yksi loppuvuoden odotetuimmista älypuhelimista on tuttuun tapaan uusin iPhone-versio, joka kantaa tällä kertaa mallimerkintää 13. Puhelimen ominaisuuksista ja uudistuksista liikkuu useita huhuja, joista ei ole vielä varmuutta. Vahvistamattomien tietojen mukaan Apple tuo laitteeseen näytönalaisen sormenjälkilukijan.

Varmaa on, että puhelin tukee nopeita 5G-yhteyksiä ja aikaisempaa nopeampia langattomia Wifi-yhteyksiä. IPhonen näyttöön on luvassa parannuksia kokonaan uuden näyttöpaneelin myötä. Myös akkukapasiteettiin on luvassa parannusta, kun etenkin suurimman iPhone-mallin akku kasvanee merkittävästi edeltäjästään. Tallennustilaa olisi valittavissa jopa yhden teratavun verran.

Samsungilta seuraaja taittuvanäyttöiselle puhelimelle

Samsung järjestää jokavuotisen Galaxy Unpacked -lanseeraustilaisuutensa 11. elokuuta. Tapahtumasta odotetaan useita huippu-uutuuksia, muun muassa taittuvanäyttöisen Galaxy Z Fold3 5G älypuhelin. Samsungin taittuvanäyttöiset puhelimet on sijoitettu hinnaltaan älypuhelinmalliston kalleimpaan päähän. Uutuusmalleissa odotettu uudistus on niiden otaksuttu vesitiiviys. Laite tukee Samsungin valmistamaa S Pen -kosketuskynää, joka on tuttu varuste aikaisemmista Galaxy Note -älypuhelimista.

OnePlus 9T tuo uuden huippukameran

OnePlus tuo tuttuun tapaan syksyllä markkinoille uuden huippupuhelimen T-version. Se pitänee sisällään etenkin uutta kamerateknologiaa. Huhut ovat ennustaneet laitteeseen jopa 108 megapikselin kamerakennoa, joka olisi ensimmäinen lajissaan. Laitetta odotetaan markkinoille syys-lokakuussa eli samoihin aikoihin iPhone 13:n kanssa.

Honor esittelee Magic3-malliston

Huawein aikaisemmin omistama, sittemmin kiinalaisjätistä irtautunut Honor esittelee Magic3-sarjan huippuälypuhelimia 12. elokuuta järjestettävässä tilaisuudessa.

Luvassa on vahvistamattomien tietojen mukaan teknologisesti erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto "perinteisille" huippupuhelimille. Huhut kertovat muun muassa Honorin ensimmäisestä taittuvanäyttöisestä älypuhelimesta.

Huawei esittelee P50-huippumallin

Huawei on kokenut kovia sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen rajoitukset ovat pakottaneet sen muuttamaan puhelinten käyttöjärjestelmää ja ottamaan käyttöön muun muassa oman sovelluskaupan. Myös moni komponenttivalmistaja on vaihtunut.

Kiinalaisvalmistajan seuraava huippupuhelin on P50, joka lanseerataan Kiinassa heinäkuun lopussa. Huawei on kertonut, että se tuo puhelimen pienellä viiveellä myös kansainvälisille markkinoille. Puhelimen tekniset uudistukset keskittyvät etenkin kameraominaisuuksiin, joista on lupa odottaa paljon.

Kuva: OnePlus

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tähän asti vain kutsuperusteisesti toiminut sosiaalisen median palvelu Clubhouse vaihtaa taktiikkaansa ja avautuu jatkossa kaikille halukkaille. Asiasta kertoo Suomessa muun muassa Tivi.

Olemme aikaisemmin kertoneet tarkemmibn Clubhousen toimintaperiaatteesta ja muun muassa sen tietoturvaongelmista. Voit lukea artikkelin täältä. Sovelluksen ideana on tarjota ääneen perustuvia keskusteluhuoneita eri aihepiireistä. Käyttäjät pääsevät vapaasti liittymään huoneisiin, mutta vain virtuaalisella "lavalla" olevat keskustelun vetäjät voivat jakaa puheenvuoroja.

Clubhouse on aikaisemmin toiminut kutsuperiaatteella siten, että osa käyttäjistä on saanut käyttöönsä kutsuja, joita on voinut jakaa eteenpäin. Suomessa palvelu keräsi nopeasti tiiviin, mutta aktiivisen käyttäjäkunnan.

Kaikki halukkaat eivät kuitenkaan pääse palveluun käsiksi välittömästi, sillä Clubhousen kehittäjät sallivat liittymisen pienemmissä erissä, jotta palvelun käyttö ei ruuhkaudu. Kehittäjät kertovat muutoksesta omassa blogissaan, jossa selvitetään syitä alkuperäiselle kutsujärjestelmälle. Se otettiin käyttöön, jotta palvelua voitiin kasvattaa hallitusti.

Clubhousea on arvosteltu paitsi tietoturvastaan, myös siitä, että se oli pitkään saatavilla vain Applen laitteille. Viime keväänä sovellus julkaistiin myös Android-käyttöjärjestelmälle.

Sovellusta on uudistettu kesän aikana siten, että sen sisällä pystyy lähettämään viestejä. Yhtiö kertoo, että ensimmäisen viikon jälkeen viestejä oli lähetetty 90 miljoonaa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Valtioneuvosto päätti ravintolarajoitusten laajennuksista tänään torstaina. Rajoitukset astuvat voimaan ensi lauantaina ja ne koskevat ravintoloiden aukioloaikoja ja asiakaspaikkamääriä. 

Rajoitukset koskevat kiihtymisvaiheen sairaanhoitopiirejä, joita ovat tällä hetkellä Kymenlaakso, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Kainuu siirtyi kiihtymisvaiheeseen viime tiistaina, mutta rajoitukset eivät koske aluetta. THL perustelee tilannetta sillä, että Kainuun alueellinen työryhmä ei ehtinyt toimittaa tuoretta arviota alueen epidemiatilanteesta ajoissa.

Valtioneuvoston päätöksellä anniskelu loppuu keskiyöllä ja ravintolat on suljettava yhdeltä yöllä. Asiakaspaikoista saa olla käytössä ruokaravintoloissa 75 prosenttia ja anniskeluravintoloissa 50 prosenttia.

"Rajoitukset eivät oikeassa suhteessa"

Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi pitää päätöstä vääränä.

– Rajoitukset eivät ole oikeasuhtaisia eivätkä välttämättömiä. Kun rajoituksia tuli alalle viime vuonna, lähtökohtana oli, että niillä turvataan sairaanhoidon tehohoidon kapasiteetti ja vähennetään kuolemia. Tänään Kauppalehdessä THL:n edustaja totesi, että toukokuun jälkeen kuolemia on raportoitu vain muutama. Sekin on liikaa, mutta määrä ei oikeuta tällaisiin rajoituksiin. Vaikka tartuntaluvut ovat viime aikoina kasvaneet, tehohoidon potilasmäärä ei ole juurikaan lisääntynyt.

Lappi perustelee kantaansa myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöllä. Hänen mukaansa kaikissa sairaanhoitopiireissä pitäisi palata rajoitusten osalta vähitellen perustasolle.

– Siinä todetaan, että rajoitukset, jotka eivät ole välttämättömiä eivätkä oikeasuhtaisia, pitää kumota saman tien. Viimeistään syys-lokakuussa pitäisi poistaa kaikki rajoitukset, kun rokotuksen ovat saaneet kaikki ne, jotka haluavat sen ottaa. Nykyisellään elinkeinotoiminnan rajoittamisesta on tullut liian helppoa. Siitä on tullut ikään kuin maan tapa. 

"Aina kun tulee tartuntoja, ravintola-ala kärsii"

Ravintolayrittäjien viesti on ollut jo pitkään selvä. Lapin mukaan yrittäjien pääomat on syöty ja rajoituksiin on väsytty.

– Velkaa on otettu niin paljon kuin mahdollista ja laskuja on maksamatta. Valtioneuvoston tämän päivän päätös oli todellinen pettymys. Taloustilanne on huono sekä työnantajilla että työntekijöillä. Alalla ollaan hyvin hämmentyneitä. Aina kun tulee tartuntoja jostain, ravintola- ja tapahtuma-alat kärsivät.

Suomen koronatartunnat ovat olleet selvässä nousussa heinäkuussa. Iltalehdelle asiaa kommentoineen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan enää ei kuitenkaan pitäisi tuijottaa pelkästään tartuntamääriä, koska rokotuskattavuus on jo hyvä.

– On hyvin rajoittavaa tuijottaa vain tartuntalukuja, koska niitä tulee lisää sitä mukaa kun tartuntoja testataan enemmän. Oikeampi kysymys olisi se, että kuinka moni saa tartunnasta vakavan tai sairaalahoitoa vaativan taudin, Lehtonen kommentoi lehden haastattelussa.

Lehtonen seuraisi mieluummin kuolleisuutta, työkyvyttömyyttä, long covid -tapausten määrää ja sairaalahoitoa vaativien tartuntojen lukumäärää.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 35 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Tuoreen, UKKO.fi -kevytyrittäjäpalvelun tekemän selvityksen perusteella naiset laskuttavat työstään miehiä vähemmän. UKKO.fi selvitti freelancer-työtä tekevien naisten ja miesten välistä palkkaeroa kevytyrittäjäpalvelun käyttäjien laskutustiedoista.

Selvityksessä laskettiin naisten ja miesten keskimääräinen tuntilaskutushinta. Sen perusteella selvisi, että vuosina 2019-2021 freelancer-naisen euro on ollut 83 senttiä. Naisten keskituntihinta on sevityksen mukaan 24,25 euroa ja miesten 29,11 euroa.

– Yllättävää on havainto aloista, joissa naisten keskimäärinen tuntihinta on enemmän kuin miesten: graafiset suunnittelijat, toimisto- ja IT-alantyöntekijät, liikunnanopettajat, konsultit, siivoojat ja taitelijat, UKKO.fin Yrittäjyyskoulun päätoimittaja Jenna Heino kertoo.

Tiedot selviävät yli 57 000 kevytyrittäjän laskustustiedoista, joista naisten osuus 25 000 ja miesten 32 000.

"Alan yleinen palkkataso ohjaa"

Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen huomauttaa, että toimialalla on iso merkitys keskimääräiseen tuntihintaan.

– Alojen yleinen palkkataso ohjaa myös sitä, mitä yrittäjät voivat kyseisellä alalla työstään keskimäärin laskuttaa, Rytkönen sanoo.

Kevytyrittäjäpalvelun selvityksen tulokset ovat linjassa aikaisempien tilastojen kanssa. Niiden mukaan naisten YEL-vakuutusten työtulojen keskiarvo on hivenen matalampi kuin miesten YEL-vakuutusten työtulojen keskiarvo.

– Tuntihintaa voidaan pitää yhdenlaisena mittarina, mutta se ei välttämättä kerro koko totuutta. Yrittäjän tuntihintaan vaikuttavat esimerkiksi kokonaismyynti sekä toimintaan liittyvät kustannukset. Kokonaisuuden kannalta ratkaisevaa on kuitenkin se, kuinka monta tuntia työtä yrittäjä saa kyseisellä tuntihinnalla myytyä ja kuinka paljon katetta myydyistä tunneista yrittäjälle jää, Rytkönen sanoo.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi